Talousarvioesitys 2010
26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka tehtävänä on vastata:
- yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ohjaamisesta, rajaturvallisuudesta sekä siviilikriisinhallinnan koulutuksesta ja kotimaan valmiuksista
- Suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa, kotoutumista ja kansainvälistä suojelua koskevista asioista sekä hyvien etnisten suhteiden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.
Hallinnonalan strategiset tavoitteet ovat:
- tehostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa
- huolehditaan ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuudesta muuttuvissa oloissa
- toteutetaan aktiivista ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa
- varmistetaan ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö.
Sisäasiainhallinnon viranomaisten toiminta painottuu nykyistä enemmän rikosten, onnettomuuksien ja sisäistä turvallisuutta vaarantavien muiden häiriö- ja uhkatekijöiden ennaltaehkäisemiseen. Ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen operatiivisen toiminnan ja valmiuden keinoin säilyy edelleen tärkeänä painopisteenä. Kolmas tärkeä painopiste on maahanmuutto. Sisäasiainhallinto toteuttaa aktiivista ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa. Edellä mainittujen tehtävien toteuttamiseen tarvitaan ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilöstöä. Tämän varmistamiseksi sisäasiainhallinto varautuu poikkeuksellisen suureen eläköitymiseen suunnitelmallisella henkilöstöpolitiikalla.
Toimintaympäristön kuvaus
Maailmantalouden taantuma on edelleen syvenemässä. Suomen kansantalouden kehitys on riippuvainen siitä, millä aikataululla maailmantalouden toipuminen taantumasta käynnistyy. Suomen kehitys ja turvallisuus nivoutuvat näin yleiseen kansainväliseen kehitykseen entistäkin tiiviimmin. Taloudellinen taantuma voi vaikuttaa myös yhteiskunnallisen arvomaailman koventumiseen.
Maantieteellisen etäisyyden merkitys on vähentynyt. Maailmantalouteen vaikuttavien ilmiöiden ja erilaisten turvallisuustilanteiden vaikutukset välittyvät nopeasti laajalle alueelle. Keskinäisriippuvuuden kasvaessa tilanteiden hallinta kansallisin keinoin on vaikeutunut. Euroopan unionin yleinen kilpailukyky ja siinä tapahtuva kehitys on merkittävässä roolissa myös Suomen kehityksen kannalta.
Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta tärkeää on Venäjällä ja myös muilla Suomen lähialueilla tapahtuva kehitys. Venäjän talouden kehitys lisää erityisesti Suomenlahden meriliikennettä, joka vuorostaan lisää suuronnettomuusriskejä. Nyt vallitseva taloudellinen taantuma on supistanut liikennemääriä, mutta taloustilanteen parantuessa liikennemäärien ennakoidaan palaavan kasvu-uralle. Venäjällä ja muilla Suomen lähialueilla tapahtuvan kehityksen ohella Aasian ja muiden kehittyvien talouksien vaikutus Suomeen ja sisäasiainhallintoon on huomattava useilla eri sektoreilla esimerkiksi työvoiman saatavuuden ja rajaturvallisuuden näkökulmasta.
Ilmastonmuutos on ihmiskunnan ja luonnonjärjestelmien kestävyyden suurimpia uhkia. Muutoksen vauhti on ollut ennakoitua nopeampaa eikä sen etenemistahdista ole varmaa tietoa. Sisäasiainhallinnon näkökulmasta haasteena on huolehtia mm. siitä, miten varmistetaan väestön turvallisuuden ja viranomaisten toiminnan kannalta välttämättömien järjestelmien, kuten energianjakelun ja tietoyhteyksien, toimivuus myrskyn tai muun vakavan laaja-alaisen häiriötilanteen sattuessa ja miten sisäasiainhallinnon eri toimialat voivat yhdessä ja yhteistyössä muiden toimialojen kanssa parantaa valmiuksia toimia suuronnettomuus- tai niitä vastaavissa häiriötilanteissa.
Väestön ikääntyminen, yksinasuvien vanhusten määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin sekä samanaikaisesti harvaanasuttujen alueiden palveluiden turvaaminen asettavat haasteita julkisten palvelujen tuotantoon. Väestön vanhentuessa kansantalouden julkiset menopaineet lisääntyvät tuntuvasti. Turvallisuuspalvelujen yhdenvertainen saatavuus on tulevaisuudessa erityisen haastavaa. Kaupungistuminen ja maaseudun tyhjeneminen luovat edellytyksiä myös syrjäytymiskehitykselle. Turvallisuusviranomaisten välisen yhteistyön merkitys tulee edelleen korostumaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön myötä.
