Talousarvioesitys 2010
29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna 2010 myöntöpäätösten perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.
Selvitysosa:
Hallinnonalan toimintaympäristö
Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat vahvasti Suomeen. Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen yli taloudellisen taantuman edellyttää panostamista koulutukseen tutkimukseen, luovuuteen, kulttuuriin ja innovaatiotoimintaan. Taloudellisesta taantumasta johtuva työttömyyden, erityisesti nuorisotyöttömyyden voimakas kasvu on erityinen haaste koulutus- ja nuorisopolitiikalle. Ministeriö on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan toimintastrategian, joka pyrkii osaltaan vastaamaan toimintaympäristön haasteisiin.
Esiopetusikäisten määrä kasvaa ja peruskouluikäisten määrä vähenee. Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvän ikäluokan koko pysyy vielä vuonna 2010 nykytasolla. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei myöskään tapahdu muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa.
Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Yhteiskunnan edelleen moninaistuessa ja eriytyessä osaryhmiin nousee haasteeksi yhteisöllisyyttä myönteisesti edistävän kansalaistoiminnan vahvistaminen. Alueiden erilaistuminen on haaste tasa-arvoisten palveluiden ylläpitämiseksi maanlaajuisesti.
Valtion aluehallinto uudistuu vuoden 2010 alusta. Opetusministeriön hallinnonalan alueellisia tehtäviä hoidetaan sekä aluehallintovirastoissa että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa. Heikentyvä kuntatalous edellyttää kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisen jatkamista. Esi- ja perusopetuksen, yleisten kirjastojen, yleisen kulttuuritoimen ja asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuusperusteet siirretään kuntien valtionosuuslakiin. Opetusministeriö asettaa edelleen toimialojen politiikkalinjaukset, toiminnalliset tavoitteet ja kehittämistavoitteet vaikka valtionosuudet yhdistetään valtionvarainministeriön pääluokkaan. Valtionavustukset jäävät sektoriministeriöiden budjettiin ja hallintoon.
Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Koulutus- ja tiedepolitiikka
Korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että koulutustaso lähestyy maailman kärkeä. Aikuiskoulutusta tehostamalla voidaan pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä.
Opetuksen ja tutkintojen korkea laatu on koulutuksen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden edellytys. Koulutuksen laadun jatkuvaan kohottamiseen ja laadun varmistukseen kiinnitetään huomiota kaikilla koulutusasteilla. Erityisenä painopisteenä on perusopetuksen ja korkeakoulutuksen sekä tutkimuksen laadun kehittäminen.
Tavoitteena on, että
- perusopetuksen oppimistulokset ovat parhaiden joukossa kansainvälisissä vertailuissa
- suurten opetusryhmien määrä perusopetuksessa vähenee
- korkeakoulujen opiskelija-opettajasuhde paranee ja
- tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuu.
Korkeakoulujen opiskelija (FTE)1)-opettajasuhde | |||||
2006 | 2007 | 2008 arvio |
2009 arvio |
2010 arvio |
|
Ammattikorkeakoulut | 16,7 | 16,5 | 16,6 | 16,6 | 16,5 |
Yliopistot | 8,7 | 8,8 | 8,8 | 8,6 | 8,5 |
1) Kokoaikaiseksi (Full Time Equivalent) muutettu laskennallinen opiskelijamäärä, yliopistoissa opetus- ja tutkimushenkilökunta (pl. laskennallinen tuntiopetus ja tutkijakoulupaikat)
Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus | ||||
---|---|---|---|---|
2006 | 2007 | 2009 arvio |
2010 arvio |
|
T&K-menojen BKT-osuus (%) | 3,45 | 3,47 | 3,5 | 3,6 |
Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%) | 2,4 | 2,4 | 2,4 | 2,4 |
Tieteelliset julkaisut miljoonaa asukasta kohden (kpl) | 1 600 | 1 600 | 1 800 | 1 800 |
Tavoitteena on, että
- perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta välittömästi jatko-opintoihin siirtyvien osuus nousee
- tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lyhenee ja koulutuksen läpäisy paranee
- korkeakoulututkinnon suorittamisikä laskee
- tutkinnon suorittaneiden työllistyminen paranee ja
- vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä on vähintään 60 % vuonna 2012.
Perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)1) | |||||
2005 | 2006 | 2007 | 2009 arvio |
2010 arvio |
|
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet | 40,7 | 41,9 | 43,4 | 44,5 | 45,0 |
— perustutkintoon johtava koulutus | 39,4 | 40,1 | 40,7 | 42,0 | 42,0 |
— valmistavat koulutukset2) | 1,3 | 1,8 | 2,7 | 2,5 | 3,0 |
Lukiokoulutukseen sijoittuneet | 53,3 | 51,1 | 50,8 | 50,5 | 50,5 |
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet | 3,0 | 2,5 | 2,5 | 3,0 | 3,0 |
— peruskouluissa | 2,5 | 2,0 | 2,0 | 2,5 | 2,5 |
— kansanopistoissa | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä | 92,7 | 91,2 | 91,5 | 92,5 | 92,5 |
Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä | 4,3 | 4,3 | 5,2 | 5,5 | 6,0 |
Yhteensä | 96,9 | 95,5 | 96,7 | 98,0 | 98,5 |
---|
1) Lähde: Tilastokeskus. Ammatilliseen koulutukseen valmistavia koulutuksia koskeva luku on vuoden 2005 osalta arvio. Kansanopistoissa järjestettävää perusopetuksen lisäopetusta koskevat luvut ovat arvioita sekä vuodelta 2005 että 2006.
2) Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin).
Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen (%)1) | |||||
2005 | 2006 | 2007 | 2009 arvio |
2010 arvio |
|
Ylioppilastutkinto | 80,9 | 71,4 | 74,5 | 75,0 | 78,0 |
työllistyneet2) | 42,1 | 42,5 | 45,7 | 42,0 | 41,0 |
jatko-opintoihin siirtyneet | 38,8 | 29,9 | 28,8 | 33,0 | 37,0 |
Ammatillinen perustutkinto | 75,5 | 76,7 | 78,4 | 77,5 | 77,5 |
työllistyneet | 66,3 | 67,5 | 70,1 | 68,5 | 68,5 |
jatko-opintoihin siirtyneet | 9,2 | 9,2 | 8,3 | 9,0 | 9,0 |
Ammatti- tai erikoisammattitutkinto | 86,6 | 87,0 | 89,6 | 89,0 | 89,0 |
työllistyneet | 83,5 | 83,6 | 86,4 | 85,5 | 85,5 |
jatko-opintoihin siirtyneet | 3,1 | 3,4 | 3,2 | 3,5 | 3,5 |
Ammattikorkeakoulututkinto | 88,5 | 89,3 | 90,6 | 90,3 | 90,3 |
työllistyneet | 84,6 | 85,5 | 87,3 | 86,5 | 86,5 |
jatko-opintoihin siirtyneet | 3,9 | 3,8 | 3,3 | 3,8 | 3,8 |
Yliopistotutkinto | 88,6 | 89,9 | 89,5 | 90,0 | 91,0 |
työllistyneet | 84,3 | 85,0 | 85,0 | 85,0 | 86,0 |
jatko-opintoihin siirtyneet | 4,3 | 4,9 | 4,5 | 5,0 | 5,0 |
Tohtorintutkinto | |||||
työllistyneet | 83,4 | 80,5 | 79,4 | 81,0 | 82,0 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Kuvaa työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tilannetta vuoden lopussa. Tarkastelussa ovat kyseisen vuoden heinäkuun loppuun mennessä ja kolmen edeltävän vuoden aikana suoritetut tutkinnot.
2) Joista työllisiä opiskelijoita oli vuonna 2005 57,3 % ja 2006 30,5 % ja 2007 31,8 %.
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1) | |||||
2005 | 2006 | 2007 | 2009 arvio |
2010 arvio |
|
Ammattikorkeakoulututkinto | 25,1 | 25,2 | 25,1 | 24,9 | 24,8 |
Ylempi korkeakoulututkinto | 27,3 | 27,4 | 27,5 | 27,1 | 27,0 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.
Koulutuksen läpäisy1) | |||||
2006 | 2007 | 2008 arvio |
2009 arvio |
2010 arvio |
|
Lukio | 88,0 | 88,0 | 88,0 | 88,5 | 89,0 |
Ammatillinen peruskoulutus2) | 69,5 | 69,5 | 69,5 | 70,0 | 70,5 |
Ammattikorkeakoulu3) | 65,2 | 64,7 | 64,8 | 65,0 | 67,0 |
Yliopisto | 64,7 | 64,9 | 65,0 | 66,0 | 68,0 |
1) Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä lukuvuoden aikana. Lähde: Tilastokeskus
2) Opetussuunnitelmaperusteinen, oppilaitosmuotoinen koulutus
3) Nuorten koulutus
Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen duaalimallin pohjalta, joka perustuu toisistaan poikkeaviin tutkintoihin ja tehtäviin. Tavoitteena on kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakouluyksiköt. Yliopistojen rakenteita kehitetään ja niiden taloudellista ja hallinnollista autonomiaa vahvistetaan.
Tavoitteena on, että
- opetuksen ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuvat
- korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja
- korkeakoulujen tuloksellisuus paranee.
Korkeakoulujen toiminnan tuloksellisuus ja opiskelijoiden liikkuvuus | |||||
---|---|---|---|---|---|
2006 | 2007 | 2008 | 2009 arvio |
20101) arvio |
|
Tutkinnot/ opettajat (amk) | 3,30 | 3,30 | 3,46 | 3,46 | 3,50 |
Tieteelliset julkaisut/ opetus- ja tutkimushenkilökunta (yo) | 1,85 | 1,89 | .. | 1,97 | 2,40 |
Tohtorintutkinnot/ professorit (yo) | 0,62 | 0,67 | 0,67 | 0,69 | 0,70 |
Ylemmät kk-tutkinnot/ opetus- ja tutkimushenkilökunta2) | 0,95 | 1,02 | 1,64 | 1,02 | 1,02 |
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat (yo, amk) | 9 978 | 11 188 | .. | 13 400 | 17 180 |
Vaihto-opiskelijat (lähteneet ja saapuneet, yli 3kk, yo ja amk) | 16 536 | 16 436 | 17 272 | 17 600 | 19 936 |
1) Vuoden 2010 luvut ovat kansainvälistymisen osalta vuosien 2010—2012 keskimääräisiä tavoitteita ja tunnuslukujen osalta tavoitetila vuoteen 2012.
2) Ylemmissä korkeakoulututkintojen määrän merkittävä kasvu vuonna 2008 selittyy tutkintorakenneuudistuksen siirtymäajan päättymisellä.
Pätevän ja osaavan opetushenkilöstön saatavuus tulee varmistaa. Tässä tarkoituksessa huolehditaan opettajankoulutuksen riittävyydestä ja parannetaan opettajien työolosuhteita. Samoin parannetaan opettajien mahdollisuuksia jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Otetaan käyttöön koulutuksen järjestäjien täydennyskoulutusvelvoite.
Tavoitteena on, että
- opettajien kelpoisuustilanne paranee ja
- halukkuus hakeutua opettajankoulutukseen säilyy niin, että hakijoita luokanopettajakoulutukseen on vuosittain vähintään 5 000.
Opettajien kelpoisuus1) | ||||
2005 toteutuma |
2008 arvio |
2009 tavoite |
2010 arvio |
|
Yleissiv. koulutuksen opettajista kelpoisia, % | 88 | 88 | 89 | 90 |
Amm. peruskoulutuksen opettajista kelpoisia, % | 76 | 77 | 78 | 79 |
1) Päätoimiset opettajat
Asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan myös sukupuolen mukaan.
