Talousarvioesitys 2008

40. Kala-, riista- ja porotalous

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Kala- ja riistakantojen arvioidaan säilyvän elinvoimaisina. Porotalouden kannattavuutta parantaa porotaloustuotteiden arvioitu suotuisa hintakehitys. Toisaalta sitä heikentää ja rakenteellista kehitystä rajoittaa tuotantokustannustason nousu. Vuosille 2007—2013 hyväksytyn elinkeinokalatalouden toimintaohjelman avulla elinkeinokalatalouden kannattavuutta voidaan parantaa. Kalastuksessa ammatinharjoittajien määrän arvioidaan vähenevän, toisaalta vapaa-ajan kalastajien ja metsästäjien lukumäärät ovat edelleen suhteellisen korkealla tasolla.

Kalatalous

Elinkeinokalataloutta ohjataan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti, jonka tavoitteena on kalavarojen kestävä hyödyntäminen. Keinoihin kuuluvat kalastuksen sääntely- ja valvontatoimenpiteet sekä elinkeinokalatalouden toimintaohjelman toteuttaminen. Toimenpiteillä pyritään kalakantojen vakauden lisäksi turvaamaan kalaraaka-aineen ympärivuotinen tarjonta jalostukseen ja kulutukseen. Suomen keskeisten kalakantojen kiintiöt pyritään asettamaan tieteellisen neuvonannon perusteella siten, että kalakantojen kestävä käyttö ja kalastuksen jatkuvuus varmistetaan. Vuosia 2007—2013 koskevaa elinkeinokalatalouden kansallista strategiasuunnitelmaa ja toimintaohjelmaa toteutetaan elinkeinokalatalouden toimintaedellytyksien, alan kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Vapaa-ajan kalastuksessa vapavälineiden suosio kasvaa. Tämä edellyttää kalakantojen hoitotoiminnan uudelleenarviointia. Hoitotoiminnassa korostuvat kalastuksen järjestely, kalanistutustoiminnan suunnitelmallisuus sekä kalataloudellisten kunnostusten merkitys. Hoitotoiminnan tavoitteena on kalojen luontaisen lisääntymisen ja hyväksikäytön edistäminen.

Kalastusmatkailun kehittämismahdollisuuksia tuetaan. Se on tärkeä osa luonto- ja maatilamatkailua. Tavoitteena on lisäksi edistää nuorison kalastusharrastusta.

Riistatalous

Riistataloudessa panostetaan tasapainon löytämiseen eräiden riistalajien, erityisesti suurpetojen, kantojen koon, alueellisen levinneisyyden ja niiden yhteiskunnallisten vaikutusten välillä. Tavoitteena on riistakantojen säilyminen elinvoimaisina samalla kuitenkin vähentäen riistaeläinkantojen aiheuttamia vahinkoja. Keinona on riistaeläinkantojen kehittäminen muun muassa pyyntilupajärjestelmän sekä laji- ja elinympäristökohtaisten hoitosuunnitelmien avulla.

Porotalous

Porotaloudessa keskeisintä on edelleen laidunten kestävyyden turvaaminen sekä porotalouselinkeinon rakenteen ja kannattavuuden kehittäminen. Tavoitteena on mitoittaa eloporomäärät laidunten kestävyys huomioonottaen sekä porotalouden eläinkohtaisen tuen avulla edistää keskimääräisen porokarjan koon kasvamista ja siten parantaa porotalousyritysten kannattavuutta.

Luvussa budjetoitujen määrärahojen määrä on 60 milj. euroa, mitä vastaavasti valtiolle arvioidaan kertyvän tuloja noin 34 milj. euroa. Suurimmat tuloerät, joita vastaavat menot on budjetoitu tässä luvussa, ovat EU-tulot, hirvieläinten metsästysmaksu- sekä riistanhoitomaksu- ja kalastuksenhoitomaksukertymät.

01. (30.40.21) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 636 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien sijoitusmenoiksi luettavien perusparannuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tehtävänä on tuottaa tutkittua tietoa ja asiantuntijapalveluita kala- ja riistavarojen kestävän käytön hyväksi, luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi sekä kala- ja porotalouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi.

