Talousarvioesitys 2005

32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 4 prosenttia. Uusia turvavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna 2005 enintään 8 409 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastointiavustuksia saa myöntää vuonna 2005 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa:Toiminta-ajatuksensa mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaationa yritysten toimintaedellytyksistä, kansalaisten aseman turvaamisesta markkinoilla ja valtion yritysomaisuuden hoidosta.

Ministeriön visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen ja korkean työllisyyden maa. Menestys perustuu huippuosaamiseen, luovuuteen, yrittäjyyteen, alueiden elinvoimaan, toimiviin markkinoihin ja kansainvälisyyteen.

Kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen elinkeinopolitiikkaa toiminta-ajatuksensa ja visionsa mukaisesti yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Toimintaympäristö

Suomalaisen elinkeinoelämän ja yritysten toimintaympäristön kannalta keskeinen tekijä on jatkuvasti kiristyvä globaali kilpailu tuotannossa ja investoinneissa. Yrityksistä on tullut aiempaa riippumattomampia alkuperäisen kotimaansa olosuhteista ja ne voivat aiempaa helpommin valita sijaintipaikkansa. Tämä vähentää kansallisvaltioiden merkitystä globaalissa taloudessa ja niiden mahdollisuuksia ohjata yhteiskunnan kehitystä kansallisella lainsäädännöllä. Globaalistumisen ja Euroopan unionin laajentumisen myötä työvoima liikkuu aiempaa helpommin maasta toiseen. Valtioiden sekä alueiden välinen kilpailu investoinneista, yrityksistä ja osaavasta työvoimasta kiristyy. Globaalistumisen myötä korostuu huoli yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta.

Teknologinen kehitys luo talouskasvua. On tärkeää soveltaa uutta osaamista nopeasti ja luovasti. Kehityksen rinnalla organisaatioissa nousevat merkittävään asemaan aineettomat investoinnit, tieto ja osaaminen. Väestön nopea ikääntyminen nostaa sosiaalimenoja ja vähentää työvoiman tarjontaa. Julkisten hyvinvointipalvelujen kysyntä lisääntyy ja ne on pystyttävä tuottamaan aiempaa tehokkaammin sekä tuottavammin.

Rahoituksen painopisteet

Vuonna 2005 julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta lisätään kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla hallitusohjelman yhteydessä sovitun kehitystrendin mukaisesti. Suomen elinkeinoelämän uudistamiseksi ja vahvistamiseksi rahoitusta suunnataan erityisesti uuden tietämyksen ja osaamisen luomiseen sekä innovatiivisten liiketoimintamahdollisuuksien avaamiseen. Vuoden 2005 aikana aloitetaan kasvuyrityksiä koskevan elinkeinopolitiikan arvioinnin hyödyntäminen.

Valtioneuvosto asettaa kauppa- ja teollisuusministeriön toimialalle seuraavat alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2005:

• Elinkeinopolitiikka edistää talouskasvua ja työllisyyttä, monipuolistaa tuotantorakennetta, tukee vakaata aluekehitystä ja turvaa Suomen talouden kilpailukyvyn.
• Energiapolitiikka turvaa kilpailukykyisen energian saannin ja täyttää kansainvälisten ympäristösitoumusten asettamat velvoitteet.
• Yrittäjyyden politiikkaohjelman tukemana luodaan toimintaympäristö, joka edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä yritysten perustamista ja sukupolvenvaihdoksia. (Tarkemmin yrityspolitiikan lukuperusteluissa)

Ministeriö asettaa alustavasti toimialalleen seuraavat, edellisiä täydentävät, yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2005:

• Suomen kansainvälinen kilpailukyky pysyy maailman huipputasolla.
• Suomalainen yhteiskunta kannustaa yrittäjyyteen. Vakaa toimintaympäristö tukee yritysten suunnitelmallista liiketoimintaa. Erityisesti kasvuyritysten toimintaympäristö paranee. Kilpailuolosuhteet suosivat yrittäjyyttä.
• Alueilla on kyky hyödyntää teknologiaa, osaavaa työvoimaa ja toimivia markkinoita, minkä pohjana on alueiden omien vahvuuksien tunnistaminen.
• Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö.
• Kilpailu markkinoilla on avointa ja toimivaa sekä kilpailuolosuhteet ovat yhtäläiset. Julkisen palvelutuotannon vaihtoehdot lisääntyvät.
• Kuluttajat voivat toimia turvallisesti markkinoilla, joista heillä on riittävä tietopohja.
• Suomi myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen saamiseksi hallintaan. Energiajärjestelmät ovat toimivia ja teollisuuden kilpailuedellytykset tasapuolisia. Energian säästö tehostuu ja uudistuvien energialähteiden käyttö lisääntyy.
• Tuotanto- ja kulutustavat ovat kestäviä siten, että taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat on yhteensovitettu tasapainoisella tavalla.
• Valtion yritysomaisuuden hoidossa saavutetaan mahdollisimman hyvä taloudellinen ja yhteiskunnallinen kokonaistulos.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2003—2005

Tavoitteena maailman paras innovaatioympäristö

Teknologia- ja innovaatiopolitiikan vahvistaminen on hallitusohjelman mukaisesti yksi koko vaalikauden keskeisistä tavoitteista. Tämä on perusteltu valinta, sillä tutkimus- ja kehitystoiminnalla sekä koulutuksella voidaan vaikuttaa kansantalouden ja tuottavuuden kasvuun.

Talousarvioesityksen mukaan teknologiarahoitusta lisätään hallitusohjelman mukaisesti ja sitä suunnataan entistä tehokkaammin uutta tietämystä ja osaamista luoviin sekä innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia avaaviin riskipitoisiin kohteisiin. Tavoitteena on, että Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö ja että Suomen kilpailukyky on kansainvälisissä vertailuissa huipputasolla. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan määrärahat nousevat 534,6 miljoonaan euroon, joka on noin 9 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Tekesin myöntämisvaltuuksia korotetaan noin 16 miljoonalla eurolla.

Hallituksen ehdottama määrärahataso ei vastaa tiede- ja teknologianeuvoston suosituksen tasoa eikä myöskään hallituksen omia alkuperäisiä linjauksia. Tiukka menokehys huomioon ottaen määrärahalisäys on kohtuullinen, mutta ei vielä riittävä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Suomalaisen yritys- ja innovaatiopolitiikan keskeinen ongelma on siinä, että vain pieni osa innovaatioista johtaa uusien kasvuyritysten perustamiseen. Näin siitä huolimatta, että innovaatiotuotanto on maailman huippua. Myös innovaatioiden kaupallistaminen ja tuotteen saattaminen markkinoille voi olla ongelmallista.

Kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta on laadittu strategia aloittavien innovaatioyritysten siemenrahoituksen ja palvelujärjestelmän uudistamiseksi. Sen mukaan tarvitaan nopeavaikutteista uutta toimintamallia, joka sitoo keskeiset innovaatio-organisaatiot ja yksityiset toimijat yhteen alkavien yritysaihioiden kehittämiseksi sijoituskelpoisiksi. Tätä varten tulisi perustaa syöttörahasto, johon tulisivat sijoittajina mukaan muun muassa Sitra ja Suomen Teollisuussijoitus. Yksityiset pääomasijoittajat kytkettäisiin mukaan oikean toimintastrategian varmistamiseksi. Sijoittajat rakentavat eri toimijoiden kanssa järjestelmän, jolla varmistetaan riittävä hankevirta syöttörahastolle sekä sijoituskohteiden kehittäminen.