Opetustoimen henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen | |||
---|---|---|---|
20081) toteutuma |
2009 arvio |
2010 arvio |
|
Perusopetus ja lukiokoulutus | 21 550 | 21 000 | 33 700 |
Ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus | 4 540 | 4 500 | 5 900 |
Vapaa sivistystyö | 680 | 640 | 900 |
1) Opetushallitus + lääninhallitukset
Opiskelijat ja tutkinnot | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 arvio |
2010 arvio |
|
Esiopetus | ||||||
— opiskelijamäärä | 57 940 | 57 930 | 57 510 | 56 650 | 57 800 | 58 000 |
Perusopetus | ||||||
— uudet opiskelijat | 57 550 | 58 000 | 57 650 | 57 030 | 56 700 | 56 500 |
— päättötodistuksen saaneet | 63 760 | 65 790 | 65 570 | 66 810 | 65 700 | 65 000 |
— opiskelijamäärä | 578 110 | 568 720 | 560 610 | 551 710 | 545 000 | 540 000 |
Lukiokoulutus | ||||||
— uudet opiskelijat | 39 550 | 39 400 | 38 520 | 38 500 | 38 500 | 38 000 |
— suoritetut ylioppilastutkinnot1) | 34 060 | 32 790 | 33 100 | 32 600 | 33 000 | 33 000 |
— opiskelijamäärä | 116 350 | 114 140 | 112 390 | 110 180 | 111 000 | 110 000 |
Ammatillinen peruskoulutus2) | ||||||
— uudet opiskelijat | 61 860 | 64 710 | 68 000 | 70 000 | 70 600 | 71 500 |
— suoritetut tutkinnot | 37 220 | 37 280 | 38 860 | 40 500 | 42 800 | 44 200 |
— opiskelijamäärä3) | 146 250 | 150 450 | 156 860 | 161 760 | 157 250 | 159 450 |
Ammatillinen lisäkoulutus4) | ||||||
— uudet opiskelijat | 29 170 | 31 000 | 33 500 | 32 500 | 34 300 | 34 450 |
— suoritetut tutkinnot | 14 320 | 16 170 | 18 100 | 17 700 | 18 500 | 18 520 |
— opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa5) | 28 400 | 33 840 | 35 000 | 34 000 | 35 840 | 36 000 |
— opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa | 19 770 | 22 150 | 24 500 | 27 231 | 27 200 | 27 300 |
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot6) | ||||||
— aloittaneet7) | 33 260 | 32 370 | 32 120 | 32 590 | 33 500 | 34 500 |
— suoritetut tutkinnot | 21 140 | 20 767 | 20 570 | 20 951 | 21 400 | 21 800 |
— opiskelijamäärä | 116 700 | 115 760 | 114 730 | 113 390 | 114 400 | 115 400 |
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot6) | ||||||
— aloittaneet | 630 | 1 380 | 1 770 | 1 990 | 2 400 | 2 400 |
— suoritetut tutkinnot | 180 | 150 | 362 | 681 | 1 300 | 1 798 |
— opiskelijamäärä | 1 050 | 2 070 | 3 300 | 4 380 | 4 800 | 5 400 |
Yliopiston perustutkinnot8) | ||||||
— uudet opiskelijat | 20 786 | 20 150 | 19 648 | 19 643 | 19 600 | 19 600 |
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot | 2 913 | 3 814 | 5 879 | 13 876 | 10 000 | 12 000 |
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot | 12 920 | 13 128 | 13 884 | 21 825 | 14 400 | 14 900 |
— opiskelijamäärä | 151 030 | 152 165 | 152 196 | 140 558 | 140 000 | 140 000 |
Yliopiston tohtorintutkinnot | 1 422 | 1 409 | 1 524 | 1 526 | 1 590 | 1 600 |
1) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.
2) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena.
3) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.
4) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.
5) Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen perustuva opiskelijamäärä.
6) Lähde AMKOTA-tietokanta, opiskelijamäärä 20.9. läsnäolevat.
7) Vuosien 2009 ja 2010 määrissä näkyy ns. elvytyspaketin vaikutus.
8) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot, lähde KOTA-tietokanta.
Taide- ja kulttuuripolitiikka
Kulttuuripolitiikan strategia 2020:n mukaisesti tavoitteena on luoda edellytykset taiteen, kulttuuriin ja luovuuden sekä kulttuuriperinnön kehitykselle ja siten tukea moninaisuuden ja osallisuuden edistymistä yhteiskunnassa.
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:
- Luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä parantamalla, kulttuurin ja tiedon saatavuutta sekä kulttuuriperinnön säilyttämistä ja aktiivista käyttöä edistämällä vahvistetaan kulttuurista perustaa ja sivistyksen voimaa.
- Luovaa taloutta, kulttuuripalveluiden saatavuutta ja kulttuuristen sisältöjen tuotantoa vahvistetaan alueellisesti ja paikallisesti alueiden ja elinympäristöjen kehittämiseksi.
- Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta lisäämällä ja kulttuuripalveluiden hyödyntämistä tukemalla sekä osallistumismahdollisuuksia kehittämällä parannetaan kansalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
- Kulttuuristen sisältöjen tuotantoa ja levitystä, kulttuurin taloutta sekä kulttuurivientiä ja -vaihtoa edistämällä, toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää kehittämällä ja kulttuuriyrittäjyyden toimintaedellytyksiä parantamalla vahvistetaan kilpailukykyä.
Taiteen ja kulttuurin tunnuslukuja | |||
---|---|---|---|
2007 toteutuma |
2008 toteutuma |
2010 arvio |
|
Kulttuurisen perustan vahvistaminen | |||
— Valtion tuki taiteelle, milj. euroa | 278,3 | 312,2 | 383,6 |
— Museoille myönnetyt henkilötyövuodet | 1 158 | 1 158 | 1 183 |
— Pää- ja sivukirjastojen määrä | 837 | 833 | 833 |
— Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuella hankittujen kirjojen osuus yleisten kirjastojen kirjahankinnoista, % | 2,8 | 2,6 | 2,6 |
Luovan työn tekijät | |||
— Valtion taiteilijoille myöntämät apurahat ja avustukset, 1 000 euroa | 19 582 | 20 201 | 21 600 |
— Teattereille myönnetyt henkilötyövuodet | 2 469 | 2 469 | 2 469 |
— Orkestereille myönnetyt henkilötyövuodet | 1 033 | 1 033 | 1 033 |
— Kulttuurialojen työvoiman osuus kaikista työllisistä, % | 4,25 | .. | 4,25 |
— Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) | 1 049 | 1 038 | 1 027 |
— Uusia taiteilijaeläkkeitä vastaavien eläkkeiden määrä (35 kpl/v) suhteessa hakijoiden määrään, % | 7,48 | 6,96 | 6,85 |
Kulttuuri ja kansalaiset | |||
— Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden ja Kansallisteatterin kävijät, 1 000 henk. | 2 768 | 2 647 | 2 700 |
— Museoiden kävijämäärät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk. | 4 597 | 5 178 | 4 900 |
— Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden, Radion Sinfoniaorkesterin ja Kansallisoopperan kuulijat, 1 000 henk. | 871 | 1 029 | 1 050 |
— Kotimaisten pitkien elokuvien teatteriensi-illat | 14 | 15 | 17 |
— Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. | 1 514 | 1 586 | 1 600 |
— Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl | 100 863 | 99 260 | 99 500 |
— Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl | 57 272 | 55 611 | 56 000 |
— Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl | 37 652 | 45 957 | 50 000 |
— Kulttuuritapahtumissa käynnit, 1 000 henk. | 2 028 | 1 920 | 2 030 |
Kulttuuri ja talous | |||
— Kulttuurin %-osuus arvonlisäyksestä (bkt) | 3,13 | .. | 3,2 |
— Myönnettyjen valtiontakuiden määrä, 1 000 euroa | 131 666 | 251 078 | 250 000 |
— Kulttuuritoimialojen osuus koko talouden tuotoksesta, % | 3,27 | 3,3 (arvio) | 3,3 |
Liikuntapolitiikka
Liikuntapolitiikalla edistetään liikunnallista elämäntapaa, vahvistetaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä tuetaan eettisesti kestävää kilpa- ja huippu-urheilua.
