Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2010

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Valtiovarainvaliokunta:

(HE 138/2009 vp, HE 241/2009 vp)

Talouskehitys

Maailmantalouden arvioidaan vähitellen alkavan toipua poikkeuksellisen syvästä taantumasta ja kääntyvän hitaaseen kasvuun. Talouden kokonaiskuvaa leimaa kuitenkin edelleen suuri epävarmuus. Rahoitusmarkkinat eivät ole vielä normalisoituneet ja elpymisen ajoittuminen ja nopeus vaihtelevat maittain ja alueittain. Esim. Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa usko talouden vahvistumiseen on jo parantunut, mutta Euroopassa talouden arvioidaan kääntyvän kasvuun hieman myöhemmin kuin muualla.

Suomen talous on pudonnut tämän vuoden aikana huomattavasti ennakoitua rajummin. Vielä vuosi sitten arvioitiin, että talous kasvaisi tämän vuoden aikana 0,5 prosenttia. Talousarvioesityksessä todetaan kuitenkin, että tuotannon lasku olisi tänä vuonna 6 prosenttia. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että tuotannon lasku voi nousta tätäkin suuremmaksi, noin 7 prosenttiin. Koska Suomi on voimakkaasti vientituloista riippuvainen, Suomen talous on heikentynyt useita muita EU-maita voimakkaammin.

Aivan viime aikoina on kuitenkin saatu varovaisia viestejä siitä, että taantuman syvin vaihe olisi ohitettu. Myönteistä on esimerkiksi se, että Suomen kymmenestä suurimmasta vientimaasta kahdeksassa kokonaistuotanto kääntyi nousuun vuoden kolmannella neljänneksellä. Lisäksi tuotanto on kääntynyt hienoiseen nousuun esim. paperiteollisuudessa ja metallien jalostuksessa. Myös Tilastokeskuksen 8.12.2009 julkistama tilasto kertoo, että talouden pudotus on pysähtynyt, sillä bruttokansantuote kasvoi heinä—syyskuussa 0,3 prosenttia toiseen vuosineljännekseen verrattuna. Pudotuksen jyrkkyys oli kuitenkin yhtä suurta kuin keväällä eli 9,1 prosenttia.

Talousarvioesityksessäkin ennakoidaan, että talous kääntyy parempaan loppuvuoden 2009 aikana ja, mikäli tärkeimpien kauppakumppaneiden taloudet elpyvät odotusten mukaisesti, bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan ensi vuonna noin puoli prosenttia.

Orastavasta optimismista huolimatta maailman sekä Suomen talouden kasvua varjostavat kuitenkin kasvava työttömyys ja julkisen talouden velkaantuminen. Lisäksi protektionismin lisääntyminen hidastaa kansainvälisen kaupan elpymistä. On myös vaarana, että talouksien alkava kasvu hiipuu siinä vaiheessa kun elvytyspakettien vaikutus alkaa heiketä. Suomen talouden epävarmuutta lisää myös se, että vientivetoinen ja investointihyödykkeiden tuotantoon keskittynyt taloutemme saattaa elpyä vielä useita muita EU-maita hitaammin.

Finanssipolitiikka ja julkisen talouden kestävyys. Finanssipolitiikka on sekä tänä että ensi vuonna vahvasti taloutta elvyttävää ja kasvua tukevaa. Ensi vuoden talousarvioesitys sisältää mm. useita investointien aikaistamista koskevia hankkeita, joilla pyritään nopeisiin työllisyysvaikutuksiin ja jotka tukevat myös pidemmän aikavälin talouskasvua. Investointien aikaistamiskokonaisuuteen sisältyvillä ehdotuksilla, joista osa sisältyi jo vuoden 2009 toiseen lisätalousarvioon, tavoitellaan kuntien ja yksityisen sektorin panostusten myötä yhteensä noin 1,7 miljardin euron hankkeiden liikkeellelähtöä. Hankkeiden työllisyysvaikutuksiksi arvioidaan yli 10 000 henkilötyövuotta. Talousarvioesitys sisältää myös useille hallinnonaloille kohdistuvan 70 miljoonan euron toimenpidekokonaisuuden, jonka tavoitteena on nopeasti ja tehokkaasti tukea työllistymistä sekä sitä tukevaa koulutusta. Myös eduskunnan tekemät noin 41 miljoonan euron budjettilisäykset sekä 25 miljoonan euron lisäys erityisryhmien asuntojen korkotukeen painottuvat työllistäviin toimiin ja investointeihin.

