Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2010

31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä ovat laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. Hallinnonalan politiikkalohkoja ovat viestintäpolitiikka ja liikennepolitiikka sekä näitä tukevat liiketoiminta, tutkimus ja hallinto.

Toimintaympäristö

Yhteiskunnan toiminta perustuu merkittävässä määrin erilaisten sähköisten tieto- ja viestintäverkkojen hyödyntämiseen ja niiden mahdollistamien sähköisten palveluiden käyttöön. Teknologinen kehitys vaikuttaa olennaisesti viestintämarkkinoihin ja viestintäpolitiikkaan. Eri tekniikoiden konvergenssi, langattomat verkkotekniikat, ip-pohjainen verkkoarkkitehtuuri ja itseohjautuvat päätelaitteet ovat osa käynnissä olevaa toimintaympäristön muutosta, joka tulee huomioida viestintäpolitiikan valmistelussa. Toimintaympäristön muutokseen kuuluvat myös murroksessa olevat sisältö- ja muiden palveluiden käyttötottumukset ja tuotantotavat. Erityisen haasteellista on globaalissa toimintaympäristössä toimivan viestintäelinkeinon toimintaedellytysten varmistaminen heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa sekä ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien kysymysten niveltäminen viestintäpoliittiseen valmisteluun.

Lähivuosina liikenteen toimintaympäristöön vaikuttaa merkittävällä tavalla ilmastonmuutos, sen hillintä ja siihen varautuminen. Toimintaa ohjaavat kestävän kehityksen periaatteet ja hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma. Väylänpidon ja liikenteen tarpeisiin tuovat oman haasteensa kaksijakoinen aluekehitys, toisaalta kasvavat väestökeskukset ja toisaalta harvaanasutut alueet. Lähiajan talouskehitys tulee näkymään liikennemäärien väliaikaisena notkahduksena erityisesti tavaraliikenteessä. Tavaraliikenteessä rautatieliikenteen osuus on noin neljännes, tieliikenteen noin 65 % ja vesiliikenteen noin 10 % koko maan kuljetussuoritteesta. Myös väestön ikääntyminen tuo lisää haasteita liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Viestintäpolitiikka

Tietoyhteiskunnan kehittäminen edellyttää aktiivista viestintäpolitiikkaa. Lähivuosien viestintäpolitiikasta haetaan välineitä toimivaan ja turvalliseen yhteiskuntaan sekä tehoa yritysten ja julkisen sektorin toimintaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö koordinoi tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Tietoyhteiskuntapolitiikassa keskitytään edellisen hallituksen aikana valmistellun tietoyhteiskuntastrategian käytännön toteutukseen. Toteutusta johtamaan on asetettu ministerijohtoinen neuvottelukunta, jonka tavoitteena on luoda Suomesta kansainvälisesti vetovoimainen, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen osaamis- ja palveluyhteiskunta. Toteutettaviksi valittavilla toimenpiteillä helpotetaan arjen palveluiden saatavuutta, lisätään kilpailukykyä ja tuottavuutta, edistetään alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä turvataan julkisten palveluiden saatavuus ja laatu.

Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston määrärahat, valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen varatut määrärahat, sanomalehdistön tuki sekä Yleisradio Oy:n ulkomaille suunnattujen televisio- ja radiolähetysten kustannusten korvaamiseen osoitettava tuki. Viestintäpolitiikan lohkolle esitetään määrärahoja yhteensä 22,0 milj. euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa viestinnän toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • Monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluita on saatavilla koko maassa.
  • Yksityisyyden suoja, sananvapaus ja viestinnän moniarvoisuus sekä kansalaisten ja yritysten luottamus sähköisiin palveluihin säilyvät ja vahvistuvat.
  • Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden, arjen sujuvuuden, osaamisen ja kilpailukyvyn parantamiseksi ottaen erityisesti huomioon ikääntyneiden ja eritysryhmien tarpeet.

Liikennepolitiikka

Liikennepolitiikan linjaukset on esitetty huhtikuussa 2008 eduskunnalle annetussa liikennepoliittisessa selonteossa. Selonteossa linjataan rahoituksen periaatteet ja pitkäjänteisyys, otetaan kantaa alueiden ja elinkeinojen menestymisen tukemiseen, väestön sujuvaan liikkumiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja joukkoliikenteen edistämiseen sekä liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tulevien vuosien liikennepolitiikan toteuttaminen perustuu selontekoon.

