Talousarvioesitys 2008

33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Sosiaaliturvan lähivuosien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen ja toimintakyky, kansantalouden yleinen kehitys, Euroopan integraatio, työllisyys ja pitkäaikaistyöttömyyden taso, köyhyys ja syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto, alueellinen kehitys sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutokset. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet, samoin yhteiset tavoitteet, eri alueiden toimintaohjelmat sekä politiikan tuloksia kuvaavat indikaattorit.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Uudistamalla työelämää ja sosiaaliturvaa voidaan taata kaikille riittävä ja aukoton perusturva.

Ministeriö vastaa terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta sekä osallistuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan. Samoin ministeriö osallistuu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa neljännes, koska sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan myös muiden pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenot kehittyvät maltillisesti vuosina 2008—2011. Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen pysyttelee vajaan 26 prosentin tasolla. Suomen sosiaalimenot ovat hieman alle EU-maiden keskitason.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet

• Edistetään terveyttä ja toimintakykyä
• Lisätään työelämän vetovoimaa
• Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä
• Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva.

Lisäksi hallitusohjelman painotuksena on perheiden hyvinvointia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa käsittelevät kokonaisuudet.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa tavoitteissa pyritään toteuttamaan sukupuolivaikutusten arviointi.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (602/2002) 1.1.2007 voimaan tulleen muutoksen periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön (työ- ja elinkeinoministeriö) kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain

Edistetään terveyttä ja toimintakykyä

Keskeisenä painopisteenä on väestöryhmien välisten terveyserojen supistaminen. Myös sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä. Väestön ja erityisesti nuorten lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitetta tuetaan erityisesti lukujen 33.03, 33.60 ja 33.70 kautta. Tavoitteena on, että

• ylipainoisten osuus laskee
• alkoholin haittavaikutukset vähenevät
• tupakointi vähenee
• uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee.

Lisätään työelämän vetovoimaa

Keskeisenä painopisteenä on kannustaa kansalaisia täysipainoiseen osallistumiseen työelämään ja lisätä työn kannustavuutta kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää työolojen kehittämistä, laadukasta työterveyshuoltoa ja kannustavaa sosiaaliturvaa, joka tukee työelämässä jatkamista. Keskeistä on saada pidennettyä työuria ja myöhennettyä eläkkeelle jäämistä. Tavoitetta tuetaan työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman avulla sekä poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta sekä erityisesti vuoden 2005 eläkeuudistuksella. Tavoitteena on, että

• vuonna 2011 työssäoloaika on pidentynyt yhdellä vuodella
• työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee aikavälillä 2007—2011
• sairauksien aiheuttamat poissaolot vähenevät 15 prosenttia aikavälillä 2007—2011.

Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä

Syrjäytymistä voidaan ehkäistä alentamalla pitkäaikaista työttömyyttä, takaamalla erityisryhmien palveluiden toimivuus sekä huolehtimalla vähimmäisetuuksien riittävästä tasosta. Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on myös köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Syrjäytymisessä on usein kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu opetusministeriön vastuulla olevan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Tavoitteena on, että

• pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat
• toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee.

Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa.

Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva

Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus. Kansalaisten toimivista peruspalveluista huolehditaan asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, samoin niiden saatavuudesta sekä suomen että ruotsin kielellä. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä alan houkuttelevuutta työpaikkana. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä vahvistetaan järjestelmän kannustavuutta ja riittävästä perusturvasta huolehtimista eri elämäntilanteissa. Tavoitteita tuetaan erityisesti lukujen 33.20, 33.30, 33.40 ja 33.60 kautta. Tavoitteena on, että

• parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua
• turvataan henkilöstön riittävyys
• varmistetaan palvelujen kestävä rahoitus
• taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutuminen varmistetaan sekä valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma vuosille 2008—2011, jolla vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä sekä ohjausta.

Sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalialan henkilöstörakenteessa, henkilöstön rekrytoinnissa ja alan koulutuksessa pyritään entistä tietoisemmin kiinnittämään huomiota miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Perheiden hyvinvointi

Tavoitteena on taata korkea syntyvyys ja laskea ensisynnyttäjien keski-ikää sekä tasata lapsista aiheutuvia kustannuksia. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa mahdollistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Hallitus sitoutuu vähentämään lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia ja syrjäytymistä. Lapsiperheitä tulee tukea, jotta lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tavoitetta tuetaan useiden momenttien kautta, erityisesti luvuissa 33.10 ja 33.60. Tavoitteena on, että

• tuetaan vanhemmuutta ja perheiden yhtenäisyyttä
• tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia
• vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä.

Perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi parannetaan pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia viettää aikaa lastensa kanssa. Luodaan perheille aitoja mahdollisuuksia valita lapsilleen paras hoitomuoto. Perhevapaista aiheutuvat kustannukset jaetaan nykyistä tasapuolisemmin mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken sekä yhteiskunnan rahoitusosuutta lisätään.

Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään muun muassa korottamalla äitiyspäivärahaa, äitien ja isien vanhempainrahaa sekä joustavoittamalla isien perhevapaiden käyttöä.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti koko valtioneuvoston toimin. Tavoitteena on, että

• naisten ja miesten välisiä palkkaeroja kavennetaan selkeästi tällä vaalikaudella. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toimenpidekokonaisuus toteutetaan vaalikauden aikana.
• naisten urakehitystä ja naisjohtajuutta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla edistetään suunnitelmallisesti.
• vähennetään työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan.
• miehiä kannustetaan perhevapaiden pitämiseen.
• sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheissa.
• tasa-arvotietoisuutta lisätään peruskouluissa ja opettajankoulutukseen ja lastentarhanopettajien koulutukseen sisällytetään sukupuolitietoista opetusta.
• tasa-arvotyötä toteuttavien viranomaisten ja naisjärjestöjen toiminnan edellytyksiä ja resursseja vahvistetaan.

Tavoitteisiin pyritään mm. laatimalla hallituksen tasa-arvo-ohjelma ja toteuttamalla samapalkkaisuusohjelman kirjaukset.

Tuottavuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2008 on 71 henkilötyövuotta. Hallinnonalan tuottavuustoimien kautta vähennettävä henkilötyömäärä on kaikkiaan 340 henkilötyövuotta vuosina 2005—2011. Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen ja liikelaitostamiseen, minkä tulee olla valmis vuoden 2008 loppuun mennessä. Toisaalta toimenpiteet kohdistuvat valvonta-, muutoksenhaku- ja lupaviranomaisten henkilöstötarpeen vähentämiseen vaikuttamalla esille tulevien asioiden määrään. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin toteutetaan vuoteen 2009 mennessä. Lisäksi ministeriön johto- ja asiantuntijatehtäviä kehitetään, suurten hankkeiden hallinnointia tehostetaan, sähköistä asianhallintaa jatketaan, toimintamuotoja tehostetaan sekä selvitetään ministeriön tehtävä, rooli ja koko.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2006—2008

¹⁾ Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 577 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen osuus 425 henkilötyövuotta.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on käynnistetty runsaasti erilaisia uudistus- ja kehittämishankkeita. Vuosille 2008—2011 ajoittuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa määritellään mm. keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet sekä niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet. Palvelujen järjestämiseen liittyy keskeisesti myös kunta- ja palvelurakenneuudistus. Lisäksi hallitus on käynnistänyt sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Hallitusohjelmaan sisältyy myös kaksi keskeisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan liittyvää politiikkaohjelmaa: terveyden edistämisen politiikkaohjelma sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma.

Vireillä olevilla hankkeilla on merkittävä vaikutus palvelujen järjestämiseen, niistä aiheutuviin kustannuksiin sekä palvelurakenteen uudistamiseen. Hankkeiden suuremmat kustannusvaikutukset ajoittuvat tuonnemmaksi, joten ne eivät vaikuta merkittävästi vielä ensi vuoden talousarvioon. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hankkeiden ja politiikkaohjelmien toteuttamiseen osoitetaan riittävät resurssit, jotta ne etenevät suunnitellussa aikataulussa.

