Talousarvioesitys 2008

60. Metsätalous

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Metsätalouden kannattavuutta kuvaava yksityismetsätalouden nettotulos on aikaisempina vuosina reaalisesti heikentynyt, koska hakkuukertymä ei ole kasvanut odotusten mukaisesti. Puun suotuisan hintakehityksen vuoksi nettotulos on kuitenkin vuonna 2007 kääntynyt selvään nousuun. Vuoden 2008 hakkuukertymään vaikuttavat ennen kaikkea puun hintakehitys ja puun tuonnin kehitys Venäjältä.

Kotimaisen ainespuun vuotuisia hakkuita on mahdollista lisätä kestävästi 10—15 milj. m3:lla. Kotimaisen puunkäytön lisäämiseksi tarvitaan toimenpiteitä useiden ministeriöiden hallinnonaloilla. Maa- ja metsätalousministeriön tärkein keino hakkuumäärien lisäämiselle lyhyellä aikavälillä on metsänomistajien metsätaloudellisen neuvonnan lisääminen. Pitkällä aikavälillä hakkuumääriin voidaan vaikuttaa lisäämällä metsänhoito- ja parannustöiden tukea sekä tehostamalla tutkimustoimintaa.

Metsähakkeen käyttö on kohonnut Kansallinen metsäohjelma 2010:n tavoitteiden mukaisesti (vuonna 2006 3,4 milj. m3) ja käytön ennustetaan kasvavan myös vuonna 2008. Energiapuun talteenoton kannattavuus nuorista metsistä on pitkälti valtion tukien varassa. EU:n vuonna 2007 hyväksymä kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite ja uusiutuvien energiamuotojen lisäystavoitteet lisännevät entisestään metsähakkeen käyttöä.

Metsäsektorin työllisyys on laskenut, mutta jonkin verran hitaammin kuin on ennakoitu. Tulevaisuudessa metsäsektorilla voi olla ongelmana työvoiman saatavuus, kun muuttoliike suuntautuu asutuskeskuksiin ja suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Lähivuosina myös metsänomistajien keski-iän nousu ja kaupunkilaismetsänomistajien määrän lisääntyminen tulee jatkumaan. Nämä lisäävät metsäneuvontapalveluiden ja metsätyöpalveluiden tarvetta, kun metsänomistajien omatoimisuus metsätöissä vähenee.

Uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2008 aikana. Lain uudistuksen tavoitteena on lisätä tukien vaikuttavuutta, jolloin käytettävissä olevilla resursseilla saadaan aikaan entistä enemmän hyvin hoidettuja metsiä.

Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten takia kansallista metsäohjelmaa tarkistetaan. Uuden ohjelman toteuttaminen alkaa vuonna 2008. Tarkistettu ohjelma ulottuu metsäsektorin pitkäjänteisyyttä korostaen vuoteen 2015.

Vuonna 2007 valmistellaan päätös kansallista metsäohjelmaa täydentävästä uudesta Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta (METSO) vuosille 2008—2016.

Metsätaloudelle on ehdotettu 154 435 000 euron määrärahaa, joka on miljoona euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Määrärahojen lisäys aiheutuu lähinnä 4,1 miljoonan euron tuen lisäyksestä puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen. Sen sijaan Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot sekä metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavut supistuvat.

Noin neljännes teollisuuden käyttämästä puusta on viime vuosina ollut ulkomailta tuotua, josta Venäjältä tuodun puun osuus on ollut noin 80 prosenttia. Puun tuonti on kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla vähentynyt noin neljännekseen viime vuoteen verrattuna. Venäjän asettamien puutullien vaikutus näkyy siten tuontimäärissä ja vuonna 2008 puun tuonti tulee todennäköisesti vähenemään edelleen.

