Talousarvioesitys 2005

29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna 2005 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:Tutkimuksen, innovaatioiden ja tuotekehittelyn sekä erikoistuvan huippuosaamisen merkitys korostuu osana globaalia kilpailukykyä. Suomen kansainvälinen menestyminen perustuu korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen, luovuuteen ja omaleimaiseen kansalliseen kulttuuriin sekä modernin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Väestön ikääntymisestä johtuvat poistumat työelämästä vaikuttavat myös koulutustarpeisiin. Työvoiman saatavuus vaikeutuu. Ammattirakenne kehittyy kaikilla aloilla yhä korkeampaa tietotaitoa ja osaamista vaativaksi. Työvoiman ja palvelujen keskittyessä uhkana on työvoimatarpeen ja koulutuksen alueellinen kohtaamattomuus. Tietoyhteiskuntakehityksessä on kiinnitettävä erityistä huomiota demokratian ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumiseen. Väestön työ- ja toimintakyvyn merkitys korostuu.

Opetusministeriö toteuttaa hallituksen koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialan yhteisöjen kanssa. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Tavoitteena on vahvistaa sivistystä, jonka varaan talouden kestävä kasvu ja Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat.

Hallitus asettaa hallitusohjelman, hallituksen strategia-asiakirjan, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman ja muiden valtioneuvoston periaatepäätösten mukaisesti opetusministeriön toimialalle vaikuttavuustavoitteet.

Koulutuksellista ja kulttuurista tasa-arvoa edistetään turvaamalla eri väestöryhmien ja alueiden tasavertaiset ja monipuoliset mahdollisuudet koulutukseen ja kulttuuripalveluihin. Koulutuksen perusturvan toteutumista vahvistetaan. Kulttuuri-, taide- ja liikuntapalvelujen saatavuutta, tarjontaa ja saavutettavuutta vahvistetaan kattavasti koko maassa.

• Vähintään 96 % peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa vuonna 2008.
• Taide- ja kulttuurilaitosten toimintaedellytyksiä kehitetään. Lisätään teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuden piirissä olevia henkilötyövuosimääriä.
• Vahvistetaan kirjastojen monipuolisten ja laadukkaiden palveluiden tuottamista ja saatavuutta.

Yhteiskunnan sivistyksellistä ja taloudellista kilpailukykyä edistetään vahvistamalla osaamista ja luomalla edellytyksiä innovaatiotoiminnalle. Tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja työurien pidentäminen. Vahvistetaan tietoyhteiskunnan toimivuutta. Tieteen ja kulttuurin keinoin vahvistetaan luovan hyvinvointiyhteiskunnan innovaatioperustaa.

• Laaditaan luovuusstrategia, minkä pohjalta parannetaan luovan työn ja osaamisen edellytyksiä. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vahvistetaan lisäämällä kilpailtavaa tiederahoitusta.
• Tutkimusjärjestelmää kehitetään vuoden 2004 aikana toteutetun rakenteiden arvioinnin pohjalta.
• Koulutuksen läpäisy paranee lukiossa ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa.
• Korkeakoulutuksen aloittamisikä alenee yhdellä vuodella vuoteen 2008 mennessä ja tutkinnon suorittamisikä vähintään vuodella vuoteen 2012 mennessä.
• Yrittäjyyden ja yritystoiminnan osaamista vahvistetaan koko koulutusjärjestelmässä.
• Luodaan edellytyksiä kulttuuriyrittäjyydelle. Kulttuuriviennin edellytyksiä, rakenteita ja yhteistyömuotoja kehitetään. Kulttuuriviennin osuus Suomen kokonaisviennistä kasvaa.
• Vuoteen 2007 mennessä kaikilla opintonsa päättävillä on mahdollisuus omaksua tietoyhteiskunnassa tarvittavat perustiedot ja taidot, opettajista 75 % saavuttaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot ja verkko-opetus vakiinnutetaan.
• Vahvistetaan kotimaisen sisällöntuotannon monipuolisuutta, runsautta ja saatavuutta sekä edistetään kansallisen kulttuuriperinnön digitointia.

Väestön henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä yhteiskunnallista osallisuutta ja osallistumista edistetään. Lisätään aikuisten mahdollisuuksia opiskeluun. Edistetään lasten kasvuympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, parannetaan nuorten elinoloja ja jatketaan syrjäytymisen ehkäisyä. Edistetään väestön terveyttä ja toimintakykyä. Maahanmuuttajien kotoutumista edistetään.

• Vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa vähintään 60 %:iin vuoteen 2008 mennessä.
• Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien ja syrjäytymisuhan alaisten aikuisten osallistuminen koulutukseen kasvaa maan kaikilla alueilla.
• Väestön terveyttä edistävää liikuntatoimintaa vahvistetaan. Väestön liikunta-aktiivisuus lisääntyy.
• Nuorten aktiivinen osallistuminen yhteiskuntaan kasvaa ja nuorten elämänhallinnan edellytykset paranevat.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2003—2005

Valtionosuuksien mitoituksessa on otettu huomioon valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen aiheuttamien menolisäysten jaksottaminen neljälle vuodelle. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen valtionosuuslainsäädännön muuttamisesta.

Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:Täydentävässä talousarvioesityksessä opetusministeriön hallinnonalan valtionosuudet on mitoitettu ottaen huomioon hallituksen esitys valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen jaksottaminen neljälle vuodelle (HE 181/2004), valtioneuvoston asetus valtionosuuden perusteena käytettävien opetus- ja kirjastotoimen yksikköhintojen keskimääräisistä euromääristä vuonna 2005 (880/2004), kansanopistojen, valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten tarkistetut yksikköhinnat vuodelle 2005 sekä tarkistetut kuntien verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauserät.

Toisen täydentävän esityksen (HE 255/2004 vp) selvitysosa:Tässä täydentävässä talousarvioesityksessä opetusministeriön hallinnonalan valtionosuudet on mitoitettu ottaen huomioon tulopoliittiseen sopimukseen vuosille 2005—2007 liittyvä hallituksen kannanotto, joka edellyttää muutettavaksi valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen jaksottamista vuosille 2005—2008. Jaksotuksen muuttuminen edellyttää eduskunnan käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen (HE 181/2004) muuttamista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain osalta. Eduskunnalle 26.11.2004 annettuun täydentävään esitykseen verrattuna valtion ja kuntien välinen lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus muuttuu siten, että arviolta 132 000 000 euron suuruisesta tarkistuksesta maksetaan 28 000 000 euroa vuonna 2005 ja lisäksi 27 000 000 euroa sekä vuonna 2006 että vuonna 2007. Loppuosa kustannustenjaon tarkistuksesta maksetaan vuonna 2008.

Valtioneuvoston kehyslinjauksen mukaan valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistukseen liittyvä täysimääräinen tarkistus jaksotetaan neljälle vuodelle 2005 alkaen. Valtionosuuksiin tehdään vuonna 2005 indeksikorotus, joka on 75 prosenttia täysimääräisestä korotuksesta. Vajaa indeksitarkistus aiheuttaa ongelmia erityisesti sen vuoksi, että se kasvattaa kuntien rahoitusosuutta kumulatiivisesti. Vaikka indeksikorotusta ei toteuteta täysimääräisenä, voidaan kuitenkin myönteisenä pitää sitä, että korotus on tasoltaan suurempi kuin aiemmin. Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausuntoon ja toteaa, että aikaistamalla valtionosuuksien maksatusta sekä kohdentamalla hallitusohjelman mukaisesti ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat säästöt opetustoimen hyväksi, voitaisiin korjata opetustoimen valtionosuuksien jälkeenjääneisyydestä syntyvää rahoitusvajetta. Valiokunnan mielestä erityisesti kuntien asukaslukupohjaisten valtionosuusleikkausten purkaminen on välttämätöntä myös perusopetuksen toimintaedellytysten turvaamisen kannalta. Asukaslukupohjainen valtionosuuden leikkaus vielä kumuloituu vuosittain, joten leikkaukset on kiireellisesti purettava.

