Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2010

30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimialan toimintaympäristö

Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ovat suurten globaalien haasteiden edessä. Kansainvälinen kilpailu kiristyy edelleen sekä elintarvike- että metsäsektorilla samalla kun toiminnan ympäristövaikutuksille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Ilmastonmuutos, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden vähentyminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristökysymyksistä, joiden ratkaisemisessa maa-, metsä-, kala- ja vesitalouden menetelmien kehittäminen on ratkaisevassa asemassa. Toimialan elinkeinojen menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen varsinkin luonnonvarojen kestävässä käytössä, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien merkitys toimialalla vahvistuu.

Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen ja säädösvalmistelun yhteydessä. Vuonna 2010 muutoksia tapahtuu seuraavissa asiakokonaisuuksissa:

  • EU:n maatalouspolitiikan välitarkastuksen (ns. terveystarkastus) soveltaminen.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet politiikkasektoreittain

Maaseudun kehittäminen

  • Maaseutu säilyy asuttuna ja elinvoimaisena.
Tunnusluvut
  2004 2005 2006 2007 2008 Arvio
2009—2010
             
Väkiluvun muutos (%)            
Harvaan asuttu maaseutu -1,05 -1,09 -1,23 -1,18 -1,39 Hidastuu
Ydinmaaseutu -0,10 -0,20 -0,17 -0,11 -0,26 Hidastuu

Määrärahojen muutokset

Määrärahat kasvavat noin 27,4 milj. euroa, mikä johtuu pääosin EU-osarahoitteisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritys- ja hanketukien maksatusten edistymisestä sekä kylätoiminnan määrärahan kasvusta. Maatalousmuseo Saran valtion tuki siirtyy opetusministeriön hallinnonalalle vuoden 2010 alusta.

Maatalous

  • maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa,
  • kotimaisen elintarvikeketjun ja erityisesti kuluttajien arvojen ja odotusten huomioon ottaminen elintarviketuotannossa,
  • maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä
  • maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen.
Tunnusluvut
  2005 2006 2007 2008 2009
arvio
2010
arvio
             
1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen            
— Maataloustulo (kokonaistasolla), milj. euroa 976 903 1 021 869 869 ennallaan
— Maataloustulo euroa/tila 18 900 20 300 27 700 21 700 21 700 nousee
— Kirjanpitotilojen työansio euroa/tunti1) 3,4 3,7 6,8 3,9 3,9 nousee
— Kannattavuuskerroin2)            
    — 25 %:lla tiloista yli 0,65 0,73 1,02 0,83 0,83 nousee
    — 25 %:lla tiloista alle 0,08 0,14 0,25 0,04 0,04 nousee
             
2. Raaka-aineiden tuottaminen            
— Omavaraisuus %            
    — maito, neste 106 105 105 102 103 103
    — liha 105 105 105 104 104 104
    — kananmunat 119 116 115 116 113 112
    — ruis 32 48 80 60 60 80
             
3. Ravinnekuormituksen vähentäminen ja ilmastonmuutos            
— Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha3) <47 <53 <40 <49 <48 <47
— Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha3) <6,6 <6,7 <4,4 <4,8 <4,5 <4,5
— Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv4) 5,6 5,6 5,5 5,5 <5,5 laskee
— Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonepäästöt, milj. tonnia CO2/ekv5) 5,2 5,1 <5,1 <5,1 <5,0 laskee
             
4. Bioenergiatuotannon lisääminen            
— uusien biokaasulaitosten lkm/vuosi6) 10 10 10 2 4 16

1) Työtuntiansio lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta kaikki kustannukset (sisältää oman pääoman 5 % korkovaatimuksen) ja jakamalla saatu euromäärä tehdyillä työtunneilla. Kirjanpitotilojen työtuntiansio on MTT:n ennuste vuodelle 2008.

2) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta on saavutettu. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli vuonna 2006 12,4 euroa, vuoden 2007 ennusteessa 12,6 euroa ja vuoden 2008 ennusteessa 12,9 euroa ja oman pääoman korkovaatimus oli 5 %.

3) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT). Vuosi 2007 oli kasvuolosuhteiltaan ja satomääriltään hyvä, mikä pienentää ravinnehuuhtoumia.

4) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruoansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT.

5) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT.

6) Luvussa mukana maatilalaitokset ja yhteismädättämöt 2005, 2006 ja 2007 toiminnassa olevat.

Määrärahojen muutokset

Määrärahat vähenevät 46,7 milj. euroa. EU:n suorat tulotuet ja sisämarkkinatuki supistuvat 34,5 milj. euroa ja puutarhatalouden ja sokerituotannon erityistoimenpiteisiin osoitetut määrärahat 27,7 milj. euroa sokeriuudistuksen toteuduttua pääosin vuonna 2009. Toisaalta maatalouden ympäristötuki kasvaa 13,3 milj. euroa, mistä 10,9 milj. euroa perustuu ns. terveystarkastukseen liittyvään voimavarojen uudelleenkohdentamiseen.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

  • eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä,
  • eläinten hyvinvointi paranee,
  • elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja
  • alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee.

Määrärahojen muutokset

Määrärahojen taso nousee lähinnä eläinlääkintähuoltolain uudistuksen johdosta.

Kala-, riista- ja porotalous

  • kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti,
  • elinkeinokalatalouden kannattavuus paranee,
  • vapaa-ajan kalastuksen suosio säilyy ja se tuottaa sosiaalista ja taloudellista hyötyä,
  • suunnitelmallisella hoidolla ylläpidetään kalavarat geneettisesti monimuotoisina ja tuottavina,
  • rajoitetaan riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja ja
  • kehitetään porotalouden kannattavuutta ja poromäärät mitoitetaan laidunten kestävän käytön mukaan.

Määrärahojen muutokset

Määrärahojen taso nousee koska elinkeinokalatalouden toimintaohjelman investointeja aikaistetaan 3,190 milj. eurolla sekä kalastuksenhoitomaksun kalenterivuodeksi tarkoitettua maksua on tarkoitus korottaa kahdella eurolla ja seitsemän vuorokauden maksua yhdellä eurolla.

Vesitalous

Tavoitteena on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä vesitalous. Vesistöjen ja niiden valuma-alueiden hoidossa tavoitteena on vesistöjen hyvä käytettävyys ja tila sekä riskien hallinta. Vesihuollon edistämisessä pyritään alueellisen yhteistyön, erityistilanteisiin varautumisen sekä maaseudun vesihuollon parantamiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi parannetaan tulvariskien hallintaa ja varautumista pitkäaikaiseen kuivuuteen.

Määrärahojen muutokset

Määrärahojen taso laskee vesistö- ja vesihuoltohankkeissa.

Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

  • kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden,
  • käsittelemällä kiinteistöjen kirjaamisasiat tehokkaasti, asianosaisten oikeuden turvaavalla tavalla, turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus,
  • kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja niiden laaja ja monipuolinen käyttö yhteiskunnassa helpottaa kansalaisten arkea, tehostaa hallintoa ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä (tietovarantojen hyödyntämisessä hakukertojen kasvu vähintään 3 % edellisvuodesta) ja
  • paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytettävissään menetelmiä ja palveluita, jotka mahdollistavat tehokkaan yhteiskäytön ja poistavat tarpeettoman päällekkäisen tiedonkeruun.

Määrärahojen muutokset

Määrärahojen taso säilyy edellisen vuoden tasolla.

Metsätalous

  • metsien puuntuotannollinen käyttöaste on korkea,
  • metsien puuntuotannollinen tila on hyvä,
  • metsien monimuotoisuus säilyy ja
  • metsätalouden kannattavuus säilyy.

Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti Kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO).