Liikenteellä on merkittävä osavastuu ilmastonmuutoksesta. Liikenteen ympäristövaikutuksia hallitaan logistiikkaa tehostamalla, edistämällä joukkoliikennettä ja ympäristöystävällisiä kuljetusmuotoja sekä yksityisautoilun hiilidioksidipäästöjä vähentämällä. Maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteistyötä tehostetaan. Liikennepoliittisen selonteon mukaan investointiohjelma on raidepainotteinen. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea kasvatetaan. Haja-asutusalueitten kyytitakuujärjestelmän valmistelua jatketaan.

Liikenteen toimialalla ylläpidetään ja kehitetään matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi. Toimialalla tulee samalla mahdollistaa turvallinen sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikkuminen ja kuljettaminen. Ministeriön hallinnonalan harjoittamaa liikennepolitiikkaa toteutetaan liikenneväylien sekä liikenteen palvelujen palvelutasoa ylläpitämällä ja kehittämällä sekä vaikuttamalla muiden viranomaisten ja sidosryhmien toimiin, joilla on merkitystä liikennepolitiikalle. Eri liikennemuotojen tulee yhdessä muodostaa tehokas ja toimiva liikennejärjestelmä. Valtioneuvoston liikenneturvallisuutta koskevassa periaatepäätöksessä on linjattu, että tieliikenteessä kuolleiden määrän tulee olla vuonna 2010 korkeintaan 250. Tätä ei tultane saavuttamaan.

Erityisesti kehitetään älykkäitä liikennejärjestelmiä vastaamaan liikenteen toimivuuden, ilmastonmuutoksen, turvallisuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden haasteisiin.

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamismahdollisuuksia selvitetään sekä lähi- että kaukoliikenteen osalta.

Liikennepolitiikkaa toteuttavat Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto. Muita liikennepolitiikkaan käytettäviä määrärahoja ovat joukkoliikenteen palvelujen ostot sekä tuet, merenkulkuelinkeinon tukeminen, ilmaliikenteen korvaukset ja tuet sekä tienpidon valtionavut. Liikennepolitiikan lohkolle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 773,6 milj. euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa liikenteen toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • Toimiva liikennejärjestelmä edistää hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä varmistamalla toimivat matka- ja kuljetusketjut koko maassa hyödyntäen tehokkaasti kaikkia liikennemuotoja sekä älykkään liikenteen suomia mahdollisuuksia. Julkisen liikenteen toiminta turvaa arjen liikkumisen perusedellytykset kaikkialla Suomessa. Matka- ja kuljetusajat ovat ennakoitavissa. Kaupunkiseuduilla maankäyttö ja liikenne sovitetaan yhteen ja parannetaan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Maaseudulla ja saaristossa liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelut turvataan.
  • Väylien kunto mahdollistaa turvallisen päivittäisen liikkumisen sekä tehokkaat kuljetukset.
  • Suomi on liikenneturvallisuudeltaan Euroopan viiden parhaan maan joukossa.
  • Liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään. Liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamat haitat minimoidaan.
  • Liikenteen toimialan tuottavuus ja tehokkuus paranee.

Tutkimus

Hallinnonalalla tutkimustoimintaa harjoittaa Ilmatieteen laitos, joka on keskeisessä roolissa yhteiskunnan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarvittavan perustiedon tuottamisessa.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalan tutkimustoiminnalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • Tuetaan tutkimuksen keinoin ilmastonmuutokseen sopeutumista toimien laaja-alaisesti yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.
  • Sovelletaan tutkimuksessa saatuja uusimpia tietoja mm. ilmastomallien sekä havainto-, ennustus- ja varoitusjärjestelmien ja muiden palveluiden kehittämisessä.
  • Kehitetään liikenne- ja viestintäalalla tarvittavaa osaamista ja asiantuntemusta sekä tuotetaan tietoa lainsäädännön ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi.

Liiketoiminta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimivista kolmesta valtion liikelaitoksesta — Ilmailulaitos Finavia ja Varustamoliikelaitos Finstaship — yhtiöitetään vuoden 2010 alusta lukien. Yhtiöittäminen liittyy nykymuotoisen liikelaitoksen toiminnan saattamiseen yhteismarkkinakelpoiseksi. Myös Merenkulkulaitoksen tuotannollinen toiminta yhtiöitetään vuoden 2010 alusta. Perustettavaan yhtiöön siirtyvät Merenkulkulaitoksen väylänhoidon, merenmittauksen, suunnittelun sekä kanavien käytön ja kunnossapidon tuotannollinen toiminta. Liiketoiminnan uudelleen järjestämisellä pyritään muodostamaan kannattavalla yhtiömuodolla toimivat valtionenemmistöiset yhtiöt, jotka omalta osaltaan liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa tukevat liikenteen toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista.

