Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01.  (28.01, osa) Hallinto
         10. Verotus ja tullitoimi
              88. Senaatti-kiinteistöt
         50. Eläkkeet ja korvaukset
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2010

20. Palvelut valtioyhteisöllePDF-versio

Selvitysosa:Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, valtiovarain controller -toiminnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.

Valtiokonttori on valtion yhteisiä palveluja tuottava virasto. Valtiokonttorin Rahoitus-toimiala vastaa valtion velan- ja likviditeetinhallinnasta sekä hallinnoi pääosaa valtion varoista myönnetyistä lainoista ja korkotuista sekä osaa valtiontakauksia. Toimiala hoitaa myös valtion testamentti- ja perintöasioita sekä maksuvapautuksia. Vakuutus -toimiala on valtion vakuutuslaitos, joka edistää riskienhallintaa koko valtionhallinnossa ja hoitaa valtion virastojen ja laitosten lakisääteiset työeläke-, tapaturma-, kuntoutus- ja vahinkovakuutukset sekä säädetyt korvauspalvelut sotien veteraaneille ja muille edunsaajille. Hallinnon ohjaus -toimiala palvelee valtiokonsernia talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijana tuottamalla keskitetysti konsernitasoista tietoa, ohjaamalla hallinnon tietotuotantoa sekä menetelmien ja ostopalvelujen käyttöä. Valtion henkilöstöpalvelut -yksikön tehtävänä on tukea virastoja muutostilanteiden hallinnassa.

Valtiokonttorin yhteydessä toimiva Valtion IT-palvelukeskus vastaa valtion IT-strategian mukaisten, valtiovarainministeriön toimeksi antamien valtion yhteisten IT-palvelujen määrittelystä, hankinnasta, toteutuksesta, ylläpidosta ja tuotannosta sekä palvelukeskukseen keskitettävien muiden IT-tehtävien ja -palvelujen tuotannosta. Valtion yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäpalvelut kootaan IT-palvelukeskukseen. Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö toimii osana IT-palvelukeskusta.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskustuottaa talous- ja henkilöstöhallintopalveluja valtionhallinnon virastoille, laitoksille ja rahastoille. Palvelukeskus on muodostettu yhdistämällä hallinnollisesti vuoden 2010 alusta neljä eri hallinnonaloilla toiminutta palvelukeskusta yhdeksi virastoksi.

Valtiovarain controller -toimintoon valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja. Toiminto palvelee valtioneuvostoa sekä ministeriöiden johtoa ylimmän johdon neuvonantajana, hallinnon ohjaajana ja toiminnallisesti riippumattomana valvontaviranomaisena valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien laadun varmistamisessa ja kehittämisessä sekä tilivelvollisuuden varmistamisessa.

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, kehittämisestä ja toimitilojen vuokraamisesta pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Valtionhallinnolle yhteisiä toimitila- ja asiantuntijapalveluja tarjoavaa Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että

  • virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti ja valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan
  • virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi.

Valtion kiinteistöpalvelujen kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Tavoitteena on kehittää ministeriöitä palveleva tietojärjestelmä, jolla voidaan edesauttaa toimitilatietojen hallintaa sekä tarkastella yhteismitallisesti virastojen ja laitosten tilankäyttöä.

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään laajentamalla edelleen yhteishankinnan hyödyntämistä ja ohjaamalla virastojen ja laitosten hankintayksiköitä keskittymään resursoinnissaan ydintoimintaansa hankintoihin. Valtiovarainministeriö tukee hankintayksiköiden hankintaosaamista ylläpitämällä valtion hankintakäsikirjaa.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on

  • koota valtionhallinnon hankintavolyymejä
  • kilpailuttaa eri alueita koskevia puitejärjestelyjä ja
  • tukea valtion konsernitason hankintastrategian toimeenpanoa.

Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua ja laadukkaiden hankintojen tekemistä, tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä.

Hansel Oy:n toimintaa kehitetään niin, että vuoden 2008 alusta alennetulla palvelumaksutasolla toiminnassa päästään vähintään nollatulokseen ja asiakastyytyväisyys ja palvelun laatutaso säilyvät hyvänä. Lisäksi tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään.

