Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01.  (28.01, osa) Hallinto
         10. Verotus ja tullitoimi
         50. Eläkkeet ja korvaukset
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2010

28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Maailmantalouden taantuma on edelleen syvenemässä. Erityisen voimakkaasti on supistumassa maailmankauppa ja teollisuustuotanto. Elpymisen odotetaan alkavan vuonna 2010, mutta riski taantuman muuttumisesta globaaliksi lamaksi on edelleen varteenotettava.

Supistuva ulkomaankauppa on vetänyt Suomen teollisuustuotannon jyrkkään laskuun. Vuonna 2009 BKT supistuu tuntuvasti aiempia arvioita enemmän, arviolta 5 %. Vuonna 2010 tuotanto supistunee 1,5 %. Työpaikkojen määrä vähenee vuonna 2009 yli sadalla tuhannella. Työttömien määrä kasvaa keskimäärin 70 000:lla, ja työttömyysaste nousee 9 prosenttiin. Talousarviovuonna työllisyystilanne heikkenee edelleen.

Talouskehityksen ja elvytystoimien seurauksena valtiontalous heikkenee tuntuvasti. Valtiontalous pysyy syvästi alijäämäisenä myös lähivuosina. Vuonna 2009 kuntien verotulojen arvioidaan supistuvan 5 %, mikä painaa kuntatalouden selvästi alijäämäiseksi. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja velkaantumisen nopeutumiseen ovat suuret.

Kansainvälisen työnjaon ja kilpailuympäristön nopeat muutokset avoimessa maailmantaloudessa ovat keskeisenä haasteena ja ne tulee ottaa huomioon myös verotusta suunniteltaessa. Kilpailuympäristön muutoksiin sopeutuminen edellyttää hyvin toimivia hyödyke-, rahoitus- ja työmarkkinoita. Kansainvälinen kilpailu tuotannosta ja työpaikoista johtaa lisääntyvään kilpailuun ammattitaitoisesta ja koulutetusta työvoimasta. Kilpailu suorista sijoituksista ja työpaikoista johtaa myös maiden välisen verokilpailun voimistumiseen. Verojärjestelmällä voidaan vaikuttaa yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn suhteessa muiden maiden yrityksiin.

Työikäisen väestön määrä laskee vuosikymmenen vaihteessa suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Työvoiman vähentymistä voidaan hidastaa pidentämällä työuria, edistämällä työvoiman kysynnän ja tarjonnan tarkoituksenmukaista kohtaamista ja parantamalla työelämän vetovoimaa. Työpanoksen niukentuessa entistä tärkeämmäksi tulee sen ja muiden voimavarojen kohdentaminen mahdollisimman tuottavasti, jolloin strategisen henkilöstövoimavarojen johtamisen merkitys kasvaa.

Ikääntyminen on suuri haaste erityisesti julkisen talouden kestävälle rahoitukselle, kun yhtäältä eläke- ja hyvinvointipalvelujen menopaineet kasvavat ja toisaalta kansantuotteen sekä veropohjan kasvu hidastuvat työvoiman määrän vähentyessä.

Julkisen talouden pitkän aikavälin uhkien minimoiminen edellyttää niin valtionhallinnossa kuin kuntasektorissa vahvaa tuottavuuden kasvua ja voimavarojen tehokasta käyttöä tukevaa konserniohjausta. Resursseja tulee suunnata ydintoimintoihin. Julkishallinnon nykyisin hoitamia tehtäviä voivat julkisen sektorin tilauksesta tuottaa uudet valtion tai muiden sektoreiden omistamat organisaatiot. Verkostojen ja kumppanuuksien merkitys toiminnan ja palvelujen järjestämisessä kasvaa ja erityisen merkittävää on valtion ja kuntien välisen yhteistyön tiivistyminen.

