Talousarvioesitys 2005

27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

YK on toistaiseksi säilynyt globaalina rauhanturvaoperaatioiden toimeenpanijana ja valtuuttajana. Euroopan unionia on kehitetty vahvemmaksi turvallisuus- ja puolustuspoliittiseksi toimijaksi, mikä on lujittanut myös Suomen turvallisuutta. EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa rakennetaan edelleen läheisessä yhteistyössä Naton kanssa.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) on sopeuttanut rooliaan ja tehtäviään nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä turvallisuusympäristössä. Sen tärkeiksi alueellisiksi painopisteiksi ovat muotoutuneet viime vuosina etenkin Keski-Aasia ja Kaukasia. Nato on uudistunut merkittävästi. Järjestöä muokataan kykeneväksi torjumaan terrorismin, joukkotuhoaseiden ja alueellisten kriisien aiheuttamia uhkia. Uusien tehtävien ohella Nato säilyy edelleen laajan euro-atlanttisen alueen ainoana puolustusliittona. Naton laajentuminen lisää vakautta myös Itämeren piirissä.

Pohjoismailla on toisistaan poikkeavat turvallisuus- ja puolustuspoliittiset ratkaisut. Puolustuspoliittinen yhteistyö on ollut siitä huolimatta aktiivista ja sama suuntaus jatkunee myös tulevina vuosina. Yhteistyön tärkein ilmentymä on NORDCAPS-järjestely, jonka tavoitteena on kehittää ja tiivistää pohjoismaista sotilaallista kriisinhallintayhteistyötä.

Venäjä on painottanut kansainvälisessä toiminnassaan moninapaisen maailmanjärjestyksen tärkeyttä pyrkien kuitenkin samalla välttämään vastakkainasettelua Yhdysvaltain kanssa. Sotilaalliset levottomuudet kohdistuvat Venäjän eteläisille raja-alueille, erityisesti Kaukasiaan. Suomen lähistöllä sijaitsevilla Pietarilla ja Kuolan alueella on edelleen strategista merkitystä. Venäjä ylläpitää molemmilla alueilla merkittävää sotilaallista valmiutta.

Globalisaatio ja valtioiden kasvava riippuvuus toisistaan on lisännyt ja lisää edelleen rajat ylittävien turvallisuusuhkien todennäköisyyttä, mikä edellyttää kasvavaa yhteistyötä niiden ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa. Suomen kansallinen toimintaympäristö on säilynyt vakaana. Vaikka lähitulevaisuudessa maatamme vastaan ei kohdistune sotilaallista uhkaa, säilyy lähiympäristössämme edelleen kyky myös sotilaallisen voiman käyttöön. Tämä edellyttää sotilaallisen puolustuskyvyn aikaansa seuraavaa pitkäjänteistä kehittämistä. Kansallisen puolustuskyvyn kehittämisessä keskeisiä tekijöitä ovat mm. kansantalouden kehittyminen, sotateknologian kallistuminen ja puolustusmateriaalin lyhenevä käyttöikä sekä lisääntyvät kansainvälisen yhteistyön tarpeet.

Tulevaisuudessa kilpailu työvoimasta kiristyy ja poistuvan henkilöstön tilalle on kyettävä rekrytoimaan uutta henkilöstöä. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö sekä ase- ja muiden järjestelmien teknistyminen asettaa korostuneita ammattitaitovaatimuksia henkilöstölle. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia puolustusvoimien koulutusjärjestelmälle. Onnistuakseen pätevän työvoiman saannissa puolustushallinnon on oltava esimerkillinen työnantaja ja huolehdittava yleisestä työnantajakuvastaan, tehtävien houkuttelevuudesta, kannustavien palkkausperusteiden ja -järjestelmien kehittämisestä, kannustavasta työilmapiiristä sekä henkilöstön asemasta ja osaamisen kehittymisestä. Kansainvälinen sotilaallinen kriisinhallinta asettaa vaatimuksia puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmälle.