RKTL tukee pääluokkaperustelussa esitettyjä maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

• tukee asiantuntijana kansallista ja kansainvälistä hallintoa ja päätöksentekoa,
• vahvistaa kala- ja riistavarojen kestävää ja monipuolista hyödyntämistä tukevaa tutkimusta ja kehittää kala- ja riistavarojen runsauden seurantaa,
• vahvistaa alan elinkeinojen kannattavuuden kehittymistä tukevaa tutkimusta ja palvelutuotantoa ja edistää vesiviljelyelinkeinon kehittymistä monipuolisemmaksi, riskejä sietäväksi ja kannattavaksi,
• edistää tietotuotannolla hirven, suurpetojen ja hylkeiden aiheuttamien vahinkojen ehkäisemistä,
• edistää porolaidunten kestävää käyttöä muun muassa tuottamalla tietoa laidunten tilasta, ja
• saattaa verkkopalvelujen avulla tutkimustulokset entistä nopeammin päättäjien, yrittäjien sekä neuvonnan ja opetuksen käyttöön.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2008 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle seuraavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Vuonna 2008 toteutetaan vuoden 2006 tuottavuusohjelmaa, muun muassa toimipaikkaverkostoa kehittämällä sekä hankkimalla lisäpalveluja palvelukeskukselta.

Voimavaroja suunnataan elinkeinotutkimukseen, kansainvälistymiseen sekä uusien tuotteiden ja tiedonhallinnan kehittämiseen. Kalakantojen hoitamiseksi käytetään arvokalojen sopimuskasvatukseen ja istutuksiin noin 1,1 milj. euroa.

Tutkimuslaitoksen ulkopuolisen rahoituksen osuutta lisätään. Menoista katetaan 30 % ulkopuolisella rahoituksella, joka hankitaan yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Maksullisen toiminnan tuloja sekä yhteistyörahoituksen osuutta pyritään nostamaan muun muassa tieto- ja asiantuntijatuotteiden myyntiä lisäämällä. Vesiviljelyn maksullisen toiminnan kannattavuutta parannetaan suunnitelluilla ja aloitetuilla toimenpiteillä.

Tuotokset ja laadunhallinta

Asiantuntijatyötä lisätään. Tutkimuksen palvelukykyä päätöksenteolle parannetaan lisäämällä ongelmien monitieteellistä käsittelyä ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Tuotetaan tieteellisien kriteerien mukaista korkeatasoista tietoa ja pidetään tieteellisen julkaisutoiminnan määrän trendi nousevana. Tutkimuslaitos verkottuu Helsingissä, Joensuussa, Oulussa ja Turussa yliopistojen kanssa muodostaen tutkimusyhteisöjä sekä toimii yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa. Vesiviljelyn, kannanarvioinnin ja tilastoinnin sekä tutkimuksen toiminnan laatu varmistetaan toimintajärjestelmillä. Projektityöskentelyä evaluointijärjestelmineen vahvistetaan edelleen.

¹⁾ Julkaisutavoite kolmen vuoden liukuvana keskiarvona.

¹⁾ Määrärahoissa huomioitu vuoden 2005 talousarviossa tehdyt rakennemuutokset eli arvokalojen sopimuskasvatustoiminnan ja kalanviljelylaitoksien ja tutkimusasemien perusparannukseen tarkoitettujen momenttien yhdistäminen toimintamenomomentille.

²⁾ Huomioitu lisäyksenä muilta valtion virastoilta saatava yhteistoiminnan tuotot ja niitä vastaavat menot 1,6 milj. euroa.

³⁾ Sisältää sopimuskasvatuksen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon viiden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 615 000 euroa talousarvioesityksen 16 021 000 euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta.

20. (30.40.25) Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vesilain (264/1961) 2 luvun 22 ja 22 b §:n sekä ympäristönsuojelulain (86/2000) 44 §:n nojalla annettujen lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. toimenpiteiden kalakannoille aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ja estämiseen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin. Momentille 12.30.40 on merkitty tuloina 2 300 000 euroa.

41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.42. Määrärahaa käytetään hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta sekä hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin.

