Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       23. Valtioneuvosto
         04. Tarkastuslautakunta
         07. Työterveyslaitos
         08. Kansanterveyslaitos
         10. Säteilyturvakeskus
         12. Valtion koulukodit
         14. Valtion mielisairaalat
         15. Perhekustannusten tasaus
         16. Yleinen perhe-eläke
         17. Työttömyysturva
         18. Sairausvakuutus
         19. Eläkevakuutus
         20. Tapaturmavakuutus
         21. Rintamaveteraanieläkkeet
         28. Muu toimeentuloturva
         57. Lomatoiminta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2005

33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtävänä on edistää väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä sekä terveellistä työ- ja elinympäristöä ja turvata riittävä toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut.

Valtion talousarvion kautta rahoitetaan kaikista sosiaalimenoista noin kolmannes. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on runsas viidennes, koska sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan muidenkin pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenojen kehitys on ollut maltillista. Sosiaalimenojen bruttokansantuotteeseen suhteutettu osuus sekä henkeä kohden lasketut ostovoimakorjatut sosiaalimenot ovat Suomessa alle EU-maiden keskitason. Vuonna 2005 osuuden odotetaan hieman kasvavan ja olevan noin 27 %.

Sosiaaliturvan lähivuosien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen ja toimintakyky, kansantalouden yleinen kehitys, Euroopan integraatio, työllisyysaste ja pitkäaikaistyöttömyyden taso, köyhyys ja syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto, maan alueellinen kehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutokset. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat lähivuosina. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet. Yhteisötason toiminta, kuten tavoitteiden asettelu, eri alueiden toimintaohjelmat sekä politiikan tuloksia kuvaavat vertailuindikaattorit, on tiivistynyt sosiaaliturvan alueella.

Hallituksen päätavoitteena on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa parantamalla työllisyyttä, ylläpitämällä työkykyä, vahvistamalla peruspalveluja ja toimeentuloturvaa sekä tasapainottamalla alueellista kehitystä.

Ministeriö osallistuu hallitusohjelmassa sovituista politiikkaohjelmista työllisyysohjelmaan, yrittäjyyden politiikkaohjelmaan ja tietoyhteiskuntaohjelmaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin:

  • Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
  • Työelämän vetovoiman lisääminen
  • Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito
  • Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva
  • Lapsiperheiden hyvinvointi
  • Sukupuolten välinen tasa-arvo.

Valtioneuvosto asettaa sosiaali- ja terveysministeriön toimialalla seuraavat koko hallituskaudelle ulottuvat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

  • Väestöryhmien väliset terveyserot supistuvat
  • Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee
  • Alkoholin kansanterveydelliset haitat vähenevät
  • Huumausaineiden käytöstä koituvat haitat vähenevät
  • Työikäisten työ- ja toimintakyky kohenee
  • Yli 75-vuotiaiden toimintakyky paranee
  • Vanhusten kotona asuminen ja selviytyminen paranee.

Ympäristöterveyden alueen tavoitteet

  • Ennaltaehkäistään home- ja kosteusvaurioita ja kohennetaan homevaurioista kärsivien asemaa
  • Valmistellaan kansallista kemikaalivalvontaa koskeva ohjelma.

Työelämän vetovoiman lisääminen

  • Työelämässä pysytään 2—3 vuotta nykyistä kauemmin
  • Sairauksien ja ammattitautien aiheuttamat poissaolot kääntyvät laskuun ja vähenevät 15 prosenttia
  • Työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee
  • Työikäisten tupakointi ja alkoholin kulutus kääntyvät selvään laskuun
  • Työterveyshuollon saatavuus ja laatu paranevat ja yhteistyö kuntoutuksen kanssa tehostuu
  • Toimeentuloturva- ja eläkejärjestelmien kannustavuus paranee, työssä pysyminen ja työhön paluu lisääntyvät.

Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito

  • Pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat
  • Toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee
  • Lapsiperheiden köyhyys alenee
  • Lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja lisätään
  • Päihdehuollon, mielenterveyden ja lastensuojelun palveluita lisätään
  • Huumehoitopalvelujen saatavuus paranee
  • Hallinnonalojen yhteistyötä syrjäytymisen torjunnassa tiivistetään
  • Asunnottomien määrä vähenee.

Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva

  • Parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua
  • Turvataan henkilöstön riittävyys
  • Uudistetaan palvelujen järjestämisen rakenteita
  • Vahvistetaan seudullista yhteistyötä
  • Varmistetaan palvelujen kestävää rahoitusta
  • Edistetään vammaisten mahdollisuutta toimia yhteiskunnassa
  • Taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva
  • Turvataan sosiaalivakuutusten kestävä rahoitus.

Kansalaisten oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden edistäminen

  • Turvataan palvelujen saatavuus esimerkiksi kohtuullisin käsittelyajoin
  • Turvataan käsittelyjen ja ratkaisujen yhdenmukaisuus muutoksenhakuasteissa
  • Parannetaan valvontaa ja sen laatua.

