Talousarvioesitys 2008

30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriö johtaa toiminta-ajatuksensa mukaisesti uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa osana valtioneuvostoa ja EU:n yhteistä päätöksentekoa.

Ministeriön vision mukaan Suomi on uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi, monipuolisesti ja tehokkaasti hyödyntävä yhteiskunta, jossa ihminen ja luonto voivat hyvin. Ministeriön uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaan sisältyy myös elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus sekä eläinten ja kasvien terveys ja hyvinvointi. Toimenpiteillään ministeriö luo edellytyksiä maaseudun elinkeinojen ja virkistystoimintojen kehittämiseen.

Ympäristöä ja luonnonsuojelua koskeva yhteisölainsäädäntö säätelee myös suomalaisten luonnonvarojen käyttöä. EU:n politiikat määrittävät tällä hetkellä erityisesti maatalouden, elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun sekä kalatalouden tavoitteita. Vuodesta 2007 lukien myös maaseudun kehittämisen tavoitteet määritellään EU:n strategiassa ja sen pohjalta laaditussa kansallisessa strategiassa. Paikkatietojen yhteiskäytössä EU:n INSPIRE-direktiivin (2007/2/EY) toimeenpano edellyttää kansallisen lainsäädännön ja direktiivin edellyttämien palveluiden toteuttamista. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuukin pitkälti EU-politiikkojen ja säädösvalmistelun yhteydessä. Suomen EU-politiikoilla tulee olla suunta ja niiden tulee olla vaikuttavia.

Toimialan toimintaympäristön muutos

Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ovat tällä hetkellä suurten globaalien haasteiden edessä. Kansainvälinen kilpailu kiristyy edelleen sekä elintarvike- että metsäsektorilla samalla kun toiminnan ympäristövaikutuksille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Ilmastonmuutos, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden kaventuminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristöongelmista, joiden ratkaisemisessa maa-, metsä- ja kalatalouden menetelmien kehittäminen on ratkaisevassa asemassa. Vuoden 2008 talousarvioesityksessä on lisätty varoja bioenergian tuotantoteknologian ja investointien, bioenergianeuvonnan sekä bioenergian käytön edistämiseksi 9,5 milj. euroa. Toimialan elinkeinojen menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen.

Vuonna 2008 maatalouden toimintaedellytyksiin vaikuttaa erityisesti artiklan 141 mukaisen tukijärjestelmän jatkumiseen liittyvät ratkaisut.

Määrärahat politiikkasektoreittain

Maa- ja metsätalousministeriön toimialan jakautuminen politiikkasektoreihin sekä niiden menot, milj. euroa (suluissa on viittaus lukuun, jossa määrärahat on budjetoitu)
	2007 varsinainen talousarvio	2008 varsinainen talousarvio	Muutos 2007/2008

Maaseudun kehittäminen (30.10)	102,985	121,495	18,510
Maatalous (30.20)	2 095,324	2 229,964	134,640
Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu (30.30)	43,770	44,471	0,701
Kala-, riista- ja porotalous (30.40)	58,458	59,997	1,539
Vesitalous (30.50)	25,426	29,682	4,256
Metsätalous (30.60 ja 63)	156,853	164,071	7,218
Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri (30.70)	55,113	60,224	5,111
Hallinto ja muut (30.01)	88,242	103,071	14,829
Yhteensä	2 626,171	2 812,975	186,804

Vaikuttavuustavoitteet politiikkasektoreittain

Maaseudun kehittäminen

Ensisijaisena tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Erityinen haaste on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottaminen, työllisyyden parantaminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen. Tähän vaikutetaan tukemalla maaseutualueiden tasapainoista kehitystä suhteessa koko maan kehitykseen ja kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä.

Tunnusluvut
	2002	2003	2004	2005	2006¹⁾	Arvio 2007—2008

Väkiluvun muutos (%)						Hidastuu
Harvaan asuttu maaseutu	-1,31	-1,16	-1,05	-1,09	-1,27
Ydinmaaseutu	-0,39	-0,30	-0,10	-0,20	-0,16

¹⁾ Arvio.

Määrärahojen muutokset

Määrärahat kasvavat 18,5 milj. euroa (+18 %), mikä johtuu pääosin vuoden 2007 talousarvion määrärahan alhaisesta tasosta, koska vuonna 2007 on EU:n osarahoittamaan maaseudun kehittämishanketoimintaan käytettävissä 12,9 milj. euroa edellisiltä vuosilta siirtynyttä määrärahaa. Maaseutuneuvonnan määrärahat kasvavat 3 %.

Maatalous

Tavoitteena on maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa ja kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen, maatalouden kannattavuuden turvaaminen sekä maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentäminen. Tavoitteena on myös maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen.

