Talousarvioesitys 2008

28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Toiminta-ajatuksensa mukaisesti valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustaa ja valinnanmahdollisuuksia tehokkaalla ja laadukkaalla julkisen toiminnan ja talouden ohjauksella ja kehittämisellä sekä luomalla yrityksille ja yksityisille suotuisaa, kannustavaa ja vakaata taloudellista toimintaympäristöä.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu tutkittuun tietoon ja vahvaan näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten palvelujen tuottamiseen sekä valtion palvelujen tehokkaaseen ohjaamiseen ja taloudelliseen järjestämiseen alueelliset ja paikalliset näkökulmat huomioiden.

Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö tuottaa kokonaisvaltaista näkemystä julkisesta taloudesta yhteiskunnalliseen talouskeskusteluun sekä päätöksenteon tueksi.

Julkisen talouden ja toiminnan ohjaus

Valtiovarainhallinto edistää yhdenmukaisten toimintaprosessien ja menettelyjen kehittämistä, käyttöönottoa ja toimeenpanoa julkisella sektorilla. Tähän pyritään muun muassa organisaatiorakenteita ja IT-ratkaisuja kehittämällä.

Valtiovarainministeriö korostaa menokurin välttämättömyyttä tulevien vuosien menoja suunniteltaessa. Valtion tuottavuusohjelman sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen ovat tärkeässä asemassa luotaessa toimintaedellytyksiä tuotannolliselle sektorille ja hillittäessä julkisten menojen kasvua. Kunnille osoitettavilla tuilla pyritään turvaamaan kuntatalouden vakaus ja kuntien mahdollisuus pitää yllä riittävät kunnalliset palvelut sekä edistämään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamista. Valtiovarainhallinto osallistuu kuntatalouden kehittämiseen sekä kunta- ja palvelurakenteiden uudistamiseen käytettävissään olevin keinoin.

Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla.

Hallinnon kehittäminen

Valtiovarainministeriö vastaa hallintopolitiikasta sekä kehittää hallinto- ja palvelurakenteita. Ministeriö kehittää, koordinoi ja ohjaa julkisen toiminnan ja talouden ohjauksen, toimeenpanon ja seurannan välineitä. Näitä ovat esimerkiksi talousarvio- ja kehysprosessi, tulosohjaus, toimialan säädökset sekä edellä mainittuihin liittyvä asiantuntemus.

Verotus ja tullitoimi

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tullilaitos turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Tilastotoimi ja taloudellinen tutkimus

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä sekä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden toimintaan.

Valtion työnantajapolitiikka ja eläketurvan toimeenpano

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset. Valtionhallinnon yhteiseen arvoperustaan sisältyvää tasa-arvoperiaatetta noudattaen, valtion työnantajapolitiikan ja eläketurvan säädösvalmistelussa huomioidaan myös sukupuolivaikutukset. Valtiokonttori toimii valtion työeläkelaitoksena ja vastaa valtion varoista hoidettavan eläketurvan toimeenpanosta.

Hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen

Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmalla pyritään parantamaan tuottavuutta erityisesti ydintoimintaa kehittämällä. Tuottavuusohjelman kärkihankkeiksi on nostettu toimintaprosessien uudistaminen ja palvelutuotannon kehittäminen sähköistä asiointia lisäämällä sekä valtion alue- ja paikallishallinnon tehostaminen.

Hallinnonalan rakenne muuttuu talousarviovuonna, kun sisäasiainministeriön kuntaosasto sekä alueiden ja hallinnon kehittämisosaston alue- ja paikallishallintoyksikkö ja KuntaIT -yksikkö siirtyvät tehtävineen valtiovarainministeriöön. Myös läänin-, rekisteri- ja kihlakuntahallinto siirtyvät valtiovarainministeriön hallinnonalalle.

Toimintaympäristö

Suomen väestö ikääntyy nopeammin kuin muissa EU-maissa, mikä aiheuttaa jännitteitä työmarkkinoille ja julkiseen talouteen. Ikääntyminen on suuri haaste erityisesti julkisen talouden kestävälle rahoitukselle, kun yhtäältä eläke- ja hyvinvointipalvelujen menopaineet kasvavat ja toisaalta työvoiman määrän vähentyessä kansantuotteen sekä veropohjan kasvu hidastuvat.

Työvoiman vähentymistä voidaan hidastaa lähinnä pidentämällä työuria, edistämällä työvoiman kysynnän ja tarjonnan tarkoituksenmukaista kohtaamista ja parantamalla työelämän vetovoimaa. Työpanoksen niukentuessa entistä tärkeämmäksi tulee sen ja muiden voimavarojen kohdentaminen mahdollisimman tuottavasti, jolloin strategisen henkilöstövoimavarojen johtamisen merkitys kasvaa.