Puolustusministeriön toimialan politiikkasektorit

Puolustuspolitiikka

Puolustuspolitiikan tavoitteena on turvata Suomen puolustuspoliittiset edut parhaalla mahdollisella tavalla. Puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys, turvata kansalaisten elinmahdollisuudet, estää alueen hyväksikäyttö sekä turvata valtionjohdon toimintaedellytykset ja toimintavapaus. Kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö on oleellinen osa Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa ja se tukee Suomen omaa puolustusta.

Suomen puolustusratkaisu perustuu uskottavaan kansalliseen puolustuskykyyn, sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, alueelliseen puolustusjärjestelmään, yleiseen asevelvollisuuteen ja osallistumiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Samaan aikaan jatketaan valmiuksien luomista sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa.

Puolustuspolitiikan osalta vuoden 2005 merkittävimmät tehtävät tulevat olemaan EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittymisen edellyttämien muutosten toimeenpano puolustushallinnon osalta.

Vuonna 2004 annetaan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, joka vaikuttaa osaltaan hallinnonalan toimintaan vuonna 2005.

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimat ylläpitää sellaista sotilaallista puolustuskykyä, jolla hallitaan eriasteiset kriisitilanteet sekä pystytään torjumaan Suomen alueelle suunnatut eritasoiset sotilaalliset toimenpiteet. Vuoteen 2008 mennessä puolustusvoimille luodaan strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Epäsymmetriset uhat otetaan huomioon kaikissa uhkamalleissa. Sotilaallista puolustusta kehitetään niin, että Suomi voi toimia aktiivisena jäsenenä Euroopan unionin muodostamassa turvallisuusyhteisössä ja osoittaa tarvittavat sotilaalliset voimavarat unionin jäsenyyden edellyttämiin toimiin.

Vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella tuetaan yhteiskunnallista varautumista. Uusi vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestelmä otetaan käyttöön vuodesta 2008 alkaen. Kansalaisten maanpuolustustahtoa ja myönteistä suhtautumista puolustusvoimiin ylläpidetään viestinnällä sekä kehittämällä vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja puolustusvoimien koulutus- ja johtamiskulttuuria.

Puolustuskyvyn edellyttämän suorituskyvyn kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi puolustusbudjetista pyritään käyttämään noin kolmannes materiaalihankintoihin. Tämän mahdollistamiseksi puolustusvoimien toimintamenojen kasvu pysäytetään toimintoja ja organisaatiota rationalisoimalla. Johtamis- ja hallintojärjestelmän muutoksen sekä sodan ajan joukkojen supistamisen yhteydessä tarpeettomaksi jääviä toimintoja lakkautetaan sekä tilojen ja materiaalin kunnossapitoa kevennetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen

Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla turvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Kokonaismaanpuolustuksen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa säännönmukaista yhteistoimintaa turvallisuusviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välillä. Puolustushallinnon sotilaallista asiantuntemusta hyödynnetään yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden varmistamisessa.

Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta

Sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan kuuluvat osallistuminen kriisinhallintayhteistyöhön YK:n, EU:n sekä Naton rauhankumppanuusyhteistyön piirissä. Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan kehittämisen tavoitteena on eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaava yhteistoimintakyky. Osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin lisää Suomen puolustuksen yleistä uskottavuutta ja vahvistaa kansallista puolustuskykyämme.

Kansainvälistä kriisinhallintakykyä kehitetään Euroopan unionin joukkotavoitteiden, PARP:n suoritevaatimusten ja pohjoismaisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Erikoistumista kansainvälisen kriisinhallinnan kannalta keskeisten ja kansallisen puolustuksen näkökulmasta tarkoituksenmukaisten kykyjen ja yksiköiden kehittämiseen ja sisällyttämiseen kansainvälisiin valmiusjoukkoihin jatketaan. Nykyisten joukkojen lisäksi kehitetään suojelu- ja erikoisjoukkotoiminnan osaamista sekä nopean toiminnan kykyä. Rauhankumppanuusohjelma säilyy keskeisenä välineenä puolustusvoimien yhteistoimintakyvyn kehittämisessä. Yhteistoimintakykyä kehitetään osallistumalla myös Naton kumppanuusmaille avaamiin harjoituksiin. Osallistuminen rauhanturvaamisoperaatioihin pyritään säilyttämään määrällisesti keskimäärin noin 1 000 hengen tasolla (vuosikustannukset maksimissaan keskimäärin 100 milj. euroa). Tavoitteena on pyrkiä säilyttämään pataljoona/taisteluosastotasoinen Lead Nation -kyky johtamisjärjestelmän kehittämiseksi sekä komentajien ja esikuntaupseereiden kouluttamiseksi.

