Talousarvioesitys 2008

10. Maaseudun kehittäminen

Selvitysosa:Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut ja mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Maatiloilla maatalouden ohella harjoitettava muu yritystoiminta on lisääntynyt. Kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero suhteessa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun on kuitenkin edelleen hieman kasvanut. Kehityssuunnan arvioidaan jatkuvan.

¹⁾ Tunnusluvut on esitetty vuonna 2006 päivitetyn maaseudun kolmijakoluokittelun ja vuoden 2006 kuntajaon mukaan.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla maaseudun säilymiseen asuttuna ja elinvoimaisena vaikutetaan muun muassa maaseudun yritys-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden samoin kuin maaseudun neuvonnan avulla. Voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamia mahdollisuuksia hyödynnetään.

Ohjelmakaudelle 2000—2006 asetetut tavoitteet on jo tähän mennessä ylitetty, kun on vaikutettu lähes 5 000 uuden yrityksen perustamiseen, yli 12 000 uuden työpaikan luomiseen sekä yli 220 000 koulutetun osaamisen lisääntymiseen. Yli 60 % uusista yrityksistä ja 65 % uusista työpaikoista on sijainnut harvaanasutulla ja ydinmaaseudulla. Ohjelmien toteuttaminen jatkuu tavoite 1-alueilla ja Leaderin osalta vuoden 2008 loppuun saakka. Lisäksi on laadittu yli 1 800 kyläsuunnitelmaa.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla edistetään kaudella 2007—2013 maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä. Ohjelmalla pyritään maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen ja niiden monipuolistamiseen, muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen. Ohjelman toimintalinjojen 1, 3 ja 4 toimenpiteet sekä tekninen apu rahoitetaan pääosin tämän luvun määrärahoin ja toimintalinjan 2 toimenpiteet luvun 30.20 määrärahoin.

Kansallisen maaseutupolitiikan tavoitteeksi on vuosien 2007—2010 maaseutupoliittisessa erityisohjelmassa asetettu elinkeinojen ja työn uudistaminen, osaamisen tason nostaminen, peruspalvelujen ja asumisen kehittäminen sekä maaseudun toimintarakenteiden vahvistaminen. Kansallisesti rahoitetaan muun muassa valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita, erityisesti laajoja toimialakohtaisia verkostohankkeita sekä yhdeksää maaseutuprofessuuria.

Maaseutumaisilla seutukunnilla tulee olla tarjolla kattavat, maaseutuyritysten tarpeita vastaavat neuvontapalvelut (ml. bioenergianeuvonta), jotka luovat maaseudun kehittämiselle vankan osaamispohjan. Näiden pitkäjänteinen tarjonta ja kehittäminen on turvattava sekä kansallisin että EU:n osarahoittamin toimin. Neuvontajärjestöjen yritysneuvonnalla kehitetään maaseudun yrittäjyyttä, lisätään liiketoimintaosaamista sekä sukupolven- ja muita omistajanvaihdoksia. Kansallisilla totopelivaroilla edistetään hevostaloutta, erityisesti kotimaista hevoskasvatusta. 4H-toiminta vahvistaa erityisesti maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta lisäämällä lasten ja nuorten kiinnostusta maaseutuun sekä maaseudun ammatteihin ja metsään. Toiminnassa toteutuvat myös uuden nuorisolain tavoitteet.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2008 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä tarkentavat toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet:

• ohjelmakaudella 2007—2013 luodaan vähintään 4 000 uutta yritystä,
• ohjelmakaudella 2007—2013 luodaan vähintään 10 000 uutta työpaikkaa,
• ohjelmakaudella 2007—2013 koulutetaan vähintään 165 000 henkilöä, ja
• vuoden 2008 loppuun mennessä on laadittu vähintään 1 900 kyläsuunnitelmaa.

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 590 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena.

Määrärahaa saa käyttää myös vuonna 2004 Loimaalle perustetun maatalousmuseon vuokra- ja muihin toimintamenoihin enintään 852 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtionavulla turvataan tasokkaan sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattavan neuvonnan tarjonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Alueellinen neuvontajärjestö tavoittaa vuosittain yli 40 % maatiloista (laskutettujen asiakkaiden määrä).

Valtionavun käytön alustavat tavoitteet:

1. Maaseutuyritysten kilpailukyvyn sekä tuotteiden, toiminnan ja palvelujen laadun parantaminen

• keskitytään asiantuntija-avun antamiseen taloudellisten laskelmien ja taloussuunnitelmien tekemisessä sekä analysoinnissa, yrityskokonaisuuden johtamisessa ja maatilojen omistajanvaihdossuunnitelmissa.