Valtiovarainministeriö asettaa valtioyhteisön palveluille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2010:

Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet
   
Hallinnon toiminnan ja prosessien taloudellisuus ja tuottavuus paranee niitä koskevan halutun laatutason säilyttäen. Palvelutuotantoa valtioyhteisölle kehitetään tarkoituksenmukaisen työnjaon näkökulmasta ja hyödynnetään modernia viestintäteknologiaa.
Toimintaprosesseja uudistetaan ja tietojärjestelmien yhteensopivuutta ja -toimivuutta lisätään tavoitteena skaalaetujen ja synergioiden saavuttaminen ja henkilöstön osaamisen tehokkaampi hyödyntäminen. Hallinnon yhteisiä prosesseja yhtenäistetään, päällekkäisyyksiä karsitaan ja niiden ohjausta kehitetään. Sähköistä asiointia lisätään. Tietojärjestelmiä uudistetaan tietoturvanäkökohdat huomioiden.
Parannetaan työelämän laatua sekä suunnataan virastojen ja laitosten resursseja yhä enemmän niiden omaan ydintoimintaan. Uudistetaan toimintakulttuureja ja -prosesseja kehittämällä työhyvinvointia, johtamista ja esimiestyötä.
Hallinnon tukipalvelujen tuottamisen taloudellisuus ja tuottavuus palvelukeskuksissa paranee ja asiakastyytyväisyys pysyy hyvällä tasolla. Hallinnon sisäisten palvelujen tuottajaorganisaatioiden toiminta perustuu laajenevasti asiakasohjaukseen sisäisen laskutuksen muodossa, jolloin palvelujen hinnan, laadun ja toimitusvarmuuden tulee olla vertailukelpoisia markkinoilta ostettaviin vastaaviin palveluihin. Asiakkuuksien hoitoa ja asiakasohjautuvuutta edistetään. Tavoitteena on, että kaikki virastot ja laitokset ovat talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen asiakkaana vuoden 2010 loppuun mennessä. Valtion IT-palvelukeskuksen asiakkuudet laajenevat siten, että toiminnalla on jo havaittavia vaikutuksia päällekkäisen työn vähenemiseen IT-palvelujen tuotannossa.
Valtion talouden ja toiminnan ohjauksen toimivuuden ja laadun varmistaminen ja kehittäminen, tilivelvollisuuden ja siihen kuuluvan tulosvastuun varmistaminen. Toiminnan ja talouden ohjaus- ja raportointityökalujen käytön tehostaminen. Tulosohjauksen arvioinnin toteuttaminen.

01. Valtiokonttorin toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 848 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toimenpiteet
   
Valtiokonsernin palvelutuotannon kehittäminen ja palvelujen käyttöönottaminen. Valtiokonttori vastaa siitä, että Kieku-ohjelmassa suunnitellut yhteiset prosessit ja toimintamallit otetaan tavoitteen mukaisesti käyttöön laajalti valtionhallinnossa.
  Valtiokonttori huolehtii talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon prosessien yhtenäistämisestä ja yhteisestä kehittämisestä virastoissa ja palvelukeskuksissa.
  Valtiokonttori vastaa yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän toteutuksen ja käyttöönoton läpiviennistä.
  Valtion IT-palvelukeskus määrittelee, hankkii, toteuttaa ja tuottaa tehokkaasti ja laadukkaasti valtion IT-strategian mukaiset koko valtionhallinnon IT-palvelut ja valtioneuvoston yhteiset sisäiset IT-palvelut.
  Valtion henkilöstöpalvelut -yksikön toiminnalla Valtiokonttori tukee valtion organisaatioiden hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisten henkilöstömuutoksen toteuttamista ja henkilöstön uudelleen sijoittamista erilaisissa muutostilanteissa.
  Valtiokonttori kehittää konsernipalveluja Valtiokonttorin eri toiminta-alueilla yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa.
Kustannustehokas valtion rahoitustoimen hoito. Valtion velan ja antolainauksen hallintamalleja kehitetään suuntaan, joka luo toimeksiantajille taloudellista lisäarvoa ja kustannustehokkuutta.
Peruspalvelujen tuottaminen laadukkaasti ja tehokkaasti. Valtiokonttori tuottaa peruspalvelunsa laadukkaasti ja tehokkaasti mm. sähköisiä palveluprosesseja kehittämällä. Valtiokonttori tuottaa peruspalvelut pienemmällä hoitokustannuksella kuin muut saman alan toimijat yksityisellä tai kuntasektorilla.
Valtionhallinnon tuottavuuden parantaminen. Valtiokonttori toimeenpanee Kieku-hankkeen tuloksia. Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien vakiointia ja yhteisten prosessien sekä niitä tukevien tietojärjestelmien käyttöönottoa toteutetaan valtion talous- ja henkilöstöhallinnossa ja tuetaan valtion palvelukeskusmallin ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittämistyötä. Toimenpiteillä saavutetaan tuottavuusparannuksia valtion talous- ja henkilöstöhallinnossa.
  Valtiokonttorin henkilöasiakkaita koskevien eläkeasioiden käsittelyn siirtämistä Kuntien eläkevakuutukseen valmistellaan niin, että siirto toteutetaan vuonna 2011. Samassa yhteydessä näitä asioita Valtiokonttorissa hoitava henkilöstö siirtyy Kuntien eläkevakuutuksen palvelukseen. Siirron yhteydessä varmistetaan valtion työnantajarooliin kuuluvan kuntoutuksen ja työkyvyn arvioinnin hyvien käytäntöjen säilyminen ja kehittyminen.
Valtiokonttorin tuottavuuden parantaminen. Sähköisen asioinnin kehittäminen.
  Sovellusvuokrauksen hyödyntäminen tietojärjestelmäpalvelujen hankinnassa.
  Kieku-tietojärjestelmähankkeen pilotointi.
  Valtion IT-palvelukeskuksen palvelujen käyttöönotto ensimmäisten joukossa.

