Talousarvioesitys 2008

26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka tehtävänä on vastata:

• yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ohjaamisesta, rajaturvallisuudesta sekä siviilikriisinhallinnan koulutuksesta ja kotimaan valmiuksista
• Suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa, kotoutumista ja kansainvälistä suojelua koskevista asioista sekä hyvien etnisten suhteiden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.

Hallinnonalan strategiset tavoitteet ovat:

• vahvistaa myönteistä turvallisuuskulttuuria sekä parantaa edellytyksiä onnettomuuksien ja rikosten ennaltaehkäisyyn
• edistää aktiivisella yhteistyöllä maahanmuuttajien hyvää kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä toteuttaa kokonaisvaltaista ja johdonmukaista maahanmuuttopolitiikkaa
• edistää hyviä etnisiä suhteita, syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäistä rasismia
• lisätä valmiuksia laajentuvalle siviilikriisinhallinnalle. Turvallisuuden lisäksi painopisteinä ovat demokratia, tasa-arvo ja hyvä hallinto
• uudistaa ja yhtenäistää hallitusti hallinnonalan menettelytavat ja toimintakulttuurit.

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen kehitys ja turvallisuus nivoutuvat yleiseen kansainväliseen kehitykseen. Maailmantalouteen vaikuttavien ilmiöiden ja erilaisten turvallisuustilanteiden vaikutukset välittyvät nopeasti laajalle alueelle. Keskinäisriippuvuuden kasvaessa tilanteiden hallinta kansallisin keinoin on vaikeutunut. Kehitykseen vaikuttaminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja hyvää valmiutta tarttua ongelmiin ja niiden syihin.

Euroopan unioni ja muut ylikansalliset toimijat ovat varautuneet luonnon- ja muiden onnettomuuksien, vakavien tartuntatautien, aseellisten konfliktien ja muiden vastaavien laajamittaisten poikkeustilanteiden edellyttämiin kriisinhallintatoimiin. Ilmasto- ja ympäristökysymyksiin kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota.

Tapahtunut ja käynnissä oleva Euroopan unionin laajeneminen vaikuttavat unionin päätöksentekoprosesseihin ja -politiikkaan. Muutoshaasteisiin on pyritty vastaamaan erityisesti sopimuksella unionin perustuslaista, jonka käsittely on yhä kesken. Unioni on pyrkinyt vahvistamaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muun muassa hyväksynyt yhteisen turvallisuusstrategian.

Ihmisten liikkuminen lisääntyy Euroopan unionin sisällä Euroopan unionin ja Schengen-alueen laajetessa. Kansainväliset muuttovirrat kasvavat ja monipuolistuvat. Euroopan unionin ulkorajan merkitys ja rajaturvallisuuden haasteet kasvavat. Venäjän kehityksellä ja varsinkin Venäjän ulkomaalaispolitiikalla ja rajavalvonnalla on suuri merkitys Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta.

Suomi on muuttumassa nykyistä monikulttuurisemmaksi. Maahanmuutto kohdistuu suurille kaupunkiseuduille, erityisesti Helsingin seudulle ja muille kasvaville talousalueille. Nettomaahanmuutto on viime vuosina lisääntynyt kahdella tuhannella henkilöllä vuodessa. Suomen ulkomainen työvoima on toistaiseksi enimmäkseen ollut peräisin Venäjältä tai Virosta ja on suuntautunut enimmäkseen suurille kaupunkialueille. Työperäisen maahanmuuton lähtömaita löytyy tulevaisuudessa EU-maista, lähialueilta ja mahdollisesti muista kolmansista maista. Työperäisen maahanmuuton edistämiseksi kehitetään työvoiman maahanmuuttoa koskevaa lupamenettelyä. Työvoiman liikkuminen on kahdensuuntaista, myös Suomesta siirtyy osaavaa työvoimaa muualle.

Vuodesta 2008 alkaen sisäasiainministeriö on sekä Euroopan ulkorajarahaston, Euroopan pakolaisrahaston, Euroopan kotouttamisrahaston että Euroopan paluurahaston hallinnointi- ja vastuuviranomainen. Näiden varojen tarkastusviranomaistehtävien hoidosta päätetään vuoden 2007 aikana.

Järjestäytynyt rikollisuus on laajentanut toimintaansa, on aktiivinen kaikilla vakavan rikollisuuden aloilla ja pitää yllä markkinoita myös muulle rikollisuudelle. Rikolliset toimivat enemmän myös laillisessa liiketoiminnassa ja käyttävät tätä rikollisen toimintansa peittämiseen.

