Talousarvioesitys 2005

24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Ulkoasiainhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Syvenevän yhteistyön maailmassa tämä tarkoittaa kansainvälisen yhteisvastuun rakentamista ja rauhan vahvistamista demokratian, tasa-arvon, ihmisoikeuksien kunnioituksen, kestävän kehityksen ja oikeusvaltioperiaatteen pohjalta. Kansainvälisten suhteiden osaajana ulkoasianhallinto valmistelee ja toteuttaa Suomen ulkopolitiikkaa sekä yhdistää eri tahojen asiantuntemuksen kansalliseksi toimintalinjaksi.

Hallitusohjelman ja sitä tukevan UM-strategia 2010:n pohjalta ulkoasiainministeriö on määritellyt ulkoasiainhallinnon keskeiset tavoitteet, joiden saavuttamiseen kaikessa toiminnassa tähdätään ja joiden mukaisesti voimavarat kohdennetaan:

• Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen ja talouden kansainvälisten toimintaedellytysten parantaminen
• suomalaisten etujen ja suomalaisuuden edistäminen maailmalla
• vakauden, turvallisuuden ja yhteistyön lisääminen lähialueilla
• Euroopan unionin laajentaminen ja kehittäminen
• kansainvälinen vakaus, turvallisuus ja hyvinvointi sekä globalisaation hallinnan kehittäminen.

Ulkoasiainhallinto jatkaa suunnitelmallisten uudistusten läpivientiä, jotka viitoitettiin ulkoasiainhallinnon 2000-luvun haasteita koskeneessa selvityksessä sekä selvityksen pohjalta käydyssä laajassa keskustelussa. Vuosituhannen alun jälkeen toimeenpantujen johtamis-, toimintatapa- ja organisaatiouudistusten pohjalta ulkoasiainministeriössä vuonna 2004 valmistuva UM-strategia 2010 linjaa ulkoasiainhallinnon kehittämisen entistä selkeämmin toiminnan ja tavoitteiden lähtökohdista tapahtuvaksi. Ulkoasiainhallinnon tulosjohtamista jatketaan UM-strategia 2010:n pohjalta. Strategian tavoitteiden saavuttamisen seurantamenetelmissä panostetaan hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteiden arviointimenettelyiden kehittämiseen.

Ulkoasiainhallinto osallistuu mahdollisuuksien mukaan hallituksen ohjelmajohtamistyöskentelyyn tietoyhteiskuntaohjelman, yrittäjyyden politiikkaohjelman ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman kautta. Tämän lisäksi ulkoasiainhallinto edistää omalta osaltaan muita hallitusohjelman keskeisiä asiakokonaisuuksia ohjelmajohtamisen kautta.

Kansainvälistä toimintaympäristöä leimaa eri politiikka-alojen kasvava keskinäinen riippuvuus. Se on noussut tärkeäksi yhdistäväksi elementiksi ulkoasiainministeriön valmistelemien eri alojen selvitysten ja selontekojen linjausten välillä. Vuoden 2004 aikana valmistuvat valtioneuvoston kehityspoliittinen ohjelma, ihmisoikeusseloteko, globalisaatioselvitys sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko.

Tarve vahvistaa monenkeskisen järjestelmän toimintakykyä on avainkysymyksiä. Suomi pyrkii monenkeskisen yhteistyön ja kansainvälisen oikeuden vahvistamiseen sekä globalisaation hallintaan turvallisuuden lisäämiseksi eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentämällä. Globalisaation tuomiin haasteisiin pyritään vastaamaan vuonna 2004 eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle annettavan globalisaatioselvityksen pohjalta. Globalisaation hallinnan kehittämisessä korostuvat myös YK:n vuosituhatjulistus, YK-järjestelmän toiminnan tehostaminen ja Helsinki-prosessi.

