Talousarvioesitys 2005

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Selvitysosa:Luvun momentit 30, 31 ja 36 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992, STVOL) piiriin. Lisäksi tämän luvun momentti 35 rahoitetaan STVOL:ssa säädetyllä tavalla. Momentin 30 osalta on oheisessa taulukossa esitetty eräitä toiminnan laajuutta koskevia tietoja.

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä rakentamalla paikallista ja alueellista toimintaa terveellisten elämäntapojen edistämiseksi ja sosiaalisen tuen vahvistamiseksi. Laaditaan hyvinvointipoliittisia ohjelmia ja hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia sekä toteutetaan ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kokeilu.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun varmistamiseksi on vuosina 2001—2004 annettu sekä tullaan vuonna 2005 antamaan seuraavat laatusuositukset, joiden vaikutuksia seurataan ja tarvittaessa ryhdytään lainsäädännöllisiin ja muihin toimiin palvelujen vähimmäistason turvaamiseksi:

• Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus
• Mielenterveyspalveluiden laatusuositus
• Päihdepalvelujen laatusuositukset
• Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus
• Apuvälinepalveluiden laatusuositus
• Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset
• Mielenterveyskuntoutujan asumispalvelut avohoidossa — valtakunnallinen laatusuositus
• Kouluterveydenhuollon laatusuositus

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämishankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen:

• Terveys 2015-kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa pitkällä tähtäimellä. Terveydenhuollon ohella myös muut hallinnonalat osallistuvat toimeenpanoon, koska väestön terveyteen vaikuttavat suurelta osin terveydenhuollon ulkopuoliset asiat, kuten elämäntavat, ympäristö ja tuotteiden laatu. Vuonna 2005 valmistellaan ja toteutetaan terveysvaikutusten arviointia eri hallinnonaloilla ja kuntatasolla, otetaan käyttöön terveyden edistämisen laatusuositukset ja tuotetaan kuntien työn tueksi toimintamalleja. Valmistellaan ohjelman väliarviointi valittujen indikaattorien pohjalta.

• Kansallinen terveydenhuollon hanke 2003—2007, jonka keskeiset kehittämisalueet koskevat terveyden edistämistä ja ehkäisevää työtä, hoitoon pääsyn turvaamista, henkilöstön osaamisen ja saatavuuden parantamista, terveydenhuollon toimintojen ja rakenteiden uudistamista sekä terveydenhuollon rahoituksen vahvistamista. Vuonna 2005 toteutetaan yhdenmukaisin perustein suoritettavan hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn turvaamisen toimenpiteet, nykyisen erikoismaksuluokan asteittainen poisto, erikoissairaanhoidon yhteistyö- ja työnjakosuunnitelmien toimeenpano, perusterveydenhuollon aseman vahvistaminen terveydenhuollon palvelujärjestelmässä ja aluetietojärjestelmien kehittäminen.
• Sosiaalialan kehittämishanke 2003—2007, jonka keskeiset kehittämisalueet koskevat sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamista, palvelurakenteen ja toimintojen kehittämistä, varhaisen puuttumisen edistämistä, henkilöstön saamisen, osaamisen ja työolojen kehittämistä, sosiaalialan pitkän aikavälin kehittämistyön käynnistämistä ja sosiaalialan rahoituksen ja voimavarojen turvaamista. Vuonna 2005 toteutetaan asteittain palvelutarpeen arviointiin pääsy vanhustenhuollossa, lakisääteistetään täydennyskoulutus ja jatketaan seudullisten palvelurakenteiden ja kuntien palvelutoimintojen kehittämis- ja uudistamistyötä.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille 2004—2007, jossa annetaan toimenpidesuosituksia kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi. Ohjelmassa korostetaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon integroitua poikkihallinnollista yhteistyön kehittämistä, palvelujen turvaamista, huomion kiinnittämistä henkilöstön riittävyyteen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä ammattitaidon kehittämiseen, asiakkaan ja potilaan osallisuuden vahvistamista sekä paikallisen ja alueellisen hyvinvointipolitiikan edistämistä.
• Alkoholiohjelma 2004—2007, jossa tavoitteena on alkoholin käytöstä aiheutuvien haittojen, erityisesti alkoholin lasten ja perheiden hyvinvointia heikentävien ja alkoholin riskikäyttöön liittyvien haittojen vähentäminen. Toiminta rakentuu valtionhallinnon, kuntien, kirkkojen, järjestöjen ja elinkeinon yhteistyöstä. Vuonna 2005 sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa haittoja ehkäisevien toimintatapojen kehittämistä ja levittämistä, kumppanien toiminnan tukemista ja toiminnan seurantaa. Vuonna 2005 kootaan seuranta-aineisto välitarkastelua varten, joka esitetään eduskunnalle osana hallituksen sosiaali- ja terveyskertomusta keväällä 2006. Vuoden 2005 lopulla tuotetaan englanninkielistä alkoholiohjelman esittelyaineistoa Suomen EU-puheenjohtajuuskautta varten.
• Huumausainepoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2004—2007, jossa esitetään valtioneuvoston linjaukset hallituskaudelle toimenpiteistä huumausainehaittojen vähentämiseksi. Toiminnan tavoitteena on huumausainetilanteen pysyvä helpottaminen. Poikkihallinnollisen ohjelman toimenpiteet liittyvät huumausainepolitiikan koordinointiin, huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämiseen, huumausaineiden aiheuttamien haittojen lieventämiseen, kansainvälisiin toimiin sekä tutkimukseen ja seurantaan. Vuonna 2005 huumeohjelma painetaan englanniksi. Lisäksi valmistellaan Suomen EU-puheenjohtajuuskautta sekä kehitetään yhteistyötä Venäjän ja lähialueiden kanssa.
• Perhepoliittinen tavoiteohjelma 2004—2007, jossa esitetään linjaukset perhepolitiikan tavoiteasettelusta sekä suunnitellut toimenpiteet niiden käytäntöön saattamisesta hallituskaudella. Ohjelman tavoitteena on turvata lasten turvallinen kasvu ja perheiden hyvinvointi ja mahdollistaa uuden sukupolven synnyttäminen sekä kasvattaminen kehittämällä lapsi- ja perhekeskeisiä palveluja sekä perheille kohdentuvia tulonsiirtoja. Vuonna 2005 korotetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea ja toteutetaan lasten ja lapsiperheiden palvelujen uudistamiseen tähtääviä kehittämishankkeita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin käytettävissä olevaa valtionavustusta suunnataan Kansallisen terveydenhuollon hankkeen, Sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman tavoitteiden toteuttamista edistäviin toiminnan kehittämistä ja tehostamista sekä toimintatapojen uudistamista tukevien alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävien tai muutoin laajalti hyödynnettävien hankkeiden toteuttamiseen.

