Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2010

32. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa.

Ministeriön visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, toimiviin työ- ja hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen. Tavoitteena on, että Suomessa on maailman parhaisiin lukeutuva innovaatioympäristö.

Toimintaympäristö

Maailmantalous on taantumassa. Suomelle vuosi 2010 on ennusteiden mukaan talouden ja työllisyyden osalta erityisen vaikea. Vaimentunut tuotteiden kysyntä ja rahoituksen saatavuusongelmat heikentävät edelleen tuotantotoimintaa ja investointeja. Tähän mennessä laskusuhdanne on Suomessa kohdistunut voimakkaimmin metsäteollisuuteen, rakennustoimintaan sekä metalliteollisuuteen ja on leviämässä vahvasti palveluelinkeinoihin. Laskukauden pitkittyessä elinkelpoistenkin yritysten selviytyminen vaikeiden aikojen yli vaarantuu. Tuotantotoiminnan taantuessa työllisyys heikkenee ja työttömyys kasvaa nopeasti. Heikkoon talous- ja työllisyyskehitykseen liittyy myös sosiaalisia seuraamuksia.

Hallitus on reagoinut talouskehityksen heikentymiseen sekä pankkisektorin toimintakykyä turvaavilla että rakentamista ja kotimaista kysyntää elvyttävillä toimilla. Valtion tuet rahoitusmarkkinoille ja kysynnän elvytystoimet ovat olleet poikkeuksellisen laajoja. Nousuvaiheen käynnistymiseen tarvitaan kaikkien valtioiden tukeen perustuvaa vahvaa kansainvälisen talouden aktiviteetin kasvua. Kansalliset elvytystoimet ovat ensisijaisesti keinoja, joilla vaimennetaan suhdannelaskun jyrkkyyttä ja hidastetaan työttömyyden nousua.

Kansainvälinen taloustaantuma heijastuu Suomeen vientikysynnän vähenemisen kautta. Suomen vienti on investointitavarapainotteista ja siten suhdanneherkkää. Viennin lasku ei johdu ensisijaisesti kilpailukykyongelmista vaan globaalisti tapahtuneesta kysynnän vähenemisestä. Kilpailukykyongelmia on ilmennyt kuitenkin muun muassa metsäsektorilla. Vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisen kysynnän vauhdittamiseen ei ole, mutta kilpailukykyä ja vientiyritysten rahoitusmahdollisuuksia voidaan parantaa omin toimin.

Suhdannepolitiikan lisäksi tarvitaan toimia, jotka pidemmällä aikavälillä parantavat kansantalouden kasvuedellytyksiä ja tukevat julkisen talouden kestävyyttä. Metsäteollisuuteen, energiasektorille ja raskaaseen metalliteollisuuteen kohdistuu huomattavia rakennemuutospaineita globalisaation sekä uuden ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutuksesta.

Globalisaation ohella ilmasto- ja energiapolitiikan uudet linjaukset aiheuttavat talouteen rakennemuutoksia. Päästökaupan ja energian hinnan nousun kustannusvaikutukset muuttavat tuotantotoimintaa, kuten myös erilaiset ilmasto- ja energiastrategian sisältämät ohjauskeinot. Energiapolitiikan osalta merkittäviä toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat Kioton kauden (2008—2012) päästötavoitteiden ja päästökaupan toimeenpano sekä valmistautuminen Kioton kauden jälkeiseen aikaan. EU:n hyväksymässä ilmasto- ja energiapaketissa asetetaan jäsenmaille tiukkoja velvoitteita vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Velvoitteet vaikuttavat voimallisesti talouden toimintaan ja rajoittavat elinkeinoelämän ja kansalaisten toimintavapauksia aiempaa enemmän. Tavoitteet toimeenpannaan osin kansallisesti ilmasto- ja energiastrategian linjaamalla tavalla osin EU:n yhteisin toimin. Tämän seurauksena energiatuotannon rakenne muuttuu. Teollisuuden, palvelujen ja energiantuotannon rakenteen muutoksilla on myös alueellisia vaikutuksia. Supistuvat ja kasvavat alat sijoittuvat yleensä alueellisesti eri tavoin.

