Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2010

25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeudellisilla kysymyksillä on yhä useammin kansainvälisiä ja ylikansallisia liittymiä. Samalla oikeussääntely monimutkaistuu, oikeuslähteiden perusta laajenee ja syvällistä osaamista vaativat asiat lisääntyvät. Muutokset asettavat entistä korkeampia osaamis- ja laatuvaatimuksia niille, jotka työskentelevät oikeuslaitoksen palveluksessa. Yhdenvertaisen oikeusturvan takaaminen edellyttää tuomioistuin- ja oikeusapuverkoston kehittämistä, kun väestö ikääntyy ja yhdessä elinkeinoelämän kanssa keskittyy alueellisesti. Tiukka määrärahatilanne edellyttää rakenteellisten muutosten lisäksi voimavarojen entistä selvempää kohdentamista hallinnonalan ydintehtäviin. Tietotekniikan kehitys antaa mahdollisuuden kehittää sähköisiä oikeuspalveluja.

Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina melko vakaana, ja tilastoitujen rikosten kokonaismäärä on 2000-luvun alkuvuosista vähentynyt. Kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen, ja omaisuusrikokset ovat selvästi vähentyneet tällä vuosikymmenellä, mikä vastaa yleistä kehitystä Länsi-Euroopassa. Myös törkeissä huumausainerikoksissa pitkän aikavälin kasvu pysähtyi vuosituhannen vaihteessa ja rikosten määrä on sen jälkeen laskenut.

Henkirikosten määrä on Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa ja useimmissa Länsi-Euroopan maissa. Kuitenkin viiden viime vuoden aikana henkirikoksiakin on tehty vähemmän kuin niitä edeltävinä viitenä vuonna Jokelan ja Kauhajoen rikoksista huolimatta. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten ja tilastoitujen raiskausten määrä on viime vuosina kasvanut. Tuomioistuimen käsiteltäväksi tulleiden lasten seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrä on kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Näissä rikoslajeissa kasvu johtunee pääosin ilmoitusalttiuden kasvusta ja poliisin toiminnan tehostumisesta. Kansalaisten kokema väkivalta ja pelko väkivallan uhriksi joutumisesta ovat viime vuosina jonkin verran vähentyneet.

Rikollisuutta koskevat uhkakuvat liittyvät syrjäytymisen lisääntymiseen sekä tietoverkkorikollisuuden yleistymiseen. Myös järjestäytynyt rikollisuus voi lisääntyä ja saada uusia muotoja. Uusia haasteita asettaa myös lisääntyvä maahanmuutto, sillä maahanmuuttajien riski syyllistyä rikoksiin on kantaväestöä suurempi, samoin kuin riski joutua rikosten uhreiksi.

Kansalaisten tyytymättömyys omiin osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin on lisääntynyt. Suomessa äänestysaktiivisuuden lasku on ollut nopeampaa kuin monessa muussa Euroopan maassa. Myös vähenevä kiinnostus yhdistystoimintaan vahvistaa osaltaan huolta demokraattisen osallistumisen tulevaisuudesta. Kansalaisten osallistuminen on vahvasti polarisoitumassa iän, koulutuksen ja sosioekonomisen aseman mukaan.

Taloudellisella taantumalla tai lamalla on erisuuntaisia vaikutuksia ministeriön hallinnonalalla. Taantuma lisää lähinnä velkomus- ja insolvenssiasioiden määrää yleisissä tuomioistuimissa. Hallinto-oikeuksissa kasvaa sosiaali-, terveys- ja toimeentuloasioiden määrä. Uhkana onkin lyhentyneiden keskimääräisten käsittelyaikojen pidentyminen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on 2000-luvulla katsonut 37 tuomiossa Suomen rikkoneen oikeudenkäynnin kohtuullista kestoa koskevaa velvoitetta, minkä lisäksi 12 tällaista asiaa on sovittu.

Taantuman myötä ulosotossa kasvavat sekä yksityisoikeudellisiin saataviin perustuvat toimeksiannot että verojen perintä. Tilannetta pahentaa koko 2000-luvun jatkunut kotitalouksien voimakas velkaantuminen, jota on lisännyt mahdollisuus uusiin luottotuotteisiin kuten ilman vakuutta myönnettäviin korkeakorkoisiin pikaluottoihin. Velkaantumisaste suhteessa käytettäviin tuloihin on jo ylittänyt 100 % oltuaan 65 % vuonna 2000. Vuonna 2008 mahdolliseksi tullut velkojen lopullinen vanhentuminen ei tarjoa kotitalouksille nopeaa apua tässä tilanteessa.