Kuntataloutta on jo käsitelty mietinnön yleisperusteluissa sekä luvun 26.97 (Avustukset kunnille) yhteydessä. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä vielä sitä, että kuntien menojen kasvu liittyy nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluiden aiheuttamien kustannusten voimakkaaseen kasvuun. Erityisesti hoitotakuun toteuttaminen lisää ainakin alkuvaiheessa kuntien menoja tuntuvasti. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen menojen ennustetaan kasvavan lähitulevaisuudessa 7—8 prosenttia. Joissakin kunnissa menojen kasvu voi olla sitäkin suurempaa. Tähän nähden menojen kokonaiskasvun pitäminen neljässä prosentissa voi osoittautua ongelmalliseksi, etenkin jos toimintoja tehostamalla ei saavuteta kustannussäästöjä. Koska kuntien tehtäväkenttään kohdistuu voimakkaita paineita erityisesti vuonna 2005, on erittäin tärkeää, että valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksia on muutettu selvästi etupainotteisemmiksi.

Valiokunta viittaa myös siihen, mitä peruspalveluohjelmasta ja -budjetista on lausuttu mietinnön yleisperusteluissa.

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 673 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetussa asetuksessa hyväksyttyjen käyttökustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kuntien valtionosuuslain mukaisten tasausten maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että valtion ja kuntien välinen lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus jaksotetaan neljälle vuodelle vuodesta 2005 alkaen siten, että arviolta 370 000 000 euron suuruisesta tarkistuksesta maksetaan 100 000 000 euroa vuonna 2005, 63 000 000 euroa vuonna 2006 ja 2007 kumpanakin vuonna ja loppuosa vuonna 2008. Samalla tilastoluokituksissa tapahtuneiden muutosten johdosta kustannustenjaon tarkistuksen laskennassa käytettyjen valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten määrittelyn muutos otetaan huomioon korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta 0,37 prosenttiyksiköllä. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 100 000 000 euroa kustannustenjaon tarkistamisen johdosta.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 0,80 prosenttiyksiköllä, jolloin kustannustenjaon tarkistuksen yhteydessä toteutettava valtionosuusprosentin korottaminen huomioon ottaen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus nousee nykyisestä 31,82 prosentista 32,99 prosenttiin vuonna 2005. Pääosin valtionosuuden 0,80 prosenttiyksikön korotus liittyy Kansallisen terveydenhuollon hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen muun muassa yhdenmukaisin perustein suoritettavan hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon pääsyn turvaamiseen, jonohallinnan kehittämiseen, hoidon järjestämisen enimmäisaikojen käyttöönottoon, erikoissairaanhoidon työnjako- ja yhteistyösuunnitelmien toimeenpanoon ja perusterveydenhuollon aseman vahvistamiseen terveydenhuollon palvelujärjestelmässä sekä aluetietojärjestelmien kehittämiseen. Sosiaalialan kehittämishankkeen osalta oikeus palvelun tarpeen arviointiin on tarkoitus saattaa voimaan asteittain, minkä johdosta jo tässä vaiheessa kuntia tuetaan valtionosuusprosentin korotuksen kautta kehittämään sosiaalihuollon palvelujärjestelmäänsä uudistuksesta aiheutuvat tarpeet huomioon ottaen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 91 713 000 euroa lainmuutoksen johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 613 000 euroa 1.8.2004 toteutetun osittaisen hoitorahan laajentamista koskevan uudistuksen johdosta.