Taloustaantuma yhdessä globalisaation vauhdittamien rakenteellisten muutosten kanssa on näkynyt eri alueilla erilaisina. Äkillisiä rakennemuutosongelmia on esiintynyt erityisesti tuotantorakenteeltaan yksipuolisilla seuduilla. Laskusuhdanteessa hallinnon varautuminen äkillisten rakennemuutosten torjuntaan on tärkeää. Suuremmat kaupunkiseudut pystyvät paremmin vastaamaan talouslaman haasteisiin monipuolisemman tuotantorakenteen vuoksi. Innovaatiotoiminnan merkitys korostuu rakennemuutostilanteissa.

Nykytilanteessa on tärkeää pyrkiä uuden kasvupohjan luomiseen, keskeisten pitkän ajan tavoitteiden saavuttamiseen ja lieventämään taantuman välittömiä kielteisiä vaikutuksia. Talouskriisin kielteiset vaikutukset tulevat kohdentumaan voimakkaimmin lomautettuihin, työpaikkansa menettäneisiin ja nuoriin, joiden siirtyminen oppilaitoksista työhön on vaikeutunut. Talouskriisi koskettaa myös kunnallisten palvelujen käyttäjiä verotulojen vähentyessä.

Globaalin talouskriisin hellittäessä kysynnän elpyminen ja investointitarpeiden purkautuminen johtavat maailmankaupan vahvistumiseen. Tämä tarjoaa Suomelle kasvumahdollisuuden, johon on kyettävä tarttumaan. Kansalaisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi on tärkeää, että Suomen kansantalous pääsee taantumavaiheesta mahdollisimman nopeasti vahvaan kasvuun ja hallitusohjelmassa asetetulle työllisyysuralle. Tällöin työikäisen väestön voimavarat saadaan paremmin käyttöön koko maassa, mikä vahvistaa julkisen talouden rahoituspohjan kestävyyttä. Työllisyysasteen nostamiseen tarvitaan myös työurien selvää pidentymistä. Työelämän laadun kehittämisellä on tärkeä rooli työllisyysasteen nostamisessa.

Työikäisen väestön (15—64 v.) määrä kääntyy ensi vuosikymmenellä laskuun. Tämä merkitsee väestöllisen huoltosuhteen heikkenemistä. Väestöllisessä huoltosuhteessa verrataan lasten ja vanhuseläkeikäisten määrää työikäiseen väestöön. Taloudellisessa huoltosuhteessa verrataan puolestaan työssäkäyviä muuhun väestöön. Tilastokeskuksen vuoden 2006 työssäkäyntitilaston mukaan taloudellinen huoltosuhde oli Suomessa 1,28 eli sataa työllistä kohti oli 128 työvoiman ulkopuolella olevaa tai työtöntä. Huoltosuhde oli matalin eli taloudellisesti edullisin (1,02) Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Korkein huoltosuhde 1,76 oli Kainuussa. Suomen taloudellinen huoltosuhde on 2000-luvulla parantunut. Nykyinen talouden laskusuhdanne puolestaan heikentää sitä ja pitemmällä aikavälillä myös väestön ikärakenteen muutos. Taloudellista huoltosuhdetta voidaan parantaa työllisyysastetta nostamalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. TEM-konserni on suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentaja. Konsernin tehtävänä on vahvistaa talouden ja alueiden kilpailukykyä tavalla, joka nostaa osaamista, tuottavuutta ja työllisyysastetta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimialalleen konsernistrategian mukaiset seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2010:

  • Talouskriisin aikana huolehditaan elinkelpoisten yritysten rahoituksen saatavuudesta hallinnon käytettävissä olevin keinoin.
  • Edistetään uutta, kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa.
  • Vahvistetaan innovaatiopolitiikkaa ja luodaan huippuluokan innovaatiokeskittymiä.
  • Lisätään työvoiman osaamista ja nopeutetaan työllistymistä työnantajien tarpeisiin.
  • Parannetaan tuottavuutta, työelämän laatua ja pidennetään työuria.
  • Edistetään uusiutuvan energia käyttöä.

Kaikilla näillä linjauksilla on myös edistettävä kaikkien alueiden kilpailukykyä ja kehitystä.

Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Vaikka naisten ja miesten asema työmarkkinoilla on nykyisin jo monilta osin suhteellisen samanlainen, eroja kuitenkin edelleen ilmenee. Naisten ja miesten samapalkkaisuus ei käytännössä toteudu ja johtavassa asemassa on enemmän miehiä kuin naisia. Naiset tekevät kaksi kolmasosaa määräaikaisista töistä. Jotkin naisryhmät, mm. maahanmuuttajat ja romanit, ovat huonommassa työmarkkina-asemassa kuin vastaavien ryhmien miehet. Vallitseviin eroihin kiinnitetään jatkossa huomiota ja niitä lievennetään käytettävissä olevin keinoin.