Henkilötyövuosien kehitys 2008
toteutuma
2009
tavoite
2010
tavoite
       
  536 559 510

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2008
toteutuma
2009
budjetoitu
2010
varsinainen
talousarvio
       
Bruttomenot 55 008 66 909 60 111
Bruttotulot 32 249 40 770 39 263
Nettomenot 22 759 26 139 20 848
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 356    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 7 091    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
  2008
toteutuma
2009
budjetoitu
2010
varsinainen
talousarvio
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 31 431 40 768 38 063
— muut tuotot 800 - 1 200
Tuotot yhteensä 32 231 40 768 39 263
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 35 009 40 782 39 527
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -2 778 -14 -264
Kustannusvastaavuus % 92 100 99

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä 144 000 euroa) -77
VaEL-maksun muutokset 2005—2010 203
Kertavähennyksen purkautuminen 167
Siirto momentille 28.10.01 -1 312
Siirto momentille 28.10.02 -500
Siirto momentilta 28.60.20 300
Siirto momentilta 28.70.20 250
Tuottavuustoimet (-60 htv) -1 795
Tuottavuustoimet, siirto momentille 28.10.01 (-15 htv) -337
Uudelleenkohdentaminen -398
Muu muutos yhteensä (missä kertaluonteista vähennystä 250 000 euroa) -1 792
Yhteensä -5 291

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 75 henkilötyövuoden ja 2 132 000 euron tuottavuusvähennykset, josta 15 henkilötyövuoden ja 337 000 euron vähennys johtuu verohallinnon tuottavuustavoitteen lievennyksestä.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Lisäys 300 000 euroa talousarvioesityksen 20 548 000 euroon nähden aiheutuu kolmen henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 28.60.20 Valtiokonttorin henkilöstöpalvelut -yksikön toimintaan.

Valtiokonttoriin on perustettu valtion toimintojen muutosvaihetta (tuottavuusohjelma, alueellistaminen, aluehallinnon uudistaminen) palveleva määräaikainen henkilöstöpalveluyksikkö, jonka on tarkoitus toimia vuoden 2012 loppuun asti.


2010 talousarvio 20 848 000
2009 talousarvio 26 139 000
2008 tilinpäätös 24 494 000

02. Valtioneuvoston tietohallintoyksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 535 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on huomioitu valtioneuvoston tietohallintoyksikön palvelujen laajentuminen perustietotekniikka-, käyttö- ja käyttäjäpalveluissa uusiin ns. laajan palvelun asiakasministeriöihin. Samoin on huomioitu uusien usean ministeriön yhteiskäyttöisten palveluympäristöjen (neljän ministeriön ja oikeuskanslerinviraston asianhallintajärjestelmä MAHTI, yhteiskäyttöinen varmistusjärjestelmä, yhteiskäyttöinen sähköposti- ja hakemistojärjestelmä AD) käytön ja ylläpidon elinkaarikustannuksiin perustuva palvelulaskutus. Palvelujen hintaan sisältyy näihin palveluihin välittömästi kohdistuva tietohallintoyksikön henkilötyöpanos. Tietohallintoyksiköllä on palvelusopimukset ministeriöiden ja muiden valtion johto-organisaatioiden kanssa niille toimitettavista palveluista. Sopimuksiin sisältyvät mm. palvelujen laatutasotavoitteet, hinnoitteluperusteet sekä tuotettavien palvelujen palvelukuvaukset. Palvelutasokriteerien toteutumista seurataan tilaajan, ao. palveluntoimittajan ja asiakasorganisaatioiden yhteistyöelimissä. Palvelutasokriteerien poikkeamat on sopimuksilla sanktioitu.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toimenpiteet
   