Momentin 33.15.53 selvitysosan perusteluihin viitaten lasten kotihoidon tuen perheelle yhdestä lapsesta maksettavaa hoitorahaa korotetaan 42 eurolla kuukaudessa sekä yksityisen hoidon tuen hoitorahaa 19,60 eurolla kuukaudessa. Päätös merkitsee runsaan 16 prosentin korotusta hoitorahojen nykyiseen tasoon. Korotuksen jälkeen lasten kotihoidon tuen hoitoraha on 294,28 euroa kuukaudessa ja yksityisen hoidon tuen hoitoraha 137,33 euroa kuukaudessa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 11 424 000 euroa lainmuutoksen johdosta.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalihuoltolain (710/1982) muuttamisesta 1.8.2005 lukien siten, että täydennyskoulutusta koskevat työntekijän ja työnantajan velvollisuuksia täsmentävät säännökset sisällytetään lakiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 7 113 000 euroa lainmuutoksen johdosta.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotukilain (1412/1997) määräaikaisesta muuttamisesta 1.4.2005 lukien siten, että jatketaan vuoden 2006 loppuun määräaikaisella lainmuutoksella kolmivuotisena kokeiluna toteutettua uudistusta, jolla vähintään 20 prosenttia tuen hakijan ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon tukea myönnettäessä. Tämän niin sanotun etuoikeutetun tulon määrä voi olla kuitenkin enintään 100 euroa kuukaudessa kotitaloutta kohti. Lainmuutoksella ei ole vaikutusta momentin määrärahaan.

Momentin 33.18.60 perusteluihin viitaten eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen sairaanhoitokorvausten täyskustannusvastuun toteuttamisen rahoitusjärjestelyyn liittyen. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 51 600 000 euroa siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 9,94 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden.

Valtion korvausten maksamiseksi lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 8 044 000 euroa siirtona momentille 33.32.35 siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 1,52 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden.

Valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin on tehty 2,3 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 84 105 000 euroa kustannustason nousun johdosta.

Luvun 26.97 perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja vähennyksenä verotuloihin perustuvat tasausvähennykset. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 26 990 000 euroa vuoteen 2004 verrattuna.

Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella. Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista tasauksista.

Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien osuuden, työttömyysasteen ja työttömien lukumäärän mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2005 seuraavat:

Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 406,81 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 37,14 euroa vuonna 2005.

Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2005 seuraavat:

Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 275,31 euroa vuonna 2005.

Lisäksi eräiden kuntien laskennallisiin kustannuksiin vaikuttaa syrjäisyyskerroin.

Kunnan omarahoitusosuus on 1 525,44 euroa kunnan asukasta kohden vuonna 2005. Kunnan omarahoitusosuutta on vähennetty 23,30 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden ansiotulojen verotuksen keventämisen kompensaationa kunnille sekä korotettu yhteensä 41,38 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden vuonna 1998 toteutetun asumistuen ja muiden ensisijaisten etuuksien yhteensovittamisesta, vuonna 1999 toteutetun lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän rahoittamisesta, vuonna 2002 toteutettujen asumistuen normivuokrien korotuksen ja työmarkkinatuen lapsikorotuksen korottamisen toimeentulotukimenoja vähentävästä vaikutuksesta, vuonna 2003 toteutetun maahanmuuttajan erityistuen toimeentulotukimenoja vähentävästä vaikutuksesta sekä vuonna 2005 toteutettavasta tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen sairaanhoitokorvausten täyskustannusvastuun toteuttamisen rahoitusjärjestelystä johtuen.

Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:Vähennys talousarvioesityksen 3 529 400 000 euroon nähden on 16 200 000 euroa, missä on otettu vähennyksenä huomioon 9 900 000 euroa valtion ja kuntien välisen lakisääteisen kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttumisesta ja 6 800 000 euroa vuoden 2003 lopullisten verotietojen valmistumisesta johtuvista valtionosuuksien tasausten muutoksista sekä lisäyksenä 500 000 euroa lopullisten työssäkäynti- ja sairastavuuskerrointen valmistumisesta johtuvista muutoksista.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että valtion ja kuntien välinen lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus jaksotetaan neljälle vuodelle vuodesta 2005 alkaen siten, että arviolta 370 000 000 euron suuruisesta tarkistuksesta maksetaan 63 000 000 euroa vuosina 2005—2007 kunakin vuonna ja loppuosa vuonna 2008.