Tunnusluvut
	2003	2004	2005	2006 arvio	2007 arvio	2008 arvio

1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen
— Maataloustulo (kokonaistasolla), milj. euroa	1 121	1 068	975	893	ennallaan	ennallaan
— Maataloustulo euroa/tila	22 579	20 350	18 700	15 100	15 100	nousee
— Kirjanpitotilojen työansio euroa/tunti¹⁾	4,1	3,4	3,4	2	2	nousee
— Kannattavuuskerroin²⁾
— 25 %:lla tiloista yli	0,73	0,72	0,67	0,60	0,60	nousee
— 25 %:lla tiloista alle	0,21	0,20	0,09	0,01	0,01	nousee

2. Raaka-aineiden tuottaminen
— Omavaraisuus %
— maito, neste	111	109	106	105	105	105
— liha	106	105	105	105	105	105
— kananmunat	116	119	119	116	114	112
— ruis	75	62	32	57	70	80

3. Ravinnekuormituksen vähentäminen
— Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha³⁾	56	52	<53	<52	<51	<50
— Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha³⁾	10,9	10,5	<10,2	<9,9	<9,6	<9,3
— Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia hiilidioksidia/ekvivalenttia	7,5	<7,4	<7,4	<7,3	<7,3	<7,2

4. Bioenergiatuotannon lisääminen
— Energiakasveilla % pellosta	0	0,2	0,4	0,7	1,2	1,3

¹⁾ Työtuntiansio lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta kaikki kustannukset (sisältää oman pääoman 5 % korkovaatimuksen) ja jakamalla saatu euromäärä tehdyillä työtunneilla. Kirjanpitotilojen työtuntiansio on MTT:n ennuste vuodelle 2006 ja 2007.

²⁾ Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta on saavutettu. Esim. vuosina 2005 oman työn palkkavaatimus oli 12,3 euroa tunnilta ja oman pääoman korkovaatimus oli 5 prosenttia. Seurataan kannattavuuskirjanpitotilojen osalta.

³⁾ Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta.

Määrärahojen muutokset

Määrärahat kasvavat 134,6 milj. euroa (6 %), mikä johtuu EU:n kokonaan rahoittamien markkinatukien ja osarahoitteisten menekinedistämisohjelmien siirtymisestä rahoitettavaksi talousarviosta (+51,5 milj. euroa), korkotukilainojen korkotuen kasvusta (+22,2 milj. euroa) ja siirron kasvusta Maatilatalouden kehittämisrahastoon (+8,1 milj. euroa). Maatalouden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen ja luopumistukien menojen kasvua lisää se, että vuonna 2007 menoista 44,5 milj. euroa rahoitettiin edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä,
eläinten hyvinvointi paranee,
elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja
alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja muuntogeenisten tuotteiden käyttöönotto on hallittua.

Määrärahojen muutokset

Määrärahojen taso säilyy ennallaan.

Kala-, riista- ja porotalous

kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti,
elinkeinokalatalouden kannattavuus paranee,
vapaa-ajan kalastuksen harjoittaminen tapahtuu kestävän käytön sallimissa rajoissa,
kalavarojen hoito on tehokasta, tarpeeseen perustuvaa ja suunnitelmallista,
rajoitetaan riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja, ja
porotalouden kannattavuutta parannetaan ja mitoitetaan porolaidunten kestävän käytön mukaan.

Määrärahojen muutokset

Riistanhoitomaksua korotetaan 4 eurolla. Määrärahojen taso säilyy muutoin pääosin ennallaan.

Vesitalous

Tavoitteena on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä vesitalous. Vesistöjen hoidossa tavoitteena on vesistöjen hyvä käytettävyys ja hyvä riskien hallinta myös poikkeuksellisissa vesitilanteissa. Vesihuollon edistämisessä pyritään alueellisen yhteistyön, erityistilanteisiin varautumisen sekä maaseudun vesihuollon parantamiseen. Tavoitteena on myös vaikuttaa yhdyskuntapoliittisiin ratkaisuihin, jotta ne olisivat tulvariskien hallinnan ja vesihuollon välttämättömyyspalvelujen saatavuuden kannalta kestäviä.

Määrärahojen muutokset

Määrärahojen taso nousee hieman lähinnä haja-asutusalueiden viemäriverkostojen laajentamistuen johdosta.

Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden,
kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja niiden laaja ja monipuolinen käyttö yhteiskunnassa helpottaa kansalaisten arkea, tehostaa hallintoa ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä (tietovarantojen hyödyntämisessä hakukertojen kasvu vähintään 3 % edellisvuodesta), ja
paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytettävissään menetelmiä ja palveluita, jotka mahdollistavat tehokkaan yhteiskäytön ja poistavat tarpeettoman päällekkäisen tiedonkeruun.