Tuontipuuta korvaava raaka-aine on olemassa kotimaan metsissä. Valiokunta pitääkin välttämättömänä kotimaisen puun markkinoille saamista ja varautumista siihen, että Venäjä nostaa pyöreän puun tullit suunnitelmiensa mukaisesti 50 euroon kuutiometriltä. Samalla valiokunta tukee hallitusta edelleen etsimään mahdollisimman nopeasti ratkaisua syntyneeseen puutullikiistaan.

Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen puun vuotuista käyttöä 10—15 miljoonalla kuutiometrillä vuoteen 2015 mennessä. Sen on arvioitu kasvattavan bruttokansantuotetta 600—900 miljoonaa euroa. Valiokunta korostaa, että kotimaisen puun käytön lisääminen edellyttää valtiolta mm. kattavaa sähköiseen asiointiin siirtymistä ja alueellisen metsävaratiedon tehokasta hyödyntämistä. Ajantasainen ja tarkka metsävaratieto mahdollistaisi nykyistä paremmin kohdentuvan metsälakien valvonnan ja metsänomistajien neuvonnan. Sujuvat viranomaispalvelut ja muut tietopalvelut sekä verkostoitumismahdollisuudet edistävät kotimaisen puuraaka-aineen kilpailukykyä ja tukevat alan pienyritystoimintaa. Myös liikenneväylien kunnosta tulee huolehtia sekä verotusta kehittää aktiiviseen metsätalouteen kannustavaksi. Pidempivaikutteisia valtion toimenpiteitä ovat riittävä tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen ja metsänomistusrakenteen kehittäminen. Valiokunta korostaa lisäksi, että metsien pirstoutuminen eli jakaantuminen entistä pienempiin ja eri-ikäisiin puustoalueisiin on kasvava ongelma ja hankaloittaa sekä metsien hoitoa että käyttöä.

Talousarvioesityksessä metsätaloudelle asetettuihin tavoitteisiin pyritään toteuttamalla vuonna 2007 päivitettävää kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (Metso). Ohjelmien päivitys tulee valtioneuvoston hyväksyttäväksi ensi vuoden alussa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kansallisen metsäohjelman ja Metso-ohjelman päivityksen yhteydessä arvioitavat resurssitarpeet otetaan huomioon kevään 2008 kehysvalmistelussa. Valiokunta korostaa lisäksi, että metsäsektorin murroksen vuoksi valtionhallinnon yleistä tuottavuusohjelmaa ei voida kaavamaisesti soveltaa metsähallintoon.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että valtiovalta tekee kaikki mahdolliset toimenpiteet, jotta metsäteollisuuden ja koko metsäsektorin kilpailukyky ja toimintaedellytykset Suomessa turvataan.

01. (30.60.21) Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 436 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös rakennusten peruskorjauksista ja perusparannuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metla tuottaa, hankkii ja välittää korkeatasoista tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä sekä turvaamisesta yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Soveltavan tutkimuksen lisäksi tehdään sitä tukevaa perustutkimusta, kehitetään metsäalan yhteistoimintaa ja tutkimustulosten hyväksikäyttöä sekä huolehditaan Metlalle kuuluvista viranomaistehtävistä. Tehtävänsä hoitamiseksi Metla osallistuu Metsäklusteri Oy:n toimintaan.

Metla tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

• tuottamalla tietoa ja osaamista metsien käyttöasteen ja metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi
• tukemalla Kansallinen metsäohjelma (KMO) 2015 toteuttamista sekä
• tuottamalla metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun parantamisessa sekä metsävaratietojen hyödyntämisessä tarvittavaa tietoa ja osaamista.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2008 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Metlalle seuraavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallinen tehokkuus

Tutkimustoimintaa suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan uusien tutkimusohjelmien ja erillishankkeiden avulla. Talous- ja teknologiatutkimusta kehitetään niistä erikseen laaditut selvitykset huomioon ottaen.

Vuonna 2008 keskeisten tuotosten määrä suhteutetaan käytettävissä oleviin resursseihin.