Rikollisuuteen taloudellisen taantuman vaikutukset vaihtelevat rikoslajeittain. Kokonaisrikollisuus pysyi pääosin ennallaan tai väheni 1990-luvun laman alussa. Syvän taantuman jatkuessa taloudelliset vaikeudet lisäävät kuitenkin selvästi velallisten rikosten määrää. Sen sijaan liikennerikosten ja rattijuopumusten määrää vähentää tieliikenteen väheneminen. Vankien kokonaismäärään taantuma ei vaikuttane merkittävästi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Ihmis- ja perusoikeudet, valtiollinen järjestelmä, demokratia ja kansalaisvaikuttaminen

Perustuslain valmistelua jatketaan vuonna 2009 valmistuvan komiteatyön pohjalta. Yhdenvertaisuuslainsäädäntöä kehitetään eri syrjintäperusteiden kannalta nykyistä kattavammaksi ja johdonmukaisemmaksi.

Euroopan unionissa on tavoitteena avoin, perusoikeuksia kunnioittava ja hyvän hallinnon periaatteita noudattava unioni.

Säädösvalmistelun kehittämisen tavoitteena on, että lainsäädäntö on selkeää ja ymmärrettävää. Tämä parantaa kansalaisten ja yritysten oikeusturvaa sekä vähentää hallinnon ja oikeuslaitoksen työtä täytäntöönpanossa ja lainkäytössä.

Vahvistetaan kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon sekä edistetään kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä.

Oikeusturva

Oikeusturvapolitiikalla pyritään siihen, että tuomioistuimet ja oikeusapu palvelukyvyltään, osapuolille aiheutuvilta kustannuksiltaan sekä käsittelyajoiltaan takaavat oikeusturvan tosiasiallisen ja yhdenvertaisen toteutumisen kansallisen lainsäädännön ja Suomea koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Tavoitteena on lyhentää jonotus- ja käsittelyaikoja, vähentää tuomioistuimissa yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrää sekä supistaa alueelliset käsittelyaikaerot hovioikeuksissa ja hallinto-oikeuksissa enintään kolmeen kuukauteen vuonna 2010. Tavoitteena on myös lyhentää asioiden käsittelyn kokonaiskestoa tehostamalla seurantaa käsittelyn kaikissa vaiheissa esitutkinnasta tuomioistuinkäsittelyyn sekä viranomaisten paikallista yhteistyötä.

Holhoustoimen edunvalvontapalveluita järjestetään 41 valtion oikeusaputoimistossa. Tavoitteena on, että jatkossa näitä palveluja voitaisiin järjestää entistä enemmän ostopalveluina. Selvitetään ostopalvelumahdollisuudet ja linjataan niitä koskevat periaatteet.

Maksuhäiriöpolitiikan yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina ovat yhtäältä velallisten selviytymisen edistäminen ja toisaalta luottotappioiden torjunta. Velkajärjestelyjärjestelmien ajantasaisuutta arvioidaan tarkoituksena saada hallintaan velkaongelmat, joita kansalaisille ja yrityksille aiheutuu vaikeasta taloustilanteesta. Tehokkaalla perinnällä pyritään ehkäisemään velkaongelmien pahenemista ja turvaamaan velkojan saatavia. Tavoitteena on periä 690 milj. euroa (702 milj. euroa v. 2008, arvio 680 milj. euroa v. 2009). Ulosottovelallisten selviytymistä kuvaavat ulosottovelallisten ja maksuhäiriöisten lukumäärät. Tavoitteena on hillitä kummankin kasvua. Ulosottovelallisia oli v. 2008 lopussa 232 000 ja tavoite v. 2009 on enintään 240 000 ja v. 2010 enintään 245 000. Maksuhäiriömerkintä oli 292 000 henkilöllä vuonna 2008. Määrän arvioidaan kasvavan 320 000—340 000 henkilöön vuosina 2009—2010.

Oikeusturvan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään lainsäädännön osalta luvussa 25.01, tuomioistuinten ja oikeusavun osalta luvussa 25.10 ja maksuhäiriöpolitiikan osalta luvussa 25.20.

Kriminaalipolitiikka

Kriminaalipolitiikan tavoitteena on rikollisuuden ja siitä aiheutuvien kustannusten vähentäminen. Tämä edellyttää useiden hallinnonalojen yhteistä tavoitteenasettelua ja yhteisiä toimintalinjoja.