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Palvelujen (kuten työvoimapoliittiset toimenpiteet) vaikutusten arvioinnin ja ennakoitavuuden parantamiseksi koulutetaan henkilöstöä hallitusohjelman mukaisesti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen.

Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisten osuus on 2000-luvulla ollut keskimäärin noin puolet (vuonna 2008 naisia 51 % ja miehiä 49 %). Nuorten miesten työttömyysaste maaliskuussa 2009 oli 29,4 %, kun samanikäisten naisten työttömyysaste oli 14,3 %. Nuorten miesten nykyistä parempaa kiinnittymistä työelämään edistetään.

Työvoimapoliittiset toimenpiteet jakautuvat sukupuolen mukaan suhteellisen tasaisesti. Koko 2000-luvun ajan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aloittaneista henkilöistä keskimäärin 51—52 % on ollut naisia. Myös vuonna 2008 naisten osuus oli 51 %. Naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista vastasi heidän osuuttaan työttömistä työnhakijoista (51 %). Naisten osuus palkkatuetussa työssä ja työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa on suurempi kuin heidän osuutensa työttömistä työnhakijoista. Vuonna 2008 palkkatuetussa työssä olleista noin 54 % oli naisia. Keskimääräistä suurempi naisten osuus oli kuntasektorilla (noin 63 %). Työmarkkinatuen työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa naisten osuus oli noin 59 %. Palkkatuettuja työpaikkoja ja harjoittelu-/työelämävalmennuspaikkoja hankittaessa pyritään kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota tasa-arvonäkökohtiin. Osa-aikalisän saajista naisten osuus oli noin 87 % johtuen siitä, että osa-aikalisää käytetään eniten kuntasektorilla sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Starttirahan saajista naisia oli 48 % ja miehiä 52 %.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla naisyrittäjyyden edistäminen on keskeisessä asemassa. Naisyrittäjien määrä yrityskannasta pyritään nostamaan 40 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä. Työ- ja elinkeinokeskuksiin hankitaan naisten yritysneuvonnan asiantuntemusta. Erilaisille naisryhmille, kuten maahanmuuttajanaisille, nuorille työttömille naisille jne. voidaan kohdentaa yrittäjyyden perehdytys- ja rekrytointihankkeita, joissa on mahdollista kasvattaa ko. erityisryhmien yrittäjyyspotentiaalia. Finnvera Oyj:n myöntämiin erityislainoihin kuuluvat naisyrittäjälainat, joita myönnetään yrityksille, joissa naiset ovat enemmistöosakkaina ja joita yksi naispuolisista osakkaista johtaa päätoimisesti. Naisyrittäjyyslainoja arvioidaan myönnettävän vuonna 2010 noin 27 milj. euroa.

Alueiden kehittämisen määrärahat

Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa keskeiset alueiden kehittämislain (602/2002) 10 a §:n mukaiset kansalliset alueiden kehittämiseen vaikuttavat määrärahat sisältyvät lukuun 32.50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka. Määrärahaa näillä momenteilla on yhteensä 89 110 000 euroa. Suurin osa maakunnan kehittämisrahasta jaetaan valtioneuvoston päätöksillä maakunnan liitoille käytettäväksi sekä valtakunnallisia alueiden kehittämisen tavoitteita toteuttaviin erityisohjelmiin että muihin maakunnan liittojen tärkeinä pitämiin alueiden kehittämisen toimenpiteisiin. Kainuun kehittämisraha kohdistuu kokonaisuudessaan Kainuun maakuntaan ja sen käyttötarkoituksista sekä tulostavoitteista päättää Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaisesti Kainuun maakuntavaltuusto.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2010 on 363 henkilötyövuotta.

