Talousarvioesitys 2005

28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Talouspolitiikan haasteisiin joudutaan vastaamaan tilanteessa, jossa Suomen taloudellinen toimintaympäristö on voimakkaassa murroksessa. Kyky sopeutua globaalitalouden muutokseen ja teknologian hyödyntäminen ovat avainasemassa työllisyysasteen nostamisen ja suotuisan tuottavuuskehityksen kannalta.

Erityisesti kansainvälisen toimintaympäristön kehitykseen liittyvä epävarmuus korostaa talouspoliittisten valintojemme merkitystä Suomen keskipitkän ajan kasvunäkymien ja hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta. Kansainvälisen kilpailun kiristyminen sekä pääomamarkkinoiden nopea kehitys edellyttävät nykyisten tavoitteiden, järjestelmien ja toimintatapojen sekä niiden taustalla vaikuttavien perusoletusten kriittistä ja avointa arviointia. Myös Euroopan unionin tulevaisuus sisältää joukon epävarmuuksia ja epäselvyyksiä, joiden kohtaamisessa korostuvat ennakoiva vaikuttaminen ja resurssien oikea kohdentaminen asioita priorisoimalla. Tämä edellyttää mm. Suomen tavoitteiden aktiivista esiintuomista EU:n tulevien rahoituskehysten valmistelussa sekä EU:n rahoitusjärjestelmän uudistamisessa.

Talouspolitiikan päätavoitteet ovat työllisyysasteen ja tuottavuuden nostaminen. Talouspolitiikalla tulee varautua väestön ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin ja vastaamaan kansainvälisestä verokilpailusta aiheutuviin verotulojen menetyksiin samanaikaisesti kun väestötekijät heikentävät talouden kasvumahdollisuuksia.

Työllisyysastetta ja kansantalouden tuottavuutta on kyettävä tuntuvasti nostamaan, jotta suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä ei muodostu lähivuosina talouskasvun rajoitetta. Osana tarvittavia toimenpiteitä eläkejärjestelmien uudistus toteutuu vuoden 2005 alusta tavoitteena kannustaa ihmisiä jatkamaan työelämässä nykyistä pidempään.

Julkisen talouden vahvistamiseksi on rajoitettava julkisten menojen kasvuvauhtia ja osin myös arvioitava uudelleen julkisen sektorin tehtäviä. Hyvinvointipalvelujen rahoittamiseksi on huolehdittava taloudellisen kasvun edellytyksistä ja työllisyydestä. Hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi julkisen talouden tehostamispyrkimyksiä on vahvistettava. Julkisen palvelutuotannon tehostaminen ja sen tuottavuuskehityksen turvaaminen ovat välttämättömiä palvelujen turvaamiseksi ja niiden laadun kehittämiseksi. Erityisen tärkeää on varmistaa palvelutuotannon ja voimavarojen uudelleen suuntaaminen väestö-, alue- ja elinkeinorakenteen muutosten mukaisesti.

Verotuksen toimeenpanon haasteet liittyvät yhtäältä kansainvälisestä verokilpailusta aiheutuviin verotulojen menetyksiin, toisaalta työntekoon kannustamiseen.

Valtiovarainministeriö asettaa toimialallaan seuraavat tulostavoitteet:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Talouden kasvuun ja vakauteenpyritään talouspoliittisilla toimilla, jotka parantavat tuottavuutta, talouden ja markkinoiden vakaata kehitystä ja rakenteellista toimivuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Näin voidaan parhaiten varautua myös mahdollisiin uusiin ongelmiin.

Työllisyyden parantamiseenpyritään valmistelemalla työllisyysastetta nostavaa talous- ja rakennepolitiikkaa. Työhön kohdistuvan verotuksen alentamista jatketaan ottaen huomioon valtiontalouden liikkumavara. Tavoitteena on korkeampi työllisyysaste työpanosta lisäämällä, mikä edellyttää työelämään tulon aikaistamista ja työurien keston pidentämistä.

Veroeurojen käytön tehostumiseenpyritään julkisen sektorin tuottavuutta parantamalla. Tuottavuuskehityksestä ja siihen vaikuttaneista tekijöistä esitetään raportti, jossa tuottavuuskehitys todetaan Tilastokeskuksen julkisen sektorin tuottavuustilaston, keskeisiä palvelualoja koskevien selvitysten ja hallinnonalojen toimintakertomusten nojalla. Tuottavuuskehitykseen vaikutetaan mm. osallistumalla kuntien peruspalveluohjelman, talousarvioesitykseen liitettävän peruspalvelubudjettitarkastelun ja kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistuksen toteuttamiseen. Julkisen hallinnon ja julkisten palveluiden tuottavuutta kohotetaan Tuottavuuden toimenpideohjelmalla, jonka tavoitteena on parantaa hallinnon ohjausta ja rakenteita sekä hyödyntää uutta teknologiaa mm. lisäämällä sähköisesti tuotettuja palveluja ja asiakirjojen paperitonta käsittelyä. Ministeriöiden tulosohjauksen ja strategiatyön kehittämistä jatketaan tavoitteena ministeriöiden keskittyminen poliittisen päätöksenteon valmisteluun ja hallinnonalojensa strategisen ohjaustehtävän hoitoon.

