Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       23. Valtioneuvosto
            (06.) Rekisterihallinto
            (07.) Kihlakunnat
         20.  (26.90) Rajavartiolaitos
            (75.) Poliisitoimi
            (80.) Pelastustoimi
            (90.) Rajavartiolaitos
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2008

26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka tehtävänä on vastata:

  • yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ohjaamisesta, rajaturvallisuudesta sekä siviilikriisinhallinnan koulutuksesta ja kotimaan valmiuksista
  • Suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa, kotoutumista ja kansainvälistä suojelua koskevista asioista sekä hyvien etnisten suhteiden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.

Hallinnonalan strategiset tavoitteet ovat:

  • vahvistaa myönteistä turvallisuuskulttuuria sekä parantaa edellytyksiä onnettomuuksien ja rikosten ennaltaehkäisyyn
  • edistää aktiivisella yhteistyöllä maahanmuuttajien hyvää kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä toteuttaa kokonaisvaltaista ja johdonmukaista maahanmuuttopolitiikkaa
  • edistää hyviä etnisiä suhteita, syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäistä rasismia
  • lisätä valmiuksia laajentuvalle siviilikriisinhallinnalle. Turvallisuuden lisäksi painopisteinä ovat demokratia, tasa-arvo ja hyvä hallinto
  • uudistaa ja yhtenäistää hallitusti hallinnonalan menettelytavat ja toimintakulttuurit.

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen kehitys ja turvallisuus nivoutuvat yleiseen kansainväliseen kehitykseen. Maailmantalouteen vaikuttavien ilmiöiden ja erilaisten turvallisuustilanteiden vaikutukset välittyvät nopeasti laajalle alueelle. Keskinäisriippuvuuden kasvaessa tilanteiden hallinta kansallisin keinoin on vaikeutunut. Kehitykseen vaikuttaminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja hyvää valmiutta tarttua ongelmiin ja niiden syihin.

Euroopan unioni ja muut ylikansalliset toimijat ovat varautuneet luonnon- ja muiden onnettomuuksien, vakavien tartuntatautien, aseellisten konfliktien ja muiden vastaavien laajamittaisten poikkeustilanteiden edellyttämiin kriisinhallintatoimiin. Ilmasto- ja ympäristökysymyksiin kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota.

Tapahtunut ja käynnissä oleva Euroopan unionin laajeneminen vaikuttavat unionin päätöksentekoprosesseihin ja -politiikkaan. Muutoshaasteisiin on pyritty vastaamaan erityisesti sopimuksella unionin perustuslaista, jonka käsittely on yhä kesken. Unioni on pyrkinyt vahvistamaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muun muassa hyväksynyt yhteisen turvallisuusstrategian.

Ihmisten liikkuminen lisääntyy Euroopan unionin sisällä Euroopan unionin ja Schengen-alueen laajetessa. Kansainväliset muuttovirrat kasvavat ja monipuolistuvat. Euroopan unionin ulkorajan merkitys ja rajaturvallisuuden haasteet kasvavat. Venäjän kehityksellä ja varsinkin Venäjän ulkomaalaispolitiikalla ja rajavalvonnalla on suuri merkitys Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta.

Suomi on muuttumassa nykyistä monikulttuurisemmaksi. Maahanmuutto kohdistuu suurille kaupunkiseuduille, erityisesti Helsingin seudulle ja muille kasvaville talousalueille. Nettomaahanmuutto on viime vuosina lisääntynyt kahdella tuhannella henkilöllä vuodessa. Suomen ulkomainen työvoima on toistaiseksi enimmäkseen ollut peräisin Venäjältä tai Virosta ja on suuntautunut enimmäkseen suurille kaupunkialueille. Työperäisen maahanmuuton lähtömaita löytyy tulevaisuudessa EU-maista, lähialueilta ja mahdollisesti muista kolmansista maista. Työperäisen maahanmuuton edistämiseksi kehitetään työvoiman maahanmuuttoa koskevaa lupamenettelyä. Työvoiman liikkuminen on kahdensuuntaista, myös Suomesta siirtyy osaavaa työvoimaa muualle.

Vuodesta 2008 alkaen sisäasiainministeriö on sekä Euroopan ulkorajarahaston, Euroopan pakolaisrahaston, Euroopan kotouttamisrahaston että Euroopan paluurahaston hallinnointi- ja vastuuviranomainen. Näiden varojen tarkastusviranomaistehtävien hoidosta päätetään vuoden 2007 aikana.