Tunnusluvut
  2006
toteutuma
2007
toteutuma
2008
toteutuma
2009
tavoite
2010
tavoite
2015
tavoite1)
             
1) Metsien korkea puuntuotannollinen käyttöaste            
— Ainespuun hakkuukertymän nostaminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 2) 51,7 58,7 52,1 45,0 50,0 65—70
— Metsähakkeen käyttö, milj. m3 3,4 3,0 4,6 5,0 6,0 8—12
             
2) Metsien hyvä puuntuotannollinen tila            
— Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pinta-alasta on laadultaan hyviä tai tyydyttäviä, %3) 70,0 71,7 73,8 74 75 80—85
— Nuoren metsän hoidon määrä, 1 000 ha/v4) 218 248 256 260 260 265
— Kunnostusojitusten määrä, 1 000 ha/v 72 67 61 72 75 100
             
3) Metsien monimuotoisuus            
— Solmittujen metsätalouden ympäristötukisopimusten määrä, ha 6 118 7 364 5 807 8 100 8 000—10 000 14 000
             
4) Metsätalouden kannattavuus            
— Yksityismetsätalouden liiketulos, euroa/ha (vuoden 2008 rahanarvossa) 91,7 142,0 98,8 50 60 120

1) Kansallinen metsäohjelma 2015:n tavoitteet.

2) Sisältää teollisuuskäytön mitat täyttävän runkopuun.

3) Perustuu valtakunnan metsien 10. inventoinnin tietoihin. Tiedot on laskettu kahden vuoden liukuvana keskiarvona ja ne ovat saatavilla vuodesta 2006 lähtien.

4) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen.

Määrärahojen muutokset

Määrärahojen taso nousee puuntuotannon tuen nousun johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä (-0,640 milj. euroa) metsämuseo Luston tuen siirtyminen opetusministeriön hallinnonalalle.

Hallinto

Määrärahojen taso laskee lähinnä tietojärjestelmien kehittämismenojen supistumisen johdosta.

Maa- ja metsätalousministeriön asettamat hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustavat tavoitteet vuodelle 2010

  • Maaseutuviraston häiriöttömän toiminnan turvaaminen alueellistamisen viimeisinä vuosina.
  • Maatalous- ja elintarvikehallinnon tietohallinto- ja ICT-palvelukokonaisuutta kehitetään. Tähän liittyen selvitetään Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tehtävät ja asema.
  • Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin. Hallinnonalan tutkimuslaitosten toimintaa tehostetaan osana luonnonvarojen ja ympäristön tutkimuksen kokonaisuutta.
  • Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista. Tuottavuusohjelmien sisältöä ja toimenpiteitä tarkistetaan 26.3.2009 hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen johdosta.
  • Varmistetaan toimialan tehtävien hoito uudistetussa valtion aluehallinnossa.

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa alueiden kehittämiseen vaikuttavat määrärahat tai määrärahan osat ovat seuraavat:

  • Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosiksi 2007—2013 eräiltä osin (30.10.61 ja 62).
  • Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma Kainuun hallintokokeilun osalta (30.40.62).
  • Metsäluonnon hoidon edistäminen (30.60.45).

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole saajan sukupuoli.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2010 on 83 henkilötyövuotta (vastaava määrärahojen vähennys on 3,186 milj. euroa).

Hallinnonalan valtuudet momenteittain, milj. euroa
    2009
varsinainen
talousarvio
2010
varsinainen
talousarvio
       
30.10.61 EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 63,300 70,300
30.10.62 Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 69,400 69,400
30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 86,494 102,094
30.20.43 Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 30,000 46,800
30.20.44 Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 8,000 64,000
30.20.49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki(arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 300,000 300,000
30.60.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 72,430 76,530

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2008—2010

    v. 2008
tilinpäätös
1000 €
v. 2009
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2010
varsinainen
talousarvio
1000 €