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kehityspoliittisesta ohjelmasta helmikuussa 2004. Ohjelmassa kehityspolitiikka määritellään johdonmukaisena toimintana kaikilla niillä kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen politiikan lohkoilla, joilla vaikutetaan kehitysmaiden asemaan. Suomen kehityspolitiikan keskeisimpänä päämääränä on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden poistamiseen maailmasta. Tämän päämäärän saavuttamista tukevat ympäristöuhkien torjuminen, tasa-arvon, ihmisoikeuksien, kansanvallan ja hyvän hallinnon edistäminen, maailmanlaajuisen turvallisuuden sekä taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen. Ulkoasiainministeriön valmistelema ihmisoikeusselonteko valmistui maaliskuussa 2004.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kehitetään eduskunnalle syksyllä 2004 annettavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. Suomi toimii Euroopan unionin jäsenenä unionin vahvistamiseksi turvallisuusyhteisönä ja kansainvälisenä toimijana, joka kantaa vastuuta kansainvälisestä vakaudesta ja turvallisuudesta uuden turvallisuusstrategiansa mukaisesti. Euroopan unionin laajentuminen ja uudistumistarpeet luovat haasteita EU:n ulkoisen toimintakyvyn ja erityisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehokkuudelle. Suomi osallistuu täysimääräisesti unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Unionin yhtenäisyys, keskinäinen yhteisvastuu ja yhteiset sitoumukset lisäävät Suomen turvallisuutta. Kansainvälisen kriisinhallinnan tarve kasvaa samalla kun sen toimintaympäristö monimutkaistuu. Monipuolinen kriisinhallintaan osallistuminen tukee Suomen ulkopoliittisia tavoitteita. Suomi painottaa Euroopan unionin siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan kehittämistä kokonaisuutena. Eduskunnalle annettava lakiesitys siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan selkeyttää osaltaan toimintaan osallistuvien tahojen vastuita ja toimintatapoja.

Venäjän kehitys on keskeinen Suomen lähialueiden turvallisuuteen ja vakauteen vaikuttava tekijä. Ulkoasiainministeriö kehittää kahdenvälistä ja monenkeskistä yhteistyötä eri aloilla Venäjän kanssa. Monenkeskisen Venäjä-yhteistyön kehittämiseen Suomi osallistuu erityisesti EU:ssa, muun muassa Venäjän WTO-jäsenyysneuvotteluiden edistämisessä ja pohjoisen ulottuvuuden puitteissa. EU:n jäsenenä Suomi edistää EU—Venäjä yhteistyön, EU:n uuden naapuruuspolitiikan ja transatlanttisten suhteiden kehitystä keskeisinä Euroopan vakauteen ja lähialueiden turvallisuuteen vaikuttavina tekijöinä.

Suomen kansainvälistä asemaa vahvistetaan toimimalla aktiivisesti ja vastuullisesti Suomelle tärkeissä kansainvälisissä kysymyksissä niin kahdenvälisesti, EU-tasolla kuin monenkeskisesti. Työssä korostuvat mm. YK:n ja muiden laajaan kansainväliseen yhteistyöhön perustuvien rakenteiden vahvistaminen, aktiivinen toiminta EU:n ulkoisen toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä kriisinhallinnan ja rauhankumppanuuden kehittäminen Suomen tavoitteiden mukaisesti.

Ulkoasiainhallinnon tehtävänä on valmistella ja toteuttaa Suomen kauppapolitiikkaa luomalla kansalliset toimintalinjaukset eri tahojen asiantuntemuksen pohjalta, mukaan lukien Suomen toiminta EU:n yhteisen kauppapolitiikan puitteissa. Talouden kansainvälisten toimintaedellytysten parantamisessa haasteina ovat suomalaisten hyvinvoinnin edistäminen turvaamalla elinkeinoelämän etuja kansainvälisessä taloudellisessa yhteistyössä, valtioiden välisen taloudellisen yhteistyön edistäminen vahvistamalla kansainvälistä kauppajärjestelmää ja Dohan kierroksen onnistuminen Suomen tavoitteiden mukaisesti. Ulkoasiainhallinnon toiminta kansainvälisen kaupan sääntökysymyksissä ja vienninedistämisessä tukee osaltaan hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Suomalaisten etujen ja suomalaisuuden edistämisessä maailmalla korostuvat konsulipalveluiden laadun kehittäminen, ulkomailla toimivien suomalaisten yritysten, elinkeinoelämän, kulttuuri-, tutkimus- ja muiden yhteisöjen tukeminen sekä Suomen arvostuksen ja tunnettuuden lisääminen julkisuusdiplomatian keinoin.