2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen

• maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentämiseksi tehdään viljelysuunnitelmia tiloille sekä keskitytään hyvien viljelymenetelmien neuvontaan.

3. Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen

• neuvonnan painopistealueina ovat energiantuotanto, maaseutumatkailu, urakointi ja muu palveluyrittäjyys. Neuvonta kattaa yrityksen elinkaaren perustamisesta sukupolvenvaihdokseen.
• maatalouden energiatuotannon lisäämiseksi neuvonnassa keskitytään tuotantotekniikoiden sekä tuotannon kannattavuuden, tukimahdollisuuksien ja markkinointikanavien esittelyyn sekä energiakartoituksiin, joissa selvitetään tilatason mahdollisuudet sekä bioenergian tuotantoon että energian säästöön.

Määrärahaa voi käyttää myös edistämään Suomen Hevostietokeskus ry:n toimintaa.

Maaseutuneuvonta. Neuvontajärjestöt edistävät yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa elinkeinotoiminnan kehitystä ja yritystoiminnan monipuolistamista maaseudulla. Valtionavun keskeisenä tavoitteena on turvata kattavat neuvontapalvelut koko maassa.

Maaseutuneuvonnan valtion rahoitus on vähentynyt 14 prosentilla ja henkilöstön määrä pelkästään suomenkielisten maaseutukeskusten osalta noin 230 henkilötyövuodella vuosina 2000—2007. Valtion rahoituksen leikkausta on kompensoitu hankerahoituksella ja palveluiden hintaa nostamalla. Näillä keinoin maaseutukeskukset ovat kyenneet säilyttämään koko maan kattavat palvelut.

Valiokunta pitää tärkeänä, että nykyinen rahoitusosuus (noin 20 % neuvontajärjestöjen budjetista) säilyy, jotta varmistetaan kansallisesti tärkeiden maatalouden ja maaseudun kehittämisasioiden eteenpäin vieminen koko maassa.

Erityisesti maidon ja naudanlihan tuotantoon tarvitaan nopeita toimia kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn kehittämiseksi, jotta tuotantoa pystytään harjoittamaan myös tulevien haasteiden, mm. maitokiintiöiden mahdollisen vapautumisen jälkeen. Valiokunnan saaman tiedon mukaan pohjoismaisen yhteistyön puitteissa neuvontajärjestöjen on syytä ottaa käyttöön uusi maidontuotannon ohjaus- ja suunnittelujärjestelmä, jonka rakentamiseen tarvitaan 1,2 miljoonaa euroa vuosina 2008—2009.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös hevostalouteen, joka on sekä maaseudun että kaupunkitaajamien kehittyvä elinkeino. Perinteisen ravi- ja ratsastusurheilun ohella hevosten käyttö on monipuolistunut esimerkiksi nuorten kasvatus- ja liikuntatyön edistämisessä, aikuisten terveysliikuntamuotona ja terapiakäytössä. Valiokunta pitää tärkeänä turvata hevosalan osaamisen ja yritysten kannattavuuden edellytykset.

Maatalousyrittäjien työterveyspalveluiden osalta valiokunta viittaa jäljempänä luvussa 33.60 käsiteltyyn kehittämistarpeeseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös neuvontajärjestöt ottavat huomioon maaseutuyrittäjien jaksamiseen liittyvät asiat palveluidensa kehittämisessä.

Valiokunta lisää edellä olevan perusteella momentille 470 000 euroa neuvontajärjestöille maaseutuneuvonnan rahoittamiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen sekä 100 000 euroa ProAgrialle kohdennettuna Suomen Hevostietokeskus ry:n toimintaan.

Maatalousmuseo Sarka. Momentin perustelujen mukaan määrärahaa saa käyttää vuonna 2004 Loimaalle perustetun maatalousmuseon toimintamenoihin enintään 672 000 euroa. Valtiovarainvaliokunta on vuosittain lisännyt määrärahaa siten, että se on ollut yhteensä 852 000 euroa. Tasoa on pidetty valtionavun vähimmäistasona myös tulevina vuosina.

Maatalousmuseon yhteenlasketut välttämättömät kiinteistö-, henkilöstö- ja toimitilakulut ovat lähes 1,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 omien tuottojen osuus museon vuosibudjetista oli noin 18 prosenttia. Lisäksi Loimaan kaupunki avustaa museota vuosittain 160 000 eurolla. Vuosibudjetista jää siten esitetyllä valtionavulla puuttumaan yli 200 000 euroa.