Muutos 2009—2010
    1000 € %
             
01. Hallinto 104 267 110 810 102 619 - 8 191 - 7
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 591 27 162 26 791 - 371 - 1
02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 444 13 727 15 849 2 122 15
03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 622 25 396 21 311 - 4 085 - 16
04. Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 821 846 852 6 1
(20.) Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 3 652 5 123 - 5 123 - 100
21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 729 729 669 - 60 - 8
22. Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) 4 613 3 813 3 333 - 480 - 13
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 26 255 25 300 25 100 - 200 - 1
40. Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 3 541 3 714 3 714
10. Maaseudun kehittäminen 71 470 118 245 145 683 27 438 23
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 10 590 10 820 10 668 - 152 - 1
54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (arviomääräraha) 8 485 9 032 8 832 - 200 - 2
55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) 4 870 5 000 5 000
61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 33 873 43 500 57 300 13 800 32
62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) 11 049 47 200 60 700 13 500 29
63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 603 2 693 3 183 490 18
20. Maatalous 2 205 450 2 234 404 2 187 727 - 46 677 - 2
01. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 965 32 733 34 643 1 910 6
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) 557 475 559 365 558 265 - 1 100 - 0
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) 559 853 592 987 558 520 - 34 467 - 6
42. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 3 400 3 400 3 400
43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) 344 647 348 915 362 238 13 323 4
44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) 422 673 422 673 422 673
45. Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) 144 480 143 400 146 100 2 700 2
46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 5 171 5 861 4 661 - 1 200 - 20
47. Elintarvikeketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 913 1 873 1 813 - 60 - 3
48. Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) 23 902 33 557 5 874 - 27 683 - 82
49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 51 131 58 600 58 600
(60.) Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 1 000 1 000 - 1 000 - 100
61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v) 56 840 30 040 30 940 900 3
30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 45 620 46 638 50 675 4 037 9
01. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 855 42 420 38 677 - 3 743 - 9
(02.) Lihantarkastustoiminnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 400
20. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) 1 336 1 650 5 430 3 780 229
41. Eräät korvaukset (arviomääräraha) 2 029 2 568 6 568 4 000 156
40. Kala-, riista- ja porotalous 58 904 59 989 63 820 3 831 6
01. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 830 17 245 16 212 - 1 033 - 6
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v) 2 300 2 300 2 300
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha) 3 485 4 250 4 400 150 4
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 3 050 2 750 2 800 50 2
43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 867 1 845 1 855 10 1
50. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 8 456 8 538 8 582 44 1
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 5 764 5 666 6 238 572 10
52. Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arviomääräraha) 2 760 2 760 3 210 450 16
62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 13 635 13 878 17 466 3 588 26
77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 757 757 757
50. Vesitalous 31 513 33 540 32 393 - 1 147 - 3
20. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) 7 000 13 371 11 524 - 1 847 - 14
30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha) 735 650 450 - 200 - 31
31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 7 763 18 258 19 158 900 5
43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha) 416 420 420
48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 841 841 841
(77.) Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v) 14 758
60. Metsätalous 161 972 168 522 178 517 9 995 6
01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 42 611 42 600 43 191 591 1
41. Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v) 1 169 1 063 699 - 364 - 34
42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v) 45 289 47 518 49 029 1 511 3
43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) 180 50 50
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) 63 763 67 480 72 280 4 800 7
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 6 965 7 965 10 325 2 360 30
46. Valtionapu Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen toiminnan vakauttamiseksi (kiinteä määräraha) 1 787 1 787 0
50. Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 1 796 1 746 1 106 - 640 - 37
83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) 200 100 50 - 50 - 50
63. Metsähallitus 6 048 6 502 6 213 - 289 - 4
50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 6 048 6 502 6 213 - 289 - 4
70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 63 213 65 873 65 851 - 22 - 0
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 52 596 54 707 55 671 964 2
02. Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 617 3 716 3 680 - 36 - 1
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 7 000 7 450 6 500 - 950 - 13
  Yhteensä 2 748 458 2 844 523 2 833 498 - 11 025 - 0

  Henkilöstön kokonaismäärä1) 5 350 5 270 5 3802)    

1) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.01.40, 30.10.61, 62 ja 63, 30.20.43 ja 47, 30.40.41, 42, 50, 51, 62 ja 77, 30.50.20 ja 31, 30.63.50 ja 30.70.40) voidaan käyttää 581 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM: Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset noin 705 htv EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä ja 199 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, YM: 29 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, VM: Aluehallintovirastot: 55 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 50 htv tullilaitoksessa tarkastustehtävissä sekä UM: 6 erityisasiantuntijaa.

2) Sisältää lisäyksenä 213 henkilötyövuotta siirtona momentilta 25.10.03 ja 3 henkilötyövuotta siirtona momentilta 25.01.02.