Määrärahojen muutokset

Määrärahojen taso nousee jonkin verran lähinnä kiinteistöjen kirjaamisjärjestelmien uudistamisen johdosta.

Metsätalous

metsien puuntuotannollinen käyttöaste on korkea,
metsien puuntuotannollinen tila on hyvä,
metsien monimuotoisuus säilyy, ja
metsätalouden kannattavuus paranee.

Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti tarkistettua kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa.

Tunnusluvut
	2004	2005	2006	2007	2008	2010
	toteutuma	toteutuma	toteutuma	tavoite	tavoite	tavoite¹⁾

1) Metsien korkea puuntuotannollinen käyttöaste
— Hakkuukertymän nostaminen hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ ²⁾	61,2	58,7	56,9	64	65	71

2) Metsien hyvä puuntuotannollinen tila
— Hyvän metsänhoidon suositusten mukaisten taimikoiden osuus perustetuista taimikoista, %	80	84	84	85	85	yli 90
— Nuoren metsän hoidon määrä, 1 000 ha/v³⁾	236	219	218	215	220	260
— Kunnostusojitusten määrä, 1 000 ha/v	78	69	72	70	72	100

3) Metsien monimuotoisuus
— Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyminen ennallaan tai lähes ennallaan, %	95	95	96	95	yli 95	yli 95

4) Metsätalouden kannattavuus
— Yksityismetsätalouden nettotuloksen paraneminen, euroa/ha (vuoden 2007 rahanarvossa)	105,2	97,6	88,0	130	130	130

¹⁾ Tavoitteet perustuvat hallitusohjelman mukaisesti Metsäsektorin tulevaisuuskatsauksessa esiteltyihin linjauksiin.

²⁾ Sisältää markkinahakkuiden lisäksi kotitarpeiksi sahatun puun ja pientalokiinteistöjen käyttämän polttopuun (yht. n. 6 milj. m3/vuosi).

³⁾ Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen.

Määrärahojen muutokset

Määrärahojen taso nousee hieman, mikä johtuu puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen osoitetun tuen kasvusta. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja neuvontaorganisaatioille sekä Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenomäärärahat kuitenkin supistuvat.

Hallinto ja muut

Kasvu aiheutuu bioenergiatuotannon avustuksista (+5 milj. euroa) ja lähinnä Maaseutuviraston perustamisesta.

Maa- ja metsätalousministeriön asettamat hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustavat tavoitteet vuodelle 2008

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan painottaen valtioneuvoston määräämiä aihepiirejä, sektoritutkimuksen vaikuttavuutta lisätään tiivistämällä yhteistyötä neuvontaorganisaatioiden kanssa.
Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista. Tuottavuusohjelmien sisältöä ja toimenpiteitä tarkistetaan tarvittaessa.

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa alueiden kehittämiseen vaikuttavat määrärahat tai määrärahan osat ovat seuraavat:

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuoksiksi 2007—2013 eräiltä osin (30.10.61 ja 62).
Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma Kainuun hallintokokeilun osalta (30.40.62).
Metsäluonnon hoidon edistäminen (30.60.45).

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole saajan sukupuoli.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2008 on 139 henkilötyövuotta.

Hallinnonalan valtuudet momenteittain, milj. euroa
		2007	2008
		varsinainen	varsinainen
		talousarvio	talousarvio

30.10.61	EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)
	— myöntämisvaltuus	56,816	63,300
30.10.62	Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)
	— myöntämisvaltuus	57,085	69,400
30.20.40	Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)
	— myöntämisvaltuus	584,094	92,094
30.20.43	Maatalouden ympäristötuki ja tuotantoeläinten hyvinvointituki (siirtomääräraha 2 v)
	— myöntämisvaltuus	1 257,600	90,000
30.20.44	Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)
	— myöntämisvaltuus	1 700,000	25,000
30.20.49	Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki(arviomääräraha)
	— korkotukivaltuus	170,000	285,000
30.60.44	Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)
	— myöntämisvaltuus	62,500	68,900

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2006—2008

		v. 2006 tilinpäätös 1000 €	v. 2007 varsinainen talousarvio 1000 €	v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 €	Muutos 2007—2008
		v. 2006 tilinpäätös 1000 €	v. 2007 varsinainen talousarvio 1000 €	v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 €	1000 €	%

