Talousarvioesitys 2010

90. (28.90, 29.10, osa, 29.80, osa ja 33.60, osa) Kuntien tukeminen

Selvitysosa:Vuoden 2010 alusta toteutettavassa valtionosuusuudistuksessa nykyiset sektorikohtaiset valtionosuudet (VM, OPM ja STM) keskitetään valtionvarainministeriöön hallitusohjelman edellyttämässä laajuudessa. Yhdistetyissä valtionosuuksissa on nykyinen yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kokonaisuudessaan sekä esi- ja perusopetus, yleiset kirjastot (pl. maakunta- ja keskuskirjastokorotukset), yleinen kulttuuritoimi sekä taiteen perusopetuksen asukaskohtainen osa.

Kuntien yleisellä peruspalvelujen rahoituksella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella pyritään osaltaan siihen, että kuntien lakisääteiset tehtävät ja niiden kokonaisrahoitus ovat tasapainossa alueittain ja kuntaryhmittäin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen valtionavuilla pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata.

Kuntien harkinnanvaraisella valtionosuuden korotuksella pyritään huolehtimaan siitä, että vaikeimmassakin taloudellisessa asemassa olevat kunnat pystyvät suoriutumaan peruspalveluiden tuottamisesta ja näiden kuntien talouden tasapainoa voidaan parantaa.

Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus

Keskeiset uudistukset

Vuoden 2010 alusta lukien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudet siirretään valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.90.30.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden korottamisella toteutetaan hallitusohjelmaa. Korotus kohdistetaan mm. 1.9.2009 voimaan tulevan vammaispalvelulain uudistuksen toteuttamiseen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen parantamiseen sekä perusterveydenhuollon ja ikäihmisten palvelujen kehittämiseen.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60 (kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto).

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa.

Esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen rahoitus

Keskeiset uudistukset

Vuoden 2010 alusta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmästä siirretään kuntien peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetun valtionosuuden piiriin valtionosuudet, jotka koskevat esi- ja perusopetusta, yleisiä kirjastoja (pl. maakunta- ja keskuskirjastokorotus) ja yleistä kulttuuritoimintaa sekä asukaskohtaisesti rahoitettua taiteen perusopetusta. Tällöin esi- ja perusopetuksen rahoituksen perustana ovat oppilasmäärän sijasta esi- ja perusopetusikäisten osuus kunnan asukkaista. Valtionosuudet jäävät kuitenkin edelleen opetusministeriön hallinnonalalle momentille 29.10.30 siltä osin kun ne kohdistuvat sellaisten oppilasryhmien opetukseen, joissa valtionosuus on perusteltua määrätä suoriteperusteisesti, myöntää suoraan opetuksen järjestäjälle tai joissa valtionosuuden määräytyminen edellyttää muuten erityistä seurantaa ja ohjausta.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto- ja tietopalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.

¹⁾ Järjestelmämuutoksen vuoksi vuosilta 2007—2009 ei ole saatavissa vertailukelpoisia tietoja.

(03.) KuntaIT:n toimintamenot(siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 28.90.20.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Talousarvioesitykseen nähden momentti ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 28.90.20.

20. (28.90.03) Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 11 850 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion ja kuntien yhteisten sähköisten asiointipalvelujen ja tietojärjestelmäratkaisujen suunnitteluun ja hankintaan

2) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palveluiden järjestämiseen

3) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen ja

4) muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla käynnistetään ja toteutetaan Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (Sade-ohjelma) linjausten mukaisesti valtion ja kuntien yhteisiä hankkeita tavoitteena tuottavuuden edistäminen julkisessa hallinnossa.

Määrärahalla tuetaan ja nopeutetaan kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa tuottavuutta sekä edistetään kuntien ja julkishallinnon yhteisiä informaatioteknologian kehittämishankkeita ja sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa (KuntaIT -toiminta). Hankkeista päätetään yhdessä kuntasektorin kanssa.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös Julkisen hallinnon suositusten (JHS) laadintaan sekä muuhun yhteiseen julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistoimintaan.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Talousarvioesitykseen nähden momenttiin on yhdistetty momentti 28.90.01. Lisäksi talousarvioesitykseen nähden päätösosan toisen kappaleen neljäs kohta on lisätty.

