Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2010

35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Ilmaston lämpeneminen ja sen vaikutukset ovat maailmanlaajuinen haaste. Aktiivisesti käynnissä olevien kansainvälisten neuvottelujen tavoitteena on riittävän sitovan ja vaikuttavan ilmastosopimuksen pikainen aikaansaaminen ja toimeenpano. Suomen tehokas vaikuttaminen muun Euroopan unionin mukana sopimuksen aikaansaamiseksi, sen toimeen panemiseksi ja vaikutusten arvioimiseksi on välttämätöntä.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen vuoteen 2020 ulottuvien EU:ssa hyväksyttyjen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi samoin kuin muiden ympäristöongelmien ratkaiseminen vaativat teknologisia innovaatioita ja kasvattavat uuden teknologian ja osaamisen kysyntää. Suomen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muun muassa yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä rakennusten käytöstä ja asumisesta aiheutuvan energian käytön ja päästöjen vähentämistä. Alueiden käytön, yhdyskuntien ja rakentamisen suunnittelulla, luonnon monimuotoisuuden turvaamisella ja ympäristön suojelulla luodaan edellytyksiä ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

EU on asettanut tavoitteeksi pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä. Tavoite on sisällytetty valtioneuvoston hyväksymään luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaan 2006—2016. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toimeenpanolla on keskeinen merkitys tavoitteen saavuttamisessa.

Ympäristöasioiden globaali ja valtionrajat ylittävä luonne on jatkuva haaste myös muussa kuin ilmastoa koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä. Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ravinnekuormituksen vähentäminen ovat kansainvälisen ja myös EU:n ympäristönsuojelun keskeisiä tavoitteita. Itämeren ja sisävesien tila on edelleen huolestuttava. Ravinnekuormitus vähenee hitaasti ja rehevöittää edelleen vesiä. Ympäristöriskit etenkin merellä kasvavat öljy- ja kemikaalikuljetusten lisääntyessä.

Toimintaympäristön muutokset korostavat tarvetta uudistaa tuotanto- ja kulutusrakenteita. Kansallinen luonnonvarastrategia lähtee siitä, että investoinnit kestävään tuotantoon ja luonnonvarojen käytön hallinta kestävällä tavalla tukevat osaltaan kilpailukykyä, työllisyyttä ja aluekehitystä. Useita tarkoituksia palveleva, säästävä ja kierrättävä luonnonvarojen käyttö parantaa materiaalitehokkuutta. Kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämisessä julkiset hankinnat ovat merkittävä tien näyttäjä.

Taloustilanteen heikkeneminen ja lähivuosien talousnäkymien epävarmuus ovat alkuvuonna 2009 alentaneet etenkin uusien omistusasuntojen kysyntää. Loppukeväästä ja alkukesästä on alhainen korkotaso alkanut yhdessä kotimaisten ostovoimaa tukevien elvytystoimien kanssa vaikuttaa asuntokysyntää ja -kauppaa vireyttävästi. Valmiiden myymättä olevien asuntojen määrä onkin alkanut supistua. Yritysten investointihalukkuuden ollessa vähäistä talonrakentaminen on supistumassa vuonna 2008 saavutetulta huipputasoltaan. Koko talonrakennusalan tuotannon ennakoidaan alenevan noin 15 % vuonna 2009 uustuotannon supistuessa noin neljänneksellä ja korjaustoiminnan puolestaan vireytyessä. Vuokra-asuntojen kysyntä erityisesti Helsingin seudulla on jo pitkään ollut nousussa ja vuokra-asuntotuotannon merkitys kasvaa nykyisessä suhdannetilanteessa. Asuntorakentamisessa elvytyssyistä mittavasti laajennettu valtion tukema tuotanto muodostaakin vuosina 2009 ja 2010 aloitettavista asunnoista poikkeuksellisen suuren osan. Rakentamisen laatu sekä rakennusten energiatehokkuus ja turvallisuus korostuvat rakentamisen ohjauksessa.

Valtion uusi aluehallinto merkitsee erittäin suuria rakenteellisia muutoksia ja ohjauksen uudelleenjärjestämistä myös ympäristöhallinnossa. Lisääntyvien tehtävien, palvelujen hyvän laadun ja kasvavien tuottavuustavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää toimintatapojen kehittämistä sekä tehtävien ja niihin käytettävien voimavarojen uudelleenarviointia.

Ympäristöministeriön hallinnonalan talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hallinnonala edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa päätöksenteossaan hallinnonalan käytettävissä olevilla muilla keinoilla kuten säädös- ja informaatio-ohjauksella muun muassa rakennetun ympäristön ja rakentamisen suunnittelun ohjauksessa ja asumisessa. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tukevan toimintakulttuurin periaatteet otetaan huomioon hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa.