Lapsiperheiden hyvinvointi

  • Tuetaan vanhemmuutta ja perheiden yhtenäisyyttä
  • Helpotetaan työ- ja perhe-elämän yhteensovitusta
  • Tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia
  • Vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

  • Valmistellaan ja toimeenpannaan tasa-arvon toimintaohjelma
  • Uusittu tasa-arvolaki tulee voimaan
  • Naisten ja miesten palkkaerot kaventuvat
  • Määräaikaiset palvelussuhteet vähenevät
  • Naisten osuus päätöksenteossa ja taloudessa kasvaa
  • Naisyrittäjyys lisääntyy
  • Naisiin kohdistuva väkivalta sekä prostituutio vähenevät
  • Tasa-arvopoliittiset kysymykset arvioidaan myös miesnäkökulmasta.

Tavoitteita arvioidaan seuranta-asiakirjoissa. Hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa laadittavissa tulossopimuksissa sovitaan tavoitteiden toteuttamista koskevista laitosten vastuista ja arvioinnista.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa)
  2005 2006 2007 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä
         
Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 3,800 1,428 - 5,228
Vuoden 2005 sitoumukset 1,015 4,898 0,818 6,731
Valtuudet yhteensä 4,815 6,326 0,818 11,959

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2003—2005

    v. 2003
tilinpäätös
1000 €
v. 2004
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2005
varsinainen
talousarvio
1000 €

Muutos 2004—2005
    1000 € %
             
01. Sosiaali- ja terveysministeriö 61 318 67 066 66 396 - 670 - 1
02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 21 045 21 910 22 630 720 3
03. Työttömyysturvalautakunta 1 725 1 795 1 795
04. Tarkastuslautakunta 1 776 1 630 1 777 147 9
06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 4 195 4 870 4 876 6 0
07. Työterveyslaitos 35 335 37 175 38 437 1 262 3
08. Kansanterveyslaitos 34 227 44 444 43 257 - 1 187 - 3
09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 4 657 5 047 4 930 - 117 - 2
10. Säteilyturvakeskus 11 386 11 330 11 400 70 1
11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 2 549 2 574 2 574
12. Valtion koulukodit 588 588 588
13. Työsuojelun piirihallinto 21 927 22 608 23 400 792 4
14. Valtion mielisairaalat -193 607 607
15. Perhekustannusten tasaus 1 362 410 1 433 600 1 428 900 - 4 700 - 0
16. Yleinen perhe-eläke 39 716 41 000 39 300 - 1 700 - 4
17. Työttömyysturva 676 486 678 000 720 000 42 000 6
18. Sairausvakuutus 727 950 786 000 1 017 000 231 000 29
19. Eläkevakuutus 1 472 859 1 614 000 1 632 001 18 001 1
20. Tapaturmavakuutus 13 404 13 500 13 000 - 500 - 4
21. Rintamaveteraanieläkkeet 105 919 98 000 90 700 - 7 300 - 7
22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot 256 739 252 928 245 308 - 7 620 - 3
23. Muu sodista kärsineiden turva 2 615 2 750 2 550 - 200 - 7
28. Muu toimeentuloturva 15 910 33 950 44 960 11 010 32
32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 3 064 717 3 564 784 3 924 788 360 004 10
33. Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot 21 254 6 700 6 625 - 75 - 1
53. Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta 9 759 9 760 9 860 100 1
57. Lomatoiminta 200 600 201 500 207 250 5 750 3
92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö 400 585 405 945 423 445 17 500 4
  Yhteensä 8 571 458 9 364 061 10 028 354 664 293 7

  Henkilöstön kokonaismäärä 3 799 3 930 3 9701)    

1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 515 henkilötyövuotta.

Valtiovarainvaliokunta:

Apurahansaajien sosiaaliturva. Apurahansaajien sosiaaliturvaa on selvitetty työryhmässä, jonka loppuraportti valmistui keväällä 2004. Apurahatutkijoiden sosiaaliturvassa on selkeitä puutteita, sillä apurahalla työskentely ei täytä suoranaisesti työsuhteen eikä myöskään yritystoiminnan tunnusmerkistöä. Sen ajalta ei siten kerry ansioperusteista sosiaaliturvaa. Työryhmä ehdotti, että vähintään 6 kuukauden päätoiminen työskentely apurahalla antaisi oikeuden sosiaaliturvaan. Työttömyysturvaan ei ehdotettu muutoksia. Asian jatkovalmistelu on vielä kesken.

Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että apurahansaajien sosiaaliturvaa pyritään parantamaan, erityisesti lakisääteisen eläketurvan ulottaminen apurahansaajiin on tärkeää. Valiokunta kiirehtii asian valmistelua ja pitää tärkeänä, että uudistukset voitaisiin toteuttaa viimeistään vuonna 2006.