Rahoituksen saatavuutta on turvattu mm. vientiluototuksella ja -takuilla, Finnveran suhdannelainoilla ja pankkien varainhankinnan takuilla sekä pääomittamalla mm. Kuntarahoitus Oyj:tä. Työllisyyttä on edistetty myös kansaneläkemaksujen poistamisella sekä kotitalousvähennyksen laajentamisella ja korottamisella.

Valiokunta tukee hallituksen finanssipoliittisia linjauksia ja pitää talousarvioesitykseen sisältyviä elvytystoimia välttämättöminä sekä myös tarkoituksenmukaisina. Elvyttävät toimet muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden, joka sisältää työllisyyttä tukevia investointeja ja panostuksia pidemmän aikavälin talouskasvuun. Elvyttävien toimien kattavuus ja mittaluokka on myös varsin suuri. Elvyttävien toimien yhteissumma, johon sisältyvät kaikki luonteeltaan hyvinkin erilaiset elvytysinstrumentit (mm. valtuudet ja niistä aiheutuvat määrärahat, finanssisijoitukset, korkotukilainat, veronkevennyksistä aiheutuvat tulonmenetykset) on noin 20 mrd. euroa vuosina 2009—2010. Kansantalouden tilinpidon mukaan arvioituna elvytystoimien summa on yhteensä vajaat 6 mrd. euroa.

Tulojen pudotessa ja menojen kasvaessa julkisen talouden heikentyminen on ollut erittäin nopeaa ja voimakasta. Vuodesta 1998 ylijäämäisenä pysynyt julkisen talouden rahoitusjäämä kääntyy tänä vuonna reilusti alijäämäiseksi ja alijäämä syvenee edelleen vuonna 2010. Tänä vuonna rahoitusasema heikkenee ennusteen mukaan lähes 13 miljardia euroa viime vuodesta eli 7 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä on suurempi pudotus kuin lamavuonna 1991. Noin puolet muutoksesta aiheutuu päätösperäisistä toimista, ts. veronkevennyksistä ja menonlisäyksistä ja puolet muusta verotulojen pienenemisestä ja työttömyys- yms. suhdanneherkkien julkisten menojen kasvusta. Silti Suomen alijäämä säilyy vielä tänä vuonna EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen kolmen prosentin rajan alapuolella.

Hallitusohjelmassa määriteltiin, että edes poikkeuksellisissa olosuhteissa valtiontalouden alijäämä ei saa ylittää 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ensi vuonna elvytyksen menotaso ylittää kuitenkin hallitusohjelman rajoitteen 6,5 miljardilla eurolla ja valtiontalouden rahoitusasema uhkaa painua 6 prosenttia alijäämäiseksi suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisen talouden alijäämän bkt-osuus ylittää kolmen prosentin rajan ensimmäisen kerran Suomen EMU-jäsenyyden aikana.

Tulevien talouspoliittisten haasteiden kannalta on tärkeää, että hyvän talouskasvun vuosina valtion velkaa onnistuttiin alentamaan tuntuvasti suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelka oli viime laman jälkeen enimmillään lähes 70 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta aleni vuonna 2008 runsaaseen 29 prosenttiin.

Ensi vuonna valtio joutuu ottamaan uutta velkaa 13 mrd. euroa, jolloin valtionvelan määrä nousee 78 miljardiin euroon. Tämä on 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelka suhteessa kansantuotteeseen on kuitenkin edelleen selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen määrittämää 60 prosentin velkasuhdetta pienempi. Suomen velkasuhde on myös kansainvälisesti vielä alhainen, vain reilut puolet EU-maiden keskiarvosta. Merkittävää on myös se, että valtio pystyy erittäin matalien korkojen vuoksi rahoittamaan velkaantumisen aiempaa edullisemmin ja velanhoitokustannukset pysyvät hallinnassa. Velkakannan kasvaessa ja yleisen korkotason palatessa lähemmäs pitkän aikavälin keskiarvotasoa on kuitenkin odotettavissa valtionvelan korkomenojen mittava kasvu.