Valiokunta katsoo, että siemenrahoituksen vahvistaminen on tärkeää ja perusteltua innovatiivisen kasvuyrittäjyyden edistämiseksi. Innovatiiviset yritykset luovat tulopohjaa ja edistävät elinkeinoelämän elinvoimaisuutta sekä alueellisesti että kansallisesti. On siksi tärkeää, että siemenrahoituksen kehittämistä edistetään ripeästi konkreettisilla toimenpiteillä ja että kasvuyrittäjyyttä muutenkin tuetaan.

Valiokunnan mielestä myös yritysten neuvontapalveluja tulisi tehostaa. Etenkin aloittavien yritysten kannalta on tärkeää, että perustamis- ja alkuvaiheessa on saatavilla asiakaslähtöistä neuvontaa, johon liittyy kokonaisvastuu asiakkaan tarvitsemista palveluista. Tällöin on myös tärkeää, että yhteistyö TE-keskusten, Tekesin, Finpron ja Finnveran kanssa toimii saumattomasti ja että asiakkaalle tarjotaan kokonaisvaltaisesti ne palvelut, jotka ovat yrityksen tarpeiden kannalta ajankohtaisia. On myös tärkeää, että TE-keskukset toimivat aidosti ja aktiivisesti alueensa yritystoiminnan tukena ja kehittäjänä.

Jotta Suomen kilpailukykyä ja innovaatioympäristöä koskevat tavoitteet voitaisiin saavuttaa, tarvitaan myös voimakasta panostusta osaamisen vahvistamiseen sekä osaamiskapeikkojen poistamiseen. Tämä edellyttää määrätietoista panostamista johtajuuteen, yrittäjyyteen, liiketoimintaan sekä markkinointiin ja kansainvälistymiseen liittyvään osaamiseen.

Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää yhä voimakkaammin myös tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden kehittämistä. Innovaatioihin perustuvan kansallisen strategian menestyminen edellyttää myös sitä, että kyetään tuottamaan uutta korkeatasoista tietoa ja että tietoa ja osaamista osataan hyödyntää tehokkaasti.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että osaamissisältöjä vahvistetaan akateemisen yrittäjyyden lisäämiseksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että t&k-rahoitusta suunnataan erityisesti teknologisen kilpailukyvyn parantamiseen sekä huippututkimuksen edellytysten vahvistamiseen aloilla, jotka ovat kansantalouden kasvun ja tuottavuuden kannalta keskeisiä. Niin ikään on tärkeää, että rahoitusta ohjataan alueille, joissa on todettu puutteita.

Teknologiset innovaatiot ovat tulevaisuudessakin keskeinen osa Suomen innovaatiojärjestelmää. On kuitenkin tärkeää, että niiden lisäksi kehittyy myös muita, esimerkiksi sosiaalisia innovaatioita. Tämä edellyttää sektorirajat ylittävää ja hyvin organisoitua t&k-toimintaa.

Tulopoliittisen neuvottelutuloksen yhteydessä on sovittu, että hallitus ottaa tutkimustoiminnan, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kehittämisehdotukset pikaisesti tarkasteluun. Hallitus on niin ikään luvannut tehdä tarvittavat toimenpide-ehdotukset kevään 2005 kehyspäätöksen yhteydessä. Valiokunta korostaa lisäpanostusten kiireellisyyttä ja toteaa, että saamansa selvityksen mukaan uusimmat kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että Suomi on selvästi jäämässä jälkeen erityisesti teknisen huippututkimuksen alalla. Valiokunta toteaa, että kilpailukyvyn vahvistamiseksi on tärkeää, että lisäresurssit sisältyvät jo kevään 2005 lisätalousarvioon.

Valiokunta viittaa mietinnön yleisperusteluihin ja kiinnittää myös tässä yhteydessä huomiota valtion osakemyyntitulojen käyttöä koskeviin rajoituksiin. Valiokunta katsoo, että valtion osakemyyntitulojen käyttöperiaatteita tulee arvioida uudelleen kehyspäätöksen yhteydessä.