Metlan hallinnassa olevien maiden - tutkimusmetsät, luonnonsuojelualueet ja opetusmetsät - hallinta siirretään Metsähallitukselle ja toteutetaan muut vuodelle 2008 sovitut tuottavuusohjelman mukaiset toimenpiteet. Siirtoon liittyvät vaikutukset on otettu huomioon Metlan toimintamenojen mitoituksessa, Metsähallituksen peruspääoman muutoksessa (luku 30.63 Metsähallitus) sekä ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahoissa luvussa 35.10.

Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tulostavoitteeksi asetetaan 1,5 milj. euroa siten, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset.

¹⁾ Alustava.

Tuotokset ja laadunhallinta

Metlan laboratoriotoimintoja kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kustannustehokkuuden parantamiseksi.

Vahvistetaan osaamisprofiilia strategisilla painopistealueilla ja kohdennetaan tutkimustoimintaa asiakastarpeiden mukaisesti. Jatketaan sähköiseen asiointiin siirtymistä ja tiedonhallintajärjestelmän kehittämistä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 77 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi, henkilöstökiintiö vähenee 62 henkilötyövuodella.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 1 933 000 euroa talousarvioesityksen 38 303 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

Metlan tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä, joten sillä on merkittävä rooli metsiä koskevan uuden tiedon tuottamisessa.

Valtion tuottavuusohjelman mukaiset vähennykset ovat Metlan osalta kuluvalla kehyskaudella 2007—2011 yhteensä noin 4,5 miljoonaa euroa ja 154 henkilötyövuotta. Tilannetta pahentaa se, että leikkaukset eivät kohdennu tasaisesti kehyskaudelle, vaan vuonna 2008 on esitetty vähennettäväksi 62 henkilötyövuotta.

Valiokunta korostaa, että ehdotettu määrärahan ja henkilötyövuosien vähennys vuonna 2008 merkitsee metsäntutkimuksen palvelukyvyn heikkenemistä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että metsäsektorin nykytilanteessa pyritään edistämään kehitystyötä ja innovaatioita turvaamalla sektorin tutkimusresurssit. Valiokunta kiinnittää erityisesti huomiota Joensuun tutkimuskeskukseen, jossa on painotettu mm. metsäsuunnittelua, metsäenergia- ja metsäkonetutkimusta sekä metsä- ja puualanyrittäjyyden edistämistä.

Valiokunta lisää momentille 1 200 000 euroa, josta 400 000 euroa kohdennetaan Joensuun tutkimuskeskukselle.

41. Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 169 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden siemenviljelysten perustamista ja nuoruusvaiheen hoitoa varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoitus perustuu metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelmaan. Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen ja nuoruusvaiheen hoitoon myönnettävien valtionavustusten tavoitteena on varmistaa, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi alkuperältään kasvupaikan olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa.

Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.

42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 42 909 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain (1474/1995) perusteella aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustustoiminnan liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista perittävien maksujen alentamiseen sekä muuna julkisena rahoitusosuutena EU-hankkeissa, joiden rahoituspäätökset on tehty ennen vuotta 2008 siltä osin kuin näihin menoihin ei voida käyttää EU:n rahoitusta tai vastaavaa valtion rahoitusosuutta.

Metsäkeskusten osuus määrärahasta määräytyy metsäkeskuskohtaisesti alueellista työmäärää sekä toiminnan laajuutta kuvaavien tekijöiden perusteella, joita ovat muun muassa metsäkeskuksen varsinaisten yksityismetsien pinta-ala, hakkuumäärä ja metsälöiden lukumäärä, valtion ja teollisuuden metsien pinta-ala, viranomaistoiminnan ilmoitusten ja päätösten määrä, alueellisen metsävaratiedon keruun pinta-ala sekä neuvottujen metsänomistajien määrä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion osuus määrärahasta määräytyy metsäkeskuksille toteutettavan kehittämisohjelman sekä maa- ja metsätalousministeriölle tuotettavien palvelujen laajuuden perusteella.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 60 000 euroa metsäkeskusten toimialaan kuuluvien merkittävää julkista valtaa sisältävien tehtävien siirtona Maaseutuviraston momentille 30.01.03.

Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hoitavat metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalouden muuta edistämistä koskevia tehtäviä. Metsäkeskusten toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä, joiden yhteispinta-ala on 14,1 milj. hehtaaria. Metsäkeskukset valvovat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitavat muut niille säädetyt viranomaistehtävät. Metsäkeskusten viranomaistehtäviä ovat muun muassa kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa (1094/1996) säädetyt rahoituspäätökset (noin 50 000 vuodessa, hankkeista vähintään 4,5 % tarkastetaan myös maastossa), metsälain (1093/1996) valvontaan liittyvät metsänkäyttöilmoitusten tarkastukset (noin 100 000 vuodessa, joista vähintään 3 % tarkastetaan myös maastossa) sekä metsästyslain (615/1993) nojalla korvattavien hirvieläinvahinkojen maastoarviointi metsätalouden osalta.

Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus tehostavat toimintaansa valtionhallinnon yleisten tuottavuuden kehittämislinjausten mukaisesti.

Metsätaloudelle pääluokan selvitysosassa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2008 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti metsäkeskusten valtionavulla rahoitettavalle toiminnalle (valtionavustustoiminta) seuraavat tavoitteet:

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustustoiminnan tavoitteena on tuottaa metsäkeskuksille sellaisia metsätaloudellisia kehittämis- ja asiantuntijapalveluja, jotka tukevat metsälainsäädännön, kansallisen metsäohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä metsäkeskusten toiminnan yhtenäistämistä ja tehostamista. Lisäksi Tapio tuottaa palveluita maa- ja metsätalousministeriölle.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2008 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustustoiminnalle seuraavat tavoitteet:

1) Tapio toteuttaa metsäkeskusten kehittämisohjelman, jossa on seuraavat strategiset painotukset:

• metsäkeskusten yhteisen toimintajärjestelmän koordinointi,
• metsäkeskusten ja Tapion hallinnon ja tukipalveluiden kehittäminen,
• alueellisen metsävaratiedon keruujärjestelmän uudistaminen, ja
• alueellisen metsävaratiedon tuottaminen.

2) Tapio laatii metsäkeskusten kehittämisohjelman seuraavalle vuodelle prosessikuvauksen mukaisesti.

3) Tapio tuottaa maa- ja metsätalousministeriölle seuraavia palveluita:

• työryhmä- ja asiantuntijapalvelut (mm. METSO, KMO),
• tutkimuksen käytäntöönviennin tehostaminen,
• ruotsinkieliset palvelut, ja
• tilastot.

Momentin määrärahoihin ehdotetaan 1 280 000 euron vähennystä kuluvaan vuoteen verrattuna johtuen valtionhallinnon yleisistä tuottavuuslinjauksista.

Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ovat toteuttamassa useita toimintaa tehostavia ja kehyskauden loppua kohti säästöjä tuottavia kehitystoimenpiteitä, kuten sähköisten palveluiden lisäämistä metsänomistajille. Sähköinen asiointi vähentää metsänkäyttöilmoitusten, rahoitushakemusten ja -päätösten käsittelyyn tarvittavan henkilöstön määrää noin kolmanneksella. Tämä mahdollistaisi tilakohtaisen neuvonnan lisäämisen ja yksilöllisiin metsäsuunnitelmiin panostamisen. Valiokunta pitää edellä mainittuja toimenpiteitä todellisina tuottavuutta ja kotimaisen puuraaka-aineen kilpailukykyä lisäävinä keinoina ja toteaa siten olevan ristiriitaista, että kehitystoimenpiteitä ei voitaisi toteuttaa tai niiden toteuttaminen viivästyisi valtiontalouden tuottavuusohjelman linjausten vuoksi.