Tietohallintoyksikkö laajentaa laajan palvelun palvelutuotantoaan vuosien 2009—2010 aikana 3—4 uuteen ministeriöasiakkaaseen. Palvelujen laajentaminen suunnitellaan yhdessä asiakasministeriöiden kanssa. Laajentaminen perustuu tuotteistettuihin palveluihin, joiden toimittamisesta tieto-hallintoyksiköllä on kokemusta. Palvelujen laajentaminen synkronoidaan ulkoistettujen palvelujen kilpailutuksiin siten, että asiakasministeriöiden tarpeet voidaan ottaa huomioon palvelujen laatu- ja muiden ominaisuuksien määrittelyssä.
Tietohallintoyksikkö tuottaa valtioneuvoston ja asiakasministeriöiden tietoliikenteen ja tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämispalvelut kustannustehokkaasti niiden toiminnalle asetettujen toimintakriittisyys- ja käytettävyysvaatimusten mukaisina. Palvelujen laatutasoa seurataan jatkuvasti sopimuksissa asetettuja laatutasovaatimuksia vasten ja tarvittaessa reagoidaan välittömästi laadussa havaittuihin poikkeamiin.
  Palvelujen tuottamisessa siirrytään suunnitelmallisesti asiakkaiden omarahoitteisuuteen OKA-hinnoittelun periaattein.
Tietohallintoyksikön palvelut ja koko toiminta ovat asiakaslähtöisiä ja tukevat valtioneuvoston sekä asiakasministeriöiden toimintaa ja johtamista. Asiakasorganisaatiot ovat mukana ulkoistettujen palvelujen ohjaus- ja seurantaryhmissä. Tietohallintoyksiköllä ja sen asiakkailla on yhteinen palvelujen ohjausryhmä, jossa käsitellään palvelujen toteuttamista, suunnittelua ja kehittämistä koskevat asiat.
Tietohallintoyksikön palvelut ovat tuotteistettuja ja kehittämishankkeissa noudatetaan sovittuja määrämuotoisia hankemenetelmiä läpi niiden toimeenpanon. Palveluista on määritelty tarkat palvelu- ja tuotantokuvaukset, joissa on esitetty niiden toteuttamisen työnjako, palvelukomponentit, palvelujen tuottamiseen käytettävät resurssit sekä niiden hinnoittelu.
Tietohallintoyksikön tehollisesta henkilötyöstä vähintään 65 prosenttia käytetään suoritteisiin, joilla tuotetaan palvelut asiakasministeriöille ja -virastoille. Tuotteistettuihin palveluihin liittyvä oma asiantuntija- ja ohjaustyö toteutetaan tehokkaasti kohdentaen ao. palvelutoimintaan liittyvä työ suoritepohjaisesti kyseisiin palvelutehtäviin, hakien jatkuvasti mahdollisimman tarkoituksenmukaista tasapainoa oman ja ulkoisen työn välillä sekä kooten palveluja tehokkaammin tuotettaviksi kokonaisuuksiksi.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  2008
toteutuma
2009
arvio
2010
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Kriittisten palvelinympäristöjen käytettävyys, % kokonaisajasta 99,95 99,95 99,95
Tietoliikenneverkon kriittisten aktiivilaitteiden käytettävyys,% kokonaisajasta 99,98 99,98 99,98
Tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakastyytyväisyys, laatupalaute (asteikko 1—5) 3,4 3,5 3,5
Tyytyväisyys käyttäjätukeen, kohtaamiskysely (asteikko 4—10) 9,25 9,3 9,3
Käyttäjä-/käyttötuen palveluvaste, palveluvasteen sopimuskriteerien mukainen pitävyys % 92 94 94

Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet
  2008 2009 2010
  toteutuma arvio tavoite
       
Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1—5) 3,42 3,5 3,5
Osallistuminen ammattitaitoa ylläpitävään koulutukseen keskimäärin, htp/v 5 6 7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2008
toteutuma
2009
budjetoitu
2010
varsinainen
talousarvio
       
