Talousarvioesitys 2008

25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Tuomioistuimissa käsiteltävillä asioilla on kansainvälisen kanssakäymisen lisääntyessä yhä useammin kansainvälisiä ja ylikansallisia liittymiä. Tämä yhdessä monimutkaistuvan oikeussääntelyn, laajentuvan oikeuslähdepohjan ja erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntymisen kanssa asettavat entistä suurempia osaamis- ja laatuvaatimuksia oikeuslaitoksen palveluksessa työskenteleville. Ikääntyminen sekä väestön ja elinkeinoelämän alueellinen keskittyminen puolestaan aiheuttavat tarpeen kehittää tuomioistuin- ja oikeusapuverkostoa alueellisen yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Tietoyhteiskunnan palveluiden ja tekniikan kehittyminen luovat mahdollisuuden kehittää sähköisiä oikeuspalveluja. Haasteena on sovittaa uudistuvat toimintamuodot tiukkaan määrärahatilanteeseen. Tämä edellyttää rakenteellisia muutoksia ja voimavarojen kohdentamista entistä selvemmin hallinnonalan ydintehtäviin. Yleisissä tuomioistuimissa asiamäärät ovat pysyneet vakaana, mutta kasvaneet erityisesti hallintotuomioistuimissa. Vaikka keskimääräiset käsittelyajat ovat pysyneet kohtuullisina, ongelmana ovat eräiden asioiden liian pitkät kokonaiskäsittelyajat. Erityisesti vaativien rikosasioiden viipyminen käsittelyketjussa asianosaisten ja yhteiskunnan kannalta kohtuuttoman pitkään on ongelma. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut Suomen rikkoneen oikeudenkäynnin kohtuullista kestoa koskevaa velvoitetta yhteensä 18 tapauksessa vuosina 2000—2006.

Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina suhteellisen vakaana. Tilastoitujen rikosten kokonaismäärä on 1990-luvun alkuvuosista vähentynyt. Omaisuusrikoksia tehtiin vuonna 2006 lähes neljänneksen vähemmän kuin vuosikymmenen vaihteessa. Sen sijaan poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyrikokset ovat viime vuosina lisääntyneet. Tämä selittyy pääosin sillä, että entistä suurempi osa pahoinpitelyrikoksista ilmoitetaan poliisille. Tutkimusten mukaan kansalaisten kokema väkivalta ja pelko väkivallan uhriksi joutumisesta ovat viime vuosina jonkin verran vähentyneet. Henkirikosten määrä on vuosina 2005—2006 tapahtuneesta selvästä vähenemisestä huolimatta suhteessa väkilukuun edelleen suurempi kuin muissa Pohjoismaissa ja useissa Länsi-Euroopan maissa. Tehtyjen selvitysten mukaan yhä harvemmat nuoret syyllistyvät rikoksiin, mutta pieni osa nuorista tekee niitä yhä enemmän. Väestön ikääntyminen vähentää todennäköisesti suurilukuisten rikosten määrää. Rikollisuustilanteen tulevaan kehitykseen vaikuttavat mm. alkoholin kulutuksen muutokset ja syrjäytymiskehitykseen liittyvät tekijät. Rikollisuutta koskevat uhkakuvat liittyvät rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymiseen sekä tietoverkoissa tehtävän ja niihin kohdistuvan rikollisuuden yleistymiseen.

Kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut viime vuosikymmenen loppupuolelta lähtien. Velkaantumisaste suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on ennakkotietojen mukaan jo 100 %. Velkaantuminen yhdessä korkokannan nousun kanssa voi muodostaa ylivelkaantumisen riskin, jos kuluttajan olosuhteissa tapahtuu odottamattomia muutoksia. Ulosottovelallisten määrä on selvästi vähentynyt (v. 1994 510 000, v. 2000 340 000, v. 2006 260 000). Ulosottokaaren käsittelyn yhteydessä hyväksytty yksityishenkilöiden yksityisoikeudellisten saatavien määräaikaisuus helpottaa 1.3.2008 alkaen asteittain laman aikana velkaantuneiden henkilöiden tilannetta.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Demokratia, perus- ja ihmisoikeudet ja Euroopan oikeudellinen kehittäminen

Vahvistetaan vaalijärjestelmän suhteellisuutta ja lisätään kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia. Turvataan kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien sekä hyvän hallinnon periaatteiden toteutuminen.

Euroopan unionissa tavoitteena on yhtenäinen, toimintakykyinen ja avoimesti toimiva unioni. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueesta kehitetään todellinen eurooppalainen oikeusalue, jossa kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan yhtenäisin perustein.

