Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       23. Valtioneuvosto
         20. Ajoneuvohallintokeskus
         24. Tiehallinto
         25. Tienpidon valtionavut
            (26.) Tieliikelaitos
         30. Merenkulkulaitos
            34. Luotsausliikelaitos
         40. Ratahallintokeskus
         41. Rautatievirasto
            50. Ilmailulaitos
         51. Ilmailuhallinto
         70. Viestintävirasto
         80. Ilmatieteen laitos
         81. Merentutkimuslaitos
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2008

31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittisia tavoitteita. Ministeriön ja hallinnonalan vastuulla on myös liikenne- ja viestintäpoliittisten tavoitteiden toteuttaminen liikenne- ja viestintäalalla toimivien valtion yritysten osalta sekä omistajapoliittisten tavoitteiden toteuttaminen hallinnonalan liikelaitosten osalta. Hallinnonalan politiikkalohkoja ovat hallinto, viestintäpolitiikka, liikennepolitiikka, omistajapolitiikka sekä tutkimustoiminta.

Viestintäpalvelut ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa tietoyhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödyntäen. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta on keskeistä pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi tietoyhteiskuntapalvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä. Uutta teknologiaa ja uusia viestintäpalveluita kehitetään ja pyritään ottamaan käyttöön kaikilla elämänaloilla siten, että kansalaisten arki helpottuu.

Viestintäpalvelut ovat pääasiassa kaupallisia palveluja, jotka elinkeinoelämä tuottaa. Julkinen hallinto toimii teknologianeutraalin ohjauksen ja lainsäädännön avulla kilpailun ja uuden teknologian käyttöönoton edistämiseksi, viestintäalan yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi, suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseksi sekä peruspalvelutarjonnan turvaamiseksi ja kuluttajan oikeuksien suojaamiseksi. Ministeriön ja hallinnonalan toiminnassa keskeistä on hyvän toimintaympäristön luominen palvelujen tuottajille ja tarjota käyttäjille mahdollisuutta käyttää tietoyhteiskunnan palveluja. Kansalaisten tasavertaisuuden turvaamista palveluiden saatavuuden ja käytön suhteen pidetään tärkeänä.

Hallituskaudella tavoitteena on langattoman viestinnän kehittyminen ja lisääntyminen. Erilaisten verkkojen ja palveluiden yhteentoimivuutta, helppokäyttöisyyttä, turvallisuutta sekä luotettavuutta edistetään aktiivisesti. Viestintätoimialan kehittymisen kannalta on keskeistä, että uusia teknologioita, innovatiivisia liiketoimintamalleja sekä palveluntarjontamuotoja kehittyy ja niiden tarjonta ja käyttö lisääntyy.

Tietoyhteiskuntapolitiikassa keskitytään edellisen hallituksen aikana laaditun tietoyhteiskuntastrategian toimeenpanemiseen. Toimeenpanossa korostetaan arjen tietoyhteiskunnan näkökulmaa, jotta kansalaiset ja yritykset voisivat mahdollisimman tehokkaasti hyötyä teknologisesta kehityksestä ja sen luomista mahdollisuuksista.

Valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen viestinnän toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • Suomen viestintäala on elinvoimainen ja kilpailukykyinen ja viestintäpolitiikka palvelee sekä alan elinkeinoelämän että kansalaisten tarpeita.
  • Kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskunnan palveluihin.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti seuraavat edellisiä täydentävät tavoitteet:

  • Monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintäpalveluita syntyy ja on saatavilla koko maassa.
  • Viestintäverkot ja -palvelut ovat helppokäyttöisiä, turvallisia ja luotettavia kaikissa oloissa.
  • Viestinnän infrastruktuuria rakennetaan kilpailevilla verkkoteknologioilla ja langaton viestintä edistyy.
  • Taajuuspolitiikka uudistuu maltillisesti ja lisääntyvään taajuustarpeeseen on varauduttu.
  • Suomalaisen mediakulttuurin vahvuudet, kuten kansallisesti omaleimaiset sisällöt, viestinnän moniarvoisuus, julkinen palvelu ja monipuolinen lehdistö säilyttävät vahvan asemansa ja kehittyvät.
  • Postin yleispalvelu on turvattu ja lehtien fyysiset jakelukanavat säilyvät koko maan kattavina.

Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston määrärahat, sanomalehdistön tuki sekä Yleisradio Oy:n ulkomaille suunnattujen radio- ja televisiolähetysten kustannusten korvaamiseen osoitettava tuki. Näihin esitetään yhteensä 26,6 milj. euroa.

Tehokas liikennejärjestelmä ja logistiikka edistävät maan kilpailukykyä ja ylläpitävät hyvinvointia. Pitkäjänteisellä ja luovalla liikennepolitiikalla huolehditaan liikennejärjestelmästä ja sen riittävästä rahoituksesta.

Liikenteen toimialalla ylläpidetään ja kehitetään liikenneyhteyksiä kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi. Toimialalla tulee samalla mahdollistaa turvallinen sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikkuminen ja kuljettaminen. Ministeriön hallinnonalan harjoittamaa liikennepolitiikkaa toteutetaan liikenneväylien sekä liikenteen palvelujen palvelutasoa ylläpitämällä ja kehittämällä sekä vaikuttamalla muiden viranomaisten ja sidosryhmien toimiin, joilla on merkitystä liikennepolitiikalle. Eri liikennemuotojen tulee yhdessä muodostaa tehokas ja toimiva liikennejärjestelmä.

Lähivuosien väylänpidon ja liikenteen palvelujen tarpeisiin vaikuttavat keskeisimmät muutostekijät ovat väestön muuttoliikkeestä aiheutuva aluerakenteen muutos ja väestön ikääntyminen sekä muutokset elinkeinoelämän rakenteessa. Eriytyvä aluekehitys lisää liikenteen kysyntää ja investointitarpeita kasvualueille. Samanaikaisesti liikenneväyläpalvelujen riittävä taso on säilytettävä väestöä menettävillä alueilla. Yksityisteiden pitoa tuetaan suorin avustuksin ja tukemalla niiden tienpitomenetelmien kehittämistä.

Hallitusohjelman mukaan merenkulun väylämaksujen ylikatteellisuus poistetaan, lisätään maksujen läpinäkyvyyttä ja varmistetaan jäänmurtopalvelut nykytasolla. Meriturvallisuuden parantamiseksi Itämerellä laaditaan ohjelma. Itämeren alusliikenteen turvallisuutta edistetään kehittämällä kansainvälisessä yhteistyössä liikenteen valvontajärjestelmiä, jääluokitusjärjestelmän luotettavuutta ja turvallista navigointia. Yhteiskunnan kuljetusten kotimainen omavaraisuus turvataan kaikissa tilanteissa. Suomalaisen merenkulun kilpailukykyä parannetaan tärkeimpien kilpailijamaiden tasolle EU:n sallimilla tukimuodoilla. Meripolitiikan tavoitteena on turvata Suomen kauppalaivaston myönteinen kehitys, suomalaisten merenkulkijoiden työllisyys sekä kansallinen huoltovarmuus.

Joukkoliikenteen sujuvuutta sekä seudullista suunnittelua ja ostoperiaatteita kehitetään. Julkisen liikenteen peruspalvelut turvataan haja-asutusalueella ja lentoliikenteen saatavuutta pyritään turvaamaan. Saaristoliikenteen lauttojen ja yhteysalusten palvelut turvataan nykytasolla. Junien ostoliikennettä kehitetään vastaamaan paremmin alueellisia matkustustarpeita.

Hallitusohjelmassa tavoitteena on osoittaa liikenneväylien hoitoon ja ylläpitoon rahoitus, jolla turvataan väyläverkoston palvelutaso ja liikenneturvallisuus. Raideliikennettä edistetään parantamalla rataverkon tasoa. Liikenteellä on merkittävä osavastuu ilmastonmuutoksesta. Liikenteen ympäristövaikutuksia hallitaan logistiikkaa tehostamalla, edistämällä joukkoliikennettä ja ympäristöystävällisiä kuljetusmuotoja sekä yksityisautoilun hiilidioksidipäästöjä vähentämällä.

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut tekemään E 18 Helsinki—Vaalimaa -osuuden kehittämisestä koko yhteysvälin kattavan toteutuspäätöksen. Liikennepoliittista selontekoa valmisteleva ministerityöryhmä arvioi E 18 -osuuksien toteutusedellytyksiä ja aikataulua ja valmistelee asiasta ehdotuksen. E 18 -tienkäyttömaksukokeilun toteutuksesta, laajuudesta ja vaikutuksista laaditaan selvitys.

Valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen liikenteen toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • Turvataan toimivat matka- ja kuljetusketjut.
  • Parannetaan liikenneturvallisuutta.
  • Vähennetään ympäristöhaittoja.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti seuraavat edellisiä täydentävät tavoitteet:

  • Liikenneverkon toimivuutta ja sujuvuutta parannetaan.
  • Kehitetään eri liikkumis- ja kuljetusmuotojen valintamahdollisuuksia.
  • Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutaso turvataan.
  • Edistetään liikennejärjestelmän toimivuutta kaupunkiseuduilla.
  • Vähennetään liikennekuolemia ja vakavia vammautumisia.
  • Parannetaan liikenteen energiatehokkuutta.
  • Selvitetään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen eri toimien vaikutukset ja kustannukset.
  • Huolehditaan liikenne- ja kuljetusmarkkinoiden toimivuudesta.
  • Hallinnonalan tuottavuutta parannetaan.

Liikennepolitiikkalohkolle esitetään yhteensä 1 741,2 milj. euroa. Liikennepolitiikkaa toteuttavat väylälaitokset, Ajoneuvohallintokeskus sekä Ilmailuhallinto ja Rautatievirasto. Muita liikennepolitiikkalohkon määrärahoja ovat joukkoliikenteen palvelujen ostot sekä tuet, merenkulkuelinkeinon tukeminen, ilmaliikenteen korvaukset ja tuet, tienpidon valtionavut sekä kansallinen rahoitusosuus rakennerahastohankkeisiin.

Liikennealan liikelaitokset ovat julkista tehtävää toteuttavia liiketoimintaorganisaatioita, jotka tuottavat julkista ja taloudellista arvoa. Julkinen arvo on kustannustehokkaasti tuotettua yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Hallitusohjelman mukaan liikennealan liikelaitosten omistajaperiaatteita kehitetään. Määritetään niiden erityistehtävät, valtion strategiset intressit ja tuottovaatimukset. Tieliikelaitoksesta muodostetaan valtion kokonaan omistama osakeyhtiö vuoden 2008 alusta lukien. Selvitetään Varustamoliikelaitoksen ja Luotsausliikelaitoksen toiminnan kehittämisvaihtoehtoja. Merenkulkulaitoksen tuotantotoimintojen eriyttämisen valmistelua jatketaan.

Tutkimustoiminnan politiikkalohkolle esitetään yhteensä 40,2 milj. euroa. Tutkimustoimintaa harjoittavia laitoksia ovat Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos.

Hallinnon politiikkalohkolle esitetään 19,1 milj. euroa liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenoihin sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Hallinnonalalle esitetään määrärahoja 2 130,3 milj. euroa.

Hallinnonalan arvonlisäveromenoihin esitetään 302,3 milj. euroa.

Hallinnonalan maksutuloista ja veronluonteisista maksuista suurimpia ovat meriväylien pidon kustannuksia kattava väylämaksu 75,0 milj. euroa sekä radanpitoon käytettävä ratamaksu (44,6 milj. euroa) ja ratavero (21,0 milj. euroa). Ilmailuhallinto saa veronluoteisina maksutuloina 6,7 milj. euroa ja Viestintävirasto 4,8 milj. euroa. Lisäksi Viestintävirasto saa muina maksutuloina 26,7 milj. euroa. Ajoneuvohallintokeskuksen maksutulot ovat yhteensä 71,6 milj. euroa.

Trans European Transport Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 12 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin arvioidaan saatavan EU- ja kansallisia varoja noin 6,0 milj. euroa.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2008 on 67 henkilötyövuotta.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä, jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään myös tasa-arvonäkökulma huomioon ottaen.

Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2007
varsinainen
talousarvio
2008
varsinainen
talousarvio
       
31.24.78 Eräät tiehankkeet (arviomääräraha)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 457,3 24,0
31.30.78 Eräät vesiväylähankkeet (arviomääräraha)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 9,8 -
31.40.78 Eräät ratahankkeet (arviomääräraha)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 334,2 -
31.52.41 Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)    
  — avustusten myöntämisvaltuus 4,4 -
31.60.34 Valtionavustus länsimetron suunnitteluun (siirtomääräraha 2 v)    
  — avustusten myöntämisvaltuus 15,0 -
31.60.65 Junien kaukoliikenteen osto (arviomääräraha)    
  — muu valtuus 156,1 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2006—2008

    v. 2006
tilinpäätös
1000 €
v. 2007
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2008
varsinainen
talousarvio
1000 €