Bruttomenot 9 240 9 237 9 035
Bruttotulot 3 114 3 765 4 500
Nettomenot 6 126 5 472 4 535
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 634    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 506    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
  2008
toteutuma
2009
budjetoitu
2010
varsinainen
talousarvio
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 3 114 3 765 4 500
Tuotot yhteensä 3 114 3 765 4 500
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 3 114 3 765 4 500
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) - - -
Kustannusvastaavuus % 100 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä 2 000 euroa) 31
Tulot uusista palveluista (MAHTI, varmistuspalvelut ja laajenevat käyttöpalvelut) -378
Uudelleenkohdentaminen -590
Yhteensä -937


2010 talousarvio 4 535 000
2009 talousarvio 5 472 000
2008 tilinpäätös 5 998 000

03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 039 000 euroa.

Selvitysosa:Valtiovarain controller -toiminnon toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteena on varmistaa, että valtion tilinpäätöskertomus antaa oikeat ja riittävät tiedot valtion tuloksellisuudesta. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa vahvistetaan osana tulosohjaus- ja tilivelvollisuusprosessia. Valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä oleva tarkastusviranomainen tuottaa vastuullaan olevien järjestelmä- ja hanketarkastusten perusteella EU:n komissiolle raportin rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuudesta sekä laatii yhteisön varainhoitoasetuksen mukaisen vuotuisen yhteenvedon rakennerahastojen saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista.

Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet
  2008
toteutuma
2009
tavoite
2010
tavoite
       
Henkilöstömäärä, htv 6 9 11

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä 3 000 euroa) -2
Uudelleenkohdentaminen -19
Yhteensä -21


2010 talousarvio 1 039 000
2009 talousarvio 1 060 000
2008 tilinpäätös 980 000

(05.) Palvelukeskuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta sen johdosta, että vuoden 2010 alusta toimintansa aloittaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus.


2009 II lisätalousarvio -1 000 000
2009 talousarvio 1 000 000

06. Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 412 000 euroa.

Selvitysosa:Valtionhallinnon yhteisten IT-palvelujen kehittämiseen liittyvät investointimenot on budjetoitu momentille 28.70.01. Valtiovarainministeriön tehtävänä on valmistella palvelujen kehittämisen strategiat ja toimintasuunnitelmat sekä tehdä esitutkimukset. Päätöksenteon jälkeen ministeriö määrää Valtion IT-palvelukeskuksen jatkamaan palvelun toimeenpanotyötä: tarkempi määrittely, hankinta, toteutus, käyttöönotto, tuotanto ja ylläpito. Valtiovarainministeriö rahoittaa myös palvelun keskitetyn investointivaiheen ja ohjaa hanketta. Ministeriö on nimittänyt Valtiokonttorin esittelystä Valtion IT-palvelukeskukselle tulosohjausta tukevan neuvottelukunnan.

Valtion IT-palvelukeskuksen tavoitteena koko valtionhallinnon tuottavuuden parantamiseksi on

  • tukea hallinnonalojen ja virastojen poikkihallinnollista toimintaa valtion yhteisillä IT-palveluilla
  • lyhentää hallinnonalojen ja virastojen kehittämisinvestointien läpimenoaikaa valtion yhteisillä IT-palveluilla
  • parantaa valtion IT-toiminnan kustannustehokkuutta karsimalla IT-toimintaan liittyvän kehitystyön ja jatkuvien palvelujen päällekkäistä työtä sekä tehostamalla jatkuvien IT-palvelujen tuotantoa ja ylläpitoa yhtenäistämällä ja keskittämällä tuotantoa
  • vähentää piilokustannuksia edistämällä IT-palvelujen käytettävyyttä sekä
  • kehittää valtion IT-toiminnan riskienhallintaa varmistamalla osaamisen saatavuus valtion IT-tehtäviin ja kehittämällä tietoturvaa sekä muita valittuja osaamisalueita.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toimenpiteet
   