Kansainvälisen terrorismin osalta on varauduttava pitkäaikaiseen epävakauteen. Suomeen kohdistuvien terroritekojen uhkaa on kokonaisuudessaan pidettävä melko vähäisenä. Terrorismin vastaiset toimet vaikuttavat entistä enemmän ihmisten liikkumiseen sekä viranomaisten ja turvallisuuspalvelun tuottajien kontrollimuotojen ja -menetelmien kehittymiseen.

Suomen stabiili turvallisuustilanne, toimiva infrastruktuuri, korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja ympäristö ovat kilpailutekijöitä, joiden rooli kasvaa tulevaisuudessa.

Suomen talouteen vaikuttavat lähialueiden kasvavat markkinat — erityisesti Venäjän. Venäjälle suuntautuva transit-liikenne on edelleen kasvussa sekä maa- että merikuljetusten osalta. Öljynkuljetukset ovat määrällisesti kasvaneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana ja meriliikenteen kasvun ennustetaan jatkuvan. Myös maitse kuljetettavan tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan. Varsinkin Etelä- ja Itä-Suomessa toimivat yritykset hyötyvät Venäjän talouden suotuisasta kehityksestä. Toisaalta liikenteen ja kuljetusten kasvu lisää onnettomuusriskejä.

Yhteiskunnan toimintojen keskittyminen entistä suurempiin yksiköihin lisää suurten yksittäisten onnettomuuksien ja vahinkojen riskiä.

Väestön ikääntyminen, yksinasuvien vanhusten määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin sekä harvaanasuttujen alueiden palveluiden turvaaminen asettavat haasteita julkisten palvelujen tuotantoon. Väestön ikääntyessä kansantalouden julkiset menopaineet lisääntyvät tuntuvasti. Julkisen sektorin palvelupaineet kohdistuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin. Turvallisuuspalvelujen tasapuolinen saatavuus on tulevaisuudessa erityisen haastavaa. Kasvukeskusten turvallisuuspalvelujen saatavuus sekä harvaan asutuiksi jäävien alueiden palvelut tulee varmistaa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Sisäasiainministeriö asettaa talousarvioesityksen valmisteluun liittyen toiminnalleen seuraavat alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2008:

Poliisitoimi, pelastustoimi ja rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen, jonka tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet vahvistetaan sisäisen turvallisuuden ohjelmassa.

Poliisitoimi

Poliisitoimen osalta painotetaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, ääriliikkeiden nousun estämistä, terrorismin torjuntaa, lähisuhdeväkivallan torjuntaa sekä laittoman maahantulon ja ihmiskaupan estämistä.

Rajavartiolaitos

Rajaturvallisuustilanne ylläpidetään hyvällä tasolla, erityisesti itärajalla. Kansainvälisten rajanylityspaikkojen tehokas toimintakyky turvataan. Valmiuksia merellisten suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan kehitetään.

¹⁾ Vertailulukuna on vuoden 2002 taso (indeksiluku=100).

Pelastustoimi

Tavoitteena on hyvä turvallisuuskulttuuri ja tehokas pelastustoimen järjestelmä.

¹⁾ Lähde: FK

²⁾ Laskettu rakennusten hintojen arvioinnissa käytettävän Haahtela-indeksin avulla.

³⁾ Lähde gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuoden 2005 toteutuma: 97 % asukkaista.

Maahanmuutto

Maahanmuutto on hallittua; laillista maahanmuuttoa edistetään ja kansainvälistä suojelua annetaan sitä tarvitseville. Laitonta maahanmuuttoa ja työntekoa sekä ihmiskauppaa torjutaan. Työperusteista maahanmuuttoa edistetään ottaen huomioon Suomen ja EU:n väestökehitys ja siitä aiheutuva työvoimantarve. Maahanmuuttajien kotoutumista edistetään.

¹⁾ Tavoitteena on, että niiden muutoksenhakutuomioistuinten päätösten, joissa Ulkomaalaisviraston päätös kumotaan sillä perusteella, että UVI on tehnyt laintulkinta- tai menettelyvirheen on alle 5 % valitusten kokonaismäärästä. Niitä päätöksiä, joissa Ulkomaalaisviraston päätös kumotaan olosuhteiden muuttumisen perusteella, ei oteta tässä huomioon.

²⁾ Majoitusaika vastaanottokeskuksissa tai yksityismajoituksessa on riippuvainen turvapaikkahakemusten käsittelyajoista ja siihen mahdollisesti liittyvän valitusprosessin kestosta, sekä kuntaan sijoittamiseen tai maasta poistumiseen kuluvasta ajasta.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Sisäasiainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2008 on 305 henkilötyövuotta.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Sisäasiainministeriön hallinnonalalla ei ole sukupuolivaikutuksiltaan merkittävää talousarvioon liittyvää toimintaa.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2006—2008