Muutos 2007—2008
    1000 € %
             
01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21 195 18 688 19 115 427 2
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21 195 18 688 19 115 427 2
20. Ajoneuvohallintokeskus 10 743 11 856 12 756 900 8
01. Ajoneuvohallintokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 743 11 856 12 756 900 8
24. Tiehallinto 699 348 735 847 830 901 95 054 13
01. Tiehallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 72 600 76 900 82 445 5 545 7
21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) 518 883 506 427 524 536 18 109 4
76. Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) 34 446 30 820 27 820 - 3 000 - 10
78. Eräät tiehankkeet (arviomääräraha) 52 319 100 500 170 800 70 300 70
79. Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 21 100 21 200 25 300 4 100 19
25. Tienpidon valtionavut 14 000 14 200 18 000 3 800 27
50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) 14 000 14 200 18 000 3 800 27
(26.) Tieliikelaitos
30. Merenkulkulaitos 103 218 108 110 114 911 6 801 6
01. Merenkulkulaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 218 33 091 33 952 861 3
21. Vesiväylänpito (siirtomääräraha 2 v) 62 856 60 969 61 409 440 1
76. Maa- ja vesialueiden hankinta (arviomääräraha) 33 50 50
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 868
78. Eräät vesiväylähankkeet (arviomääräraha) 5 243 14 000 19 500 5 500 39
32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 64 814 71 421 95 703 24 282 34
41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen lastialusten ja kolmansien maiden välillä liikennöivien matkustaja-alusten kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) 38 039 40 985 19 100 - 21 885 - 53
42. Ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten ja -autolauttojen kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) 22 025 25 283 15 700 - 9 583 - 38
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha) 55 750 55 750 0
50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) 603 953 953
51. Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v) 4 147 4 200 4 200
33. Varustamoliikelaitos
34. Luotsausliikelaitos
40. Ratahallintokeskus 371 491 339 782 502 568 162 786 48
01. Ratahallintokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21 200 27 500 28 048 548 2
21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v) 280 702 274 582 327 820 53 238 19
76. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) 1 240 1 500 700 - 800 - 53
(77.) Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 6 900
78. Eräät ratahankkeet (arviomääräraha) 55 149 36 200 146 000 109 800 303
(79.) Radioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) 6 300
41. Rautatievirasto 1 300 4 060 4 198 138 3
01. Rautatieviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 300 4 060 4 198 138 3
50. Ilmailulaitos
51. Ilmailuhallinto 6 800 7 600 7 600
01. Ilmailuhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 800 7 600 7 600
52. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut 1 300 1 500 3 000 1 500 100
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) 1 300 1 500 3 000 1 500 100
60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 90 760 93 507 105 233 11 726 13
34. Valtionavustus länsimetron suunnitteluun (siirtomääräraha 2 v) 1 500 6 750 5 250 350
42. Valtionavustus koulutuksesta (kiinteä määräraha) 841 841 841
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 81 251 52 999 58 175 5 176 10
64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 8 668 7 767 8 067 300 4
65. Junien kaukoliikenteen osto (arviomääräraha) 30 400 31 400 1 000 3
70. Viestintävirasto 5 248 5 219 6 090 871 17
01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 248 5 219 6 090 871 17
72. Viestinnän korvaukset ja avustukset 13 614 14 264 20 500 6 236 44
42. Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha) 13 614 14 264 18 500 4 236 30
44. Valtionavustus suomalaisten televisio- ja radio-ohjelmien lähettämiseen ulkomaille (kiinteä määräraha) 2 000 2 000 0
80. Ilmatieteen laitos 30 216 30 278 31 422 1 144 4
01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 30 216 30 278 31 422 1 144 4
81. Merentutkimuslaitos 10 280 8 499 8 795 296 3
01. Merentutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 280 8 499 8 795 296 3
99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot 350 484 363 428 349 528 - 13 900 - 4
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 277 061 276 265 302 313 26 048 9
40. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 942 942 942
62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus liikenne- ja viestintäministeriön osalta (arviomääräraha) 11 488 12 421 873 - 11 548 - 93
78. Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen (arviomääräraha) 60 993 73 800 45 400 - 28 400 - 38
(88.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
  Yhteensä 1 794 810 1 828 259 2 130 320 302 061 17

  Henkilöstön kokonaismäärä 3 368 3 154 3 082    

Perusväylänpidon momenttien (perustienpito, vesiväylänpito ja perusradanpito) mitoituksessa on otettu huomioon toimintamenojen budjetointi toimintamenomomenteille (01).