Otetaan käyttöön tuotteistetut asiointitili-, integraatioalusta- ja asianhallintajärjestelmäpalvelut, valtion yhteinen turvallinen tietoliikenneratkaisu sekä uudelleen kilpailutettu verkkotunnistus- ja maksamispalvelu kansalaisasiointiin. Siirretään eräät Valtiokonttorin vastuulla olevat talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien palveluvastuut Valtion IT-palvelukeskukselle. Luodaan toimintamalli ja tuotantovalmius asiointitili-, integraatioalusta-, tietoliikenneverkko- sekä dokumentin- ja asianhallintajärjestelmäpalveluille. Aloitetaan palvelujen asiakaskäyttöönotot vuoden 2010 alusta lukien uusissa aluehallintovirastoissa sekä muissa valtionhallinnon yksiköissä. Uudistetaan suomi.fi -portaali nykyistä asiointipainotteisemmaksi kansalaisportaaliksi. Siirretään Rondo-, Tilha-, Travel- ja Heli- järjestelmien palveluvastuut Valtiokonttorilta Valtion IT-palvelukeskukselle, joka ryhtyy hoitamaan keskitetysti asiakkuuksia järjestelmätoimittajiin ja palvelun tarjoajiin virastojen kanssa tehtävien palvelusopimusten perusteella, ja veloitetaan näihin liittyvät omakustannusarvoon perustuvat kustannukset käyttäjäorganisaatioilta.
Kehitetään uusia valtiotasoisesti yhteisiä IT-palveluja. Osallistutaan ValtIT-kärkihankkeisiin sekä koko julkiselle hallinnolle toteutettaviin sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittämishankkeisiin Valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön välisessä tulossopimuksessa sovittavalla tavalla ja valtiovarainministeriön antamien määräysten perusteella.
Vakiinnutetaan IT-palvelukeskuksen toimintatavat. Vakiinnutetaan ja jatkokehitetään valtion IT-palvelukeskuksen organisaatiota ja toimintatapaa yhteistyössä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  2009
tavoite
2010
tavoite
     
Toiminnallinen tehokkuus    
Kustannusvastaavuus, % 2 47
Tarjolla olevat palvelut, kpl 4 10
Uudet palvelusopimukset, kpl 30 80
Tuotokset ja laadunhallinta    
Asiakastyytyväisyys (asteikko 1—5) 3,8 3,8
Palvelutasojen toteutuma, % 99,8 99,8

Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet
  2009
tavoite
2010
tavoite
     
Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1—5) 3,4 3,5
Osallistuminen ammattitaitoa ylläpitävään koulutukseen keskimäärin, htp/v - 7
Henkilöstömäärä, htv 28 44

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2009
budjetoitu
2010
varsinainen
talousarvio
     
Bruttomenot 6 470 10 535
Bruttotulot 150 6 123
Nettomenot 6 320 4 412

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
  2010
varsinainen
talousarvio
   
Maksullisen toiminnan tuotot  
— suoritteiden myyntituotot 6 123
   
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 13 019
   
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -6 896
Kustannusvastaavuus % 47

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Uudelleenkohdentaminen -588
Muu muutos yhteensä -1 320
Yhteensä -1 908

Momentin nimike on muutettu.


2010 talousarvio 4 412 000
2009 talousarvio 6 320 000
2008 tilinpäätös 260 000

07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 982 000 euroa.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää palvelukeskusten yhdistämisestä ja toimintojen yhtenäistämisestä aiheutuvien tietojärjestelmämuutosten ja muiden muutosten vaatimien investointien toteuttamiseen ja palvelukeskuksen toiminnan kehittämiseen. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää palvelukeskuksen toimintakyvyn säilyttämiseen toiminnan mahdollisen laajentumisen johdosta.

Valtionhallinnon neljä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta kootaan 1.1.2010 alkaen valtiovarainministeriön hallinnonalalle hallinnollisesti yhdeksi, useissa toimipisteissä toimivaksi virastoksi. Yhdistettävät palvelukeskukset ovat Oikeushallinnon palvelukeskus, Sisäasiainhallinnon palvelukeskus, Puolustushallinnon palvelukeskus ja Valtiokonttorin palvelukeskus. Vuoden 2010 alussa toimintansa aloittava Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluita kaikille valtionhallinnon virastoille ja laitoksille.

Palvelukeskuksen toiminta on organisoitu tilaaja-tuottajamallin mukaisesti ja palvelut ovat asiakkaille maksullisia. Palvelujen tuottamisesta sovitaan palvelukeskuksen ja asiakkaiden välisillä palvelusopimuksilla. Palvelusopimuksissa sovitaan myös palvelun maksuista, jotka perustuvat palvelujen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin (omakustannushinta). Maksuilla katetaan palvelujen tuottamisen kustannukset sekä palvelukeskuksen vastuulle kuuluvalta osin myös kehittämisen kustannukset (kustannusvastaavuus 100 %).