Valiokunta korostaa, että kotimaisen puun hakkuutavoitteiden saavuttaminen lisää entisestään neuvonnan tarvetta ja käsiteltävien ilmoitusten ja hakemusten määrää. Valiokunnan saaman tiedon mukaan metsäkeskuksilla on jo nyt vaikeuksia hoitaa lakisääteiset ja muut niille asetetut tehtävät. Valiokunta muistuttaa lisäksi, että myös metsänomistajien rakennemuutos lisää ja monipuolistaa metsänomistajien neuvontapalvelutarpeita.

Valiokunta pitää esitettyä määrärahaa riittämättömänä ja lisää edellä olevan perusteella momentille 500 000 euroa.

43. Eräät korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen sekä laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien äkillisten metsätuhojen kartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista.

Selvitysosa:Määrärahasta arvioidaan käytettävän metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien menojen maksamiseen 30 000 euroa ja muiden menojen maksamiseen 20 000 euroa.

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 63 780 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) mukaisen valtiontuen maksamiseen sekä kokeilu- ja selvitystoiminnan kulutusmenoihin. Vuonna 2008 saa tehdä edellä mainitun lain mukaisia tukipäätöksiä enintään 68 900 000 eurolla.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt uuden kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007). Lain voimaan saattaminen edellyttää vielä EU:n komission hyväksymisen. Yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettaviin töihin esitetään otettavaksi valtion tukea (mom. 30.60.44) ja lainaa (mom. 30.60.83) yhteensä 63,980 milj. euroa. Nuoren metsän hoitotyöt ovat merkittävin rahoituskohde. Energiapuun korjuuseen ja haketukseen arvioidaan käytettävän määrärahasta noin 6,5 milj. euroa (vuonna 2007 käytön arvioidaan olevan 6,0 milj. euroa).

¹⁾ Sisältää 0,1 milj. euroa aikaisemmilta vuosilta siirtyneitä lainavaroja.

Momentille on ehdotettu 61 780 000 euron määrärahaa, joka on 4,1 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Metsäsektorin tulevaisuuskatsauksen mukainen tarve kestävän metsätalouden rahoitukseen olisi noin 75 miljoonaa euroa. Lisäksi puun energiakäytön on katsottu tarvitsevan 10 miljoonaa euroa vuodessa. Tarve on siten huomattavasti suurempi kuin ehdotettu määräraha.

Eduskunta on hyväksynyt uuden kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007). Lain voimaan saattaminen edellyttää vielä komission hyväksymisen, joka todennäköisesti siirtyy ensi vuodelle. Vanhan lain mukainen tukijärjestelmä pysyy silti voimassa muutoin paitsi energiapuun haketustuen osalta, jonka komissio on aikoinaan hyväksynyt määräaikaisena vuoden 2007 loppuun asti.

Yksityismetsänomistajat ovat tehneet kuluvana vuonna runsaasti puukauppaa. Puukaupan vilkkaus lisää myös metsänhoitotöiden määrää. Metsänomistajat ovatkin toteuttaneet selvästi aikaisempia vuosia enemmän metsänhoito- ja metsänparannustöitä erityisesti taimikonhoidossa ja nuoren metsän kunnostuksessa. Jos vuoden loppuun asti voimassa olevan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisesti myönnettävät tukimäärärahat eivät riitä jätettyjen hakemusten maksamiseen, valtiontuki siirtyy ensi vuoden rahoista maksettavaksi ja siten myös rahoitusvaje siirtyy vuoteen 2008.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtävää työtä pystytään tukemaan täysimääräisesti. Myönnettävä tuki ja metsänomistajien aktivointi on oleellista, jotta kotimaisen puun korjuuta voidaan lisätä hallitusohjelman mukaisesti ja metsäteollisuuden ainespuun saanti voidaan turvata.