Ikääntyminen ja sisäinen muuttoliike vaikuttavat onnettomuusriskeihin, koettuun turvallisuudentunteeseen, eri rikollisuusmuotoihin ja asettaa uusia haasteita vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnalle. Merkittävä osa pelastustehtävistä hoidetaan vapaaehtoisilla voimilla erityisesti maaseudulla, merialueilla ja etsinnöissä. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen vaikeutuu tulevaisuudessa, mikäli harvaan asutuilla alueilla ei enää asu riittävästi nuoria.
Julkisten palvelujen haasteita lisäävät toisaalta kasvava pula osaavasta ja kielitaitoisesta työvoimasta, toisaalta se että, maahanmuuttajien määrän ja monimuotoisuuden lisääntyessä yhteiskunnan ylläpitämien palvelujen tarve ja kysyntä saa uusia muotoja.
Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti ja kasvun ennakoidaan jatkuvan. Perhesiteiden ja opiskelun vuoksi tapahtuva maahanmuutto on kasvussa, samoin turvapaikanhakijoiden määrä. Myös työvoiman maahanmuutto lisääntyy lähitulevaisuudessa, vaikkakin talouden taantuma tilapäisesti vähentää ulkomaisen työvoiman tarvetta. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuen hakijoiden vastaanoton kustannukset sekä pakolaisista ja kotouttamisesta kunnille maksettavat korvaukset ovat lisääntyneet. Arvomaailman mahdollisesta koventumisesta huolimatta Suomessa on kuitenkin toistaiseksi vältytty laajamittaiselta viharikollisuudelta eri maahanmuuttajaryhmiä ja etnisiä vähemmistöjä kohtaan.
Sähköiset palvelut lisääntyvät nopeasti kaikilla yhteiskunnan alueilla ja yhä enemmän arjen toimintoja hoidetaan tietoverkoissa. Kehitys on monella tavalla myönteistä. Palvelut ovat laajemmin ja tasapuolisemmin kaikkien saatavilla riippumatta asuinpaikasta. Tietoverkkoihin on syntynyt huomattavat mittasuhteet saavuttanut rikollinen infrastruktuuri. Tämä mahdollistaa perinteisten rikosten tekemisen uudella tavalla ja kokonaan uudenlaisten rikosten tekemisen. Yhteiskunnan haavoittuvimmat jäsenet, kuten lapset, tarvitsevat tukea jotta he voivat liikkua verkossa turvallisesti. Viranomaiset sähköiseen maailmaan siirtyminen haastaa niin toiminta- kuin ajattelutapojenkin muuttamiseen. Ihmisten turvallisuustaidot ovat varsin heikot eikä verkkomaailman riskeistä aina ole riittävästi tietoa.
Suomen vakaa turvallisuustilanne, toimiva infrastruktuuri, korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja ympäristö ovat kilpailutekijöitä, joiden rooli kasvaa tulevaisuudessa.
Julkishallinnon kehittäminen, kuten valtion konserniohjaus, tuottavuuden parantaminen ja alueellistaminen vaikuttavat osaltaan toimintaympäristön kehitykseen luomalla uusia mahdollisuuksia, mutta myös asettamalla uusia haasteita toimintojen kehittämisen ja turvaamisen näkökulmasta.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
Valtioneuvosto asettaa sisäasiainministeriön hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2010:
Poliisitoimi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen, jonka tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet on vahvistettu hallinnonalan strategiassa vuosille 2009—2011 ja sisäisen turvallisuuden ohjelmassa.
Kehyspäätöksen mukaisesti selvitetään edellytykset ministeriön hallinnonalalla ja muilla hallinnonaloilla toimivien turvallisuusviranomaisten syvempään yhteistoimintaan ja voimavarojen yhteiskäyttöön. Aluksi pääpaino on harvaanasuttujen alueiden viranomaisyhteistyön syventämisessä.
Poliisitoimi
Poliisitoimen osalta painotetaan rikosten, järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemistä ja vähentämistä, poliisin toimintavalmiuden sekä palvelukyvyn turvaamista ja parantamista. Lisäksi poliisitoimi edistää osaltaan myönteistä turvallisuusajattelua sekä kansalaisten turvallista elinympäristöä.
Kehityskuvaaja | |||
---|---|---|---|
2008 | 2009 | 2010 | |
toteutuma | tavoite | tavoite | |
Rikoslakirikosten määrä | 539 319 | 540 000 | 540 000 |
Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100) | 83 | 83 | 94 |
Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100) | 127 | 128 | 138 |
Rajavartiolaitos
Rajavartiolaitos osallistuu omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa.
Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on:
1. Suomen rajaturvallisuus on parhaalla tasolla Euroopassa. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen rajojen kautta. Rajavartiolaitoksen panos Euroopan unionin ulkorajastrategian kehittämisessä ja eurooppalaisen yhteisvastuun toteuttamisessa on vahva.
2. Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta, erityisesti rajaseudulla ja saaristossa.
3. Suomen meripelastusjärjestelmä on Itämeren luotettavin. Johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta hyvä. Rajavartiolaitoksen panos EU:n meripolitiikan toimeenpanossa ja merellisen ympäristöturvallisuuden edistämiseksi on vahva.
4. Rajavartiolaitos kykenee toimimaan yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, myös sodan aikana. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa.
Tunnusluku/mittari1) | 2008 toteutuma |
2009 arvio |
2010 tavoite |
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) | - | 100 | 102 |
Vaikuttavuus (ind) | - | 100 | 104 |
Kustannusvaikuttavuus (ind) | - | 100 | 101 |
1) Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitearvot on määritelty ensimmäistä kertaa vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Vuoden 2009 toteutuma indeksoidaan arvoksi 100. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osa-alueiden vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden raportointi tehdään valtion tulostietojärjestelmässä (Netra).
Pelastustoimi
Pelastustoimen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja ja palokuolemia. Onnettomuuksien tapahtuessa pelastustoimen tehtävänä on antaa nopeaa ja tehokasta apua sekä pyrkiä pienentämään onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja.
2008 | 2009 | 2010 | |
Tunnusluku | toteutuma | arvio | tavoite |
---|---|---|---|
Tulipalojen määrä (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) | 11 470 | <12 000 | <12 000 |
— josta rakennuspalojen määrä (kpl) | 4 490 | <4 400 | <4 400 |
Palokuolemien määrä, enintään (hlö) | 104 | < 81 | <73 |
Rakennuspaloista aiheutuneiden palovahinkojen korvausten arvo, milj. euroa1) | 190 | <160 | <160 |
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä2) | 94,0 | - | - |
1) Lähde: FK
2) Lähde: Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuoden 2005 toteutuma: 97 % asukkaista.
Hätäkeskustoiminta
Suomessa on vuonna 2015 yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti.
2008 | 2009 | 2010 | |
Tunnusluku | toteutuma | arvio | tavoite |
---|---|---|---|
Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti | |||
Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) | 87 | 90 | 90 |
Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin | |||
Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään | 4,28 | 4,30 | 4,40 |
Maahanmuutto
Varmistetaan, että maahanmuutto- ja pakolaispolitiikassa toteutuvat perus- ja ihmisoikeudet, hallinto on toimivaa ja oikeusvarmaa sekä noudattaa hyvän hallinnon periaatteita. Torjutaan laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa. Parannetaan kotouttamisen vaikuttavuutta ja tehostetaan sen ohjausta. Kehitetään työvoiman maahanmuuttoa ottaen huomioon väestökehitys ja työvoiman tarve.
2008 | 2009 | 2010 | |
Tunnusluku | toteutuma | tavoite | tavoite |
---|---|---|---|
Päätösten pysyvyys muutoksenhaussa (%)1) | >95 | >95 | >95 |
Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa, keskimäärin enintään kk2) | 2,9 | 2 | 2 |
1) Tavoitteena on, että niiden muutoksenhakutuomioistuinten päätösten, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan sillä perusteella, että virasto on tehnyt laintulkinta- tai menettelyvirheen on alle 5 % valitusten kokonaismäärästä. Niitä päätöksiä, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan olosuhteiden muuttumisen perusteella, ei oteta tässä huomioon.
2) Oleskeluluvan myöntämisen tiedoksisaannista kuntaan muuttoon kuluva aika.
Tuottavuusohjelman vaikutukset
Sisäasiainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2010 on arviolta 83 henkilötyövuotta, kun talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen siirtymistä pois sisäasiainministeriön hallinnonalalta ei huomioida.
Tasa-arvovaikutukset
Hallinnonalan pääluokan määrärahojen kohdentumista tasa-arvonäkökulmasta ei ole systemaattisesti tutkittu eikä tästä ole toteutettu ulkopuolisia arviointeja.
Jokaisen ihmisen tasa-arvoinen ja syrjimätön kohtelu on kaiken toiminnan lähtökohta ja jokaisen perusoikeus, mikä otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Etnisten suhteiden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä rasismin ehkäisy otetaan huomioon annettavassa koulutuksessa.