Talousarvioesityksen momentin selvitysosan 10. kappaleen mukaisesti määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon kustannustason nousu. Kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttamiseen liittyen määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 83 253 000 euroa kustannustason nousun johdosta talousarvioesityksen 83 461 000 euron asemesta.

Talousarvioesityksen momentin selvitysosan 11. kappaleen mukaisesti luvun 26.97 perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja vähennyksenä verotuloihin perustuvat tasausvähennykset. Vuoden 2003 lopullisiin verotietoihin perustuen määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 26 990 000 euroa vuoteen 2004 verrattuna talousarvioesityksen 20 249 000 euron asemesta.

Talousarvioesityksen momentin selvitysosan 13. kappaleen mukaiset sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2005 ovat seuraavat:

Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 402,69 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 36,76 euroa talousarvioesityksen momentin selvitysosan 14. kappaleessa mainittujen 403,75 euron ja 36,86 euron asemesta.

Talousarvioesityksen momentin selvitysosan 15. kappaleen mukaan terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2005 ovat seuraavat:

Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 272,52 euroa talousarvioesityksen momentin selvitysosan 16. kappaleessa mainitun 273,24 euron asemesta.

Kunnan omarahoitusosuus on 1 533,56 euroa kunnan asukasta kohden vuonna 2005 talousarvioesityksen momentin selvitysosan viimeisessä kappaleessa mainitun 1 537,28 euron asemesta.

Toisen täydentävän esityksen (HE 255/2004 vp) selvitysosa:Varsinaisessa talousarvioesityksessä momentille esitettiin 3 529 400 000 euroa. Eduskunnalle 26.11.2004 annetussa täydentävässä esityksessä momentille esitettiin 3 513 200 000 eli 16 200 000 euroa vähemmän.

Tulopoliittista sopimusta vuosille 2005—2007 koskevaan hallituksen kannanottoon 30.11.2004 perustuen momentille esitetään 136 700 000 euroa enemmän eduskunnalle aiemmin annettuun täydentävään esitykseen nähden. Lisäyksestä 121 000 000 euroa aiheutuu ansiotulojen verotuksen keventämisen kompensaatiosta kunnille, 15 000 000 euroa valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttumisesta sekä 700 000 euroa laskentateknisistä syistä.

Eduskunta on hyväksynyt toiseen täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 45 a §:n muuttamisesta siten, että kunnan omarahoitusosuutta alennetaan verokompensaation toteuttamiseksi 23,30 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden.

Eduskunnalle aiemmin annettuun täydentävään esitykseen verrattuna valtion ja kuntien välinen lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus muuttuu siten, että arviolta 370 000 000 euron suuruisesta tarkistuksesta maksetaan 78 000 000 euroa vuonna 2005 ja lisäksi 74 000 000 euroa sekä vuonna 2006 että vuonna 2007. Loppuosa tarkistuksesta maksetaan vuonna 2008. Kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttumisen vaikutukset on otettu huomioon eduskunnan hyväksymän sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 45 b §:n muutoksessa (HE 181/2004).

Kunnan omarahoitusosuus on 1 516,42 euroa kunnan asukasta kohden vuonna 2005 eduskunnalle aiemmin annetun täydentävän esityksen 1 533,56 euron asemesta.

Omaishoito. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvitysmiehen laatima ehdotus omaishoidon tuen kokonaisuudistuksesta valmistui maaliskuussa 2004. Ehdotus sisältää 16 omaishoidon kehittämistehtävää, jotka toteutettaisiin tämän ja seuraavan hallituskauden aikana. Ehdotuksesta on pyydetty lausunnot ja laadittu lausuntoyhteenveto. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tiukka määrärahakehys ei kuitenkaan tässä vaiheessa anna mahdollisuutta ehdotusten toteuttamiseen.

Omaishoidon asema on jossakin määrin vahvistunut, sillä saadun selvityksen mukaan kuntien omaishoidon tukeen osoittamat määrärahat ovat kasvaneet ja omaishoidon tukea myönnetään lähes kaikissa kunnissa. Omaishoidon lakisääteisen vapaan sijaishoitomaksua on kohtuullistettu 1.10.2004 lukien. Myös Raha-automaattiyhdistyksen myöntämillä avustuksilla tuetaan omaishoitajien toimintakykyä ja jaksamista. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin edelleen huomattavia ja omaishoitajat ovat keskenään hyvin eriarvoisessa asemassa.

