Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       23. Valtioneuvosto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2008

35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja luonnonvarojen ehtymisen ja pilaantumisen vuoksi ympäristöongelmat maapallolla ovat lisääntymässä. Ympäristöasioiden globaali ja valtionrajat ylittävä luonne on jatkuva haaste myös kansainväliselle yhteistyölle.

Ilmastonmuutoksen torjunta, muutokseen sopeutuminen ja muiden ympäristöongelmien tarvitsemat ratkaisut suuntaavat kysynnän kasvaessa merkittävästi teknologiaa, osaamista ja talouden voimavarojen käyttöä. EU on maaliskuussa 2007 hyväksynyt tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tehokkaita toimia yhdyskuntarakenteen kehityksen suuntaamisessa erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla samoin kuin huolellista EU:n sisäisen taakanjaon suunnittelua ja toimeenpanon valmistelua.

EU on asettanut tavoitteeksi pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä. Kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämisessä uudet teknologiat ja innovaatiot tarjoavat mahdollisuuksia. Valtion rajat ylittävien vaarallisten kemikaalien mukaan lukien orgaanisten aineiden päästöjen, ravinnekuormituksen ja hiukkaspäästöjen vähentäminen ovat myös kansainvälisen ympäristönsuojelun keskeisiä tavoitteita.

Suomessa haitalliset päästöt maahan, vesiin ja ilmaan ovat vähentyneet kansainvälisten sopimusten vaatimusten, Suomen ympäristölupajärjestelmän sekä teollisuuden ja yhdyskuntien omaehtoisten toimien ansiosta. Tuotannon ja kulutuksen kasvu lisää kuitenkin luonnonvarojen ja energian käyttöä sekä osaltaan jätteiden määrää ja päästöjä ympäristöön. Ympäristöriskit ovat kasvussa etenkin merellä lisääntyvien öljy- ja kemikaalikuljetusten vuoksi. Maatalouden ravinnekuormitus rehevöittää vesiä. Kansallista työtä päästöjen vähentämiseksi ja öljy- ja kemikaalikuljetusten riskien hallitsemiseksi on edelleen jatkettava. Yhteiskunnan ekotehokkuuden parantaminen edellyttää aktiivista ympäristöpolitiikkaa ja uudenlaista yhteistyötä ja vaikuttamista ympäristöpolitiikan ja ohjauskeinojen monipuolistamiseksi.

Taloustilanne, etenkin työllisyyden, muuttoliikkeen ja korkotason kehitys vaikuttavat ratkaisevasti asuntokysyntään. Matala korkotaso ja kotitalouksien kasvavat tulot ylläpitävät edelleen vilkasta asuntolainojen ja omistusasuntojen kysyntää koko maassa. Aiempaa suuremmat asuntolainat lisäävät kotitalouksien riskejä. Riittävä asuntotonttien kaavoitus sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen kasvavilla kaupunkiseuduilla on tärkeää yhdyskuntarakenteen tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi. Kasvukeskusten riittävä asuntotuotanto on välttämätön asuntomarkkinoiden vakauden ylläpitäjä, joka on kohdannut vaikeuksia kaavoitettujen asuntotonttien puutteen ja rakennusalan työvoiman ja materiaalien heikentyneen saatavuuden seurauksena kasvukeskuksissa. Toisaalta monessa osassa maata väestö vähenee ja asuntojen jääminen tyhjiksi edellyttää toimia yhdyskuntien elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Väestön ikääntyessä on varauduttava asumisen ja yhdyskuntien tarjoamien palvelujen kysynnän muutoksiin. Rakentamisen laatu sekä rakennusten energiatehokkuus ja turvallisuus ovat keskeisiä rakentamisen ohjauksessa.

Lisääntyvien tehtävien, tuottavuustavoitteiden ja palvelujen hyvän laadun yhteensovittaminen edellyttää tehtävien ja niihin käytettävien voimavarojen uudelleenarviointia sekä hallinnon rakenteiden ja toimintatapojen kehittämistä. Ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Valtioneuvosto asettaa seuraavat tavoitteet ympäristöministeriön toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:

  • Ilmastonmuutosta hillitään laajalla kansainvälisellä ja kansallisella yhteistyöllä ja oikeudenmukaisella taakanjaolla. Valmiudet ilmastonmuutokseen sopeutumiseen paranevat.
  • Itämeren tila paranee ja ympäristöriskit vähenevät.
  • Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen hidastuu.
  • Asuntotonttien tarjonta ja siten asuntotarjonta Helsingin seudulla kasvaa ja vahvistaa seudun yhdyskuntarakenteen toimivuutta, työvoiman liikkuvuutta ja seudun kilpailukykyä.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat alustavat tulostavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu

  • Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian mukaisesti pyritään siihen, että monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyy vuoteen 2010 mennessä ja luonnon tilan suotuisa kehitys vakiintuu vuoteen 2016 mennessä.
  • Etelä-Suomen metsien uuden monimuotoisuusohjelman toimet edistävät metsien suojelua.
  • Vaarallisimpien kemikaalien ja pienhiukkasten esiintyminen ympäristössä sekä niille altistuminen vähenevät asteittain.
  • Itämereen ja sisävesiin kohdistuva ravinnekuormitus vähenee ja tärkeiden pohjavesien pilaantumisriski pienenee.
  • Suomella on tekninen, tiedollinen ja yhteiskunnallinen valmius vaikuttaa ilmastosopimuksen uuden sitoumuskauden tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen.
  • Jätteiden hyödyntäminen tehostuu ja kaatopaikoille viedyn jätteen määrä vähenee.