Hallinnonalan tasa- ja yhdenvertaisuusasioita on organisoitu uudelleen 1.4.2009 lukien perustamalla sisäasiainhallinnon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä. Lisäksi on asetettu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän sihteeristö. Vuosina 2009—2010 toimivat lisäksi seuraavat alatyöryhmät: toiminnallinen tasa-arvotyöryhmä, seurannan välineiden kehittäminen, yhdenvertaisuussuunnitelman väliarviointi sekä esteettömyyskartoitus. Tavoitteena on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön vakiinnuttaminen ja valtavirtaistaminen hallinnonalalla ja sen toiminnassa perustamalla pysyvät rakenteet.
Yhdenvertaisuussuunnitelma on valmistunut vuoden 2008 lopulla ja se on voimassa 31.12.2011 saakka. Suunnitelman ensimmäinen väliarviointi tehdään vuoden 2009 lopulla. Ministeriön henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma päivitetään vuonna 2010.
Ministeriön osastot ja erillisyksiköt raportoivat tuloskeskustelujen yhteydessä hallituksen tasa-arvo-ohjelman, ministeriön henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman sekä yhdenvertaisuuslinjausten ja -suunnitelman toteutumisesta ja toteutumiseksi käynnistetyistä toimenpiteistä.
Laillisuusvalvontaa ja oikeudellisen päätöksenteon laadunvalvontaa kehitetään edelleen sen varmistamiseksi, että kaikki ihmiset saavat hallintomenettelyssä, hallintolainkäytössä ja rikosten esitutkintamenettelyssä tasapuolisen kohtelun sukupuoleen, ikään, rotuun, kansalaisuuteen ja etniseen taustaan katsomatta.
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2008—2010
v. 2008 tilinpäätös 1000 € |
v. 2009 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2010 varsinainen talousarvio 1000 € |
Muutos 2009—2010 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 103 457 | 115 451 | 90 767 | - 24 684 | - 21 |
---|---|---|---|---|---|---|
01. | Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 28 599 | 24 128 | 22 042 | - 2 086 | - 9 |
(02.) | Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 100 | 100 | — | - 100 | - 100 |
03. | Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 21 372 | 25 234 | 1 092 | - 24 142 | - 96 |
20. | Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) | 2 632 | 1 561 | 4 711 | 3 150 | 202 |
22. | EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 2 v) | -2 798 | 9 515 | 8 656 | - 859 | - 9 |
29. | Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 51 066 | 53 100 | 53 100 | — | — |
65. | Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) | 1 486 | 1 813 | 1 166 | - 647 | - 36 |
10. | Poliisitoimi | 648 298 | 664 442 | 682 304 | 17 862 | 3 |
01. | Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 646 123 | 661 942 | 679 804 | 17 862 | 3 |
20. | Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha) | 2 175 | 2 500 | 2 500 | — | — |
20. | Rajavartiolaitos | 219 958 | 228 221 | 239 381 | 11 160 | 5 |
01. | Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 214 640 | 219 511 | 220 671 | 1 160 | 1 |
70. | Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 5 318 | 8 710 | 18 710 | 10 000 | 115 |
30. | Pelastustoimi ja hätäkeskukset | 85 985 | 87 157 | 87 216 | 59 | 0 |
01. | Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 14 410 | 15 970 | 14 344 | - 1 626 | - 10 |
02. | Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 55 588 | 54 177 | 55 956 | 1 779 | 3 |
20. | Erityismenot (arviomääräraha) | 2 477 | 3 500 | 3 406 | - 94 | - 3 |
31. | Pelastustoimen valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) | 3 510 | 3 510 | 3 510 | — | — |
43. | Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) | 10 000 | 10 000 | 10 000 | — | — |
40. | Maahanmuutto | 99 116 | 92 890 | 170 092 | 77 202 | 83 |
01. | Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 14 450 | 13 668 | 17 581 | 3 913 | 29 |
(02.) | Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta valtion osalta (arviomääräraha) | 7 492 | 7 670 | — | - 7 670 | - 100 |
03. | Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | — | — | 1 359 | 1 359 | 0 |
20. | Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha) | 379 | 900 | 376 | - 524 | - 58 |
30. | Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) | 5 018 | 9 300 | 79 349 | 70 049 | 753 |
63. | Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) | 71 777 | 61 352 | 71 427 | 10 075 | 16 |
Yhteensä | 1 156 814 | 1 188 161 | 1 269 760 | 81 599 | 7 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 15 492 | 15 759 | 15 432 |