Järjestäytynyt rikollisuus on laajentanut toimintaansa, on aktiivinen kaikilla vakavan rikollisuuden aloilla ja pitää yllä markkinoita myös muulle rikollisuudelle. Rikolliset toimivat enemmän myös laillisessa liiketoiminnassa ja käyttävät tätä rikollisen toimintansa peittämiseen.

Kansainvälisen terrorismin osalta on varauduttava pitkäaikaiseen epävakauteen. Suomeen kohdistuvien terroritekojen uhkaa on kokonaisuudessaan pidettävä melko vähäisenä. Terrorismin vastaiset toimet vaikuttavat entistä enemmän ihmisten liikkumiseen sekä viranomaisten ja turvallisuuspalvelun tuottajien kontrollimuotojen ja -menetelmien kehittymiseen.

Suomen stabiili turvallisuustilanne, toimiva infrastruktuuri, korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja ympäristö ovat kilpailutekijöitä, joiden rooli kasvaa tulevaisuudessa.

Suomen talouteen vaikuttavat lähialueiden kasvavat markkinat — erityisesti Venäjän. Venäjälle suuntautuva transit-liikenne on edelleen kasvussa sekä maa- että merikuljetusten osalta. Öljynkuljetukset ovat määrällisesti kasvaneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana ja meriliikenteen kasvun ennustetaan jatkuvan. Myös maitse kuljetettavan tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan. Varsinkin Etelä- ja Itä-Suomessa toimivat yritykset hyötyvät Venäjän talouden suotuisasta kehityksestä. Toisaalta liikenteen ja kuljetusten kasvu lisää onnettomuusriskejä.

Yhteiskunnan toimintojen keskittyminen entistä suurempiin yksiköihin lisää suurten yksittäisten onnettomuuksien ja vahinkojen riskiä.

Väestön ikääntyminen, yksinasuvien vanhusten määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin sekä harvaanasuttujen alueiden palveluiden turvaaminen asettavat haasteita julkisten palvelujen tuotantoon. Väestön ikääntyessä kansantalouden julkiset menopaineet lisääntyvät tuntuvasti. Julkisen sektorin palvelupaineet kohdistuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin. Turvallisuuspalvelujen tasapuolinen saatavuus on tulevaisuudessa erityisen haastavaa. Kasvukeskusten turvallisuuspalvelujen saatavuus sekä harvaan asutuiksi jäävien alueiden palvelut tulee varmistaa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Sisäasiainministeriö asettaa talousarvioesityksen valmisteluun liittyen toiminnalleen seuraavat alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2008:

Poliisitoimi, pelastustoimi ja rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen, jonka tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet vahvistetaan sisäisen turvallisuuden ohjelmassa.

Poliisitoimi

Poliisitoimen osalta painotetaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, ääriliikkeiden nousun estämistä, terrorismin torjuntaa, lähisuhdeväkivallan torjuntaa sekä laittoman maahantulon ja ihmiskaupan estämistä.

  2006 2007 2008
Tunnusluku toteutuma arvio tavoite
       
Rikosten määrä/kaikki rikokset, enintään 763 052 760 000 vähenee
Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100) 91,7 94,0 paranee
Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100) 128,9 138,0 paranee

Rajavartiolaitos

Rajaturvallisuustilanne ylläpidetään hyvällä tasolla, erityisesti itärajalla. Kansainvälisten rajanylityspaikkojen tehokas toimintakyky turvataan. Valmiuksia merellisten suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan kehitetään.

  2006 2007 2008
Tunnusluku1) toteutuma arvio tavoite
       
Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 116 116 115
Laadunhallinta (ind) 130 135 132
Tuottavuus (ind) 103 96 103
Taloudellisuus (ind) 102 97 94

1) Vertailulukuna on vuoden 2002 taso (indeksiluku=100).

Pelastustoimi

Tavoitteena on hyvä turvallisuuskulttuuri ja tehokas pelastustoimen järjestelmä.

  2006 2007 2008
Tunnusluku toteutuma arvio tavoite
       
Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) 11 281 11 000 10 800
— josta rakennuspalojen määrä (kpl) 3 997 3 850 3 850
Palokuolemien määrä, enintään (hlö) 120 90 < 57
Rakennuspaloista aiheutuneiden palovahinkojen korvausten arvo, milj. euroa1) 180 < 160 < 130
Rakennuspaloissa pelastetun omaisuuden arvo, milj. euroa2) 10 544 < 9 810 < 9 800
Rakennuspaloissa pelastetun omaisuuden arvo suhteessa uhattuna olleeseen omaisuuteen, % 97,7 98,7 98,8
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä3) - - 97,0

1) Lähde: FK

2) Laskettu rakennusten hintojen arvioinnissa käytettävän Haahtela-indeksin avulla.