Valiokunta korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa ja siihen liittyvissä hankkeissa ja uudistuksissa on kauttaaltaan ja määrätietoisesti vahvistettava ennalta ehkäisevän työn asemaa ja merkitystä. Lähtökohtana tulee olla terveyden, toimintakyvyn ja omatoimisuuden edistäminen sekä palvelujen vaikuttavuus. Ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset toimet ovat tehokkain tapa hillitä palvelujen ja menojen kasvua ja ne ovat tärkeitä ennen muuta kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi.

Lasten ja lapsiperheiden asema

Hallitusohjelmassa sekä ensi vuoden talousarvioesityksessä on monia tavoitteita, jotka tähtäävät lasten ja lapsiperheiden aseman parantamiseen. Valiokunta pitää asetettuja tavoitteita erittäin tärkeinä ja ajankohtaisina, sillä lasten ja lapsiperheiden pahoinvointi on monella tavalla lisääntynyt mm. alkoholi- ja mielenterveysongelmien vuoksi. Myös lapsiperheiden köyhyys on edelleen vakava ongelma. Stakesin noin vuosi sitten julkaisemassa laajassa hyvinvointitutkimuksessa todettiin, että suhteellinen köyhyys oli lisääntynyt ja nimenomaan lapsiperheiden köyhyys oli kasvanut.

Valiokunnan mielestä konkreettiset lapsiperheiden asemaa parantavat toimenpiteet jäävät vielä ensi vuoden talousarvioesityksessä suhteellisen vähäisiksi. Esimerkiksi lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostaminen 10 eurolla ei paranna kaikkein pienituloisimpien yksinhuoltajien tilannetta, koska tukea määriteltäessä lapsilisän korotus pienentää toimeentulotukea.

Valiokunnan mielestä jatkossa on edelleen tehostettava niitä toimia, joilla parannetaan lasten ja lapsiperheiden elämäntilannetta. Lapsiperheiden taloudellisen aseman vahvistaminen on keskeistä, sillä lapsiperheiden köyhyys lisää syrjäytymisriskiä ja vaikeuttaa lasten ja nuorten suotuisaa kehitystä. On myös tärkeää panostaa ongelmien varhaiseen tunnistamiseen sekä perheitä tukevien palveluketjujen toimivuuteen.

Valiokunta korostaa myös toimia, joilla voidaan parantaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja lapsiperheiden vanhempien jaksamista. Lapsiperheiden arkea helpottaisi esim. nykyistä paremmat mahdollisuudet kotipalvelujen saamiseen.

Eduskunta edellyttää, että sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota köyhimpien lapsiperheiden taloudellisen aseman parantamiseen sekä riittävän perusturvan varmistamiseen. Etuuksien yhteensovituksessa on otettava aiempaa paremmin huomioon toimeentulotuen varassa olevat lapsiperheet.

Kuten edellä on todettu, hallitusohjelmaan sisältyy paljon tavoitteita lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Valiokunnan mielestä on perusteltua, että lasten ja perheiden hyvinvointi sisältyisi myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategisiin tavoitteisiin. Valiokunta katsoo, että valtion talousarvion yhteydessä tulisi myös arvioida kokonaisvaltaisesti budjetin vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Saadun selvityksen mukaan monet kunnat suorittavat jo Stakesin ohjeiden mukaista lapsivaikutusten arviointia kunnallisten lapsiohjelmien yhteydessä.

Eduskunta edellyttää, että sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota köyhimpien lapsiperheiden taloudellisen aseman parantamiseen sekä riittävän perusturvan varmistamiseen. Etuuksien yhteensovituksessa on otettava aiempaa paremmin huomioon toimeentulotuen varassa olevat lapsiperheet.