Talousarvioesitys 2008

35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja luonnonvarojen ehtymisen ja pilaantumisen vuoksi ympäristöongelmat maapallolla ovat lisääntymässä. Ympäristöasioiden globaali ja valtionrajat ylittävä luonne on jatkuva haaste myös kansainväliselle yhteistyölle.

Ilmastonmuutoksen torjunta, muutokseen sopeutuminen ja muiden ympäristöongelmien tarvitsemat ratkaisut suuntaavat kysynnän kasvaessa merkittävästi teknologiaa, osaamista ja talouden voimavarojen käyttöä. EU on maaliskuussa 2007 hyväksynyt tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tehokkaita toimia yhdyskuntarakenteen kehityksen suuntaamisessa erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla samoin kuin huolellista EU:n sisäisen taakanjaon suunnittelua ja toimeenpanon valmistelua.

EU on asettanut tavoitteeksi pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä. Kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämisessä uudet teknologiat ja innovaatiot tarjoavat mahdollisuuksia. Valtion rajat ylittävien vaarallisten kemikaalien mukaan lukien orgaanisten aineiden päästöjen, ravinnekuormituksen ja hiukkaspäästöjen vähentäminen ovat myös kansainvälisen ympäristönsuojelun keskeisiä tavoitteita.

Suomessa haitalliset päästöt maahan, vesiin ja ilmaan ovat vähentyneet kansainvälisten sopimusten vaatimusten, Suomen ympäristölupajärjestelmän sekä teollisuuden ja yhdyskuntien omaehtoisten toimien ansiosta. Tuotannon ja kulutuksen kasvu lisää kuitenkin luonnonvarojen ja energian käyttöä sekä osaltaan jätteiden määrää ja päästöjä ympäristöön. Ympäristöriskit ovat kasvussa etenkin merellä lisääntyvien öljy- ja kemikaalikuljetusten vuoksi. Maatalouden ravinnekuormitus rehevöittää vesiä. Kansallista työtä päästöjen vähentämiseksi ja öljy- ja kemikaalikuljetusten riskien hallitsemiseksi on edelleen jatkettava. Yhteiskunnan ekotehokkuuden parantaminen edellyttää aktiivista ympäristöpolitiikkaa ja uudenlaista yhteistyötä ja vaikuttamista ympäristöpolitiikan ja ohjauskeinojen monipuolistamiseksi.

Taloustilanne, etenkin työllisyyden, muuttoliikkeen ja korkotason kehitys vaikuttavat ratkaisevasti asuntokysyntään. Matala korkotaso ja kotitalouksien kasvavat tulot ylläpitävät edelleen vilkasta asuntolainojen ja omistusasuntojen kysyntää koko maassa. Aiempaa suuremmat asuntolainat lisäävät kotitalouksien riskejä. Riittävä asuntotonttien kaavoitus sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen kasvavilla kaupunkiseuduilla on tärkeää yhdyskuntarakenteen tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi. Kasvukeskusten riittävä asuntotuotanto on välttämätön asuntomarkkinoiden vakauden ylläpitäjä, joka on kohdannut vaikeuksia kaavoitettujen asuntotonttien puutteen ja rakennusalan työvoiman ja materiaalien heikentyneen saatavuuden seurauksena kasvukeskuksissa. Toisaalta monessa osassa maata väestö vähenee ja asuntojen jääminen tyhjiksi edellyttää toimia yhdyskuntien elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Väestön ikääntyessä on varauduttava asumisen ja yhdyskuntien tarjoamien palvelujen kysynnän muutoksiin. Rakentamisen laatu sekä rakennusten energiatehokkuus ja turvallisuus ovat keskeisiä rakentamisen ohjauksessa.

Lisääntyvien tehtävien, tuottavuustavoitteiden ja palvelujen hyvän laadun yhteensovittaminen edellyttää tehtävien ja niihin käytettävien voimavarojen uudelleenarviointia sekä hallinnon rakenteiden ja toimintatapojen kehittämistä. Ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Valtioneuvosto asettaa seuraavat tavoitteet ympäristöministeriön toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:

• Ilmastonmuutosta hillitään laajalla kansainvälisellä ja kansallisella yhteistyöllä ja oikeudenmukaisella taakanjaolla. Valmiudet ilmastonmuutokseen sopeutumiseen paranevat.
• Itämeren tila paranee ja ympäristöriskit vähenevät.
• Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen hidastuu.
• Asuntotonttien tarjonta ja siten asuntotarjonta Helsingin seudulla kasvaa ja vahvistaa seudun yhdyskuntarakenteen toimivuutta, työvoiman liikkuvuutta ja seudun kilpailukykyä.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat alustavat tulostavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu

• Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian mukaisesti pyritään siihen, että monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyy vuoteen 2010 mennessä ja luonnon tilan suotuisa kehitys vakiintuu vuoteen 2016 mennessä.
• Etelä-Suomen metsien uuden monimuotoisuusohjelman toimet edistävät metsien suojelua.
• Vaarallisimpien kemikaalien ja pienhiukkasten esiintyminen ympäristössä sekä niille altistuminen vähenevät asteittain.
• Itämereen ja sisävesiin kohdistuva ravinnekuormitus vähenee ja tärkeiden pohjavesien pilaantumisriski pienenee.
• Suomella on tekninen, tiedollinen ja yhteiskunnallinen valmius vaikuttaa ilmastosopimuksen uuden sitoumuskauden tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen.
• Jätteiden hyödyntäminen tehostuu ja kaatopaikoille viedyn jätteen määrä vähenee.

Kestävä yhdyskuntakehitys, rakentaminen ja asuminen

• Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne eheytyy, taloudellisuus paranee ja ympäristökuormitus vähenee.
• Kaavoitus- ja maapolitiikan välineitä käytetään aktiivisesti ja monipuolisesti kysyntää vastaavan asuntotuotannon, elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kestävän yhdyskuntakehityksen turvaamiseksi.
• Rakentamisen ohjaus tukee rakentamisen laadun sekä erityisesti rakennuskannan energiatehokkuuden ja taloudellisuuden paranemista.
• Kiinteistönomistajat varautuvat riittävästi korjaustoimenpiteisiin, ja asunto-osakeyhtiötalojen ylläpito- ja korjaustoiminta kehittyy.
• Turvataan heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia hyvään asumiseen kohtuullisin kustannuksin.
• Lähiöt ovat toimivia ja viihtyisiä asumisympäristöjä.

Talousarvioesityksen rakennetta on muutettu yhdistämällä eräitä lukuja ja momentteja.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Ympäristöministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2008 on 46 henkilötyövuotta.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2006—2008

Ympäristöministeriön hallinnonalan vuoden 2008 talousarvioesitys on 325,5 miljoonaa euroa. Yleinen asumistuki, joka aiemmin oli kaksi kolmasosaa ministeriön määrärahoista, siirtyy vuoden 2008 alusta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.

Hallinnonalan määrärahat jakaantuvat ympäristöhallinnon toimintamenoihin, ympäristön- ja luonnonsuojeluun sekä yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen asiakokonaisuuteen. Valtion asuntorahaston varoja arvioidaan käytettävän lisäksi noin 650 miljoonaa euroa asuntolainojen, asuntotoimen korkotukien ja avustusten sekä rahaston lainojen korkojen ja kuoletusten maksamiseen.