Säädösvalmistelun laatu ja kansalaisten oikeussuhteet

Säädösvalmisteluympäristöä ja lakien selkeyttä parannetaan kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi.

Parannetaan kiinteistönvaihdannan sujuvuutta, yksinkertaistetaan luotonantoa ja alennetaan kiinteistönvaihdannan kustannuksia siirtymällä sähköisiin vaihdantamenettelyihin. Selvitetään avoliitossa elävien yhteiseen kotitalouteen liittyvää sääntelytarvetta. Aviovarallisuussäännösten toimivuutta arvioidaan tavoitteena, että aviopuolisoilla olisi mahdollisimman harvoin tarve sopia varallisuudestaan lainsäännöksistä poikkeavalla tavalla tai vaatia osituksen sovittelua.

Oikeusturva

Oikeusturvapolitiikan yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on oikeusoloiltaan ennustettava yhteiskunta, jonka jäsenten oikeudet ja velvollisuudet toteutuvat yhdenvertaisella tavalla. Tavoitteena on, että oikeudensaantimahdollisuudet toteutuvat joutuisasti ja yhdenvertaisesti. Tavoitteena on, että oikeuslaitosta kohtaan tunnettu luottamus nousee 70 %:iin edellisen mittauksen 66 %:sta. Tavoitteena on lyhentää jonotus- ja käsittelyaikoja, vähentää tuomioistuimissa yli 12 kuukautta vireillä olleiden asioiden määrää sekä supistaa alueelliset käsittelyaikaerot hovioikeuksissa ja hallinto-oikeuksissa enintään neljään kuukauteen vuonna 2008. Tavoitteena on myös lyhentää asioiden kokonaiskestoa tehostamalla seurantaa käsittelyn kaikissa vaiheissa alkaen esitutkinnasta ja mukaan lukien syyteharkinta sekä tuomioistuinkäsittely.

Vakuutusoikeuden ruuhkaantumisesta ja pitkistä käsittelyajoista kansalaisille aiheutuvia ongelmia vähennetään.

Oikeusturvan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään lainsäädännön osalta luvussa 25.01 ja tuomioistuinten ja oikeusavun osalta luvussa 25.10.

Kriminaalipolitiikka

Kriminaalipolitiikan yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on rikollisuuden ja siitä aiheutuvien kustannusten vähentäminen. Kriminaalipolitiikan keskeisiä toimijoita ovat julkishallinnossa oikeusministeriön ohella sisäasiainministeriö (poliisi), sosiaali- ja terveysministeriö (yleinen sosiaalipolitiikka ja syrjäytymisen ehkäisy) sekä kunnat (paikallinen ja seudullinen rikoksentorjuntayhteistyö). Oikeusministeriön hallinnonalalla erityisiä painopistealueita ovat väkivaltarikollisuuden ja uusintarikollisuuden vähentäminen sekä rikosvastuun nykyistä joutuisampi toteuttaminen. Tavoitteena on, että vuonna 2006 toteutetussa kansallisessa uhritutkimuksessa havaittu suomalaisten kokeman väkivallan ja toisaalta väkivallan uhriksi joutumisen pelon vähentyminen jatkuu ja että väheneminen voidaan myös luotettavasti todentaa. Ensikertaisten vankien uusintarikollisuuden vähentämistä koskevana tavoitteena on, että viiden vuoden kuluessa vapautumisesta vankilaan palaavien määrä vähenee vuoden 2005 35 %:n tasolta 32 %:iin vuonna 2011. Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään rikoksentorjunnan ja lainsäädännön osalta luvussa 25.01, syyttäjäntoimen osalta luvussa 25.30 ja rangaistusten täytäntöönpanon osalta luvussa 25.40.

Maksuhäiriöpolitiikka

Maksuhäiriöpolitiikan (luku 25.20) yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on maksuhäiriömerkintäisten henkilöiden määrän vähentyminen nykyisestä 307 000 alle 300 000 henkilöön. Luottotappioiden torjunnassa vaikuttavuustavoitteena on tilittää hakijoille 640 miljoonaa euroa (vuoden 2006 toteutuma 653 milj. euroa, vuoden 2007 arvio 640 milj. euroa), vaikka velallisten suojaosuutta on nostettu ja yksityisoikeudellisten saatavien vanhentuminen vähentää perintätulosta maaliskuusta 2008 alkaen.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Oikeusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2008 on 87 henkilötyövuotta.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Kriminaalipolitiikassa painotetaan erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämistä. Tavoitteena on myös valvotun koevapauden käytön lisääminen seuraamuksena vankeuden sijasta. Valvotun koevapauden piiriin valikoituu naisia suhteellisesti enemmän kuin miehiä.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2006—2008