42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsästyslain 87 §:ssä mainittujen maasuurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta sekä näiden ja merihylkeiden aiheuttamien vahinkojen estämisestä, kysymyksessä olevien eläinkantojen seurannasta ja suojelemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahasta arvioidaan käytettäväksi 2 050 000 euroa petoeläinten aiheuttamista vahingoista maksettaviin korvauksiin ja 500 000 euroa harkinnanvaraisina avustuksina muiden määrärahan perusteluissa mainittujen menojen maksamiseen.

Porovahingot kasvanevat yli 4 400 yksilöön kuluvana vuonna, kun vuonna 2005 korvausta maksettiin alle 2 800 tapetusta porosta. Vahinkokertymät eivät ole seuranneet johdonmukaisesti petoeläinkannan kehitystä. Etenkään ahmavahinkojen kasvua joidenkin pohjoisten paliskuntien alueella on ollut mahdoton ennakoida.

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on suurpetojen hoitosuunnitelmien mukaisesti siirtää painopistettä petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta vahinkojen estämiseen. Suurpedot ovat EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltuja lajeja. Vaikka EU:n komission väitteet Suomen toimimisesta metsästyksen luontodirektiivin velvoitteiden vastaisesti pääosin kumottiin, laajamittaiseen suurpetojen metsästyksen lisäämiseen ei voida ryhtyä kasvaneiden vahinkojen vähentämiseksi.

Valiokunta pitää myönteisenä, että maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt toimet suurpetojen poroille aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen suurten ahmavahinkojen selvittämiseksi. Valiokunta on kuitenkin huolissaan siitä, että määrärahojen riittämättömyys johtaa vahinkojen korvaamiseen vain osittain ja vaikeuttaa siten porotalousyrittäjien toimeentuloa. Myös suurpetopolitiikan toteuttaminen vaikeutuu, etenkin poronhoitoalueen ulkopuolella, koska vahinkojen estämiseen ei jää varoja.

Valiokunta lisää edellä olevan perusteella momentille 250 000 euroa.

43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 867 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää porotalouden edistämiseen myönnettävien valtionapujen ja valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevista tehtävistä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää porotalouden kannattavuuden edistämiseen tähtäävän neuvontatyön tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 170 000 euron kertameno. Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteitä sekä eräitä muita tehtäviä. Porotalouden rakenteen edistämiseen maksettavat elinkeinotuet maksetaan momentilta 30.20.40 ja MAKERAsta.

Täydentävän esityksen (HE 157/2007 vp) selvitysosa:Lisäys 23 000 euroa talousarvioesityksen 1 644 000 euroon nähden aiheutuu valtion työehtosopimuksesta.

Poroesteaitojen rakentaminen. Suomen valtakunnan rajoilla olevia poroesteaitoja on yhteensä noin 1 200 kilometriä sekä Norjan että Venäjän rajoilla. Niitä koskevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin.

Poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnostamiseen myönnetyt varat ovat jääneet jälkeen tarvittavasta määrästä. Kunnossapito- ja täyskorjaussuunnitelma perustuu 20 vuoden kiertoon, jolloin aita on uusittava kokonaan. Valiokunnan saaman tiedon mukaan nykyisellä määrärahalla esteaitaa saadaan uusittua enää puolet vuotuisesta 60 km:n tavoitteesta. Suunnitellusta aikataulusta ollaan jäljessä noin 1,5 vuoden peruskorjausta vastaava määrä. Lisäksi uusimiskohteet sijaitsevat tulevina vuosina alueilla, joihin ei ole maantieverkostoa ja kustannukset nousevat tältäkin osin.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa poroaitasopimusten mukaisten poroaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon.

50. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 456 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon riistanhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä, joka oli 302 000 vuosina 2004—2006. Riistanhoitomaksua korotetaan 4 eurolla 28 euroon. Vuonna 2008 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksut on merkitty momentille 12.30.45.