Veikkausvoittovarat. Eduskunta on lukuisia kertoja kuluneen kymmenen vuoden aikana edellyttänyt, että valtiontalouden tilan niin salliessa, kirjastojen lakisääteiset valtionosuudet siirretään yleisistä budjettivaroista katettaviksi. Kuluvan vuoden talousarvion hyväksymisen yhteydessä eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytettiin, että vuoden 2005 talousarvion valmistelussa kirjastojen valtionosuuksien siirtoa nopeutettaisiin merkittävästi. Opetusministeriö otti tämän lausuman huomioon valmistellessaan vuoden 2005—2008 toiminta- ja taloussuunnitelmaa, jossa kirjastojen valtionosuudet esitettiin katettaviksi yleisistä budjettivaroista nopeutetun aikataulun mukaisesti siten, että kirjastojen valtionosuuksia ei maksettaisi enää vuonna 2008 veikkausvoittovaroista. Hallituksen esitys vuoden 2005 talousarvioksi laadittiin kuitenkin noudattaen raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetussa laissa olevia siirtymäsäännöksen enimmäisprosentteja veikkausvoittovarojen käyttämisestä kirjastojen valtionosuuksiin.

Valiokunta pitää välttämättömänä nopeuttaa kirjastojen valtionosuuksien siirtoa yleisestä budjetista katettavaksi ja tekee 9 500 000 euron siirron momentilta 29.90.52 yleisten budjettivarojen momentille 29.90.30. Tämä merkitsee sitä, että aikataulu kirjastojen valtionosuuksien siirtämiseksi nopeutuu kahdella vuodella. Näin vapautuvista veikkausvoittovaroista käytetään 4 200 000 euroa muihin momentin 29.90.52 arvioidun käyttösuunnitelman mukaisiin tarkoituksiin. Lisäksi vapautuvasta määrärahasta siirretään 3 100 000 euroa lisäyksenä urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen momentille 29.98.50 ja 2 200 000 euroa lisäyksenä nuorisotyön tukemiseen momentille 29.99.50. Valiokunta pitää tärkeänä, että lisämäärärahoja kohdennettaessa otetaan huomioon valiokunnan perusteluissa todetut kannanotot.

Valiokunnan mielestä on asianmukaista, että hallitus valmistelee asiasta lainmuutoksen, jotta asiaa ei tarvitse sen jälkeen enää erikseen käsitellä.

Eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä valmistelee ja tuo eduskunnan käsiteltäväksi veikkauksen ja raha-arpajaisten voitonjakoa koskevan lain muutosehdotuksen niin, että kirjastojen valtionosuuksien siirto yleisistä budjettivaroista kokonaan katettavaksi voidaan hallituksen esityksen pohjalta varmistaa tapahtuvaksi kahdeksassa vuodessa kymmenen vuoden sijasta vuoteen 2010 mennessä.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Verrattuna muiden Pohjoismaiden kansalaisiin suomalaiset osallistuvat vähemmän kansalaistoimintaan ja ovat vähiten mukana poliittisessa toiminnassa. Hallitusohjelmaan sisältyy kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Valiokunta pitää sen edistämistä tärkeänä demokratian vahvistamisessa. Tavoitteena on parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja äänestysaktiivisuutta, lisätä demokratiakasvatusta ja antaa vähemmän koulutetuille, pienituloisille, syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille nykyistä paremmat mahdollisuudet kansalaisyhteiskuntaan kiinnittymiseen. Tärkeä keino demokratiakasvatuksessa on poliittisen toiminnan ja toimijoiden esittely peruskoulun yläasteella, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Yhteiskuntaopin opetusta tulee lisätä ammatillisten oppilaitosten opetussuunnitelmissa. Valiokunta viittaa myös jäljempänä luvun 29.69 perusteluissa vapaasta sivistystyöstä todettuun.

Kulttuurialan koulutuksesta. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2003—2008 kulttuurialan koulutuspaikkoja kokonaisuudessaan tullaan laskemaan vuoteen 2008 mennessä. Tämä on valiokunnan mielestä välttämätöntä. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty erityisesti teatterialan koulutuksen ongelmiin. Teatteri- ja tanssialalla työttömyys on 17,2 prosenttia. Lisäksi ammattikorkeakoulutason koulutus on määrällisesti suurta ja osin heikosti profiloitunutta. Toisaalta esimerkiksi teatteritekniikan koulutusta ei ole riittävästi.

Eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä valmistelee ja tuo eduskunnan käsiteltäväksi veikkauksen ja raha-arpajaisten voitonjakoa koskevan lain muutosehdotuksen niin, että kirjastojen valtionosuuksien siirto yleisistä budjettivaroista kokonaan katettavaksi voidaan hallituksen esityksen pohjalta varmistaa tapahtuvaksi kahdeksassa vuodessa kymmenen vuoden sijasta vuoteen 2010 mennessä.