Valiokunta pitää selvitysmiehen ehdotusta hyvänä pohjana omaishoidon kehittämiselle. Omaishoidon aseman vahvistuminen ehdotettujen tavoitteiden mukaisesti edellyttää kuitenkin erittäin merkittävää uudistustyötä sekä selkeitä taloudellisia lisäresursseja. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että omaishoidon uudistuksen toteuttamiseksi laaditaan selkeä aikataulu sekä konkreettinen toimenpideohjelma, jonka vaatimat resurssit otetaan huomioon valmisteltaessa seuraavaa määrärahakehystä. Valiokunta korostaa etenkin sellaisten kriteereiden laatimista, joilla turvataan omaishoidon tuen valtakunnallinen yhtenäisyys sekä omaishoitajien tasa-arvoinen asema asuinpaikkakunnasta ja kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

Kansallinen terveyshanke. Ensi vuoden maaliskuussa astuu voimaan koko terveyshankkeen kannalta keskeinen uudistus, jolla turvataan hoidon saatavuus ja hoidon järjestäminen laissa määrättyjen enimmäisaikojen puitteissa. Vaikka kyse ei olekaan kunnille annetusta uudesta tehtävästä, uudistus lisää alkuvaiheessa kuntien kustannuksia terveyspalvelujen järjestämisessä. Uudistuksen toteuttamiseen liittyvät haasteet ovat eri kunnissa hyvin erilaisia ja myös kustannuksissa tulee olemaan kuntakohtaisia eroja.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta lisätään ensi vuonna 0,80 prosenttiyksiköllä, josta pääosa liittyy kansallisen terveydenhuollon hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen. Terveyshankkeen toteuttamiseen tarkoitettu valtionosuuksien korotus tuo kuntatalouteen lisäystä 75 miljoonaa euroa.

Uudistus muuttaa voimakkaasti terveydenhuollon toimintaa ja sen sisältöä eikä kaikkia vaikutuksia pystytä vielä arvioimaan. Selvää on kuitenkin se, että uudistuksen kustannusvaikutukset asettavat erittäin suuren haasteen kuntien taloudelle ja lisärahoituksen tarve on ilmeinen. Myös henkilöresurssien riittävyyteen voi liittyä ongelmia. Onkin tärkeää, että kuntien tilannetta seurataan ja että rahoituksen riittävyyttä arvioidaan tarvittaessa uudelleen.

Sosiaalialan kehittämishanke. Vuosille 2003—2007 hyväksytyn sosiaalialan kehittämishankkeen keskeisiä kehittämisalueita ovat muun muassa sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen, palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen, henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittäminen sekä sosiaalialan rahoituksen ja voimavarojen turvaaminen. Hanke koostuu yli 20 osahankkeesta. Vuonna 2005 on tarkoitus toteuttaa asteittain palvelutarpeen arviointiin pääsy vanhustenhuollossa, lakisääteistää täydennyskoulutus ja jatkaa seudullisten palvelurakenteiden ja kuntien palvelutoimintojen kehittämis- ja uudistamistyötä.

Valiokunta pitää tärkeänä hankkeen määrätietoista etenemistä ja korostaa erityisesti sosiaalityön toimintamahdollisuuksien vahvistamista. On myös tärkeää huolehtia siitä, että sosiaalialan henkilöstön täydennyskoulutukseen sekä muihin keskeisiin kehittämisalueisiin osoitetaan tarvittava rahoitus.

Köyhyys ja syrjäytyminen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa StVL 13/2004 vp käsitellyt laajasti köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyviä kysymyksiä. Valtiovarainvaliokunta viittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa esitettyyn ja kiinnittää erityisesti huomiota pitkäaikaistyöttömien perustoimeentulon kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön tulisi yhdessä selvittää, miten pitkäaikaistyöttömien perustoimeentulo on tarkoituksenmukaista järjestää ja miten etuuksien korotukset vaikuttavat kuntien sosiaalityöhön ja yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Toimeentulotukea saavien asemaa voitaisiin myös parantaa arvioimalla uudelleen toimeentulotuen määrään alentavasti vaikuttavan asumiskustannusten 7 prosentin omavastuun tarpeellisuutta.

Valiokunta pitää myös erittäin tärkeinä kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla parannetaan köyhien lapsiperheiden asemaa. Ensi vuonna korotetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityisäitiysrahan vähimmäismäärää sekä lasten kotihoidon tuen yhdestä lapsesta maksettavaa hoitorahaa. Näillä toimilla voidaan jossakin määrin vähentää lapsiperheiden köyhyyttä ja riippuvuutta toimeentulotuesta. Osalle lapsiperheistä köyhyydestä on valitettavasti tullut jo varsin pysyvä ongelma ja tilanteen parantuminen edellyttää myös jatkossa erittäin määrätietoisia toimenpiteitä.

Hallitusohjelman mukaan lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta laaditaan kokonaisselvitys ottaen huomioon sosiaalietuuksien ja tulojen, palveluiden, maksujen, verojen ja perhevapaiden yhteisvaikutukset. Valiokunta kiirehtii selvityksen laatimista. Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviota koskevaan mietintöönsä ja korostaa edelleen toimeentulotukea saavien lapsiperheiden aseman parantamista.