Liikunnallisen elämäntavan edistäminen
Riittämättömästi liikkuvia kansalaisia aktivoidaan terveyttä ja toimintakykyä edistävään, elämänkaaren mittaiseen säännölliseen liikkumiseen. Painopisteenä ovat lapset ja nuoret, huonokuntoiset, ylipainoiset miehet ja erityistarpeita vaativat henkilöt. Yhdyskuntasuunnittelussa painotetaan liikkumisympäristöjä. Yhteisessä ja kaikille avoimessa liikuntakulttuurissa otetaan huomioon erityistarpeita vaativat väestöryhmät. Tavoitteita toteutetaan terveyttä edistävän liikunnan ohjelmilla sekä tukemalla liikunta- ja muiden järjestöjen toimintaa ja laajoja väestöryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen rakentamista. Liikuntatutkimusta kohdennetaan tuottamaan tietoa väestön liikuntakäyttäytymistä ja liikkumattomuutta määrittävistä tekijöistä.
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen
Luodaan edellytyksiä paikallistasoisen toiminnan kehittämiselle suuntaamalla tukea liikuntaseurojen toimintaan sekä paikallistasoiseen yhteistoimintaan. Kehitetään koulutus- ja ohjaustoiminnan laatua lasten ja nuorten, harraste- ja terveysliikunnan sekä kilpa- ja huippu-urheilun toiminnoissa. Maahanmuuttajien inkluusiota ja kotoutumista edistetään liikunnan avulla.
Eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen
Parannetaan tavoitteellisen huippu-urheilun toimintaedellytyksiä. Tuetaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan valmentajien osaamista ja urheilijoiden valmentautumismahdollisuuksia, vammaishuippu-urheilun integroitumista sekä urheilun kansainvälisten tapahtumien hakua ja järjestämistä. Luodaan edellytyksiä antidopingtoiminnan tehostamiselle sekä urheilijoiden kouluttautumiselle ammattiin.
Liikunnan tunnuslukuja | |||
---|---|---|---|
2007 toteutuma |
2008 toteutuma |
2010 arvio |
|
Liikunnallisen elämäntavan edistäminen | |||
Terveytensä kannalta riittävästi (väh. 2 krt/vko) liikkuvat 15—64 -vuotiaat, %1) | |||
— miehet | 67,5 | 67 | 68 |
— naiset | 72,8 | 73 | 74 |
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen2) | |||
Liikunnan kansalaistoimintaan osallistuvat, milj. | 1,1 | 1,1 | 1,1 |
Lasten ja nuorten (6—18 -v.) osallistuminen seuratoimintaan | |||
—määrä | 430 000 | 430 000 | 430 000 |
— %-osuus kansalaistoimintaan osallistuvista | 43 | 43 | 45 |
Eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen | |||
Urheilija-apurahat | 79 | 95 | 105 |
1) Lähde: 2007 ja 2008 Kansanterveyslaitos (AVTK), 2010 OPM
2) Lähde: Kansallinen liikuntatutkimus (SLU), Nuori Suomi, 2009
Nuorisotyö ja -politiikka
Nuorisolain (72/2006) mukaisesti nuorisotyön ja -politiikan tavoitteet sijoittuvat kolmelle tulosalueelle: nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen. Samalla toimeenpannaan hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa nuorisotyön alueella. Maahanmuuttajanuoret otetaan huomioon läpäisevästi nuorisotyön ja -politiikan tukitoimissa.
Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen
Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Aktiivista kansalaisuutta edistetään luomalla edellytyksiä jokaiselle nuorelle omaan harrastukseen, yhteisön jäsenyyteen ja yhteiskuntaan vaikuttamiseen. Nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmiä kehitetään. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö.
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen
Nuorille suunnataan elämäntaitoja parantavia toimenpiteitä. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorten arjen- ja työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Pajatoiminnan tehoa lisätään etsivän työparitoiminnan avulla. Ehkäisevällä päihde- ja huumetyöllä vähennetään nuorten huumeiden ja alkoholin käyttöä ja kokeilua.
Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen
Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla valtioneuvoston nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Huolehditaan vuonna 2007 valmistuneen valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. Seurataan nuorten elinoloja nuorten elinolotiedostojen avulla.
Nuorisotyön tunnuslukuja | |||
---|---|---|---|
2007 toteutuma |
2008 toteutuma |
2010 arvio |
|
Nuorten aktiivinen kansalaisuus | |||
Nuorisotoimialan tuetut järjestöt (lkm) | 106 | 105 | 105 |
Jäseniä järjestöissä (hlöä) | 850 000 | 850 000 | 850 000 |
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen | |||
Nuorten työpajat, lkm | 200 | 200 | 1801) |
Nuoret pajoissa, lkm/vuosi | 8 081 | 9 000 | 10 000 |
Koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneet, % | 74 | 70 | 70 |
Nuorisotyöttömät, lkm | 22 200 | 22 550 | 36 000 |
Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen | |||
Kuntia nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen piirissä (lkm) | 230 | 240 | 250 |
Nuoret palvelujen piirissä (%) | 71 | 82 | 90 |
1) Kuntaliitokset alentavat kuntien lukumäärää.
