Talousarvioesitys 2008

29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna 2008 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat sekä ammattikorkeakoulujen valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Opetusministeriö toteuttaa hallituksen koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialan yhteisöjen kanssa. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Talouden kestävä kasvu sekä Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat olennaisesti sivistyksen varaan.

Hallinnonalan toimintaympäristö

Kansainvälisen talouden kehityksen myötä maailmantalouden suhdanteet ulottuvat entistä vahvemmin myös Suomeen. Tutkimuksen, innovaatioiden ja tuotekehittelyn sekä huippuosaamisen merkitys korostuu osana globaalia kilpailukykyä. Työelämä muuttuu yhä korkeampaa osaamista vaativaksi. Kansainvälistymisen myötä suomalainen yhteiskunta muuttuu aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monimuotoisemmaksi.

Peruskouluikäisten määrän väheneminen pienentää perusopetuksen oppilasmäärää. Työvoiman saatavuus vaikeutuu. Kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Keskeisiä haasteita ovat työurien pidentäminen ja maahanmuuttajien kotouttaminen.

Alueellisen kehityksen haasteena on tasa-arvoisten koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen turvaaminen koko maassa.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Koulutus- ja tiedepolitiikka

Koulutus- ja tiedepolitiikalla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävää osaamista.

Kehittämisen erityisinä painopisteinä ovat

• perusopetuksen laadun parantaminen,
• koulutuksesta valmistumisen nopeuttaminen ja ilman ammatillista koulutusta jäävien osuuden vähentäminen,
• ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus ammatillisen liikkuvuuden parantamiseksi,
• koulutuksen ennakoinnin uudistaminen ja koulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen, strategisten huippuosaamisen keskittymien luominen, ja
• yliopistojen perusrahoituksen vahvistaminen, yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen laadun kehittäminen ja innovaatioyliopiston käynnistäminen.

Opintotuen kehittämisellä edistetään suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua ja opintoaikojen lyhenemistä.

Oppilaitosverkon ja koulutuspalvelujen sopeuttamista väestökehitykseen edistetään. Kunta- ja palvelurakenteen ja valtionosuusjärjestelmän muutoksessa huolehditaan koulutuspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisesta tarvittaessa lainsäädäntöä tarkentamalla. Arvioidaan valtionosuusuudistuksesta johtuvat tarpeet kehittää ohjausjärjestelmää.

Korkeakoulusektoreiden välistä työnjakoa kehitetään niiden lainsäädännössä määriteltyjen perustehtävien pohjalta. Sektoritutkimuksen ja korkeakoulujen yhteistyötä vahvistetaan ja opetusministeriön toimenpideohjelmaa tutkijankoulutuksen ja -uran kehittämiseksi vuosille 2007—2011 toteutetaan. Tutkijankoulutuksen ja -uran kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo.

Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn vahvistaminen edellyttää järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä ammattiopistostrategian mukaisesti tavoitteena alueellisesti tai muutoin vahvojen ammattiopistojen verkko.

Tavoitteena on, että

• vähintään 97 prosenttia peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa vuonna 2008,
• koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja läpäisy paranee,
• korkeakoulutuksen aloittamisikä (mediaani) on 20 vuotta vuonna 2008 ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisikä on 24 vuotta ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisikä on 26 vuotta vuonna 2012,
• vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä on vähintään 60 prosenttia vuonna 2012 ja että
• tohtorin tutkintojen määrä on 1 600 tutkintoa vuonna 2008.

Tavoitteiden toteutumista arvioidaan myös sukupuolen mukaan.

¹⁾ Opetushallinnon alainen koulutus. Syyskuussa opiskelleiden tilanne seuraavan vuoden syyskuussa. Kokonaan opintonsa keskeyttävät, jotka eivät sijoitu muualle koulutusjärjestelmään.

²⁾ Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää koulutusta.

¹⁾ Nuorten koulutus

¹⁾ Kuvaa työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tilannetta vuoden lopussa. Tarkastelussa ovat kolmen edeltävän vuoden aikana suoritetut tutkinnot.

²⁾ Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista

¹⁾ Opetushallinnon alainen koulutus. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uusia opiskelijoita, perusopetuksen päättötodistuksen saaneita ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tutkinnon suorittaneita sekä ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat luvut ovat vuoden 2006 osalta arvioita. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksena järjestetyn perus- ja lisäkoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä.

²⁾ Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

³⁾ Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisen että näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen.

⁴⁾ Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

⁵⁾ Sisältää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.