Hallinnonalan yhteiset tavoitteet

Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa koko hallinnonalalle seuraavat tavoitteet:

  • Hallinnonala tukee toiminnallaan ilmastonmuutoksen hillintää sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.
  • Kehitetään sähköisiä asiointipalveluja.
  • Hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee hallitusohjelmassa esitettyjen viestintää ja liikennettä koskevien toimenpiteiden toteuttamista.
  • Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.
  • Huolehditaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta.
  • Hallinnonalan toiminnan tuottavuutta parannetaan.

Hallinnonalan rakennemuutokset

Hallinnonalalla toteutetaan merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Vuoden 2010 alusta aloittavat toimintansa kaksi uutta virastoa, Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto. Uudistuksen tavoitteena on eri liikennemuotojen tehokas yhteistoiminta sekä hallinnon synergiaetujen toteuttaminen. Liikennevirastoon yhdistetään Tiehallinto, Ratahallintokeskus sekä Merenkulkulaitoksen väylätoiminto. Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä. Liikenteen turvallisuusvirastoon yhdistetään Ajoneuvohallintokeskus, Ilmailuhallinto, Rautatievirasto sekä Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminto. Lisäksi Tiehallinnon turvallisuustehtäviä siirretään Liikenteen turvallisuusvirastoon. Liikenteen turvallisuusvirasto vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä, edistää liikenteen turvallisuutta ja kestävää kehitystä liikennejärjestelmässä sekä tuottaa liikenteen viranomaispalveluja.

Tiepiirit sekä Merenkulkulaitoksen yhteysalustehtävät siirtyvät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin, joiden liikenne- ja infra -vastuualueille siirtyvät myös lääninhallitusten liikenneosastojen tehtävät. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset vastaavat alueidensa liikennejärjestelmän toimivuudesta ja liikenteen turvallisuudesta sekä maanteiden pidosta ja julkisen liikenteen järjestämisestä.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2010 on 327 henkilötyövuotta.

Liikennehallinnon rakenteiden uudistaminen sekä tuottavuusohjelmassa tavoitteeksi asetetut henkilöstömäärän vähentämistavoitteet asettavat lähivuosina suuria haasteita hallinnonalan henkilöstöresurssien käytön suunnittelulle.

Yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä toiminnasta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tavoitteena on tuottaa suoritteita ja julkishyödykkeitä, joiden käyttämiseen sekä naisilla että miehillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä, jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään myös tasa-arvonäkökulma huomioon ottaen. Tasa-arvonäkökulma otetaan huomioon valittaessa henkilöitä työryhmiin sekä rekrytoitaessa uutta henkilöstöä hallinnonalan virastoihin ja laitoksiin.

Määrärahat ja tuloarviot

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 215,0 milj. euroa. Politiikkalohkoille ehdotetaan määrärahoja seuraavasti: hallinto ja toimialan yhteiset menot 378,1 milj. euroa, liikenneverkko 1 534,9 milj. euroa, liikenteen turvallisuus ja valvonta 33,5 milj. euroa, liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 205,3 milj. euroa, viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 22,0 milj. euroa sekä tutkimus 41,2 milj. euroa.

Liikenteen toimialan veronluonteisista maksuista suurimpia ovat meriväylien pidon kustannuksia kattava väylämaksu 72,7 milj. euroa, ratavero 16,7 milj. euroa ja lentoliikenteen valvontamaksu 6,4 milj. euroa. Liikenteen toimialalta kerättävistä muista maksuista suurin on radanpitoon käytettävä ratamaksu 39,1 milj. euroa. Liikenteen turvallisuusviraston maksutulot ovat yhteensä 74,4 milj. euroa, josta 67,6 milj. euroa on tieliikenteen toimialalta kerättäviä asiakasmaksutuloja.

Viestinnän toimialalta kerätään veroluonteisina maksuina 5,1 milj. euroa. Lisäksi Viestintävirasto saa muina maksutuloina 29,1 milj. euroa.

Hallinnonalan sekalaisten tulojen arvioidaan olevan 22,8 milj. euroa.