Vakauden, turvallisuuden ja yhteistyön lisäämiseksi lähialueilla panostetaan huhtikuussa 2004 valtioneuvostossa hyväksytyn lähialuestrategian toteuttamiseen, tiivistyvään pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä Baltian ja pohjoismaiden yhteistyön kehittämiseen. Lähialuestrategian mukaisesti yhteistyötä toteutetaan erityisesti seuraavilla aloilla: ympäristö, maa- ja metsätalous, sosiaali- ja terveydenhuolto, oikeuslaitos, liikenne ja tietoliikenne, energia, ydinturvallisuus sekä koulutus ja kansalaisyhteiskunta. Samoin tuetaan Venäjän uudistumisprosesseja ja lähentymistä läntisiin yhteistyöjärjestelyihin. Itämeren ympäristökysymysten hoito yhteistyön keinoin on noussut tärkeäksi aiheeksi.

Euroopan unionin laajentumisen myötä yhteistyötä tiivistetään uusien jäsenmaiden kanssa kahdenvälisiä suhteita syventämällä mm. vuonna 2004 uusiin EU-maihin avattuja edustustoja hyödyntämällä. EU:n käynnissä olevaan uudistumisprosessiin osallistutaan aloitteellisesti. Ulkoasiainhallinnon kannalta unionin ulkoisen toimintakyvyn vahvistaminen jäsenmaita yhdistävien arvojen pohjalta on keskeisessä asemassa.

Kansainvälisen vakauden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä globalisaation hallinnan kehittämiseksi osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa kriisinhallinnan kehittämiseksi, terrorismin torjumiseksi, YK:n vuosituhatjulistuksen ja Helsinki-prosessin tavoitteiden toteuttamiseksi sekä ihmisoikeuksien, kansanvallan, kestävän kehityksen ja oikeusvaltion periaatteiden edistämiseksi.

Tavoitteiden saavuttamiseksi määritellään keskeiset ulkoasiainhallinnon toimintatapoja, tarvittavia voimavaroja ja osaamisen kehittämistä koskevat tavoitteet sekä tavoitteiden saavuttamista ilmaisevat tuloksellisuusindikaattorit.

Toimintatapojen osalta ulkoasiainhallinto kehittää tulosohjausta ja strategista johtamista sekä organisaatiota, mukaan lukien edustustoverkko UM-strategia 2010:n pohjalta. Tavoitteiden saavuttamisen seurantamenetelmien kehittäminen jatkuu aikaisempien perusselvitysten pohjalta.

Voimavarojen osalta avainasemassa ovat riittävien toimintamenomäärärahojen varmistaminen käynnissä olevien uudistusprosessien tukemiseksi, määrällisesti ja laadullisesti riittävän henkilöstön ylläpitämiseksi sekä tavoitteiden kannalta riittävien toimitilojen ylläpito Suomessa ja ulkomailla. Ulkoasiainministeriössä vuonna 2004 laaditun henkilöstöstrategian toimeenpano aloitetaan vuonna 2005. Strategia antaa suuntaviivat ministeriön henkilöstön pitkän aikavälin kehittämiselle mukaan lukien urasuunnittelu ja osaamistarpeet.

Vuoden 2005 alusta yhtenäiset toiminnan suunnittelun ja ohjauksen menetelmät on laajennettu myös edustustoverkon piiriin. Hallinnonalan osaamisen kehittämisessä panostetaan uusien toimintatapojen ja muuttuneen organisaation edellyttämiin koulutustarpeisiin, mukaan lukien suunnitelmallinen esimieskoulutus. Vuonna 2005 toteutettava uudistettu ulkomaanedustuksen korvausjärjestelmä täydentää aiemmin toteutettua palkkausjärjestelmän uudistusta.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2003—2005

¹⁾ Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä vuosina 2004 ja 2005 noin 1 000 henkilötyövuotta sekä ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 2004 ja 2005 920 henkilötyövuotta.