⁶⁾ Valtionosuusrahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä sisältäen myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

⁷⁾ Lähde AMKOTA-tietokanta.

⁸⁾ Lähde KOTA-tietokanta.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Taide- ja kulttuuripolitiikalla edistetään kansallisesti ja kansainvälisesti luovuutta, kulttuurista moninaisuutta, tasa-arvoa, hyvinvointia ja kulttuurista yhteiskuntakehitystä. Varaudutaan väestön ikärakenteen ja muiden muutosten aiheuttamiin vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin palveluissa. Tavoitteena on varmistaa luovuuden edellytysten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen sekä taiteen ja kulttuurin laatu ja saatavuus.

Taiteellisen ja muun luovuuden edellytysten parantaminen

Vahvistetaan taiteellisen ja muun luovuuden edellytyksiä, osaamista ja kehittymistä yhteiskunnassa. Kulttuuripalveluiden ja ammatillisen taiteen korkea laatu turvataan parantamalla tekijöiden ja palveluiden tuottajien toimintaedellytyksiä. Tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta kehitetään ja siihen liittyvää osaamista lisätään.

Kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja aktiivisen käytön vahvistaminen

Kulttuuriperinnön säilyttämistä ja digitaalista tallentamista sekä saatavuutta tietoverkkojen kautta parannetaan. Kulttuurin muistiorganisaatioita ja niiden verkostoitumista kehitetään.

Taiteen, kulttuurin ja tiedon saatavuuden, saavutettavuuden sekä osallistumisen edistäminen

Taiteen ja kulttuurin infrastruktuurin ylläpitoa kehitetään taiteenaloittain, alueellisesti ja paikallisesti. Taiteen ja kulttuurin monipuolista tarjontaa ja saatavuutta parannetaan. Kirjastojen ja museoiden roolia lähipalveluina sekä oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin monipalvelujärjestelmänä vahvistetaan. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta sekä etnisten ryhmien ja vammaisten osallistumismahdollisuuksia ja omaehtoisen kulttuuritoiminnan edellytyksiä lisätään.

Lasten ja nuorten taiteen ja kulttuuripalvelujen edistäminen

Edistetään lasten ja nuorten taidetta, lapsille ja nuorille suunnattuja kulttuuripalveluja sekä luovaa toimintaa. Kehitetään lasten ja nuorten turvallista mediaympäristöä.

Luovien alojen vahvistaminen

Luovien alojen, kuten kulttuuriteollisuuden ja taiteen toimialojen, kehittämistoimet muotoillaan vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Vahvistetaan kulttuuripoliittisin toimin kulttuuristen sisältöjen tuotekehitystä, tuetaan kulttuuriyritysten liiketoiminta- ja tekijänoikeusosaamisen kehittämistä sekä alan yrittäjien verkostoitumista ja yhteistyötä muiden toimialojen kanssa.

Kulttuuriviennin edistäminen

Parannetaan taiteen ja kulttuurin toimialojen yritystoiminnan ja kansainvälisille markkinoille pääsyn edellytyksiä edistämällä toimijoiden kansainvälistymisvalmiuksia ja -verkostoja sekä kehittämällä yhteistyössä muiden toimialojen kanssa kulttuurimatkailun osaamis- ja tietopohjaa sekä verkottumista.

¹⁾ Valtionosuuden laskennan perusteena myönnetyt laskennalliset henkilötyövuodet.

²⁾ Sisältää kaksi valtionosuusjärjestelmään kuulumatonta orkesteria.

Liikuntapolitiikka

Liikuntatoimen ensisijaisena tavoitteena on edistää liikuntaa. Liikunnan edistämisen avulla tuetaan väestön hyvinvointia ja terveyttä koko elämänkaaren aikana.

Väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Aktivoidaan riittämättömästi liikkuvia säännölliseen liikkumiseen kaikissa ikäryhmissä, hillitään väestön ylipainoisuuden kasvua liikunnan avulla sekä otetaan huomioon liikkumisympäristöt yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitetta toteutetaan terveysliikuntaa edistävillä ohjelmilla sekä tukemalla liikuntajärjestöjen toimintaa ja laajoja väestöryhmiä palvelevaa liikuntapaikkarakentamista.

Yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen

Tuetaan paikallistasoisten vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen kehittämistä osana liikunnan koulutusjärjestelmää. Kehitetään koulutustoiminnan laatua ja sisältöä lasten ja nuorten, terveysliikunnan sekä kilpa- ja huippu-urheilun tarpeisiin.