Trans European Transport Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 16,9 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin arvioidaan saatavan EU- ja kansallisia varoja noin 13,6 milj. euroa.

Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2009
varsinainen
talousarvio
2010
varsinainen
talousarvio
       
31.10.20 Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)    
  — tilausvaltuus - 15,0
  — muu valtuus - 6,0
31.10.41 Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus - 2,7
31.10.79 Jälkirahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus - 1 310,0
31.40.50 Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus - 65,5

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2008—2010

    v. 2008
tilinpäätös
1000 €
v. 2009
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2010
varsinainen
talousarvio
1000 €

Muutos 2009—2010
    1000 € %
             
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 357 334 348 763 378 073 29 310 8
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 338 20 047 22 805 2 758 14
21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 34 34
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 336 120 327 740 354 292 26 552 8
40. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 942 942 942
(62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus liikenne- ja viestintäministeriön osalta (arviomääräraha) 934
10. Liikenneverkko 1 551 098 1 532 846 1 534 882 2 036 0
01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 146 791 148 435 91 589 - 56 846 - 38
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v) 969 544 909 644 894 243 - 15 401 - 2
(34.) Valtionavustus länsimetron suunnitteluun (siirtomääräraha 2 v) 6 750 6 750 - 6 750 - 100
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) 3 000 2 947 2 000 - 947 - 32
50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) 18 000 23 000 23 000
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) 33 020 29 870 28 950 - 920 - 3
(77.) Väyläverkon kehittäminen ja radioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v)
78. Eräät väylähankkeet (arviomääräraha) 348 693 354 700 428 600 73 900 21
79. Jälkirahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 25 300 57 500 66 500 9 000 16
20. Liikenteen turvallisuus ja valvonta 25 020 24 019 33 480 9 461 39
01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 25 020 24 019 33 480 9 461 39
30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 191 574 203 906 205 256 1 350 1
42. Valtionavustus koulutuksesta (kiinteä määräraha) 841 841 841
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha) 54 838 95 223 95 673 450 0
(44.) Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen lastialusten ja kolmansien maiden välillä liikennöivien matkustaja-alusten kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) 17 658
(45.) Ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten ja -autolauttojen kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) 15 676
50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) 767 800 800
51. Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v) 4 200 4 200 4 200
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 58 241 63 175 63 675 500 1
64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 8 067 8 267 8 667 400 5
65. Junien kaukoliikenteen osto (arviomääräraha) 31 286 31 400 31 400
40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 8 590 9 345 22 045 12 700 136
01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 090 6 845 7 495 650 9
42. Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha) 500 500 500
44. Valtionavustus suomalaisten televisio- ja radio-ohjelmien lähettämiseen ulkomaille (kiinteä määräraha) 2 000 2 000 1 350 - 650 - 32
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v) 12 700 12 700 0
50. Tutkimus 40 589 40 646 41 216 570 1
01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 725 40 646 41 216 570 1
(02.) Merentutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 864
60. Liiketoiminta
(87.) Varustamoliikelaitos
88. Luotsausliikelaitos
(89.) Ilmailulaitos
  Yhteensä 2 174 205 2 159 525 2 214 952 55 427 3

  Henkilöstön kokonaismäärä 3 191 3 154 2 228    

Valtiovarainvaliokunta:

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutetaan ensi vuoden alussa merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, kun toimintansa aloittaa kaksi uutta virastoa, Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto. Liikennevirastoon yhdistetään Tiehallinto, Ratahallintokeskus sekä Merenkulkulaitoksen väylätoiminto. Liikenteen turvallisuusvirastoon yhdistetään puolestaan Ajoneuvohallintokeskus, Ilmailuhallinto, Rautatievirasto sekä Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoimisto. Lisäksi Tiehallinnon turvallisuustehtäviä siirretään Liikenteen turvallisuusvirastoon. Tiepiirit sekä Merenkulkulaitoksen yhteysalustehtävät siirtyvät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin, joiden liikenne- ja infra -vastuualueille siirtyvät myös lääninhallitusten liikenneosastojen tehtävät.

Liikennesektorilla aloittaa toimintansa myös kolme uutta valtionyhtiötä, kun Ilmailulaitos Finavia, Varustamoliikelaitos Finstaship ja Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotantotoiminta muutetaan kokonaan valtion omistamiksi osakeyhtiöiksi. Näiden muutosten myötä myös pääluokan rakennetta on muutettu merkittävästi.