Valiokunta pitää ehdotettua määrärahalisäystä oikeansuuntaisena, mutta riittämättömänä suhteessa tarpeeseen ja lisää edellä olevan perusteella momentille 2 000 000 euroa.

45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 965 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) 19 §:ssä tarkoitetun ympäristötuen maksamiseen, 19 a §:ssä tarkoitetuista kokeiluhankkeista ja 20 §:ssä tarkoitetuista metsäluonnon hoitohankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta edistävien menojen maksamiseen sekä metsien ympäristönhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä tukevista valtakunnallisista ja maa- ja metsätalousministeriön erikseen määrittelemistä hankkeista ja toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää metsätalouden rahoituslain (544/2007) 4 luvussa tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin. Määräraha budjetoidaan suoriteperustetta vastaavalla perusteella.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Viitaten Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 10 §:n 1 momenttiin Kainuun maakunnan hallintokokeilualueella kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 19 §:n mukaiseen valtiontukeen myönnetään rahoitusta momentin 32.50.63 määrärahasta.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2008 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella 4 800 hehtaarin alueella (vuoden 2007 tavoite 4 500 hehtaaria).

Pääosa määrärahasta on aikaisempina vuosina käytetty Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteuttamiseen. Ohjelman jatkosta ja rahoituksesta on tarkoitus päättää vuoden 2008 alussa. Määrärahan mitoituksessa on varauduttu vuoden 2007 talousarvion tasoiseen rahoitukseen METSO-ohjelman toteuttamiseksi.

50. Eräät metsätalouden valtionavut(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 796 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyksille ja säätiöille sekä osakeyhtiölle.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon Puuinfo Oy:lle myönnettävä 100 000 euron määräraha puurakentamisen edistämiseen ja Metsämuseosäätiölle myönnetty 20 000 euron määräraha museotilojen laajennushankkeen myötä syntyneiden kiinteistönhoito- ja henkilöstömenojen kattamiseen. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon Työtehoseura ry:lle vuosina 2005—2007 myönnetty 50 000 euron määräraha puun energiakäytön edistämiseen.

Momentilla on ehdotettu 520 000 euron määräraha Metsämuseosäätiölle, joka ylläpitää Punkaharjulla sijaitsevaa metsämuseo ja metsäalan tieto-, näyttely- ja tapahtumakeskus Lustoa. Lusto on ainut metsäalan valtakunnallinen museo ja tietokeskus Suomessa. Sillä on tallennus- ja asiantuntijavastuu metsätalouden osa-alueista ja laaja-alaisesta metsäkulttuurista koko maassa.

Luston käytössä olevan kiinteistön omistaa Metsämuseosäätiö. Kiinteistön laajennuksen II-vaihe käynnistyi pääosin TE-keskuksen rahoituksella syksyllä 2007 ja valmistuu ensi keväänä. Valiokunnan saaman tiedon mukaan ehdotettu määräraha ei kuitenkaan riitä kattamaan laajennuksen myötä syntyneitä kiinteistönhoito- ja henkilöstömenoja.

Valiokunta edellytti mietinnössään VaVM 41/2006 vp, että pikaisesti selvitetään metsämuseo Luston rahoituksen siirto opetusministeriön pääluokkaan. Valiokunnan mielestä museotoiminta sopii varsin huonosti maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. Opetusministeriö onkin käynnistänyt valmistelut mahdollisuuksista rahoituksen siirtoon vuonna 2009.

Valiokunta lisää momentille 170 000 euroa Metsämuseosäätiölle käytettäväksi metsämuseo Luston laajennushankkeen myötä syntyneiden kiinteistönhoito- ja henkilöstömenojen kattamiseen.

83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisten lainojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan tarpeeksi arvioidaan 300 000 euroa. Kun tähän arvioidaan olevan käytettävissä 100 000 euroa vuodelle 2008 siirtyvää määrärahaa, momentin määrärahatarve on 200 000 euroa.