Valiokunta on mietinnössään VaVM 41/2006 vp katsonut, että maatalousmuseon valtionapu sopisi paremmin opetusministeriön pääluokkaan, johon museotoiminta on pääosin muutenkin sijoitettu. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausumassa on sitouduttu valtionavun maksamiseen maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta vuoteen 2010 saakka. Opetusministeriö on käynnistänyt valiokunnan näkemyksen (VaVM 41/2006 vp, VaVM 45/2005 vp) mukaisesti siirtoa koskevan valmistelun.

Momentille lisätään 180 000 euroa maatalousmuseon vuokra- ja muihin toimintakuluihin.

54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 8 832 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) 18 §:ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti ja hevostalousneuvottelukunnan sekä hevostalouslain (796/1993) mukaisten menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Totopeleistä arvioidaan valtion osuutena kertyvän 9 000 000 euroa, jota vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.20. Kun valtion osuudesta käytetään momentilla 30.20.01 myönnettäviä määrärahoja vastaavasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hevostalouden tutkimukseen 168 000 euroa, valtion osuudesta jää tälle momentille 8 832 000 euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.

55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 4 870 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria ja tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen omalla kotiseudulla. Erilaiset käytännön taitoja edellyttävät metsä-, luonto- ja ympäristöasiat ovat toiminnan painopistealueita.

4H-neuvontajärjestössä on yhteensä yli 300 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa noin 90 % Suomen kunnista. 4H-neuvonnan tavoitteista sovitaan tarkemmin neuvonnan ja maa- ja metsätalousministeriön välisissä tulossopimuksissa.

4H-nuorisotyö edistää lasten ja nuorten omatoimisuutta, yritteliäisyyttä ja työelämävalmiuksia. Myös vastuu ympäristöstä ja suvaitsevainen monikulttuurisuus ovat mukana 4H-harrastuksessa. Viime vuosina 4H-harrastuksen suosio on kasvanut ja alueellinen kattavuus parantunut. Noin 300 kerhoa tarjoavat toiminnan mahdollisuuksia syrjäisilläkin kylillä. Jäsenmäärä on kasvanut yli 80 000:een.

Kuntarakenteen muutos tuo osaltaan lisäpaineita 4H-nuorisotyön tulevaisuudelle, koska kunnat osallistuvat 4H-yhdistysten rahoitukseen. Pelkästään talousarvioesityksessä ehdotettu 200 000 euron tuen leikkaus yhdistettynä ennakoituun kustannustason nousuun merkitsee valtakunnallisesti yli 30 toimihenkilön supistusta. Valiokunta korostaa, että kiristyvä talous saattaa johtaa siihen, että 4H-nuorisotyö loppuu ensin niillä alueilla, joilla sitä eniten tarvitaan.

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa.

61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 53 000 000 euroa.

Vuonna 2008 saa tehdä ohjelmakauteen 2007—2013 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 63 300 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2007 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2008.

Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2000—2006 tavoite 1-ohjelmia ja Leader+-yhteisöaloiteohjelmaa toteuttavien hankkeiden sekä ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta (EMOTR-O) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa myös käyttää EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa yhdessä vastinrahoitusmomentin 30.10.62 määrärahojen kanssa käyttää EMOTR-O:n ja maaseuturahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 170 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen.

Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta 1 750 000 euroa ja määrärahasta 2 600 000 euroa Kainuun maakuntaan.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha on osaksi alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 19 200 000 euroa tavoite 1-ohjelmissa, 6 500 000 euroa Leader+-yhteisöaloiteohjelmassa ja 27 300 000 euroa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa.

¹⁾ Ei sisällä alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa (ALMA).

²⁾ Sisältää osan linjasta 1, linjan 3, osan linjasta 4 ja teknisen avun.

Momentin teknisen avun määrärahaa käytetään myös momenttien 30.20.43 ja 30.20.44 osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutukseen liittyvän teknisen avun EU:n rahoitusosuuden maksamiseen. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti määrärahasta rahoitetaan EMOTR-O:n ja maaseuturahaston osuutta.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02 sekä valtion rahoitusosuus momentille 30.10.62.

62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 41 600 000 euroa.

Vuonna 2008 saa tehdä ohjelmakauteen 2007—2013 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 69 400 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2007 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2008.

Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2000—2006 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta (EMOTR-O) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien tavoite 1- ja tavoite 2-ohjelmia sekä Leader+- ja Interreg III-yhteisöaloiteohjelmia toteuttavien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa myös käyttää EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös tekniseen apuun yhteisön tukiedellytysten mukaisesti yhdessä momentilla 30.10.61 olevan EU-osuuden kanssa sekä alueellisen maaseudun kehittämisohjelman, Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman ja Leader+-yhteisöaloiteohjelman osalta kokonaan kansallisesti rahoitettavana osuutena sisältäen myös maaseudun kehittämistoimenpiteiden arviointiin tarvittavat varat ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää kansallisena teknisenä apuna enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ohjelmakauteen 2000—2006 liittyviin tehtäviin. Määrärahaa saa käyttää myös neuvoston asetuksen (EY/1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset), neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta 2 000 000 euroa ja määrärahasta 1 600 000 euroa Kainuun maakuntaan.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha on osaksi alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahaa arvioidaan tarvittavan 51 500 000 euroa. Kun käytettävissä on 9 900 000 euroa vuodelta 2006 siirtyvää määrärahaa ohjelmakauden 2000—2006 rahoitusosuuteen, momentille tarvitaan 41 600 000 euroa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 21 000 000 euroa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston (EMOTR-O) ja 400 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeiden valtion rahoitusosuutena sekä 29 900 000 euroa maaseuturahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Lisäksi määrärahasta arvioidaan käytettävän kokonaan kansallisesti rahoitettavana osuutena 100 000 euroa tekniseen apuun ja 100 000 euroa yhteisön varoista sidottujen hankkeiden maksatusten korjaamiseen.

¹⁾ Tarpeesta voidaan kattaa vuodelta 2006 siirtyvällä määrärahalla 9,9 milj. euroa, joten v. 2008 budjetoitava määräraha on 41,6 milj. euroa.

¹⁾ Ei sisällä alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa (ALMA).

²⁾ Sisältää osan linjasta 1, linjan 3, osan linjasta 4 ja teknisen avun.

³⁾ Lisäksi on käytettävissä 9,9 milj. euroa vuodelta 2006 siirtyvää määrärahaa.

Momentin teknisen avun määrärahaa käytetään myös momenttien 30.20.43 ja 30.20.44 osalta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutukseen liittyvän teknisen avun valtion osuuden maksamiseen. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti määrärahasta rahoitetaan hankkeiden valtionosuutta, joihin myönnetään EU:n osarahoitusta EMOTR-O:sta ja maaseuturahastosta.

63. Maaseudun kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 603 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000), maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen kohdentamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1289/2002) ja maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (129/2002) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot. Määrärahaa voidaan myöntää em. lainsäädännön edellyttämässä laajuudessa myös julkisyhteisöjen toteuttamiin hankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahalla rahoitetaan valtakunnallisia maaseudun kehittämishankkeita, jotka ovat lähinnä laajoja verkostohankkeita. Momentilta osarahoitetaan hankkeina myös yhdeksää maaseutuprofessuuria. Määrärahalla tuetaan erityisesti valtioneuvoston maaseutupoliittisen erityisohjelman ja neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteita ja toteuttamista.

Määrärahasta on tarkoitus osoittaa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 610 000 euroa. Kylätoiminnan valtionavun tavoitteena on rahoituspohjan vakauttaminen ja välttämättömän kehitystyön jatkumisen turvaaminen.

Määrärahasta on tarkoitus osoittaa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 530 000 euroa. Valtionavun tavoitteena on kylätoiminnan rahoituspohjan vakauttaminen ja välttämättömän kehitystyön turvaaminen.

Maamme 3 900 kylän keskusjärjestönä toimii Suomen Kylätoiminta ry. Sen toiminta painottuu yhä enemmän koko maata koskevien, mutta alueilla tai paikallisesti toteutettavien verkostohankkeiden suunnitteluun.

Valiokunta korostaa, että kylätoiminnalla luodaan uusia paikallisia, asukkaiden voimavaroja hyödyntäviä palveluja, joita tarvitaan kuntien lukumäärän vähentyessä ja etäisyyksien kasvaessa varsinkin harvaan asutulla maaseudulla. Kylätoiminnan voimistuminen merkitsee myös kyläyhteisön sosiaalisten suhteiden vahvistumista ja eri väestöryhmien yhteyksien lisääntymistä.

Valiokunta pitää tärkeänä kylätoiminnan rahoituspohjan turvaamista ja lisää momentille 80 000 euroa.