Valtiovarainvaliokunta:

Liikenne- ja viestintäministeriö on hallitusohjelman mukaisesti laatimassa liikennepoliittista selontekoa, joka on määrä antaa eduskunnalle helmikuussa 2008. Selonteossa linjataan liikennepolitiikan pitkän aikavälin suuntaviivat. Siihen sisältyy kuluvan vaalikauden väyläinvestointiohjelma sekä pitkäjänteinen liikenteen ja infrastruktuurin kehittämis- ja investointiohjelma. Samalla selvitetään budjettirahoitusta täydentävien rahoitusmallien käyttöönotto väyläinvestointeihin. Selonteon aihealueita ovat mm. liikenneverkon ylläpito, kaupunkiliikenne, maaseudun liikenne, liikenneturvallisuus ja joukkoliikennepalvelut.

Valtiovarainvaliokunta on useaan kertaan edellyttänyt pitkäjänteisempää liikennepolitiikkaa. Vuonna 2004 valmistunut liikennepoliittisen ministerityöryhmän mietintö (LVM:n julkaisu 7/2004) sisälsi pitkäjänteisen investointiohjelman, mutta siihen ei liitetty sitovaa rahoitussuunnitelmaa eikä se siten tuonut toivottua parannusta päätöksentekoon.

Valiokunta on tyytyväinen, että liikennepoliittinen selonteko on nyt valmisteilla ja että siihen sisältyy pitkän aikavälin investointi- ja rahoitusratkaisuja. On myös erittäin tärkeää, että selonteon täytäntöönpanoon sitoudutaan ja että siihen liitetään konkreettinen rahoitussuunnitelma.

Useiden jo päätettyjen tiehankkeiden kustannusarviot ovat viime aikoina selvästi ylittyneet, mistä johtuen hyväksyttyjä sopimusvaltuuksia joudutaan talousarviossa korottamaan. Kustannustason noususta johtuen hankkeiden Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti ja Vt 14 Savonlinnan keskusta aloitus ehdotetaan siirrettäväksi vuoteen 2010. Lisäksi jo keväällä hyväksytyn menokehyksen yhteydessä päätettiin siirtää Lusi—Mikkeli-tien parannuksen aloitusta vuodella eli vuoteen 2009.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 7.8.2007 selvitysmiehen arvioimaan väylähankkeiden kustannusarvioiden ylityksiä ja ehdottamaan toimenpiteitä kustannusarvioiden luotettavuuden parantamiseksi. Selvitysmies on 22.11.2007 valmistuneessa raportissaan todennut mm., että suunnitelmat ovat olleet osittain puutteellisia ja että käytetty urakkamuoto on ollut joissakin tilanteissa virheellinen. Selvityksessä esitetään keinot kustannusarvioiden luotettavuuden parantamiseksi ja budjettikäytännön kehittämiseksi. Näitä ehdotuksia arvioidaan liikennepoliittisen selonteon valmistelussa.

Valiokunta ei ota tässä vaiheessa kantaa selvitysmiehen ehdotuksiin. Valiokunta viittaa kuitenkin aiempiin kannanottoihinsa (mm. VaVM 41/2006 vp sekä VaVM 6/2007 vp), joissa se on kiinnittänyt huomiota mm. budjetointijärjestelmän ja kehysmenettelyn uudistamiseen niin, että investointi- ja käyttömenot erotettaisiin nykyistä selkeämmin toisistaan.

Kuluvan vuoden talousarviossa päätettiin käynnistää ne vielä aloittamatta olleet kehittämishankkeet, jotka sisältyivät liikennepoliittisen ministerityöryhmän esittämään ns. ensimmäiseen koriin; ainoastaan Sepänkylän ohikulkutie (Vt 8) jäi käynnistämättä suunnitelmien vanhentumisen vuoksi. Hallitus ehdottaa kuitenkin kahden tiehankkeen lykkäämistä jo siirretyn Lusi—Mikkeli-hankkeen lisäksi. Valiokunta pitää välttämättömänä, että ennen uusien hankkeiden aloittamista käynnistetään kaikki ne investointihankkeet, joiden toteuttamisesta eduskunta on jo kertaalleen päättänyt.