Kestävä yhdyskuntakehitys, rakentaminen ja asuminen

  • Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne eheytyy, taloudellisuus paranee ja ympäristökuormitus vähenee.
  • Kaavoitus- ja maapolitiikan välineitä käytetään aktiivisesti ja monipuolisesti kysyntää vastaavan asuntotuotannon, elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kestävän yhdyskuntakehityksen turvaamiseksi.
  • Rakentamisen ohjaus tukee rakentamisen laadun sekä erityisesti rakennuskannan energiatehokkuuden ja taloudellisuuden paranemista.
  • Kiinteistönomistajat varautuvat riittävästi korjaustoimenpiteisiin, ja asunto-osakeyhtiötalojen ylläpito- ja korjaustoiminta kehittyy.
  • Turvataan heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia hyvään asumiseen kohtuullisin kustannuksin.
  • Lähiöt ovat toimivia ja viihtyisiä asumisympäristöjä.

Talousarvioesityksen rakennetta on muutettu yhdistämällä eräitä lukuja ja momentteja.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Ympäristöministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2008 on 46 henkilötyövuotta.

Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2007
varsinainen
talousarvio
2008
varsinainen
talousarvio
       
35.10.63 Luonnonsuojelun hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 31,8 12
35.10.70 Ympäristövahinkojen torjunta-aluksen hankinta (siirtomääräraha 3 v)    
  — tilausvaltuus 23 -
35.10.77 Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 5 5

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2006—2008

    v. 2006
tilinpäätös
1000 €
v. 2007
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2008
varsinainen
talousarvio
1000 €

Muutos 2007—2008
    1000 € %
             
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 141 942 140 689 142 028 1 339 1
01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 36 812 34 485 32 256 - 2 229 - 6
02. Alueellisten ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 65 620 65 463 67 408 1 945 3
03. Ympäristölupavirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 685 4 679 4 979 300 6
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 606 25 062 26 385 1 323 5
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 8 220 9 000 9 000
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 000 2 000
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 111 213 105 096 118 713 13 617 13
20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) 2 467 2 667 3 000 333 12
21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) 2 100 2 112 1 570 - 542 - 26
22. Maatalouden vesiensuojelu (siirtomääräraha 3 v) 1 000 1 000 0
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 24 038 23 778 24 059 281 1
60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 300 2 300
61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 750 1 100 1 300 200 18
62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus ympäristöministeriön osalta (arviomääräraha) 9 095 12 039 6 484 - 5 555 - 46
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) 38 799 34 000 35 000 1 000 3
64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 2 000 1 500 3 000 1 500 100
65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) 1 364 2 300 2 300
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) 1 500 1 500 1 500
(67.) Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v) 1 600 800 - 800 - 100
70. Ympäristövahinkojen torjunta-aluksen hankinta (siirtomääräraha 3 v) 5 000 10 000 23 000 13 000 130
77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) 11 900 11 000 14 200 3 200 29
(88.) Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 7 600
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 77 925 58 339 68 585 10 246 18
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 650 4 639 4 935 296 6
37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) 925 850 800 - 50 - 6
55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) 70 000 50 500 60 500 10 000 20
60. Siirto valtion asuntorahastoon
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 350 2 350 2 350
(30.) Asumisen edistäminen
(40.) Alueelliset ympäristökeskukset
(50.) Ympäristölupavirastot
(60.) Suomen ympäristökeskus
(70.) Valtion asuntorahasto
(99.) Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot
  Yhteensä 331 080 304 124 329 326 25 202 8

  Henkilöstön kokonaismäärä 3 190 3 160 3 110    

Valtiovarainvaliokunta:

Ympäristöministeriön hallinnonalan vuoden 2008 talousarvioesitys on 325,5 miljoonaa euroa. Yleinen asumistuki, joka aiemmin oli kaksi kolmasosaa ministeriön määrärahoista, siirtyy vuoden 2008 alusta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.

Hallinnonalan määrärahat jakaantuvat ympäristöhallinnon toimintamenoihin, ympäristön- ja luonnonsuojeluun sekä yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen asiakokonaisuuteen. Valtion asuntorahaston varoja arvioidaan käytettävän lisäksi noin 650 miljoonaa euroa asuntolainojen, asuntotoimen korkotukien ja avustusten sekä rahaston lainojen korkojen ja kuoletusten maksamiseen.