3) Lähde gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuoden 2005 toteutuma: 97 % asukkaista.

Maahanmuutto

Maahanmuutto on hallittua; laillista maahanmuuttoa edistetään ja kansainvälistä suojelua annetaan sitä tarvitseville. Laitonta maahanmuuttoa ja työntekoa sekä ihmiskauppaa torjutaan. Työperusteista maahanmuuttoa edistetään ottaen huomioon Suomen ja EU:n väestökehitys ja siitä aiheutuva työvoimantarve. Maahanmuuttajien kotoutumista edistetään.

  2006 2007 2008
Tunnusluku toteutuma arvio tavoite
       
Päätösten pysyvyys muutoksenhaussa (%)1) 96 > 95 > 95
Odotusaika vastaanottokeskuksissa, enintään kk2) 3,3 2 2

1) Tavoitteena on, että niiden muutoksenhakutuomioistuinten päätösten, joissa Ulkomaalaisviraston päätös kumotaan sillä perusteella, että UVI on tehnyt laintulkinta- tai menettelyvirheen on alle 5 % valitusten kokonaismäärästä. Niitä päätöksiä, joissa Ulkomaalaisviraston päätös kumotaan olosuhteiden muuttumisen perusteella, ei oteta tässä huomioon.

2) Majoitusaika vastaanottokeskuksissa tai yksityismajoituksessa on riippuvainen turvapaikkahakemusten käsittelyajoista ja siihen mahdollisesti liittyvän valitusprosessin kestosta, sekä kuntaan sijoittamiseen tai maasta poistumiseen kuluvasta ajasta.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Sisäasiainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2008 on 305 henkilötyövuotta.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Sisäasiainministeriön hallinnonalalla ei ole sukupuolivaikutuksiltaan merkittävää talousarvioon liittyvää toimintaa.

Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2008
varsinainen
talousarvio
   
26.20.70 Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v)  
  — tilausvaltuus 23,448

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2006—2008

    v. 2006
tilinpäätös
1000 €
v. 2007
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2008
varsinainen
talousarvio
1000 €

Muutos 2007—2008
    1000 € %
             
01. Hallinto 70 714 76 321 95 987 19 666 26
01. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 167 21 006 28 554 7 548 36
02. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 103 9 143 1 100 - 8 043 - 88
03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 992 17 992 0
20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 5 212 5 212 2 632 - 2 580 - 50
22. EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v) 10 10 0
29. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 39 232 40 960 44 000 3 040 7
65. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) 1 699 1 699 0
(02.) Ulkomaalaisvirasto
(05.) Lääninhallitukset
(06.) Rekisterihallinto
(07.) Kihlakunnat
10. Poliisitoimi 612 709 610 649 637 466 26 817 4
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 610 363 607 149 634 966 27 817 5
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha) 2 346 3 500 2 500 - 1 000 - 29
20. Rajavartiolaitos 199 947 200 005 215 247 15 242 8
01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 199 124 199 605 209 929 10 324 5
70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) 482 5 318 5 318 0
(74.) Rakentaminen (kiinteä määräraha) 341 400 - 400 - 100
30. Pelastustoimi ja hätäkeskukset 76 351 69 689 83 792 14 103 20
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 733 13 382 13 711 329 2
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 47 599 47 707 53 571 5 864 12
20. Erityismenot (arviomääräraha) 5 799 2 090 3 000 910 44
31. Pelastustoimen valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) 3 610 3 510 3 510
43. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) 4 610 3 000 10 000 7 000 233
40. Maahanmuutto 92 418 90 458 85 282 - 5 176 - 6
01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 029 13 192 14 343 1 151 9
02. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta valtion osalta (arviomääräraha) 7 903 7 739 7 587 - 152 - 2
20. Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha) 486 900 900
30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksiin (arviomääräraha) 6 105 9 300 9 300
(31.) Syrjinnän vastainen toiminta (siirtomääräraha 3 v) 100
63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) 64 796 59 327 53 152 - 6 175 - 10
(75.) Poliisitoimi
(80.) Pelastustoimi
(90.) Rajavartiolaitos
(97.) Avustukset kunnille
(98.) Alueiden kehittäminen
  Yhteensä 1 052 139 1 047 122 1 117 774 70 652 7

  Henkilöstön kokonaismäärä 18 067 17 764 15 481