Valtioneuvosto asettaa seuraavat tavoitteet ympäristöministeriön toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:

  • Vaikutetaan kansainvälisesti siihen, että pysyttäisiin EU:n hyväksymässä tavoitteessa rajoittaa ilmaston lämpenemistä.
  • Rakennusten energiankulutus vähenee ja yhdyskuntarakenne eheytyy.
  • Rakentamista elvytetään luomalla suotuisia edellytyksiä asuntojen uustuotannolle ja korjausrakentamiselle.
  • Helsingin seudulla asuntorakentamisen edellytykset paranevat ja asuntotonttien kaavoitus ja tarjonta kasvaa.
  • Itämeren tila paranee ja ympäristöriskit vähenevät.
  • Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen hidastuu.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat alustavat tulostavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu

  • Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman 2008—2016 toimet turvaavat metsäisten luontotyyppien ja metsälajien suojelua. Luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään vapaaehtoisuuteen perustuvilla suojelukeinoilla ja suojelualueiden ekologista tilaa parannetaan alueiden ennallistamisella ja hoidolla.
  • Vaarallisimpien kemikaalien ja pienhiukkasten esiintyminen ympäristössä sekä ihmisten altistuminen niille vähenevät asteittain.
  • Itämereen ja sisävesiin kohdistuva ravinnekuormitus vähenee ja tärkeiden pohjavesien pilaantumisriski pienenee.
  • Yhdyskuntajätteen määrän kasvu hidastuu ja kääntyy laskuun, jätteiden hyödyntäminen tehostuu ja kaatopaikoille viedyn jätteen määrä vähenee.

Kestävä yhdyskuntakehitys, rakentaminen ja asuminen

  • Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat tehokkaasti maakuntien ja kuntien kaavoituksessa.
  • Kaavoitus- ja maapolitiikan välineiden käyttö kunnissa on aktiivista kysyntää vastaavan asuntotuotannon, elinkeinoelämän toimintaedellytysten, kestävän yhdyskuntakehityksen ja elinympäristön laadun turvaamiseksi.
  • Kasvukeskuksissa on riittävästi vuokra- ja omistusasuntoja, ja vuokrien ja asuntohintojen kehitys on maltillista.
  • Rakennusvalvonnan ja rakentamismääräysten kehittäminen vahvistaa määräysten yhtenäistä tulkintaa, rakentamisen laatua ja energiatehokkuutta sekä tukee rakennuskustannusten alentamista.
  • Ilmastonmuutoksesta aiheutuviin säätilan ääri-ilmiöihin ja riskeihin on varauduttu yhdyskuntien ja rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa.
  • Kiinteistönomistajat varautuvat riittävästi tuleviin korjaustoimenpiteisiin.

Tiedonhallinta ja verkkopalvelut

  • Sähköisten palveluiden ja tietovarantojen kehittäminen jatkuu vuonna 2009 uudistetun tiedon hallinnan strategian mukaisesti tavoitteena tiedon hyvä saatavuus ja laaja hyödyntäminen sekä prosessien ja niitä tukevien tietojärjestelmien tehokkuus.
  • Ympäristöhallinnon uudet viestinnälliset verkkopalvelut vastaavat muuttuvan toimintaympäristön tarpeita.
  • Tiedon hallinnan johtaminen, ohjaus ja palvelujen tuotanto on sopeutettu hallinnon uuden rakenteen mukaiseksi.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Ympäristöministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2010 on 31 henkilötyövuotta.

Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2009
varsinainen
talousarvio
2010
varsinainen
talousarvio
       
35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 12 12
35.10.77 Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 7 6
35.20.56 Suhdanneluonteiset avustukset asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus - 87

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2008—2010

    v. 2008
tilinpäätös
1000 €
v. 2009
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2010
varsinainen
talousarvio
1000 €

Muutos 2009—2010
    1000 € %
             
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 144 352 153 256 76 816 - 76 440 - 50
01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 641 34 643 36 004 1 361 4
(02.) Alueellisten ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 68 187 69 604 - 69 604 - 100
(03.) Ympäristölupavirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 076 5 057 - 5 057 - 100
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 27 018 32 700 32 357 - 343 - 1
21. Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 202 405 203 100
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 9 430 9 000 6 000 - 3 000 - 33
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 050 2 050
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 122 558 90 425 96 241 5 816 6
20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) 4 200 4 200 4 200
21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) 1 570 1 770 2 770 1 000 56
(22.) Maatalouden vesiensuojelu (siirtomääräraha 3 v) 1 000
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 24 754 24 825 26 291 1 466 6
60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) 2 300 2 300 3 300 1 000 43
61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 300 1 000 1 000
(62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus ympäristöministeriön osalta (arviomääräraha) 6 478
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) 35 000 36 500 36 500
64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 3 000 1 500 2 000 500 33
65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) 2 300 2 300 1 300 - 1 000 - 43
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 1 456 1 580 1 580
70. Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) 25 000 1 800 1 800 0
77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) 14 200 14 450 15 500 1 050 7
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 78 618 96 207 156 091 59 884 62
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 968 4 857 4 741 - 116 - 2
37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) 800 500 500
55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) 70 500 68 500 49 500 - 19 000 - 28
56. Suhdanneluonteiset avustukset asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (arviomääräraha) 99 000 99 000 0
60. Siirto valtion asuntorahastoon
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 350 2 350 2 350
(87.) Kuntarahoitus Oyj:n pääomittaminen (siirtomääräraha 2 v) 20 000 - 20 000 - 100
  Yhteensä 345 527 339 888 329 148 - 10 740 - 3

  Henkilöstön kokonaismäärä 3 190 3 160 957