Vuonna 2007 valtion budjettitalouden henkilöstömäärä oli noin 122 000. Vuonna 2010 henkilöstömäärä vähenee 32 000:lla yliopistouudistuksen myötä ja vuoteen 2015 mennessä valtion budjettitalouden henkilöstöstä arvioidaan poistuvan vielä runsaat 24 %, mikä luo paineita onnistuneelle uusrekrytoinnille. Kuntasektorilla suurten ikäluokkien siirtyminen pois työmarkkinoilta luo haasteita kuntien vastuulla olevien peruspalvelujen turvaamiseen. Kuntien henkilöstöstä yli 80 % toimii sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä.

Hallinnonalan yhteisiä haasteita ovat julkisen talouden kehitys, verokilpailun kiristyminen, säädösvalmistelun vaikutusten huomioiminen, asiakkaiden odotusten monimuotoistuminen, sähköisen palvelun kehittyminen sekä hallinnon rakenteelliset muutokset. Toiminnallisina haasteina korostuvat erityisesti muutos ja sen onnistunut johtaminen, prosessien kehittäminen sekä osaavan henkilöstön saatavuuden varmistaminen.

Valtiovarainhallinto

Valtiovarainhallinto vastaa tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.

Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.

Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:

  • talouspolitiikan valmistelu
  • hallintopolitiikan valmistelu ja
  • hallinnonalan ohjaus.

Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.

Taloustutkimus ja talouden ennustaminen

Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.

Julkinen toiminta ja talous

Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan PARAS -hankkeessa. Valtion toiminnassa keskeistä on tuottavuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, pidättyvyys ottaa vastaan uusia tehtäviä sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon tarkistaminen.

EU:n budjetti

Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.

Rahoitusmarkkinoiden säätely

Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti.

Verotus ja tullitoimi

Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tullilaitos turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Valtion varainhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla.

Valtion eläkerahaston avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. Valtion asuntorahaston lainanotossa hyödynnetään valtion hyvää varainhankintakykyä siten, että rahaston tarvitsemat pitkäaikaiset lainat otetaan budjettitalouden lainanoton yhteydessä.

Tilastotoimi

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.

Hallintopolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten parantamiseen. Tavoitteena on parantaa kuntien talouden ohjausta ja kestävää kuntataloutta, toteuttaa alue- ja valtion paikallishallinnon uudistuksia sekä vahvistaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta.

Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen

Valtiovarainministeriö toteuttaa kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen edellyttämät lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet. Uudistuksen toimeenpanoa jatketaan eduskunnalle vuonna 2009 annettavan selonteon ja siihen annettavan eduskunnan mietinnön linjausten pohjalta.

Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuodesta 2010 alkaen siten, että nykyiset sektorikohtaiset valtionosuudet (valtiovarainministeriö, opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) yhdistetään hallitusohjelman edellyttämässä laajuudessa. Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa.

Uusi aluehallinnon organisaatio ja tehtäväjako toteutuu vuoden 2010 alusta lukien. Valtion aluehallinnossa tehtäviä kootaan kahteen monialaiseen virastoon: valtiovarainministeriön hallinnonalalle perustettavaan valtion aluehallintovirastoon sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle perustettavaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Toimintoja kootaan merkittävästi myös virastojen sisällä ja käyttöön otetaan laajaan ohjauksen yhteistyöhön perustuva strateginen tulosohjaus. Organisoinnilla edistetään synergia- ja tuottavuushyötyjä.

Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin.

Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen

Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.

Valtiovarainministeriö kehittää, koordinoi ja ohjaa julkisen toiminnan ja talouden ohjauksen, toimeenpanon ja seurannan välineitä. Näitä ovat esimerkiksi talousarvio- ja kehysprosessi, tulosohjaus ja toimialan säädökset. Valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteet luodaan ja konsernipalvelujen käyttöä edistetään.

Keskeisessä asemassa on tuottavuusohjelman toteuttaminen osana kehys- ja talousarviomenettelyä. Valtiovarainministeriö seuraa ja tukee tuottavuusohjelman toimeenpanoa. Tuottavuusohjelman toimeenpanon seurantaan luodaan säännöllinen ja pysyvä menettely.

Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset. Valtiokonttori toimii valtion työeläkelaitoksena ja vastaa valtion varoista hoidettavan eläketurvan toimeenpanosta.

Valtiokonttorin toiminnan resursoinnissa painotetaan konsernipalvelujen tuottamista. Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden toteutus ja käyttöönotto.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Valtionhallinnon neljä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta kootaan vuoden 2010 alusta lukien yhdeksi virastoksi valtiovarainministeriön hallinnonalalle.

Valtiovarainministeriö kehittää keskitetysti koko valtionhallinnolle suunnattuja yhteisiä IT-palveluja yhteistyössä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa, joka vastaa näiden palvelujen tuotannon järjestämisestä. Valtiovarainministeriön KuntaIT ohjaa kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa kuntien tuottavuutta.

Sähköisen asioinnin vauhdittaminen

Julkisen hallinnon asiakaspalvelua uudistetaan monikanavaisesti siten, että yhteispalvelu, sähköinen asiointi ja puhelinpalvelut kehittyvät voimakkaasti ja että ajasta ja paikasta riippumaton palvelujen saatavuus ja tuottavuus paranee. Sähköistä asiointia vauhditetaan ja julkisen hallinnon IT-järjestelmien yhteen toimivuutta parannetaan sähköisen asioinnin ja demokratian ohjelmassa. Julkisen hallinnon viranomaisten yhteinen sähköisen asioinnin asiointitili otetaan käyttöön vuoden 2010 aikana. Kansallisia asiointiportaaleja ja asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia kehitetään. Tavoitteena on, että vuoteen 2013 mennessä kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista kattaen kaikki keskeiset palvelut.

Julkisen hallinnon tietohallinnon yhteen toimivuuden ja konserniratkaisujen kehittäminen

Yhtenäisillä tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuureilla sekä keskeisten palvelujen valtakunnallisilla tietojärjestelmillä pyritään vähentämään kustannuksia ja vapauttamaan voimavaroja toiminnan kehittämiseen.

Valtion tietojärjestelmäarkkitehtuuripäätösten siirtäminen konsernitasolle valtiovarainministeriöön käynnistetään. Valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmäpalvelujen määrittelemiseksi, hankkimiseksi, käyttöön ottamiseksi ja ylläpidon järjestämiseksi luodaan rakenteet ja toimintamalli.

Perustietovarantojen käyttöä edistetään uusimalla hinnoittelua ja määrittämällä rajapintoja.

Julkisen palvelutuotannon tehokkuutta tuetaan erityisesti keskitetyillä IT-palveluilla. Valtionhallinnon IT-toimintaa kehitetään viidessä kehittämisohjelmassa, joita ovat

  • asiakaslähtöiset sähköiset palvelut (kunnat vahvasti mukana)
  • yhteentoimivuus (kunnat vahvasti mukana)
  • yhtenäiset tietojärjestelmät
  • yhtenäiset perustietotekniikkapalvelut
  • tietoturvallisuus ja varautuminen.

Toimintaa kehitetään yhteisen JulkIT-toiminnan suuntaan siten, että kunnat ovat mukana kaikissa niille soveltuvissa hankkeissa.

Valtion yhteiset perustietotekniikkaratkaisut määritellään ja toteutetaan. Valtion yhteisiä IT-palveluja hallinnoi ja hankkii Valtion IT-palvelukeskus.

Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista.

Hallinnonalan ohjaus

Hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen

Hallinnonalan ohjauksen painoarvo ministeriössä kasvaa hallinnonalan laajentumisen myötä. Valtiovarainministeriön hallinnonalalle perustetaan kaksi uutta, vuoden 2010 alusta toimintansa aloittavaa virastoa: Valtion aluehallintovirasto ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus.