Kriminaalipolitiikan keskeisiä toimijoita ovat julkishallinnossa oikeusministeriön ohella sisäasiainministeriö (poliisi), sosiaali- ja terveysministeriö (yleinen sosiaalipolitiikka ja syrjäytymisen ehkäisy) sekä kunnat (paikallinen ja seudullinen rikoksentorjuntayhteistyö). Oikeusministeriön hallinnonalalla erityisiä kohteita ovat väkivaltarikollisuuden ja uusintarikollisuuden vähentäminen sekä rikosvastuun joutuisa toteuttaminen. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaista toimintaa tehostetaan myös vahvistamalla ulosoton erikoisperintää.

Tavoitteena on, että väkivallan kokeminen ja rikoksen uhriksi joutumisen pelko edelleen vähenevät. Tavoitteeseen pääseminen voidaan todentaa luotettavasti vuonna 2009, kun uusimman uhritutkimuksen tulokset valmistuvat. Väkivallan vähentämistoimet vaikuttavat selvästi yhtä vuotta pidemmällä aikajänteellä. Kattavat tiedot väkivallan määrästä on toistaiseksi ollut mahdollista saada noin kolmen vuoden välein tehdystä uhritutkimuksesta. Henkirikosten määrää voidaan luotettavasti seurata vuosittain. Tavoitteena on myös, että rangaistusten täytäntöönpano vähentää tuomiota suorittavan riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin vapautumisen jälkeen.

Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään rikoksentorjunnan ja lainsäädännön osalta luvussa 25.01, syyttäjäntoimen osalta luvussa 25.30 ja rangaistusten täytäntöönpanon osalta luvussa 25.40.

Kansalaisten oikeussuhteet

Tavoitteena on turvata kansalaisten toiminnan ja valinnan vapaus ja siten lisätä yhteiskunnan, talouden ja kansalaisten toimeliaisuutta ja hyvinvointia. Lainsäädännössä on myös huolehdittava heikomman osapuolen suojaamisesta, erityisesti kuluttajansuojassa ja perheoikeudessa.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Tuottavuusohjelman mukainen tuottavuustoimenpitein aikaansaatava henkilöstövähennys hallinnonalalla on 172 henkilötyövuotta vuonna 2010.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Toiminnassa tavoitellaan yhdenvertaisuutta ja noudatetaan sukupuolten välisen tasa-arvon periaatteita. Tavoitteena on, että sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikkien hankkeiden ja asioiden valmistelussa.

Oikeusministeriön tasa-arvosuunnitelman mukaisena tavoitteena on, että eri työtehtäviin valitaan tasapuolisesti naisia ja miehiä. Hallinnonalalla kannustetaan naisia hakemaan johtotehtäviin.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2008—2010

    v. 2008
tilinpäätös
1000 €
v. 2009
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2010
varsinainen
talousarvio
1000 €

Muutos 2009—2010
    1000 € %
             
01. Ministeriö ja hallinto 106 227 99 233 101 408 2 175 2
01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 219 26 194 25 340 - 854 - 3
02. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 643 1 1
03. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 276 6 476 6 241 - 235 - 4
04. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 766 1 842 1 975 133 7
20. Erityismenot (arviomääräraha) 7 790 7 400 7 400
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 45 271 43 000 46 000 3 000 7
50. Avustukset (kiinteä määräraha) 2 113 2 170 2 301 131 6
51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha) 11 148 12 150 12 150
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 307 235 330 080 324 287 - 5 793 - 2
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 453 8 033 8 144 111 1
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 255 9 617 10 075 458 5
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 226 276 235 307 229 470 - 5 837 - 2
04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 25 804 25 456 26 100 644 3
05. Yleisen edunvalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 000 15 667 14 498 - 1 169 - 7
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) 37 447 36 000 36 000
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 90 710 92 578 97 314 4 736 5
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 90 710 92 578 97 314 4 736 5
30. Syyttäjät 39 041 39 703 42 543 2 840 7
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 39 041 39 703 42 543 2 840 7
40. Rangaistusten täytäntöönpano 222 717 219 465 224 821 5 356 2
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 217 317 213 440 218 796 5 356 3
74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) 5 400 6 025 6 025
50. Vaalimenot 6 497 16 312 2 037 - 14 275 - 88
20. Vaalimenot (arviomääräraha) 6 497 16 312 2 037 - 14 275 - 88
  Yhteensä 772 427 797 371 792 410 - 4 961 - 1

  Henkilöstön kokonaismäärä 9 516 10 008 9 472