Kirkollisasiat
Opetusministeriön toimialaan kuuluvat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat. Lisäksi toimialaan kuuluu hautaustoimen yleinen järjestäminen, jossa lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.
Opetusministeriön tavoitteena on turvata suotuisat toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille ja edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista.
Kansainvälinen yhteistyö
Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista.
Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa.
Valtionosuusmäärärahat opetusministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa) | |||||
---|---|---|---|---|---|
2009 | 2010 | ||||
2008 | varsinainen | varsinainen | 2009/2010 | ||
tilinpäätös | talousarvio | talousarvio | muutos | ||
29.10.30 | Yleissivistävä koulutus | 543 549 | 685 500 | 740 671 | 55 171 |
29.10.34 | Koulurakentaminen | 57 400 | 55 700 | 55 700 | 0 |
29.20.30 | Ammatillinen koulutus | 561 200 | 624 809 | 653 673 | 28 864 |
29.30.30 | Vapaa sivistystyö | 152 090 | 157 569 | 163 359 | 5 790 |
29.30.31 | Ammatillinen lisäkoulutus | 126 113 | 135 461 | 147 240 | 11 779 |
29.30.32 | Oppisopimuskoulutus | 141 116 | 126 237 | 135 151 | 8 914 |
29.30.51 | Ammatilliset erikoisoppilaitokset | 18 494 | 19 684 | 20 195 | 511 |
29.40.30 | Ammattikorkeakoulut | 376 425 | 390 472 | 403 546 | 13 074 |
29.80.30 | Kirjastot | 3 257 | 3 832 | 4 421 | 589 |
29.80.31 ja 52 | Teatterit ja orkesterit | 56 972 | 67 938 | 78 866 | 10 928 |
29.80.32 ja 52 | Museot | 25 192 | 30 875 | 37 642 | 6 767 |
29.80.33 | Kuntien kulttuuritoiminta | 106 | 106 | 106 | 0 |
29.80.34 | Kirjastorakentaminen | 5 800 | 5 400 | 6 000 | 600 |
29.90.50 ja 52 | Liikunnan koulutuskeskukset | 15 973 | 16 183 | 16 599 | 416 |
29.90.50 | Kuntien liikuntatoimi | 16 996 | 18 794 | 18 886 | 92 |
29.91.50 | Kuntien nuorisotyö | 7 272 | 7 539 | 7 815 | 276 |
Yhteensä | 2 107 955 | 2 346 099 | 2 489 870 | 143 771 | |
Arvio valtionosuuksien jakautumisesta | |||||
Kunnat ja kuntayhtymät | 992 847 | 1 102 667 | 1 170 239 | 67 572 | |
— Kunnat | -239 276 | -264 640 | -280 857 | -16 217 | |
— Kuntayhtymät | 1 232 123 | 1 367 307 | 1 451 096 | 83 789 | |
Yksityiset | 1 115 108 | 1 243 432 | 1 319 631 | 76 199 |
Vuoden 2010 valtionosuusprosentti on opetustoimessa 41,89.
Esi- ja perusopetuksen, kuntien kirjasto- ja kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisesti rahoitetun taiteen perusopetuksen valtionosuusmäärärahat, yhteensä noin 1 570 milj. euroa, on siirretty kuntien peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetun valtionosuuden piiriin valtiovarainministeriön pääluokkaan luvun 28.90 perusteluihin viitaten.
Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat
Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.
Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle 2010 on 462,7 milj. euroa eli 11,8 % enemmän v. 2009 talousarvioon verrattuna. Tämä johtuu siitä, että tuottoarvion lähtökohdaksi on otettu reaalisempi Veikkaus Oy:n tuottoarvion kehitys. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisessa suhteessa.
Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 89,9 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 197,9 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 128,5 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisonkasvatustyön tukemiseen 46,2 milj. euroa. Taiteen veikkausvoittovaroista ei enää vuonna 2010 rahoiteta kirjastojen valtionosuuksia.
Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle 2010 ehdotetaan 925,3 milj. euroa, mistä 462,7 milj. euroa eli 50,0 % myönnetään veikkausvoittovaroista.
Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2003 TP |
2004 TP |
2005 TP |
2006 TP |
2007 TP |
2008 TP |
2009 TA |
2010 TA |
|
Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus | 86,6 | 87,3 | 89,8 | 90,8 | 110,6 | 115,2 | 119,5 | 0 |
— veikk.varat | 58,6 | 59,0 | 48,5 | 39,9 | 36,5 | 24,7 | 13,1 | 0 |
— budj.varat | 28,0 | 28,3 | 41,3 | 50,9 | 74,1 | 90,5 | 106,4 | 01) |
Tiede | 210,5 | 239,9 | 239,8 | 261,3 | 270,6 | 283,7 | 326,5 | 348,2 |
— veikk.varat | 75,8 | 75,7 | 75,7 | 79,5 | 76,6 | 77,1 | 81,3 | 89,9 |
— budj.varat | 134,7 | 163,8 | 164,1 | 181,8 | 194,0 | 206,6 | 245,2 | 258,3 |
Taide | 228,0 | 243,2 | 260,0 | 274,3 | 281,6 | 311,2 | 350,3 | 385,5 |
— veikk.varat | 130,1 | 128,6 | 136,8 | 150,4 | 152,3 | 164,5 | 178,8 | 197,9 |
— budj.varat | 97,9 | 114,6 | 123,2 | 123,9 | 129,3 | 146,7 | 171,5 | 187,6 |
Liikunta | 85,8 | 90,0 | 93,1 | 99,1 | 101,4 | 106,7 | 119,4 | 130,4 |
— veikk.varat | 83,9 | 88,1 | 90,0 | 97,8 | 100,1 | 104,0 | 116,1 | 128,5 |
— budj.varat | 1,9 | 1,9 | 3,1 | 1,3 | 1,3 | 2,7 | 3,3 | 1,8 |
Nuoriso | 22,3 | 30,8 | 34,3 | 39,9 | 42,7 | 47,0 | 52,2 | 61,3 |
— veikk.varat | 20,7 | 28,6 | 31,5 | 35,2 | 36,0 | 37,4 | 41,8 | 46,2 |
— budj.varat | 1,6 | 2,2 | 2,8 | 4,7 | 6,7 | 9,6 | 10,4 | 15,0 |
Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa | 348,4 | 351,4 | 334,0 | 362,9 | 365,0 | 383,2 | 417,9 | 462,7 |
Veikkausvoittovarat yhteensä | 369,1 | 380,0 | 382,5 | 402,8 | 401,5 | 407,9 | 431,0 | 462,7 |
1) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta 2010 lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta.
Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa) | |||
---|---|---|---|
Veikkausvoittovarat | Yleiset budjettivarat |
Yhteensä | |
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot | 2 712 000 | 2 530 000 | 5 242 000 |
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat | 59 030 000 | 209 099 000 | 268 129 000 |
Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille | 37 998 000 | 40 868 000 | 78 866 000 |
Valtionosuus ja -avustus museoille | 18 162 000 | 19 480 000 | 37 642 000 |
Liikunnan koulutuskeskukset | 18 295 000 | 1 840 000 | 20 135 000 |
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäisy | 1 400 000 | 15 023 000 | 16 423 000 |
Hallinnonalan tietohallinto
Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006—2015 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa.
Tietohallintostrategian mukaisia hankkeita vuonna 2010 ovat: sähköinen asianhallinta, työryhmäpalvelu ja sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytykseen liittyvät hankkeet.
Tuottavuusohjelman vaikutukset
Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Tuottavuusohjelman toimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä. Yliopistouudistuksen yhteydessä siirtyy yliopistojen ja harjoittelukoulujen henkilöstö valtion virastoja koskevan valtion budjettitalouden ulkopuolelle.
Opetusministeriön hallinnonalalla toteutetaan tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2010 on noin 536 henkilötyövuotta.
Henkilötyövuosivähennykset opetusministeriön hallinnonalalla vuonna 2010 | |
---|---|
Opetusministeriö | -6,0 |
Opetushallitus | -12,4 |
Valtion yleissivistävät oppilaitokset | -0,8 |
Valtion ammatilliset oppilaitokset | -0,6 |
Opetusalan koulutuskeskus Opeko1) | -60,5 |
Yliopistot2) | -250,0 |
Harjoittelukoulut2) | -16,2 |
Yliopistojen palvelukeskus Certia1) | -160 |
Suomen Akatemia | -4,0 |
Arkistolaitos | -3,0 |
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | -2,4 |
Varastokirjasto | -0,6 |
Valtion taidemuseo | -4,4 |
Museovirasto | -12,0 |
Näkövammaisten kirjasto | -3,0 |
Yhteensä | -535,9 |
1) Opetusalan koulutuskeskus Opeko ja Yliopistojen palvelukeskus Certia yhtiöitetään
2) Yliopistojen ja harjoittelukoulujen tuottavuustavoitteet sisällytetään uusimuotoisten yliopistojen valtionapuperusteisiin.
Vuoden 2010 talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset
Opetusministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.
Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen, ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen kehittämisen (ammattistartin) ja ammatillisen koulutuksen lisättyjen opiskelijapaikkojen arvioidaan pidemmällä aikavälillä pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.
Tyttöjen ja poikien segregoituneet opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Toisaalta esimerkiksi liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Erityisenä painopisteenä liikuntatoimessa on sukupuolinäkökulman huomioonottaminen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämisessä. Nuorisotyössä rahoitusta voidaan tarvittaessa suunnata eriytetysti tyttöjen ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve tulee kasvamaan.
Opetusministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa.
Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) | |||
---|---|---|---|
2009 varsinainen talousarvio |
2010 varsinainen talousarvio |
||
29.10.34 | Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | ||
— yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus | 71,00 | 86,50 | |
— laajuuksien vahvistamisvaltuus | 55,00 | 55,00 | |
29.30.52 | Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perustamishankevaltuus | 1,00 | 1,00 | |
— laajuuksien vahvistamisvaltuus | 1,50 | 1,50 | |
29.40 | Korkeakouluopetus ja tutkimus | ||
— Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus | 258,50 | 361,46 | |
29.80.34 | Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perustamishankevaltuus | 4,50 | 5,00 | |
— laajuuksien vahvistamisvaltuus | 3,50 | 3,50 | |
29.80.54 | Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha) | ||
— valtionavustus Svenska Teaternin peruskorjaukseen | - | 30,00 | |
29.80.75 | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perusparannus- ja pienhankevaltuus | 1,80 | 1,60 |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2008—2010
v. 2008 tilinpäätös 1000 € |
v. 2009 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2010 varsinainen talousarvio 1000 € |
Muutos 2009—2010 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot | 274 408 | 215 277 | 118 347 | - 96 930 | - 45 |
---|---|---|---|---|---|---|
01. | Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 25 922 | 26 615 | 25 943 | - 672 | - 3 |
02. | Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 22 864 | 21 039 | 21 517 | 478 | 2 |
03. | Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 8 352 | 8 773 | 8 759 | - 14 | - 0 |
04. | Koulutuksen ja korkeakoulujen arviointi (siirtomääräraha 2 v) | — | — | 2 289 | 2 289 | 0 |
21. | Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) | 4 686 | 4 061 | 4 511 | 450 | 11 |
22. | Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) | 14 563 | 14 563 | 15 313 | 750 | 5 |
29. | Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 142 896 | 135 000 | 30 800 | - 104 200 | - 77 |
50. | Eräät avustukset (kiinteä määräraha) | 585 | 585 | 585 | — | — |
51. | Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) | 2 571 | 2 524 | 2 547 | 23 | 1 |
(62.) | EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) | 49 148 | — | — | — | — |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) | 2 021 | 2 117 | 2 083 | - 34 | - 2 |
(70.) | Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 800 | — | — | — | — |
88. | Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) | — | — | 4 000 | 4 000 | 0 |
10. | Yleissivistävä koulutus | 667 190 | 813 434 | 855 094 | 41 660 | 5 |
01. | Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 49 305 | 54 742 | 46 482 | - 8 260 | - 15 |
02. | Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 15 | 2 | 6 | 4 | 200 |
20. | Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 16 299 | 16 144 | 10 889 | - 5 255 | - 33 |
30. | Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 543 550 | 685 500 | 740 671 | 55 171 | 8 |
34. | Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 57 400 | 55 700 | 55 700 | — | — |
51. | Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) | 621 | 1 346 | 1 346 | — | — |
20. | Ammatillinen koulutus | 600 816 | 637 694 | 666 363 | 28 669 | 4 |
01. | Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 35 156 | 8 425 | 8 300 | - 125 | - 1 |
20. | Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) | 3 026 | 3 026 | 3 026 | — | — |
21. | Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 1 434 | 1 434 | 1 364 | - 70 | - 5 |
30. | Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 561 200 | 624 809 | 653 673 | 28 864 | 5 |
30. | Aikuiskoulutus | 471 754 | 475 200 | 502 958 | 27 758 | 6 |
20. | Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) | 14 209 | 15 359 | 24 233 | 8 874 | 58 |
21. | Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 9 304 | 10 104 | 3 010 | - 7 094 | - 70 |
30. | Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 152 090 | 157 569 | 163 359 | 5 790 | 4 |
31. | Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha) | 126 113 | 135 461 | 147 240 | 11 779 | 9 |
32. | Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) | 141 116 | 126 237 | 135 151 | 8 914 | 7 |
51. | Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 18 494 | 19 684 | 20 195 | 511 | 3 |
52. | Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 1 000 | 1 000 | 1 000 | — | — |
53. | Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) | 9 428 | 9 786 | 8 770 | - 1 016 | - 10 |
40. | Korkeakouluopetus ja tutkimus | 2 397 886 | 2 574 415 | 2 607 267 | 32 852 | 1 |
01. | Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 34 968 | 36 171 | 9 333 | - 26 838 | - 74 |
02. | Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 19 032 | 21 115 | 20 465 | - 650 | - 3 |
03. | Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 681 | 2 645 | 2 530 | - 115 | - 4 |
04. | Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 573 | 1 587 | 1 615 | 28 | 2 |
05. | Yliopistojen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 15 000 | 8 000 | 10 | - 7 990 | - 100 |
20. | Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) | 35 025 | 25 320 | 21 436 | - 3 884 | - 15 |
30. | Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 376 425 | 390 472 | 403 546 | 13 074 | 3 |
50. | Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 1 485 863 | 1 574 203 | 1 678 576 | 104 373 | 7 |
51. | Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) | 137 433 | 169 941 | 209 099 | 39 158 | 23 |
52. | Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) | — | — | 5 500 | 5 500 | 0 |
53. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) | 77 034 | 81 256 | 89 964 | 8 708 | 11 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) | 12 852 | 13 705 | 15 193 | 1 488 | 11 |
87. | Valtion rahoitus Aalto-yliopiston pääomaan (kiinteä määräraha) | 200 000 | 200 000 | 100 000 | - 100 000 | - 50 |
88. | Valtion rahoitus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan (kiinteä määräraha) | — | 50 000 | 50 000 | — | — |
(50.) | Yliopisto-opetus ja -tutkimus | — | — | — | — | — |
(60.) | Tiede | — | — | — | — | — |
70. | Opintotuki | 782 752 | 870 973 | 890 413 | 19 440 | 2 |
01. | Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 668 | 685 | 699 | 14 | 2 |
52. | Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) | 39 195 | 25 500 | 32 500 | 7 000 | 27 |
55. | Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) | 678 314 | 776 394 | 789 020 | 12 626 | 2 |
57. | Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) | 24 135 | 27 300 | 27 100 | - 200 | - 1 |
58. | Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) | 4 294 | 4 494 | 4 494 | — | — |
59. | Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) | 36 146 | 36 600 | 36 600 | — | — |
80. | Taide ja kulttuuri | 337 578 | 363 254 | 385 453 | 22 199 | 6 |
01. | Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 5 194 | 5 420 | 5 200 | - 220 | - 4 |
02. | Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 18 001 | 18 556 | 18 948 | 392 | 2 |
03. | Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 852 | 2 678 | 2 570 | - 108 | - 4 |
04. | Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 18 534 | 18 863 | 19 527 | 664 | 4 |
05. | Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 7 157 | 6 968 | 6 484 | - 484 | - 7 |
06. | Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 4 740 | 5 520 | 6 692 | 1 172 | 21 |
07. | Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 590 | 611 | 616 | 5 | 1 |
08. | Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 922 | 967 | 978 | 11 | 1 |
30. | Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (arviomääräraha) | 3 257 | 3 832 | 4 421 | 589 | 15 |
31. | Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 19 444 | 29 990 | 40 868 | 10 878 | 36 |
32. | Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) | 6 785 | 12 468 | 19 480 | 7 012 | 56 |
33. | Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (arviomääräraha) | 106 | 106 | 106 | — | — |
34. | Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 5 800 | 5 400 | 6 000 | 600 | 11 |
(36.) | Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeen avustus (siirtomääräraha 2 v) | — | 2 000 | — | - 2 000 | - 100 |
40. | Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) | 252 | 252 | 252 | — | — |
50. | Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) | 11 325 | 11 695 | 10 375 | - 1 320 | - 11 |
51. | Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) | 11 407 | 13 160 | 13 160 | — | — |
52. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) | 189 204 | 191 886 | 197 922 | 6 036 | 3 |
53. | Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) | 17 542 | 18 000 | 18 634 | 634 | 4 |
54. | Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha) | 3 816 | 3 746 | 3 764 | 18 | 0 |
55. | Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v) | 2 000 | 2 000 | 2 600 | 600 | 30 |
56. | Kulttuuriviennin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 800 | 800 | 100 | - 700 | - 87 |
70. | Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 2 145 | 2 500 | 1 500 | - 1 000 | - 40 |
72. | Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) | 739 | 739 | 739 | — | — |
75. | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) | 4 950 | 5 080 | 4 500 | - 580 | - 11 |
95. | Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) | 17 | 17 | 17 | — | — |
90. | Liikuntatoimi | 106 704 | 119 413 | 130 361 | 10 948 | 9 |
50. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) | 103 951 | 116 082 | 128 521 | 12 439 | 11 |
52. | Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha) | 2 753 | 3 331 | 1 840 | - 1 491 | - 45 |
91. | Nuorisotyö | 47 045 | 52 662 | 61 290 | 8 628 | 16 |
50. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) | 37 422 | 41 789 | 46 267 | 4 478 | 11 |
51. | Nuorten työpajatoiminta, ehkäisevä huumetyö sekä tunnustuspalkinnot (siirtomääräraha 2 v) | 9 623 | 10 873 | 15 023 | 4 150 | 38 |
Yhteensä | 5 686 132 | 6 122 322 | 6 217 546 | 95 224 | 2 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 35 228 | 34 631 | 3 564 |
Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Täydentävässä talousarvioesityksessä opetusministeriön hallinnonalan valtionosuudet on mitoitettu ottaen huomioon tarkistettuun kustannustason muutosarvioon perustuva valtioneuvoston 1.10.2009 antama asetus valtion rahoituksen perusteena käytettävistä opetus- ja kulttuuritoimen sekä vapaan sivistystyön keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna 2010 (724/2009). Tarkistus perustuu valtiovarainministeriön arvioon kustannustason muutoksesta, jonka mukaan kuntien valtionosuuksien laskennan perusteena oleva kustannustason täysimääräinen tarkistus on noussut 0,2 prosenttiyksiköllä 2,6 prosenttiin. Kansanopistojen, kesäyliopistojen, valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten, opintokeskusten, ammatillisten erikoisoppilaitosten, teattereiden, orkestereiden ja museoiden tarkistetuissa yksikköhinnoissa vuodelle 2010 on otettu vastaava muutos huomioon.