Vähennys 519 000 euroa talousarvioesityksen 12 369 000 euroon nähden aiheutuu seitsemän henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille 28.01.01. Siirtoon liittyen päätösosasta on poistettu talousarvioesityksen momentin 28.90.01 toisen kappaleen ensimmäisen kohdan mukainen käyttötarkoitus.

Lisäyksenä talousarvioesitykseen nähden määrärahaa on tarkoitus käyttää myös Julkisen hallinnon suositusten (JHS) laadintaan sekä muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen.

30. (28.90.30, 28.90.32, 29.10.30, osa, 29.80.30, osa, 29.80.33, osa ja 33.60.30) Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 752 699 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien peruspalvelujen yleisestä valtionosuudesta annetun lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen sekä

3) enintään 20 000 000 euroa harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen valtionosuuteen.

Valtionosuuden määräytymisperusteena käytettävä taiteen perusopetuksen perushinta on 1,40 euroa ja yleisen kulttuuritoimen perushinta 3,50 euroa asukasta kohden.

Selvitysosa:

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 34,08. Valtionosuuksiin on tehty 2,6 prosentin kustannustason tarkistus lukuun ottamatta kuntien yleistä kulttuuritoimea ja asukaskohtaista taiteen perusopetusta. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2008/2009 asukasluku on 5 298 858.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen yleisestä valtionosuudesta, laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta sekä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta vuoden 2010 alusta.

Hallitus esittää, että kunnan peruspalvelun yleisestä valtionosuudesta annettavaan lakiesitykseen sisällytetään säännös kunnan verotulomenetysten kompensaatiosta siten, että valtionosuudet lisääntyvät 375 000 000 euroa vuodesta 2010 lukien ja säännös valtionosuuteen tehtävästä ylimääräisestä korotuksesta siten, että valtionosuudet lisääntyvät 30 000 000 euroa vuonna 2010.

Hallitus esittää, että kunnan peruspalvelujen yleisestä valtionosuudesta annettavaan lakiesitykseen sisällytetään säännös, jonka mukaan kunnille vuosina 2010—2014 maksettavaa valtionosuutta lisätään kunnille korvattavien elatustuen takautumissaatavien ja takaisinperintäsaatavien johdosta. Tämä lisää valtionosuuksia 31 900 000 euroa vuonna 2010.

Lisäksi hallitus esittää, että kunnan peruspalvelujen yleisestä valtionosuudesta annettavaan lakiesitykseen sisällytetään säännös, jolla kunnille maksettavaa valtionosuutta vähennetään 1 000 000 euroa yhteispalveluiden rahoittamiseen liittyen vuonna 2010 ja säännös, jolla kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoittamiseen liittyvää määräaikaista 5 086 000 euron vähennystä jatketaan vuosiksi 2010 ja 2011.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) muuttamisesta siten, että osittaisen hoitorahan tasoa nostetaan 1.1.2010 lukien 90 euroon. Samalla laajennetaan oikeus osittaiseen hoitorahaan myös yrittäjille. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 1 550 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Momentin nimike on muutettu.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Muutos talousarvioesityksen 7 749 601 000 euroon nähden on 3 098 000 euroa. Lisäyksenä on otettu huomioon 13 623 000 euroa valtionosuusindeksin muutoksen johdosta 2,4 prosentista 2,6 prosenttiin, 793 000 euroa Savonlinnan kaupungin saaristolisän johdosta, 2 400 000 euroa kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden ikärajan poistamisesta kunnille aiheutuviin kustannuksiin maksettavan valtionosuuden johdosta ja 20 171 000 euroa verotulotasauksen neutraalisuuteen liittyen vuonna 2010 sekä vähennyksenä 18 701 000 euroa verotulotasauksen perusteena olevien verotietojen täsmentymisen johdosta ja 4 210 000 euroa vuoden 2009 tasauksen neutraalisuuteen liittyen. Lisäksi muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 10 978 000 euroa täsmentyneinä määrärahasiirtoina opetusministeriön ja valtiovarainministeriön välillä, josta 10 283 000 eurolla alennetaan vuoden 2009 valtionosuuspohjaa sekä 695 000 eurolla lisätään opetusministeriön maksamaa valtion koulujen kotikuntakorvauksia valtiolle.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on täsmentynyt talousarvioesityksen 34,04 prosentista 34,26 prosenttiin.