Kansainväliseen menestykseen tähtäävän sekä eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen

Huippu-urheilun toimintaedellytyksiä parannetaan tukemalla valmennusjärjestelmien kehittämistä ja valmennuksen tehostamista, vammaishuippu-urheilun integrointia, antidoping -toimintaa sekä urheilun suurtapahtumien haku- ja järjestelyedellytyksiä.

¹⁾ Lähde: 2005 ja 2006 Kansanterveyslaitos, 2008 (AVTK), OPM

¹⁾ Lähde: 2005—06 Kansallinen liikuntatutkimus, Suomen Gallup 2006, OPM

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisolain (72/2006) mukaisesti nuorisotyön ja -politiikan tavoitteet sijoittuvat kolmelle tulosalueelle: nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen.

Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen

Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Aktiivista kansalaisuutta edistetään luomalla edellytyksiä jokaiselle nuorelle omaan harrastukseen, yhteisön jäsenyyteen ja yhteiskuntaan vaikuttamiseen. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö.

Nuorten sosiaalinen vahvistaminen

Nuorille suunnataan elämäntaitoja parantavia toimenpiteitä. Sosiaalinen vahvistaminen on kohdennettua yhteisöllistä toimintaa, joka keskittyy syrjäytymisen riskiryhmissä oleviin nuoriin. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorten arjen- ja työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Ehkäisevällä päihde- ja huumetyöllä vähennetään nuorten huumeiden ja alkoholin käyttöä ja kokeilua.

Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen

Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla valtioneuvoston nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Huolehditaan vuonna 2007 valmistuneen valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. Seurataan nuorten elinoloja nuorten elinolotiedostojen avulla.

Vuoden 2008 valtionosuusprosentti on opetus- ja kirjastotoimessa 41,89. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kuntien valtionosuuslainsäädännön muuttamiseksi.

Luvun 28.90 perusteluihin viitaten valtionosuuksissa on otettu huomioon kuntien valtionosuuslain mukainen osuus verotuloihin perustuvista valtionosuuksien tasauslisistä ja -vähennyksistä, siirtymätasauksista sekä kuntajaon muutoksista aiheutuvista valtionosuusmenetysten korvauksista. Tasausten perusteella on tehty 5 654 000 euron lisäys momentille 29.10.30 ja 334 000 euron lisäys momentille 29.80.30. Tasauserien yhteisvaikutus pääluokan 29 osalta on nettomäärältään 5 988 000 euroa.

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat

Veikkaus Oy:n tuottoarvio vuodelle 2008 on 407,9 milj. euroa.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.60.53 tieteen tukemiseen 77,1 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 189,2 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 104,1 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisonkasvatustyön tukemiseen 37,5 milj. euroa. Taiteen osuudesta ehdotetaan käytettäväksi jakosuhdelain mukaisesti kirjastojen valtionosuuksien kattamiseen noin 24 milj. euroa, mikä on noin 22 % kirjastojen valtionosuuksista.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.60, 80, 90 ja 91 vuodelle 2008 ehdotetaan 864,0 milj. euroa, mistä 407,9 milj. euroa eli 47,2 % myönnetään veikkausvoittovaroista.

Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Talousarviossa noudatetaan raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain (1054/2001, muut. 1191/2005) 2 §:ssä tarkoitettujen veikkausvoittovarojen tuotosta rahoitettavien kirjaston valtionosuuksien määrää, joka on enintään 22 % vuonna 2008.

Kirkollisasiat

Opetusministeriön toimialaan kuuluvat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat. Lisäksi toimialaan kuuluu hautaustoimen yleinen järjestäminen, jossa lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Tavoitteena on

• turvata suotuisat toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille ja
• edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista.

Hallinnonalan tietohallinto

Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006—2015 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa.

Käynnistettäviä ja jatkettavia tietohallintostrategian mukaisia hankkeita vuonna 2008 ovat: sähköisen asianhallinnan hankkeet, hallinnonalan yhteisen tietovaraston kehittäminen ja sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytykseen liittyvät hankkeet.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Hallitusohjelman mukaan valtion tuottavuusohjelmaa tarkistetaan siten, ettei se heikennä yliopistokoulutuksen laatua sekä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Tuottavuusohjelman toimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä.

Opetusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2008 on 302 henkilötyövuotta.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2006—2008

¹⁾ Sisältää Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen lisäyksen vaikutuksen.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Täydentävässä talousarvioesityksessä opetusministeriön hallinnonalan valtionosuudet on mitoitettu ottaen huomioon tarkistettuun kustannustason muutosarvioon perustuva valtioneuvoston 18.10.2007 talousarvioehdolla antama asetus valtionosuuden perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna 2008 (909/2007). Kansanopistojen, kesäyliopistojen, valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten, opintokeskusten, ammatillisten erikoisoppilaitosten, teattereiden, orkestereiden ja museoiden tarkistetuissa yksikköhinnoissa vuodelle 2008 on otettu vastaava muutos huomioon. Kustannustason muutosarvion tarkistus perustuu siihen, että kuntien valtionosuuksien laskennan perusteena oleva kustannustason täysimääräinen tarkistus on noussut 0,5 prosenttiyksiköllä 5,2 prosenttiin kunta-alan arvioitua suuremmasta ansiotason noususta johtuen.

Valtion talousarvioesityksessä ehdotetaan opetusministeriön hallinnonalalle noin 6 979 miljoonan euron määrärahoja. Lisäystä kuluvaan vuoteen on noin 414 miljoonaa euroa. Koulutus- ja tiedepolitiikan painopisteitä vuonna 2008 ovat koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, osaavan työvoiman varmistaminen ja korkeakoulujen kehittäminen. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että suomalaista koulutuspolitiikkaa tehdään tilanteessa, jossa tutkimuksen, innovaatioiden ja tuotekehittelyn sekä huippuosaamisen merkitys korostuu osana globaalia kilpailukykyä.

Valiokunta pitää myönteisenä, että opintorahaa korotetaan 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla syyslukukaudella 2008, ja opiskelijan omia tulorajoja korotetaan 30 prosentilla vuoden 2008 alusta lukien. Ammatillisen peruskoulutuksen laajentaminen 2 200 opiskelijalla on tarpeellinen toimenpide samoin kuin oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen lisääminen 2 100 opiskelijalla yhteensä 27 100 opiskelijaan.

Valiokunnan mielestä on hyvä, että täydentävässä talousarvioesityksessä kohdennetaan lisävoimavaroja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllistymisen edistämiseen. Lisävoimavaroilla muun muassa laajennetaan ammattistartti-kokeilua, käynnistetään laajennetun työssäoppimisen kokeilu ammatillisessa koulutuksessa ja kehitetään tuettua oppisopimusopiskelua. On tärkeää pyrkiä saamaan entistä useampi nuori koulutukseen ja töihin.

Huomattavaa on, että opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia lisätään enemmän kuin aiemmin arvioitiin. Uuden indeksitarkistuksen perusteella niiden kokonaislisäys on noin 230 miljoonaa euroa. Keskimääräiset yksikköhinnat nousevat todellisia kustannuksia vastaavalle tasolle, mikä parantaa merkittävästi koulujen, oppilaitosten ja kulttuurilaitosten toimintaedellytyksiä. Valiokunta on kuitenkin huolissaan etenkin teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuksien kohdentumisesta kunnissa. Valiokunnan saaman tiedon mukaan monet kunnat vähentävät omaa rahoitusosuuttaan kulttuurilaitoksille, kun valtionosuudet kasvavat. Valiokunta huomauttaa, että valtionosuuksien korotukset ovat tarkoitetut vahvistamaan teattereiden, museoiden ja orkestereiden toimintaa. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että kunnat omalta osaltaan osallistuvat näiden toimintojen vahvistamiseen eikä korotuksia tule käsitellä yleiskatteellisina kuntien taloudessa.

Hallituksen esitys täydentäväksi talousarvioksi on valiokunnan mielestä erittäin myönteinen ja samalla myös välttämätön korjaus veikkausvoittovarojen jakoon. Palauttamalla eräiden valtionavusteisten taidelaitosten toimitilavuokrat ja Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitomenot rahoitettavaksi kokonaisuudessaan yleisistä budjettivaroista turvataan hyvät mahdollisuudet toteuttaa tuloksellista kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa koko vaalikauden ajan. Tärkeää on erityisesti noudattaa sitä periaatetta, että veikkausvoittovarat käytetään siihen, mihin ne arpajaislain ja veikkausvoittovarojen jaosta annetun lain mukaan ovat tarkoitetut eli edunsaajien varsinaisen toiminnan tukemiseen. Edunsaajien kannalta määrärahojen mitoituksessa on myös merkityksellistä, että edunsaajat voivat suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti. Täydentävän talousarvioesityksen johdosta edunsaajille jaettavat määrärahat lisääntyvät 10,338 miljoonalla eurolla.