Valiokunta viittaa myös mietinnön yleisperusteluihin sisältyvään lausumaan ja pitää tärkeänä, että hallitus ryhtyy keväällä 2005 toimenpiteisiin vähävaraisimpien kansalaisten elämäntilanteen helpottamiseksi.

Momentin määräraha. Momentille lisätään 23 100 000 euroa. Lisäys johtuu eduskunnan tekemistä muutoksista valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistukseen (HE 181/2004 vp — HaVM 23/2004 vp).

31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetun asetuksen mukaisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamishankkeisiin suoritettavan valtionosuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Kunnille ja kuntayhtymille suoritetaan perustamishankkeiden kustannuksiin valtionosuutta 25—50 % vahvistetuista kustannuksista.

Vuonna 2003 vahvistetuista perustamishankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja valtiolle 800 000 euroa vuonna 2005.

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 40 747 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 ja 47 b §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauksen maksamiseen.

Selvitysosa:Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvausta yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 8 000 000 euroa siirtona momentille 33.32.33.

Toiminnan tavoitteena on palvelujen ja lääkärikoulutuksen laadun varmistaminen.

Momentille ehdotetaan noin 38 miljoonan euron määrärahaa, joka on noin 10,7 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta pienempi. Määrärahasta on vähennetty 2,7 miljoonaa euroa käytettäväksi työterveyslääkäreiden erikoislääkärikoulutukseen ja 8 miljoonaa euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti tutkimustoimintaan tarkoitetusta valtion korvauksesta siirrettiin 8 miljoonaa euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin myös vuosina 2003 ja 2004. Näin pyrittiin edistämään lääkäreiden siirtymistä kliiniseen työhön terveyskeskuksiin ja muihin sairaaloihin lievittämään lääkäripulaa. Siirtoa ei tehdä enää vuonna 2006.

Saadun selvityksen mukaan tutkimustoimintaan osoitetun korvauksen reaalitaso on pudonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 30 prosentilla. Samanaikaisesti sekä tutkimustoiminnan tuotos ja volyymi ovat lisääntyneet merkittävästi. Valtion suorittaman korvauksen pienentyessä kunnat ovat joutuneet ottamaan yhä suurenevan taloudellisen vastuun yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimuksen ja myös lääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuksen aiheuttamista kustannuksista. Näin siitä huolimatta, että toimintojen kustannusvastuu on valtiolla. Yliopistosairaaloita ylläpitävät kunnat ovat myös joutuneet muita sairaanhoitopiirejä ylläpitäviä kuntia huonompaan asemaan.

Valiokunta pitää sinänsä hyvänä sitä, että lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen on suunnattu lisäresursseja. Valiokunta on kuitenkin huolissaan tutkimustoiminnan tulevaisuudesta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että valtionosuuden näin tuntuva pienentyminen vaikeuttaa merkittävästi tutkimustoimintaa. Joissakin yksiköissä vaarana voi olla kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen loppuminen. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä määrärahojen aleneminen on johtamassa kansainvälisten syöpätutkimushankkeiden päättymiseen ja henkilökunnan irtisanomisiin.

Rahoituksen riittävyyttä on arvioitu sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen hiljattain valmistuneessa selvityksessä. Sen mukaan erityisvaltionosuus ei kata tutkimuksesta eikä myöskään opetuksesta aiheutuneita kustannuksia. Mikäli tutkimukseen saatu ulkopuolinen rahoitus otetaan huomioon, tutkimustoiminnan kokonaisrahoitus kattaa suurin piirtein tutkimustoiminnasta aiheutuneet kustannukset.

Käsitellessään hallituksen esitystä laiksi työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta eduskunta muutti lain voimaantuloa siten, että vuonna 2005 tutkimusEVOsta suunnataan erikoislääkärikoulutukseen 1,2 miljoonaa euroa hallituksen ehdottaman 2,7 miljoonan euron sijasta. (HE 156/2004 vp — TyVM 15/2004 vp). Momentille 33.32.32 voidaan näin ollen palauttaa 1 500 000 euroa. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään vielä 1 200 000 euroa, jolloin työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannukset eivät vähennä lainkaan tutkimukseen osoitettavaa valtion korvausta.

Momentin määräraha on näiden lisäysten jälkeenkin vielä riittämätön tarpeisiin nähden. Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan, jonka mukaan tutkimustoiminnasta ja opetuksesta aiheutuvien kustannusten korvaukset sairaanhoitopiireille pyritään saattamaan todellisten kustannusten tasolle. Sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun selvityksen mukaan ministeriö tulee esittämään korvausten saattamista kustannuksia vastaaville tasoille asteittain seuraavan kolmen vuoden aikana. Valiokunta pitää välttämättömänä, että vuoden 2006 talousarviossa määräraha mitoitetaan vastaamaan todellisia tarpeita.

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 90 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47—47 b §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 63 140 000 euroa lääkärin ja hammaslääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille.