Valtion aluehallintovirastoon kootaan lääninhallituksissa, ympäristölupavirastoissa, työsuojelupiireissä ja alueellisissa ympäristökeskuksissa aiemmin hoidettuja lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Viraston ohjauksessa otetaan käyttöön strateginen ohjaus, joka edellyttää ohjaavien viranomaisten ja maakunnan liittojen entistä syvempää yhteistyötä.

Valtionhallinnon neljä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta kootaan valtiovarainministeriön hallinnonalalle yhdeksi virastoksi.

Hallinnonalan tuottavuusohjelmalla pyritään parantamaan tuottavuutta erityisesti ydintoimintaa kehittämällä. Tuottavuusohjelman kärkihankkeiksi on nostettu toimintaprosessien uudistaminen ja palvelutuotannon kehittäminen sähköistä asiointia lisäämällä sekä valtion alue- ja paikallishallinnon tehostaminen. Tuottavuusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi selvitetään hallinnonalan tehostamis- ja uudelleenjärjestelymahdollisuudet.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista yli 90 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole suoria sukupuolivaikutuksia.

Valtionhallinnon yhteiseen arvoperustaan sisältyvää tasa-arvoperiaatetta noudattaen valtion työnantajapolitiikan ja eläketurvan säädösvalmistelussa huomioidaan myös sukupuolivaikutukset.

Osana kunta- ja palvelurakenteen muutosten arviointia ministeriö rahoittaa yhdessä Suomen Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa erillisen arvioinnin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sukupuolivaikutuksista. Tutkimuksen painopisteinä ovat sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta demokratia ja johtaminen, palvelut ja henkilöstö. Tutkimus päättyy vuonna 2011. Hankkeen tuloksia raportoidaan vaiheittain.

Valtiovarainministeriön hallinnonalan toiminnassa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma ja sen valtavirtaistaminen sekä yhdenvertaisuuden edistäminen.

Vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet:

1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi

Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä.

2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut

Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2010 on 467 henkilötyövuotta.

Tuottavuustoimien henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus virastoittain vuosiin 2010 ja 2011 mennessä (vertailukohtana vuoden 2005 tiedot)
Virastokohtaiset tavoitteet, ml. jo toteutetut toimenpiteet (kumulatiiviset luvut)
  2010 2011
     
Valtiovarainministeriö -41 -50
Verohallinto -836 -1 004
Tullilaitos -106 -242
Valtiokonttori -109 -145
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus1) - -12
Tilastokeskus -71 -96
VATT -1 -1
Väestörekisterikeskus -10 -13
Valtion aluehallintovirasto -25 -79
Maistraatit -75 -131
(Lääninhallitukset)2) -83 -83
Yhteensä -1 357 -1 856

1) Siirtyy toiselta hallinnonalalta, lisäys kehyspäätökseen nähden.

2) Toteutuu vuoden 2009 loppuun mennessä.

Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2009 2010 
    varsinainen varsinainen
    talousarvio talousarvio
       
28.70.01 Valtion IT-strategian toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — tilausvaltuus 14,63 10,63

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2008—2010

    v. 2008
tilinpäätös
1000 €
v. 2009
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2010
varsinainen
talousarvio
1000 €