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 5 636 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/1982) 91 ja 91 a §:n perusteella vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin, kalastusaluetoiminnasta, kalastusalan järjestöjen toiminnasta, kalatalouden edistämisestä sekä valtiolle maksun kannosta ja kalastuksenhoitomaksurekisterin pidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahasta osoitetaan avustuksena 100 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kalastuslain 90 §:n mukaan valtion talousarvioon on vuosittain otettava kalatalouden edistämiseen määräraha, joka vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lukumäärän perusteella kalastuksenhoitomaksuina kertyisi. Tarkoitukseen on kuitenkin myönnettävä vähintään se määrä, mikä kalastuksenhoitomaksuina on kertynyt budjetointivuotta edeltävänä vuonna. Vuonna 2006 kalastuksenhoitomaksuina kertyi 5 438 954 euroa. Kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä vuosina 2004—2006 oli 269 013 kpl. Lisäksi seitsemää vuorokautta koskevia maksuja suorittaneita oli vuosina 2004—2006 keskimäärin 23 019 kpl. Kalastuksenhoitomaksu on edelleen 20 euroa ja seitsemän vuorokauden maksu 6 euroa. Tämän perusteella lain mukainen määrärahan vähimmäismäärä on 5 518 374 euroa. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 17 000 euroa kalastuksenhoitomaksurekisterin osoite- ja nimitietojen myyntituloja vastaavina menoina ja 100 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n avustamiseen. Vuonna 2008 kertyviksi arvioidut kalastuksenhoitomaksut ja kalastuksenhoitomaksurekisterin myyntituotot on merkitty momentille 12.30.44.

Momentin määräraha on kalastuslain (286/1982) 90 §:n mukaan sidottu kolmena edellisenä vuotena kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräiseen lukumäärään ja sen perusteella arvioituun kalastuksenhoitomaksuun. Määrärahan jatkuva väheneminen johtuu väestön ikääntymisestä ja siirtymisestä pois kalastuksenhoidon maksuvelvoitteesta. Määrärahan taso pysyi melko vakaana vuoteen 1997 saakka, mutta yli 65 vuotiaiden ja pilkkijöiden vapauttaminen maksusta laski selvästi momentin määrärahaa. Lisäksi suuri osa vapaa-ajan kalastajista jättää maksun suorittamatta.

Valiokunta on huolestunut kalastushoitomaksun suorittaneiden määrän jatkuvasta laskusta ja pitää tärkeänä, että kalastushoitomaksut saadaan tehokkaasti kerättyä. Myös lasten ja nuorten kalastusharrastusta tulee kehittää, jotta pidemmällä aikavälillä ylläpidetään ja lisätään kalastusharrastuksen suosiota.

Vuosia 2007—2013 koskeva elinkeinokalatalouden toimintaohjelma on hyväksytty EU-komissiossa. Uuden ohjelman käynnistäminen on tärkeä saada käyntiin mahdollisimman pian. Tämän lisäksi Suomi tarvitsee pitkäjänteisen ja kokonaisvaltaisen kalastuspoliittisen strategian, joka linjaisi ammattikalastajien tulevaisuuden.

Ammattikalastajien määrä on vähentynyt tasaisesti ja kotimaisen luonnonkalan tuotanto on uhattuna. Kannattavalle yritystoiminnalle on luotava perusedellytykset, jotka mahdollistavat myös uusien yrittäjien alalle tulemisen. Suomen Ammattikalastajaliitto on ainoa valtakunnallinen ammattikalastajien ja kalastuselinkeinon järjestö maassamme. Valiokunta pitää tärkeänä kalastuselinkeinon itsensä harjoittamaa edistämistoimintaa ja yritystoiminnan rakenteiden kehittämistä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteen TAA 57/2007 vp perusteella momentille lisätään 100 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n avustamiseen. Määrärahaa tulee käyttää tiedonvälitykseen kalastusyrityksille, kehittämistoimenpiteiden käynnistämiseen ja tukemiseen elinkeinon piirissä sekä yritystoiminnan rakenteiden kehittämiseen.

52. Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 760 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen sekä kalastuslain (286/1982) 89 a §:n mukaisesti viehekalastusmaksujen palautuksina vesialueiden omistajille ja vuonna 2008 kerättävien viehekalastusmaksujen kannosta aiheutuvien kulutus- ja muiden menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2007 kertyväksi arvioidusta Tenojoen kalastuslupatulosta, 500 000 eurosta, yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettavana osuutena noin 72 % eli noin 360 000 euroa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2008 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon viehekalastusmaksuista vesialueiden omistajille vuonna 2008 jaettavana määränä 2 249 400 euroa, mikä saadaan, kun vuoden 2007 talousarviossa kertyväksi arvioidusta 2 400 000 euron viehekalastusmaksutuotosta vähennetään viehekalastusmaksujen kannosta valtiolle vuonna 2007 aiheutuvaksi arvioidut kulut, joiden määräksi on arvioitu vuoden 2007 talousarviossa 150 600 euroa. Valtiolle arvioidaan vuonna 2008 aiheutuvan kuluja viehekalastusmaksujen kannosta 150 600 euroa. Vuonna 2008 kertyviksi arvioidut viehekalastusmaksut on merkitty momentille 12.30.43.

62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 13 635 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä aiheutuvien menojen sekä Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) varoista rahoitettavien elinkeinokalataloutta koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahasta on varattu 6 723 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten. Momentin määrärahaa saa käyttää myös hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta sekä kulutusmenojen ja enintään 40 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaisesti momentin määrärahasta kohdistuu Kainuun maakuntaan 165 000 euroa, mistä 70 000 euroa on EU:n rahoitusosuutta ja 95 000 euroa kansallista rahoitusosuutta.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha on Kainuun hallintokokeilun osalta alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisina menoina 12 135 000 euroa, joka on vuosille 2007—2013 Euroopan kalatalousrahastosta osaksi rahoitettavien ohjelmien rahoitusosuutta, jonka EU:n ja kansalliset rahoitusosuudet vahvistetaan komission hyväksymässä toimintaohjelmassa. Määrästä EU:n rahoitusosuutta arvioidaan olevan 5 412 000 euroa ja kansallista rahoitusosuutta 6 723 000 euroa. Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan. Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän yhteensä 8 000 000 euroa ohjelmakauden 2000—2006 EU:n kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) rahoitusosuutena. Ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) tuloja ei arvioida tuloutuvan vuoden 2008 aikana. Ohjelmakauden 2000—2006 menoja rahoitetaan, mukaan lukien Kainuun hallintokokeilusta annetun lain perusteella rahoitettavat hankkeet, aiemmilta vuosilta siirtyneillä määrärahoilla. Määrärahasta on varattu 165 000 euroa Kainuun maakuntaan kohdistuviin ohjelmakauden 2007—2013 hankkeisiin.

Kokonaan kansallisesti rahoitettavia elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteitä ovat kalatalouden korkotukilainoista annetun lain (1/1976) ja kalastusvakuutusyhdistyksistä annetun lain (331/1958) mukaiset sekä maa- ja metsätalousministeriön määräämin perustein myönnetyt avustukset kalan kuljetuksen, kalatalouden tiedottamisen, kalankäytön edistämisen, elinkeinokalatalouden logistiikan ja infrastruktuurin kehittämisinvestointeihin. Lisäksi kansallisesti rahoitetaan hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaukset ja muut elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseksi toteutettavat toimenpiteet. Vuonna 2008 näihin tarkoituksiin arvioidaan tarvittavan 1 500 000 euroa.

Vuoden 2006 lopussa kalastajalainojen pääomakanta oli 19 000 euroa. Lainojen myöntäminen lopetettiin vuoden 1995 alusta lukien. Korkotukilainoista arvioidaan aiheutuvan valtiolle vielä vähäisiä menoja vuosina 2008 ja 2009.

77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 757 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luonnonravintolammikoiden kunnostus- ja entistämishankkeiden, vaelluskalakantojen turvaamiseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten kunnostushankkeiden sekä muiden kalataloutta edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeita koskevissa lupapäätöksissä määrättyjen velvoitteiden toteuttamiseen.

Momentin määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla on tarkoitus toteuttaa hankkeita, joilla edistetään kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa. Hankkeilla vähennetään samalla kalanistutuksina toteutettavan kalavesien hoidon tarvetta.