Valtiovarainvaliokunta:Yleistä. Opetusministeriön hallinnonalalla talousarvioesityksen painopisteitä ovat perusopetuksen, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittäminen sekä aikuiskoulutuksen vahvistaminen. Nuorten koulutusmahdollisuuksien parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn suunnataan lisää määrärahoja. Perusopetus paremmaksi -ohjelmaan esitetään suunnattavaksi ensi vuonna yhteensä 62 miljoonaa euroa. Tästä ryhmäkokojen pienentämiseen suunnataan 30 miljoonaa euroa ja erityisopetuksen vahvistamiseen 15 miljoonaa euroa. Lisäksi kerhotoiminnan tukemiseen ohjataan 8 miljoonaa euroa. Myös taiteen perusopetuksen, joustavan perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi -toisena kielenä opetuksen voimavaroja lisätään.
Hallituksen esityksessä painottuvat myös taiteen ja kulttuurin toimintaedellytysten varmistaminen, terveysliikunnan ja liikunnan kansalaistoiminnan edistäminen sekä nuorten sosiaalinen vahvistaminen. Kohonneet määrärahat parantavat kulttuurin toimintaedellytyksiä ja tuovat vakautta tilanteessa, jossa talouselämän yleinen epävarmuus olisi muuten vaikeuttamassa kulttuurin toimintaa. Valiokunta pitää oikeina myös liikuntabudjetin uusia tukimuotoja, joita ovat urheiluopistojen opintosetelikokeilu sekä nuorten harjoitteluohjelma liikuntajärjestöissä. Urheiluopistojen opintosetelityyppisillä avustuksilla on tarkoitus tukea vähävaraisten henkilöiden (esim. erityisryhmät, työttömät, ikääntyneet) terveyttä edistävää liikuntaa sekä maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla. Nuorten harjoitteluohjelman avulla on tarkoitus lieventää nuorisotyöttömyyttä tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia työharjoitteluun liikuntajärjestöissä.
Taloustilanteen heiketessä joudutaan tarkasti harkitsemaan määrärahojen käyttö huomioiden erityisesti nuorten työllisyystilanne. Ensisijaisen tärkeää on nähdä laadukkaan koulutuksen merkitys investointina tulevaisuuteen ja keinona Suomen selviytymiselle taantumasta. Aikuiskoulutuspaikkojen lisäyksellä vastataan taantuman tuomiin kasvaneisiin tarpeisiin ja edistetään työllisyyttä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan monia lisämäärärahoja, jotka tukevat tätä tavoitetta. Niitä ovat ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen lisämäärärahat sekä korkeakoulutetuille suunnattava oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja ammattikorkeakoulututkintoon johtavan aikuiskoulutuksen tarjonnan lisääminen.
Elvytyksen kannalta tärkeää on myös, että perustamiskustannusten valtionosuuksien myöntämisvaltuutta ja määrärahoja korotetaan. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että koulujen peruskorjaustarve on edelleen moninkertainen siihen verrattuna, mitä valtio voi perustamiskustannuksia tukea. Valtion osuuden määrä (25—50 %) johtaa myös monessa tapauksessa siihen, että perustamishankkeen aloitusta ei määrää kiireisin tarve vaan kunnan mahdollisuus vastata omasta rahoitusosuudestaan. Huomattava myös on, että koulujen ja kirjastojen perustamishankkeet ovat elvyttäviä toimenpiteitä. Siksi on tärkeää, että kohteiden valinnassa huomioidaan myös hankkeen tosiasialliset työllisyysvaikutukset.
Syrjäytymisen ehkäiseminen. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn toimenpiteitä toteutetaan eri hallinnonaloilla, hallinnonalojen välisellä yhteistyöllä sekä lukuisien hankkeiden toimesta. Laajan, moniammatillisen yhteistyön lisäksi seudullisen yhteistyön tarve on lisääntynyt lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Yhteistyöhön perustuvien toimintamallien hyöty on näkynyt palvelujen tehostumisena ja monipuolistumisena lapsen tai nuoren näkökulmasta.
Valiokunta pitää tärkeänä, että rakenteita ja järjestelmiä edelleenkin kehitetään syrjäytymisen estämistä tukevaan suuntaan. Ennalta ehkäisevät palvelut, kuten liikunta- ja nuorisotyö, kulttuuripalvelut ja koulun oppilashuolto, ovat ensisijaisesti nuorten kannalta tärkeitä, mutta myös kuntien kannalta huomattavasti taloudellisempia kuin syrjäytymisestä aiheutuvat toimenpiteet jälkikäteen hoidettuina. Monet lapset ja nuoret lisäksi selviytyisivät ongelmista huolimatta kohtuullisesti, jos he saisivat ajoissa tukea lähiyhteisöltä ja palveluista sekä onnistumisen kokemuksia esim. harrastuksissa.