Selvitysosa:Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille, jotka antavat lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutusta ja erikoistumiskoulutusta, lääkärin perusterveydenhuollon ja siihen rinnastettavaa lisäkoulutusta, laillistetun hammaslääkärin käytännön ja siihen rinnastettavaa palvelua sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 14 §:ssä tarkoitettua koulutusta, suoritetaan valtion varoista laskennallinen korvaus koulutuksen aiheuttamiin kustannuksiin.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 §:n muuttamisesta siten, että maksettaessa lääkärin- ja hammaslääkärin peruskoulutuksen korvausta yliopistollista sairaalaa ylläpitävälle kuntayhtymälle valmistuneiden tutkintojen lisäksi otetaan huomioon asianomaisiin yliopistoihin hyväksyttyjen uusien opiskelijoiden määrät. Määrärahan mitoituksessa on tämän johdosta lisäyksenä otettu huomioon 8 000 000 euroa siirtona momentilta 33.32.32.

Toiminnan tavoitteena on palvelujen saatavuuden sekä sen ja lääkärikoulutuksen laadun varmistaminen.

34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 370 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 20 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina otettu huomioon 2 203 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 167 000 euroa, josta 80 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.

Mielentilatutkimustoiminnan tavoitteena on rikoksesta syytettyjen henkilöiden oikeusturvan varmistaminen ja mielentilatutkimuslausuntojen korkean laadun ylläpitäminen.

35. Valtion korvaus lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 55 271 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lastensuojelulain (683/1983) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) perusteella lastensuojelun suurten kustannusten tasaamiseksi suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen.

Selvitysosa:Tasausjärjestelmän piirissä arvioidaan vuonna 2005 olevan noin 4 000 lastensuojeluperhettä. Valtio suorittaa korvauksen kehitysvammahuollon erityishuoltopiirien kuntayhtymille, jotka huolehtivat järjestelmän toimeenpanosta. Valtion korvaus on 50 % tasattavien lastensuojelukustannusten arvioidusta kokonaismäärästä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 8 044 000 euroa siirtona momentilta 33.32.30 vuonna 2003 toteutuneiden kustannusten mukaisten valtion korvausten maksamiseksi.

Toiminnan tavoitteena on turvata oikea-aikaiset ja riittävät lastensuojelun palvelut kaikissa kunnissa.

36. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 54 430 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetun asetuksen mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa.

Kunta tai kuntayhtymä voi saada valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi tarpeellisten toiminnan kehittämistä ja tehostamista sekä toimintatapojen uudistamista tukevien alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävien tai muutoin laajalti hyödynnettävien hankkeiden toteuttamiseen. Kehittämishankkeen kokonaiskustannusten tulee olla vähintään 50 000 euroa, ellei erityisistä syistä muuta johdu. Toiminnallisiin kehittämishankkeisiin valtionavustus on enintään 50 % avustuksen määräämisen perusteena olevista kustannuksista.

Kunta tai kuntayhtymä voi saada valtionavustusta myös perustamishankkeeseen, jos hanke on välttämätön kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tai toiminnallisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi. Lisäksi edellytetään, että perustamishankkeen kokonaiskustannukset ovat vähintään 300 000 euroa. Tätä pienempi perustamishanke voidaan hyväksyä valtionavustukseen oikeuttavaksi vain STVOL:n 21 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. Perustamishankkeisiin suoritettava valtionavustus on 25—50 % vahvistetuista kustannuksista.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 30 000 000 euroa palvelujärjestelmän rakenteellisten ja toiminnallisten kehittämishankkeiden tukemiseen valtioneuvoston terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisesta tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Loppuosa määrärahasta käytetään Sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman toimeenpanoa toteuttaviin hankkeisiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeisiin.

(37.) Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin(kiinteä määräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Eduskunta on vuodesta 2000 lukien osoittanut talousarviossa erillisen määrärahan lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestämiseen. Määräraha osoitettiin aiemmin kunnille, mutta kuluvan vuoden määräraha osoitettiin sairaanhoitopiireille käytettäväksi alle 16-vuotiaiden lasten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä palvelujen edelleen kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Tämä johtui siitä, että Kelan ja kuntien työnjakoa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden järjestämisessä muutettiin noin vuosi sitten siten, että Kelan järjestämä psykoterapia kohdennettiin yli 16-vuotiaisiin henkilöihin. Kuntien ja sairaanhoitopiirien vastuu korostuu siten aiempaa enemmän alle 16-vuotiaiden tarvitsemien palveluiden järjestämisessä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Kelan ja kuntien työnjakoa koskevat päätökset ovat selkeyttäneet tilannetta ja mahdollistaneet sen, että Kelan maksamat lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen määrärahat ovat riittäneet tänä vuonna. Toiminta jatkuu vastaavasti ensi vuonna eikä siihen tarvita lisäresursseja.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan erillismäärärahojen avulla on käynnistetty kunnissa ja sairaanhoitopiireissä hankkeita ja projekteja, palkattu sekä koulutettu henkilökuntaa ja perustettu uusia osastoja. Joissakin sairaanhoitopiireissä toiminta on jo saanut pysyvän aseman osana palvelutuotantoa eikä sen jatkuvuus ole enää riippuvainen erillisistä määrärahoista. Valiokunnan saamien selvitysten mukaan useimmissa sairaanhoitopiireissä toiminnan jatkuvuus on kuitenkin epävarmaa ja lisämäärärahan tarve on edelleen välttämätön. Palvelujen kysyntä on kasvanut voimakkaasti ja myös hoidon vaikeusaste on kohonnut.