Vuoden 2010 valtionosuusuudistukseen liittyen peruspalvelujen valtionosuusmomentille ehdotetaan yhdistettäväksi nykyinen yleinen valtionosuus, harkinnanvarainen rahoitusavustus, so-siaali- ja terveydenhuollon laskennalliset valtionosuudet sekä esi- ja perusopetus, yleiset kirjastot, yleinen kulttuuritoimi sekä taiteen perusopetuksen asukaskohtainen osa. Momentille ehdotetaan noin 7,75 miljardin euron määrärahaa, josta sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ovat noin 5,68 miljardia euroa ja esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen valtionosuudet 1,35 miljardia euroa. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 34,08, jolloin kuntien rahoitusosuus on 65,92 prosenttia.

Valiokunta käsittelee opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön vastuualueille kuuluvia toimintoja yksityiskohtaisemmin pääluokkien 29 ja 33 yhteydessä.

Kuntatalous. Kuntien tulot kasvoivat nopeasti vuosina 2005—2008, verotulot kasvoivat keskimäärin 6 prosenttia ja käyttötalouden valtionosuudet lähes 8 prosenttia vuodessa. Myös menojen kasvu oli voimakasta. Esimerkiksi viime vuonna kuntien menot kasvoivat vielä yli 7 prosentilla. Tästä 5,5 prosenttia selittyy palkkojen kohoamisella ja loput toimintojen laajentumisella ja yleisellä kustannusten nousulla. Myös kuntien lainakanta on kasvanut nopeasti, joten kuntatalouden puskurit taantumaa varten ovat heikot huolimatta pitkästä talouskasvusta.

Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien tila kiristyi nopeasti alkuvuonna 2009, kun taantuman seurauksena koko maan yhteisöveron tuotto romahti puoleen vuoden 2008 tasosta. Kuntien tulokehitys jatkuu heikkona myös ensi vuonna, jolloin verotulojen arvioidaan vähenevän noin kaksi prosenttia eli noin 300 miljoonaa euroa tämän vuoden verotuloarviosta.

Talousarvioesityksessä arvioidaan, että kuntien ja kuntayhtymien menojen kasvu hidastuisi tänä vuonna 4,5 prosenttiin ja ensi vuonna 3,6 prosenttiin. Kuluvan vuoden tietoja ei ole vielä käytettävissä, mutta kuntien käyttömenojen kasvu lienee hidastunut viime vuodesta, mutta ehkä vain 1—2 prosentilla. Toisaalta jo yhden prosentin säästö toimintamenoissa merkitsisi runsasta 300 miljoonaa euroa, sillä kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoiksi arvioidaan ensi vuonna noin 33,7 miljardia euroa. Tämä summa vastaisi arvioitua verotulojen alenemaa.

Valtio tukee kuntataloutta tänä ja ensi vuonna yhteensä noin 720 miljoonalla eurolla. Kevään 2009 kehyspäätöksen yhteydessä päätettiin korottaa kuntien yhteisövero-osuutta vuosille 2009—2011, poistaa työnantajan kansaneläkemaksu ja korottaa kiinteistöveroprosenttia. Ensi vuotta koskeva talousarvioesitys vahvistaa kuntataloutta 209 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdään ylimääräinen 30 miljoonan euron korotus. Lisäksi kunnallisverotuksen vähennykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti ja poikkeuksellisen harvan asutuksen kunnille ja saaristokunnille osoitetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä 30 miljoonaa euroa ja talousvaikeuksissa oleville kunnille 20 miljoonaa euroa. Myös valtionosuuksien indeksitarkistukset tehdään täysimääräisinä.