Muutos 2009—2010
    1000 € %
             
01. Hallinto 150 688 161 050 108 789 - 52 261 - 32
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 432 33 586 31 228 - 2 358 - 7
(10.) Lääninhallitusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 54 434 55 289 - 55 289 - 100
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen (siirtomääräraha 2 v) 555 500 215 - 285 - 57
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 675 844 169 25
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 61 267 71 000 76 502 5 502 8
(62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus valtiovarainministeriön osalta (arviomääräraha)
10. Verotus ja tullitoimi 555 846 621 763 606 516 - 15 247 - 2
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 363 402 373 946 396 324 22 378 6
02. Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 163 115 162 117 162 892 775 0
63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 1 131 6 000 4 600 - 1 400 - 23
95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 28 198 42 700 32 700 - 10 000 - 23
(96.) Eräistä väylämaksupäätöksistä aiheutuvat menot (siirtomääräraha 3 v) 37 000 - 37 000 - 100
97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 10 000 10 000 0
20. Palvelut valtioyhteisölle 31 732 39 991 31 816 - 8 175 - 20
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 494 26 139 20 848 - 5 291 - 20
02. Valtioneuvoston tietohallintoyksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 998 5 472 4 535 - 937 - 17
03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 980 1 060 1 039 - 21 - 2
(05.) Palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 000 - 1 000 - 100
06. Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 260 6 320 4 412 - 1 908 - 30
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 982 982 0
88. Senaatti-kiinteistöt
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 53 011 55 268 52 606 - 2 662 - 5
01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 44 318 46 072 44 145 - 1 927 - 4
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 028 4 165 4 063 - 102 - 2
03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 665 5 031 4 398 - 633 - 13
(40.) Valtionhallinnon kehittäminen
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 31 597 35 711 84 315 48 604 136
01. Valtion aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 48 138 48 138 0
02. Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 223 34 937 32 410 - 2 527 - 7
03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 374 774 3 767 2 993 387
50. Eläkkeet ja korvaukset 3 473 353 3 755 045 3 862 589 107 544 3
15. Eläkkeet (arviomääräraha) 3 330 478 3 587 680 3 680 509 92 829 3
16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 19 169 20 370 20 320 - 50 - 0
17. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 29 347 30 500 30 540 40 0
50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 40 470 41 407 40 120 - 1 287 - 3
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 45 667 64 088 79 500 15 412 24
95. Ennakkotuloista maksettavat korkomenot (arviomääräraha) 8 222 11 000 11 600 600 5
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 3 446 3 822 2 386 - 1 436 - 38
01. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 500 1 500 1 000 - 500 - 33
02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 150 50 - 100 - 67
03. Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot (arviomääräraha) 267 250 216 - 34 - 14
20. Työhyvinvoinnin edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 508 1 602 800 - 802 - 50
60. Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) 170 320 320
(70.) EU ja kansainväliset järjestöt
70. Valtionhallinnon kehittäminen 33 185 33 895 39 154 5 259 16
01. Valtion IT-strategian toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 13 050 15 450 27 000 11 550 75
20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 20 135 18 445 12 154 - 6 291 - 34
80. Ahvenanmaan maakunnan tukeminen 238 090 231 462 203 342 - 28 120 - 12
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 205 901 197 462 168 342 - 29 120 - 15
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 24 198 25 000 25 000
40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 7 992 9 000 10 000 1 000 11
90. Kuntien tukeminen 6 807 717 7 337 046 7 878 557 541 511 7
(03.) KuntaIT:n toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 7 500 7 500 11 850 4 350 58
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 6 757 131 7 183 393 7 752 699 569 306 8
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki ja kuntien yhteistoiminta-avustukset (arviomääräraha) 39 389 142 453 114 008 - 28 445 - 20
(33.) Holhoustoimen edunvalvonta (arviomääräraha) 3 698 3 700 - 3 700 - 100
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 134 134 240 000 184 000 - 56 000 - 23
40. Tuki työnantajille (arviomääräraha) 76 739 104 000 70 000 - 34 000 - 33
41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 57 395 136 000 114 000 - 22 000 - 16
92. EU ja kansainväliset järjestöt 1 569 863 1 780 970 1 809 570 28 600 2
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 600 2 800 2 400 - 400 - 14
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 6 303 7 000 7 000
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 170 170
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 560 960 1 771 000 1 800 000 29 000 2
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 140 190 5 370 5 380 10 0
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 133 300 300
96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 140 000 5 000 5 000
97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 57 70 80 10 14
  Yhteensä 13 222 852 14 301 393 14 869 020 567 627 4

  Henkilöstön kokonaismäärä 12 233 12 376 12 899