Keskeinen haaste liittyy myös kansainvälisen työnjaon ja kilpailuympäristön nopeaan muutokseen avoimessa maailmantaloudessa. Kilpailuympäristön muutokseen sopeutuminen edellyttää hyvin toimivia hyödyke-, rahoitus- ja työmarkkinoita. Tuottavuus on globaalitaloudessa kansallisen kilpailukyvyn tärkein määrittäjä ja sitä voidaan tehokkaammin kohottaa investoinneilla inhimilliseen pääomaan ja teknologiseen kehitykseen. Tuottavuuden parantamispyrkimyksiä vastaan toimii mm. monimutkaistuva lainsäädäntö.

Kansainvälinen kilpailu tuotannosta ja työpaikoista johtaa maiden lisääntyvään kilpailuun ammattitaitoisesta ja koulutetusta työvoimasta. Kilpailu suorista sijoituksista ja työpaikoista johtaa myös maiden välisen verokilpailun voimistumiseen. Kansainväliset normit ja verokilpailu edellyttävät muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön ja toimintatapoihin.

Julkisen talouden vakaus ja kestävyys edellyttää julkisten menojen kasvun hillintää, tuottavuuden kohottamista sekä talouden kasvupotentiaalin vahvistamista. Julkisen talouden tasapainon turvaaminen pidemmällä aikavälillä edellyttää tulonsiirtojen ja palvelujärjestelmien uudistamista toisiaan tukevasti sekä julkisen sektorin voimavarojen oikeaa mitoittamista ja tehtävien priorisointia. Voimavaroja on voitava siirtää tehtäväalueelta toiselle väestön ikärakenteen ja aluerakenteen muutosten ja palvelutarpeiden uusien priorisointien mukaisesti. Samalla on otettava entistä paremmin huomioon julkisen talouden vaikutukset talouskasvuun ja työllisyyteen samoin kuin kilpailuympäristön toimivuuteen ja resurssien kohdentumiseen.

Pidemmällä aikavälillä väestön ikääntyminen johtaa kuntasektorilla kasvaviin peruspalvelujen kysyntä- ja rahoituspaineisiin. Talouden tasapainottaminen edellyttää kunnilta sellaisia palvelurakenteita ja tuottavuutta koskevia päätöksiä, joilla toimintamenojen kasvu voidaan pitää verotulojen ja valtionosuuksien kasvun asettamissa rajoissa.

Vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet:

1. Talouden kasvu ja vakaus

Veropoliittisten ratkaisujen toimeenpanossa tähdätään työllisyyden, investointien ja talouskasvun tukemiseen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseen.

Rahoitusmarkkinapolitiikalla luodaan ja vahvistetaan rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan kotimaassa ja kansainvälisesti.

Noudatetaan vastuullista ja pitkäjänteistä kehysmenettelyä.

2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan tarkoituksenmukainen kohtaaminen sekä korkean työllisyysasteen ylläpito

Kyky sopeutua globaalitalouden muutoksiin ja teknologian hyödyntäminen ovat avainasemassa työllisyysasteen nostamisen ja suotuisan tuottavuuskehityksen kannalta. Talous- ja rakennepolitiikalla tuetaan työmarkkinoiden tarpeita vastaavan työvoiman saatavuutta.

3. Veroeurojen käytön tehostaminen

Tavoitteena on, että julkisen talouden tasapainovaatimukset ja palvelujen järjestämisen turvaaminen kohtaavat, kun väestön ikärakenne muuttuu ja kuntien menopaineet kasvavat. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia, joilla voidaan lisätä taloudellisuutta ja tuottavuutta sekä varmistaa näin rahoituksen kestävyys. Edessä oleva nopea eläkkeelle siirtyminen mahdollistaa toimintojen rationalisoinnin ja pakottaa voimavarojen kohdentamiseen ydintoimintoihin. Valtion resurssiohjausta tehostetaan edelleen ottamalla käyttöön konsernimaisen johtamisen tarjoamia mahdollisuuksia ja menettelyjä.

4. Kunnallisten peruspalvelujen toimintaedellytysten turvaaminen

Tavoitteena on, että nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Kunnallisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu turvataan koko maassa kohtuullisella vero- ja maksutasolla. Tämä edellyttää kunta- ja palvelurakenteen vahvistamista, kuntatalouden vakauden turvaamista, tuottavuuden nousua ja kuntien menojen kasvun hillintää.

5. Julkisten palvelujen turvaaminen

Tavoitteena on laadukkaiden ja taloudellisesti tuotettujen julkisten palvelujen, erityisesti valtion palvelujen saatavuuden turvaaminen maan eri osissa. Tämä edellyttää hallinnonalarajat ylittävää yhteistyötä palvelujen järjestämiseksi.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2008 on 442 henkilötyövuotta.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2006—2008