Lisäyksistä huolimatta vuodesta 2010 on tulossa kuntakentälle erittäin vaikea. Yli puolet kunnista on jo päättänyt korottaa veroprosenttiaan, mutta veroprosentin noususta huolimatta kunnallisveron tuoton arvioidaan alenevan työttömyyden ja talouden heikon kehityksen vuoksi. Kuntien talous riippuukin paljolti siitä, miten kunnat pystyvät hillitsemään menojensa kasvua.

Menojen hillitsemiseksi valiokunta korostaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä tehtäviä ratkaisuja. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on toistaiseksi painottunut rakenteiden muuttamiseen. Kuntaliitoksia on toteutettu enemmän kuin koskaan aikaisemmin (toteutettu tai toteutumassa 55 kpl) ja lisäksi selvitysvaiheessa on vielä 15 kuntaliitosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita on perustanut tai suunnittelee perustavansa 260 kuntaa, jolloin alueita muodostuu 66.

Valiokunta korostaa, että uudistusta jatketaan määrätietoisesti hallitusohjelman ja puitelain mukaisesti, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Jatkossa on erityisen tärkeää panostaa palveluiden sisällön kehittämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen kaikkia palvelujen tuottamistapoja hyödyntäen.

Yhteistoiminta-alueiden muodostamisen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestetään entistä suuremmissa kokonaisuuksissa. Tämän seurauksena perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta vastaavien organisaatioiden määrä lähes puolittuu, mutta samalla rakenteet ovat kehittymässä hajanaiseen suuntaan.

Valiokunta korostaa, että tavoitteena tulee olla eheä ja toimiva kokonaisuus, jossa perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja sosiaalitoimeen liittyvät järjestelyvastuualueet tukevat palveluiden järjestämistä ja ovat myös kuntalaisten helposti saavutettavissa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöjä ja menetelmiä on kehitettävä, jotta palvelujärjestelmä voi vastata kustannusten noususta aiheutuviin haasteisiin.

Seuraava kuntataloutta koskeva kokonaistarkastelu on mahdollista tehdä päätettäessä vuosien 2011—2014 määrärahakehyksistä, jolloin mm. vuotta 2009 koskevat tilinpäätöstiedot ovat selvillä. Vaikka valtion velkaantumisaste ja velkaantumisnopeus on merkittävästi kuntakenttää suurempaa, on jatkossa arvioitava mahdollisuudet kuntiin suunnattavien elvytystoimien lisäämiseen mm. investointien ja sitä kautta työllisyyden ja verotulojen parantamiseksi. On myös tärkeää, että kunnallisten peruspalveluiden saatavuudesta ja laadusta voidaan huolehtia koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.

Valiokunnan mielestä jatkossa on myös arvioitava mahdollisuuksia liittää kuntaliitostukeen kannustavia ja tulokseen liittyviä elementtejä siten, että toimintojaan tervehdyttäviä kuntia palkitaan taloudellisesti.

31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki ja kuntien yhteistoiminta-avustukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 114 008 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntajakolain (1196/1997) 38 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin

2) lain 39 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen

3) ennen vuotta 2008 voimassa olleen kuntajakolain 40 §:n (167/2005) mukaiseen investointi- ja kehittämishankkeiden tukeen

4) enintään 760 000 euroa kuntajakolain 8 §:n mukaisten erityisten selvitysten toimittamisesta aiheutuneiden kustannusten maksamiseen sekä avustuksiin kunnille niistä kustannuksista, joita niille aiheutuu yhdistymiseen liittyvistä esiselvityksistä ja

5) enintään 1 000 000 euroa kuntien valtionosuuslain 13 a §:n mukaisten yhteistoiminta-avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Säännökset yhdistymisavustusten muodosta ja tasosta on uudistettu vuoden 2008 alusta ja sen jälkeen toteutettavissa kuntajaon muutoksissa. Samalla on luovuttu kuntajaon muutosten yhteydessä erikseen maksettavasta investointi- ja kehittämishankkeiden tuesta.

Momentin nimike on muutettu.

(33.) Holhoustoimen edunvalvonta(arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.