Valiokunta katsoo, että hoidon saatavuuden ja peruspalvelutason varmistamiseksi erillistä määrärahaa tarvitaan myös ensi vuonna. Valiokunta ehdottaa, että talousarvioaloitteiden TAA 64/2004 vp, TAA 294/2004 vp, TAA 755/2004 vp ja TAA 1068/2004 vp perusteella talousarvioesityksestä poistettu momentti 32.32.37 palautetaan ja että sille osoitetaan 5 000 000 euroa. Määräraha osoitetaan alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin sekä perustason kuntien ja kuntayhtymien mielenterveyttä ylläpitävien ja mielenterveysongelmia ehkäisevien palveluiden kehittämiseen. Määräraha osoitetaan edelleen sairaanhoitopiirien kuntayhtymille, jotka voivat järjestää mielenterveyspalvelut joko omana toimintanaan tai ostopalveluina. Valiokunta korostaa sitä, että määräraha tulisi suunnata ensisijaisesti kuntatasolle tukemaan mielenterveyshäiriöiden ennalta ehkäisyä sekä niiden varhaista toteamista. On myös tärkeää, että sairaanhoitopiirit toiminnallaan tukevat kuntien palvelurakenteen vahvistumista.

Tavoitteena tulee olla, että toiminnot ja niiden rahoitus saatetaan vähitellen pysyvälle pohjalle kuntien ja sairaanhoitopiirien talousarvioissa, jolloin erillisestä määrärahasta voidaan luopua. Valiokunta korostaa, että kunnissa tulee vahvistaa lasten- ja perheneuvoloiden sekä oppilashuollon voimavaroja ja yhteistoimintaa.

37. Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen sairaanhoitopiireille alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien ja kuntayhtymien mielenterveyttä ylläpitävien ja mielenterveysongelmia ehkäisevien palvelujen kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Valtionavustuksen määrä on enintään 80 prosenttia toiminnan aiheuttamista kustannuksista.

39. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein.

Selvitysosa:Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta käynnistyi pysyvänä toimintana vuoden 2002 alusta. Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).

Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan avulla.

Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta alkoi pysyvästi vuoden 2002 alusta lukien. Osaamiskeskuksista kahdeksan toimii alueellisesti ja yksi ruotsinkielistä väestöä varten. Keskusten tehtävänä on muun muassa kehittää sosiaalialan asiantuntemuksen sekä erityisosaamista vaativien erityispalvelujen kehittyminen. Osaamiskeskusten toimintamenoihin ehdotetaan ensi vuodelle 3 miljoonan euron määrärahaa, joka vastaa aiempien vuosien tasoa.

Osaamiskeskusten toiminta on parantanut selkeästi sosiaalialan alueellista yhteistyötä ja erityisesti pienillä kunnilla on osaamiskeskusten kautta mahdollisuus päästä mukaan kehittämistoimintaan. Osaamiskeskuksilla on myös tärkeä rooli sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamisessa.

Valiokunnan mielestä osaamiskeskusten rahoitukseen tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Osaamiskeskuksille myönnetään perusrahoitus, jonka taso on varsin vaatimaton osaamiskeskuksien tehtäviin ja niihin kohdistuviin odotuksiin nähden. Lisäksi toimintaa rahoitetaan hankerahoituksella. Se antaa mahdollisuuden puuttua nopeastikin havaittuihin kehittämistarpeisiin, mutta vaikeuttaa toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua. Rahoituksen lyhytkestoisuus johtaa myös työntekijöiden jatkuvaan vaihtumiseen ja vaikeuttaa pätevän henkilökunnan rekrytointia. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on myös todettu, että jatkuvat projektit ja hankkeet lisäävät henkilökunnan uupumusta, etenkin kun kehittämistyön tuoma lisäresurssi ei helpota tavallista palvelutyötä. Myös rahoitusjärjestelmien hallinnointi on niiden monimuotoisuuden vuoksi työlästä ja hankalaa.

Valiokunnan mielestä perusrahoitusta tulisi vahvistaa, mikä antaisi nykyistä paremmat mahdollisuudet pitkäjänteisempään toimintaan.