01.	Hallinto	89 763	88 242	103 071	14 829	17
01.	Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	35 541	26 594	26 692	98	0
02.	Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	13 657	13 380	13 360	- 20	- 0
03.	Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	—	11 593	19 292	7 699	66
04.	Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	728	732	819	87	12
20.	Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)	4 083	3 172	3 652	480	15
21.	Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)	729	729	729	—	—
22.	Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v)	5 820	3 328	4 613	1 285	39
29.	Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)	26 050	25 000	25 200	200	1
40.	Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v)	—	—	5 000	5 000	0
66.	Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha)	3 154	3 714	3 714	—	—
10.	Maaseudun kehittäminen	180 337	102 985	121 495	18 510	18
50.	Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)	11 370	10 159	10 590	431	4
54.	Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (arviomääräraha)	8 012	8 632	8 832	200	2
55.	Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha)	4 870	4 820	4 870	50	1
61.	EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)	54 727	50 300	53 000	2 700	5
62.	Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)	98 834	26 551	41 600	15 049	57
63.	Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)	2 523	2 523	2 603	80	3
20.	Maatalous	2 162 351	2 095 324	2 229 964	134 640	6
01.	Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	32 366	32 366	32 665	299	1
40.	Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)	609 165	566 165	566 165	—	—
41.	EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)	633 276	551 337	607 138	55 801	10
42.	Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)	3 400	3 400	3 400	—	—
43.	Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v)	264 629	310 996	344 647	33 651	11
44.	Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)	422 673	414 673	422 673	8 000	2
45.	Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v)	147 000	130 900	144 480	13 580	10
46.	Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)	4 242	3 942	5 171	1 229	31
47.	Laatujärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)	1 313	1 213	1 913	700	58
48.	Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v)	615	31 852	23 902	- 7 950	- 25
49.	Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)	27 359	31 480	53 700	22 220	71
60.	Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)	1 600	2 000	1 000	- 1 000	- 50
61.	Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v)	14 712	15 000	23 110	8 110	54
30.	Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu	42 770	43 770	44 471	701	2
01.	Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	39 489	39 552	40 253	701	2
20.	Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha)	2 005	1 650	1 650	—	—
41.	Eräät korvaukset (arviomääräraha)	1 276	2 568	2 568	—	—
40.	Kala-, riista- ja porotalous	60 889	58 458	59 997	1 539	3
01.	Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	16 597	16 397	16 636	239	1
20.	Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v)	2 300	2 300	2 300	—	—
41.	Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha)	6 052	5 400	5 400	—	—
42.	Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)	2 300	2 300	2 550	250	11
43.	Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)	2 057	1 814	1 867	53	3
50.	Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v)	7 122	7 194	8 456	1 262	18
51.	Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)	6 128	5 849	5 636	- 213	- 4
52.	Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arviomääräraha)	2 458	2 750	2 760	10	0
62.	Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v)	15 118	13 397	13 635	238	2
77.	Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v)	757	1 057	757	- 300	- 28
50.	Vesitalous	27 550	25 426	29 682	4 256	17
20.	Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 2 v)	6 459	6 480	6 700	220	3
30.	Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha)	1 127	1 000	800	- 200	- 20
31.	Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomääräraha 3 v)	5 590	5 927	7 763	1 836	31
43.	Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha)	145	420	420	—	—
48.	Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)	841	841	841	—	—
77.	Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v)	13 388	10 758	13 158	2 400	22
60.	Metsätalous	155 861	151 063	158 305	7 242	5
01.	Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	39 593	39 950	41 436	1 486	4
41.	Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v)	768	903	1 169	266	29
42.	Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v)	45 379	43 689	42 909	- 780	- 2
43.	Eräät korvaukset (arviomääräraha)	10	50	50	—	—
44.	Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)	61 281	57 680	63 780	6 100	11
45.	Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)	7 005	6 965	6 965	—	—
50.	Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)	1 726	1 726	1 796	70	4
83.	Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)	100	100	200	100	100
63.	Metsähallitus	5 830	5 790	5 766	- 24	- 0
50.	Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)	5 830	5 790	5 766	- 24	- 0
70.	Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri	54 876	55 113	60 224	5 111	9
01.	Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	47 576	47 775	50 645	2 870	6
02.	Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	3 300	3 338	3 579	241	7
40.	Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)	4 000	4 000	6 000	2 000	50
(90.)	Hallinto	—	—	—	—	—
(91.)	Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta	—	—	—	—	—
	Yhteensä	2 780 228	2 626 171	2 812 975	186 804	7

Henkilöstön kokonaismäärä¹⁾

5 510

5 450

5 350

¹⁾ Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.10.61 ja 62, 30.20.43 ja 47, 30.40.41, 42, 51, 62 ja 77, 30.50.20, 30.63.50 ja 30.70.40) voidaan käyttää 378 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM, TE-keskukset: noin 705 EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä, YM: 238 vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, VM: 26 läänineläinlääkäriä, UM: 6 erityisasiantuntijaa, VM: noin 40 tullilaitoksessa tarkastustehtävissä.