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toimenpiteet
   
Palvelukeskuksen ja palvelutuotannon kehittäminen Loppuunsaatetaan palvelukeskusten hallinnollinen yhdistäminen ja toiminnan organisointi. Käynnistetään palvelutuotannon kehittäminen huomioiden tuottavuusvaatimukset ja yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän käyttöönotto/pilotointi. Osallistutaan Kieku-ohjelman työhön.
Kustannustehokas ja laadukas palvelutuotanto Luodaan taloudellista lisäarvoa ja kustannustehokkuutta asiakkaille. Tuotetaan palvelut laadukkaasti.
Vakiinnutetaan palvelukeskuksen palvelutuotanto ja toimintatavat Vakiinnutetaan palvelukeskuksen toimintamalli sekä jatkokehitetään organisaatiota ja toimintatapaa yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.
Yhtenäistetään palvelukeskuksen järjestelmiä, prosesseja ja toimintatapoja Yhtenäistetään ja jatkokehitetään palvelukeskuksen järjestelmiä, palveluprosesseja ja toimintatapoja ml. asiakkuudenhallintaa ja raportointia. Otetaan käyttöön yhtenäiset hinnoittelu- ja palveluperiaatteet vuodelle 2011.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  2010
tavoite
   
Suoritteet  
Ostolaskut, lkm 1 806 000
Myyntilaskut, lkm 174 000
Matkalaskut, lkm 295 000
Palkkalaskelma, lkm 1 294 000
Palkkiolaskelma, lkm 67 000
   
Taloudellisuus  
Ostolasku, €/suorite 6,0
Myyntilasku, €/suorite 7,0
Matkalasku, €/suorite 4,0
Palkkalaskelma, €/suorite 12,5
Palkkiolaskelma, €/suorite 15,5
   
Palvelukyky ja laatu  
Asiakastyytyväisyys, talouspalvelut (1—5) 3,8
Asiakastyytyväisyys, henkilöstöpalvelut (1—5) 3,8
   
Henkisten voimavarojen hallinta  
Työtyytyväisyys, talouspalvelut (1—5) 3,5
Työtyytyväisyys, henkilöstöpalvelut (1—5) 3,5
Henkilötyövuodet 750

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2010
varsinainen
talousarvio
   
Bruttomenot 56 515
Bruttotulot 55 533
Nettomenot 982


2010 talousarvio 982 000

88. Senaatti-kiinteistöt

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Senaatti-kiinteistöjä koskevan lain (1196/2003) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa ja kehittää tilapalveluja ja niihin läheisesti liittyviä muita palveluja ensi sijassa valtion virastoille ja laitoksille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta kiinteistövarallisuudesta.

Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävänä on tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti tuotettu ja hinnoiteltu.

Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu 26 tytäryhtiönä toimivaa kiinteistöosakeyhtiötä.

Yliopistouudistuksen seurauksena Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olleet yliopistokiinteistöt siirretään vuoden 2010 alusta kolmeen erilliseen kiinteistöyhtiöön. Senaatti-kiinteistöjen taseesta poistuu omaisuutta noin 1,73 miljardin euron arvosta. Yliopistokiinteistöihin kohdistuneet lainat noin 800 milj. euroa merkitään Senaatti-kiinteistöjen kauppahintasaatavaksi. Senaatti-kiinteistöjen liikevaihto supistuu siirron vuoksi noin 200 milj. eurolla. Perustettavien kiinteistöyhtiöiden osakkeista 1/3-osa, noin 300 milj. euroa merkitään Senaatti-kiinteistöjen omaisuuteen.

Senaatti-kiinteistöille asetetaan seuraavat palvelu- ja toimintatavoitteet:

Senaatti-kiinteistöt

  • varmistaa toimintansa kestävän ja elinkaarivastuullisen pohjan taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristön näkökulmasta sekä ylläpitää asiakastyytyväisyyttä
  • kehittää ja ylläpitää tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita tukemaan sekä asiakkaidensa että valtion rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia
  • toteuttaa valtiolle tarpeettoman omaisuuden myynnit avoimin ja syrjimättömin menettelyin
  • huolehtii omalta osaltaan siitä, että yliopistojen käytössä olevien kiinteistöjen siirto toteutuu suunnitelmien mukaisesti sekä
  • osallistuu muihin valtion kiinteistöomistuksen rakenteita koskeviin selvityksiin ja varmistaa omalta osaltaan valtion keskitetyllä kiinteistöomistuksella saavutettujen mittakaava- ja yhteistoimintaetujen säilymisen tulevaisuudessa.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2010 enintään 270 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 210 milj. euroa. Investoinnit kohdistuvat elvytyspainotteisiin peruskorjausinvestointeihin, jotka ovat nykyisen rakennuskannan arvoa säilyttäviä ja sen toimintakelpoisuutta parantavia. Lisäksi investoinneissa varaudutaan tilahallinnon tietojärjestelmän käytön laajentamisesta valtion kaikille hallinnonaloille aiheutuviin kustannuksiin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa lainaa samaan liikelaitoskonserniin kuuluvalle osakeyhtiömuotoiselle tytäryhtiölle tai osakkuusyhtiölle enintään 50 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöinä toimivien kiinteistöosakeyhtiöiden lainoista sekä riittävää vakuutta vastaan osakkuusyhtiöidensä lainoista yhteensä enintään 35 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2010 aikana tehtäviä investointisitoumuksia varten valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 330 milj. euroa.