Tullitoimessakeskeisenä tavoitteena on toiminnan sopeuttaminen EU:n laajentumiseen muun muassa siten, että tulliselvityksestä vapautunutta henkilöstöä siirretään yhteiskunnan suojaamistehtäviin sekä toimintaan, joka lisää ulkomaankaupan sujuvuutta erityisesti itäisen maarajan ja Kaakkois-Suomen satamien tullitoimipaikoissa. Myös toimipaikkaverkostoa tarkistetaan muuttuneita tarpeita vastaavaksi. Tulliyhteistyötä pyritään tehostamaan Venäjän kanssa ja kehittämään Venäjän tullin toimintatapoja sekä erityisesti edistämään niin sanotun vihreän linjan laajentamista ja toimivuutta.

Veropolitiikan haasteet liittyvät yhtäältä kansainvälisestä verokilpailusta aiheutuviin verotulojen menetyksiin ja toisaalta työntekoon kannustamiseen mm. tuloverotusta alentamalla. Ansiotuloverotuksen keventämistä jatketaan työllisyyttä tukevalla tavalla. Yritysverotusta kevennetään Suomen verojärjestelmän kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Uudet verolait tulevat voimaan pääosin vuoden 2005 alusta.

Valtion tilastotoimen kehittäminen liittyy kiinteästi työhön, jota tehdään Euroopan tilastojärjestelmän kehittämiseksi. Tilastokeskus jatkaa osana Suomen EU-velvoitteita yritysten lyhyen aikavälin tilastojen, palvelualojen hintaindeksijärjestelmän ja julkisyhteisöjen neljännesvuositilastojärjestelmän kehittämistä. Sähköisen tiedonkeruun osuutta tilastotuotannossa kasvatetaan edelleen sekä lisätään tilastotietojen verkkopalvelutarjontaa.

Kansantalouden kilpailukykyä koskevassa tutkimustyössä painottuvat verotukseen, kasvu- ja teknologiapolitiikkaan sekä yrittäjyyteen ja julkisten tukien vaikuttavuuteen liittyvät kysymykset. EU:n laajentumisesta ja talouden globalisaatiosta johtuvia erityisiä tutkimuskohteita ovat julkisen talouden pitkän ajan näkymät ja verotuksen kasvuvaikutukset, tuotannontekijöiden liikkeet laajenevan EU:n sisällä sekä verokilpailu. Tutkimuksessa kartoitetaan myös hyvinvointivaltion pitkän ajan taloudellista kestävyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä kuten Suomen houkuttelevuutta yritysten sijaintipaikkana sekä ikääntymisen vaikutusta tuottavuuden kehitykseen. Väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset työvoiman tarjontaan sekä työmarkkinoiden rakenneongelmat ovat niinikään keskeisiä tutkimuskysymyksiä. Työmarkkinoiden toimivuuteen vaikuttavat politiikkatoimenpiteet niin verotuksen, etuuksien kuin työvoimapolitiikankin kannalta kuuluvat analysoitaviin ongelma-alueisiin. Terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutuspalvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden arvioinnin kehittämishanke jatkuu (valtiovarainministeriön tuottavuushankkeeseen liittyen) osana tuottavuuden toimenpideohjelmaa.

Ministeriöiden tulosohjauksen ja strategiatyön kehittämistä jatketaan tavoitteena ministeriöiden keskittyminen poliittisen päätöksenteon valmisteluun ja hallinnonalojensa strategisen ohjaustehtävän hoitamiseen.

Tuottavuuden edistäminen

Valtiovarainministeriö käynnistää uuden neuvottelu- ja sopimismenettelyn eri hallinnonalojen tuottavuutta parantavien hankkeiden rahoittamiseksi. Rahoituksen saaminen edellyttää, että valtiovarainministeriö ja tuottavuushankkeelleen rahoitusta hakeva ministeriö sopivat hankkeen tavoitteista ja saavutettavien hyötyjen jakamisesta toteutuksen eri vuosina.

Valtiotyönantajan kilpailukykyä vahvistetaan mm. saattamalla loppuun eläkejärjestelmän uudistaminen, varmistamalla uuden palkkausjärjestelmän laaja-alainen käyttöönotto sekä jatkamalla valtionhallinnon ylimmän johdon rekrytointi- ja liikkuvuusjärjestelmän uudistamista.

Valtiovarainhallinnon toimialaan kuuluvan omaisuuden hallinta

Ministeriön ohjausvastuulla olevien yhtiöiden omistajaohjausta toteutetaan määriteltyjen periaatteiden mukaisesti, joita ovat ennustettavuus, aktiivisuus ja markkinaehtoisuus. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä kokonaistulos ja yhtiöiden kehittäminen.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2003—2005