Hallinnonalan valtuudet momenteittain (1 000 euroa)
    2009
varsinainen
talousarvio
2010
varsinainen
talousarvio
       
32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 438 575 457 466
32.20.43 Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin(arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 18 928 26 628
32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 88 728 123 165
32.30.42 Finnvera Oyj:n korkotuetja tappiokorvaukset (arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 242 644 272 644
32.30.45 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 37 278 37 278
32.30.46 Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus - 10 000
32.30.51 Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)    
  — hankintasopimusvaltuus 102 300 110 300
32.30.64 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)    
  — hankintasopimusvaltuus 16 400 15 400
32.30.80 Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 500 000 -
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä    
  — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8 409 8 409
  — myöntämisvaltuus 34 34
32.50.63 Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 2 500 2 500
32.50.64 EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 493 004 534 801
32.60.40 Energiatuki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 60 100 64 100
32.60.43 Kioton mekanismit (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 15 000 5 000

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2008—2010

    v. 2008
tilinpäätös
1000 €
v. 2009
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2010
varsinainen
talousarvio
1000 €

Muutos 2009—2010
    1000 € %
             
01. Hallinto 150 621 142 250 350 380 208 130 146
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 52 522 53 642 52 107 - 1 535 - 3
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 215 078 215 078 0
(20.) Työelämäohjelmat (siirtomääräraha 3 v) 2 690
20. Siviilipalvelus (arviomääräraha) 4 506 6 263 6 369 106 2
21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 737 1 470 2 140 670 46
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 64 647 61 240 64 356 3 116 5
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) 20 20
(63.) Valtionavustus työelämäohjelmahankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 9 300
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 9 295 9 395 10 300 905 10
(92.) Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) 6 918 10 210 - 10 210 - 100
95. Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) 6 10 10
20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen 664 715 742 485 789 479 46 994 6
01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 192 42 428 40 542 - 1 886 - 4
02. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 80 745 85 369 85 672 303 0
03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 633 10 149 12 037 1 888 19
05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 564 6 783 5 692 - 1 091 - 16
06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 43 901 47 602 46 347 - 1 255 - 3
07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 257 14 800 9 779 - 5 021 - 34
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 329 749 383 600 409 150 25 550 7
41. Valtionavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) 37 472 42 642 40 917 - 1 725 - 4
42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 600 2 600 4 800 2 200 85
43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) 16 777 22 480 24 100 1 620 7
45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) 9 000 10 000 1 000 11
50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 1 000 0
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) 79 825 75 032 99 443 24 411 33
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 886 983 1 185 286 2 402 106 1 216 820 103
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 239 337 242 818 163 640 - 79 178 - 33
42. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha) 31 603 29 108 51 146 22 038 76
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000
45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 18 617 36 900 42 000 5 100 14
46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) 18 000
48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) 34 115 14 700 8 600 - 6 100 - 41
50. Palkkaturva (arviomääräraha) 24 215 22 000 29 500 7 500 34
51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) 490 636 477 440 552 400 74 960 16
64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) 25 460 21 320 19 820 - 1 500 - 7
80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) 250 000 1 500 000 1 250 000 500
(87.) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle Suomen Vientiluotto Oy:n pääomittamiseen (kiinteä määräraha) 6 000 - 6 000 - 100
(88.) Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 50 000 - 50 000 - 100
89. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) 30 000 30 000
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 28 807 25 418 24 507 - 911 - 4
01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 111 6 042 4 945 - 1 097 - 18
02. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 378 5 396 5 590 194 4
03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 8 819 5 037 4 612 - 425 - 8
04. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 013 2 039 2 001 - 38 - 2
31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) 4 611 4 611 5 011 400 9
50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) 823 823 698 - 125 - 15
51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) 1 052 1 450 1 630 180 12
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) 20 20
50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 491 597 525 406 593 693 68 287 13
43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) 33 156 32 656 30 156 - 2 500 - 8
(61.) Euroopan aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2000—2006 (arviomääräraha) 165 608
(62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työ- ja elinkeinoministeriön osalta ohjelmakaudella 2000—2006 (arviomääräraha) 129 584
63. Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) 57 958 53 650 58 954 5 304 10
64. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 (arviomääräraha) 105 290 439 100 504 583 65 483 15
60. Energiapolitiikka 34 240 63 166 67 451 4 285 7
01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 735 916 901 - 15 - 2
20. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) 3 900 3 900 3 400 - 500 - 13
28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 500 500
40. Energiatuki (arviomääräraha) 28 125 47 800 52 600 4 800 10
43. Kioton mekanismit (arviomääräraha) 1 430 10 000 10 000
50. Energiataloudelliset avustukset yhdistyksille (siirtomääräraha 3 v) 50 50 50
  Yhteensä 2 256 963 2 684 011 4 227 616 1 543 605 58

  Henkilöstön kokonaismäärä 10 600 10 550 12 787