Valiokunta korostaa toimia, joilla parannetaan julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Tämä edellyttää mm. rakenteellisia muutoksia, joista keskeisin on työurien pidentäminen. Työuria pidentävillä toimilla on kiire, sillä työikäinen väestö alkaa vähentyä jo ensi vuonna, kun ensimmäinen suuri ikäluokka täyttää 65 vuotta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäinen väestö supistuu vuoteen 2050 mennessä noin 280 000 hengellä. Ensi vuosikymmenellä talouden kasvua heikentävät myös lisääntyvät eläke- sekä terveydenhoito- ja hoivamenot.

Talouden kasvu määräytyy ensi vuosikymmenellä kokonaan tuottavuuden nousun perusteella. Myös julkiset palvelut on tuotettava nykyistä tehokkaammin ja tuottavuutta on parannettava erityisesti suuria kustannuksia aiheuttavassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Esimerkiksi terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamisella saataisiin aikaan merkittäviä säästöjä.

Valiokunta korostaa myös panostuksia tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan, jotka ovat keskeisessä asemassa luotaessa uusia kestävän kasvun ja taloudellisen kehityksen edellytyksiä. On myös huolehdittava osaamisen vahvistamisesta, kasvuyrittäjyyden edistämisestä sekä yritysten kansainvälistymisen edellytyksistä. Valiokunta painottaa, että Suomen on oltava valmis hyödyntämään innovaatiotoiminnan globaalit mahdollisuudet myös taantuman olosuhteissa. Suomen ei tule myöskään tinkiä tavoitteestaan luoda maahamme maailman paras innovaatio- ja yritysympäristö.

Työllisyys. Uusimpien tilastojen mukaan työttömyysaste oli lokakuussa 8,2 prosenttia ja työllisyysaste 66,7 prosenttia. Erityisen huolestuttavaa on nuorten kasvava työttömyys, joka oli lisääntynyt yli 63 prosentilla edellisen vuoden lokakuuhun verrattuna.

Talousarvioesityksen mukaan työttömyyden arvioidaan kohoavan ensi vuonna 10,5 prosenttiin, mutta julkisuudessa on esitetty myös korkeampia arvioita. Työllisyysasteen arvioidaan alenevan 66 prosentin tuntumaan eli kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Myös työttömyyden keston ennakoidaan pitenevän ja rakenteellisen työttömyyden lisääntyvän. Työttömyyden arvioidaan pahenevan vielä ainakin puoli vuotta siitä, kun kokonaistuotanto on kääntynyt jo nousuun.

Valiokunta viittaa jäljempänä pääluokan 32 kohdalla esitettyyn, mutta korostaa myös tässä yhteydessä toimia, joilla vähennetään nuorten työttömyyttä ja joilla estetään työttömyyden pitkittyminen. Toimenpiteiden vaikuttavuutta on seurattava ja varauduttava siihen, että lisätalousarvioissa osoitetaan lisää määrärahoja työttömyyden hoitoon. On keskeistä, että kaikin voimin pyritään estämään se, että työttömät menettävät kosketuksensa työelämään pitkäksi aikaa. Jo kuuden, nuorten kohdalla jopa kolmen, kuukauden työttömyys voi johtaa negatiivisten työelämäkokemusten kasaantumiseen ja syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Yhdestä syrjäytyneestä nuoresta arvioidaan aiheutuvan yhteiskunnalle yli miljoonan euron kustannukset. Talouden taantumasta ja sitä seuranneesta työttömyyden kasvusta huolimatta työvoiman riittävyys muodostuu ongelmaksi talouden alkaessa taas elpyä, mistä johtuen jokaisen nuoren työpanos on välttämätön yhteiskunnan toimivuuden ja Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Kuntatalous. Vuodesta 2010 on tulossa koko kuntakentälle erittäin vaikea työttömyyden lisääntyessä ja verotulojen heiketessä. Valtion toimet parantavat kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2009 verrattuna nettomääräisesti 209 miljoonaa euroa. Lisäksi jo kehyspäätöksen yhteydessä maaliskuussa 2009 tehtiin taloudellisesti merkittäviä kuntataloutta tukevia toimenpiteitä korottamalla kuntien yhteisövero-osuutta, poistamalla työnantajan kansaneläkemaksu ja korottamalla kiinteistöveroprosentteja.