Selvitysosa:Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 64 milj. euroa vuodelle 2010.

Vuonna 2010 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 300,7 milj. euroa takausmaksuina ja lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2009 voiton tuloutuksena. Vuoden 2010 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 215,2 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 80 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 5,5 milj. euroa.Yliopistojen kiinteistöyhtiöille siirtyvä kiinteistövarallisuus perustuu osittain Senaatti-kiinteistöjen aiempina vuosina tekemiin investointeihin. Senaatti-kiinteistöt on saanut vähentää näihin investointeihin liittyvät arvonlisäveromenot. Omaisuuden siirtyessä valtion liikelaitokselta osakeyhtiölle ainakin osa näistä vähennyksistä on lain mukaan palautettava valtiolle. Lähtökohtana on, että Senaatti-kiinteistöt maksaa palautukset. Palautusten määrä on tarkoitus ottaa vähentävänä tekijänä huomioon määriteltäessa lopullista Senaatti-kiinteistöjen tuloutustavoitetta.

Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2010 (milj. euroa)
   
Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit 210
Uudisrakennusinvestoinnit 50
Yhteensä 260

Tunnuslukutaulukko
  2008 toteutuma 2009 ennakoitu 2010 arvio
liikelaitos konserni liikelaitos konserni liikelaitos konserni
             
Liikevaihto, milj. € 673 677 689 694 485 488
— muutos, % 4,2 4,2 2,4 2,5 -29,6 -29,7
Vuokrakate, milj. € 441 454 454 467 302 310
— % vuokraustoiminnan liikevaihdosta 69 67,1 68,1 67,3 63,6 63,5
Liikevoitto, milj. € 225 220 243 238 147 145
— % liikevaihdosta 33,4 32,5 35,3 34,3 30,3 29,7
Tilikauden tulos, milj. € 102 105 125,1 127 69 71
— % liikevaihdosta 15,2 15,5 18,2 18,3 14,2 14,6
— % peruspääomasta 15,2 15,6 18,6 18,9 10,3 10,6
Tuloutus valtion talousarvioon, milj. € 100 100 80 80 80 80
Sijoitetun pääoman tuotto, % 3,9 3,9 4,0 4,0 3,4 3,4
Investoinnit % liikevaihdosta 40,6 40,3 53,2 53,3 55,7 55,4
Omavaraisuusaste, % 59 58,2 58,4 58 54,4 54,2
Taseen loppusumma, milj. € 5 835 5 857 5 910 5 930 5 346 5 366
Henkilöstömäärä 271 271 270 270 265 265

Liikevaihto koostuu vuokratuotoista, omaisuuden ja palveluiden myynnistä.

Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)
  2008
toteutuma
2009
ennakoitu
2010
arvio
       
Tuloutus tulomomenteille      
12.28.99 Takausmaksut 4,2 4,5 5,5
13.01.04 Korot 62,5 58,1 50,1
13.05.01 Voiton tuloutus 100,0 80,0 80,0
15.01.02 Lainat 159,9 165,3 165,1
Yhteensä 326,6 307,9 300,7

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Lainanantovaltuuden korottaminen 20 milj. eurolla talousarvioesityksen 30 milj. eurosta johtuu Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöinä toimivien Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Kulttuuritalon, Kiinteistöosakeyhtiö Hämeenlinnan poliisitalon ja Kiinteistöosakeyhtiö Ratamestarinkatu 9:n (Helsinki) investointitarpeista, jotka ovat aientuneet talousarvioesityksen valmistelussa ennakoidusta.


2010 talousarvio
2009 I lisätalousarvio
2009 talousarvio
2008 tilinpäätös