Kuntien tulot olisivat noin 750 miljoonaa euroa pienemmät ilman hallituksen kehys- ja budjettiriihessä päättämiä erityistoimia. Näistä valtion toimenpiteistä huolimatta kuntatalouden menoihin ja tuloihin on syntymässä useita vuosia kestävä epätasapaino, vaikka yleinen taloustilanne alkaisikin hitaasti parantua jo ensi vuonna.

Kuntien talousvaikeuksista kertoo myös se, että yli puolet kunnista on päättänyt korottaa ensi vuoden veroprosenttia. Tämä vaikuttaa toiseen suuntaan kuin valtion veroelvytystoimet sekä heikentää kysyntää ja työllisyyttä. Veronkorotuksista ja valtion lisärahoituksesta huolimatta kunnat joutuvat myös sopeuttamaan toimintaansa vähenevään tulopohjaan ja vähentämään palvelujaan. Kansalaisten perusturvan kannalta on kuitenkin erittäin merkittävää, että hallitus ei ole esittänyt etuuksien tasoon liittyviä leikkauksia talouden voimakkaasta taantumasta huolimatta. Päinvastoin hallitus on korottanut toimikaudellaan useita vähimmäisetuuksia.

Valiokunta toteaa, että kuntatalouden tilassa tulee olemaan ensi vuonna myös huomattavia alueellisia ja kuntaryhmittäisiä eroja, joita on tarpeen seurata ja joihin on tarvittaessa reagoitava. Tämä koskee esimerkiksi niitä kuntaryhmiä, joissa kehysratkaisun vaikutus jäi keskimääräistä vähäisemmäksi. Tähän ryhmään kuuluu mm. kuntia, joissa yhteisöveron osuus tuloista on pieni tai joissa jo nykyisin kiinteistöveroprosentit ovat keskimäärää korkeammat.

Kuntatalouden näkökulmasta on keskeistä, että kunnat pystyvät hillitsemään menojen kasvua ja parantamaan tuottavuutta. Valiokunta pitääkin hyvänä, että 20 suurinta kuntaa on velvoitettu laatimaan tuottavuusohjelma. On myös tärkeää poistaa normeja, jotka estävät tuottavuuden parantamista ja jotka ylläpitävät palvelurakenteiden jäykkyyksiä.

YHTEENVETO

Valiokunnan ehdotuksen mukaan sekä tuloarviot että määrärahat päätyvät 50 474 025 000 euroon.

Valiokunta on lisännyt määrärahoja 40 895 000 euroa, joka on vastaavasti lisätty tuloarvioihin momentille 15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta.

Tuloarvioiden eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

Tunnus Osasto Esitys € Valiokunta €
       
Os. 11 Verot ja veronluonteiset tulot 31 239 699 000 31 239 699 000
Os. 12 Sekalaiset tulot 4 678 934 000 4 678 934 000
Os. 13 Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 1 318 700 000 1 318 700 000
Os. 15 Lainat 13 195 797 000 13 236 692 000
Yhteensä   50 433 130 000 50 474 025 000

Määrärahojen eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

Tunnus Pääluokka Esitys € Valiokunta €
       
Pl. 21 Eduskunta 122 249 000 122 249 000
Pl. 22 Tasavallan presidentti 15 323 000 15 323 000
Pl. 23 Valtioneuvoston kanslia 78 296 000 78 296 000
Pl. 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 190 110 000 1 190 160 000
Pl. 25 Oikeusministeriön hallinnonala 790 030 000 792 410 000
Pl. 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 266 425 000 1 269 760 000
Pl. 27 Puolustusministeriön hallinnonala 2 707 405 000 2 709 260 000
Pl. 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala 14 868 020 000 14 869 020 000
Pl. 29 Opetusministeriön hallinnonala 6 207 626 000 6 217 546 000
Pl. 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 828 298 000 2 833 498 000
Pl. 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 206 352 000 2 214 952 000
Pl. 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 4 224 111 000 4 227 616 000
Pl. 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 11 526 987 000 11 528 787 000
Pl. 35 Ympäristöministeriön hallinnonala 325 898 000 329 148 000
Pl. 36 Valtionvelan korot 2 076 000 000 2 076 000 000
Yhteensä   50 433 130 000 50 474 025 000