Alustavat tulostavoitteet

Puolustushallinnon alustavat tulostavoitteet vuodelle 2005 ovat seuraavat:

Puolustuspolitiikka

Valtioneuvoston asettama yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoite:

• Puolustusvoimia kehitetään vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti

Ministeriön esittämä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoite:

• Turvataan valtiojohdolle mahdollisimman laaja turvallisuuspoliittinen toimintavapaus:
  • ylläpitämällä ja kehittämällä uskottavaa kansallista puolustuskykyä, joka mahdollistaa liittoutumisen
  • jatkamalla valmiuksien luomista sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa

Sotilaallinen maanpuolustus

Valtioneuvoston asettamat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet vuodelle 2005:

• Kansallisessa varautumisessa ja maanpuolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon myös uudenlaiset riskit ja uhat
• Suomen omaa puolustusvälineteollisuutta tuetaan
• Asevientipolitiikassa noudatetaan EU:n yhteistä säännöstöä

Ministeriön esittämät yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet:

• Parannetaan uskottavaa puolustuskykyä jatkamalla strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn luomista:
  • Aloitetaan puolustusvoimien yhteisen iTVJ-järjestelmän kehittäminen luomalla vuoden 2005 aikana yhteisen integroidun tietoverkon ja kansainvälisen yhteentoimivuuden vaatimusten mukainen arkkitehtuuri.
  • Jatketaan maavoimien valmiusprikaatien varustamista ja koulutusta siten, että valmiusyhtymät ovat operatiivisesti valmiina vuoden 2008 loppuun mennessä. Vuoden 2005 aikana otetaan tärkeimmät uudet järjestelmät koulutuskäyttöön.
  • Kehitetään merivoimien kykyä meriyhteyksien suojaamiseen ylläpitämällä merivoimien pintatorjuntakykyä, kehittämällä liikkuvaa rannikkopuolustusta ja aloittamalla miinantorjuntakyvyn luominen. Vuoden 2005 aikana jatketaan Laivue 2000:een liittyviä hankintoja, modernisoidaan meritorjuntaohjuskalusto sekä aloitetaan miinantorjuntakyvyn kehittämiseen liittyvien järjestelmien hankinta.
  • Kehitetään ilmavoimien hävittäjätorjunnan ja ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmän suorituskykyä ja tukeutumisjärjestelmän taistelunkestävyyttä.

Vuoden 2005 aikana jatketaan torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitystä, kehitetään johtoportaiden kriisiajan tilannetietoisuutta ja johtamiskykyä sekä parannetaan päätukikohtien taistelunkestävyyttä.

• Jatketaan puolustusvoimille eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä ottaen huomioon EU:n kriisinhallinnan kehittämistä koskevat päätökset. Vuoden 2005 aikana laaditaan suunnitelma nopean toiminnan kyvyn luomiseksi ja lisäämiseksi kansainvälisiin valmiusjoukkoihin.
• Ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta. Pyrkimyksenä on että, ikäluokasta koulutetaan kaikki varusmiespalvelukseen terveydentilansa puolesta sopivat miehet. Kertausharjoituksissa koulutetaan 30 000 henkilöä.
• Aloitetaan toimintavuonna toimenpiteet, joilla puolustusvoimien henkilöstömenot käännetään laskuun kohti vuoden 2004 tasoa vuoden 2008 loppuun mennessä.
• Ylläpidetään kansalaisten kestävää maanpuolustustahtoa siten, että kansalaisista 76—80 % katsoo, että mikäli Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.

Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen

Ministeriön esittämä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoite:

• Kehitetään ja ylläpidetään kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisella yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen edellyttämää suorituskykyä takaamaan valtiojohdolle toimintavapaus erilaisissa kansallista turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa:
  • seuraamalla miten ministeriöt sisällyttävät kehittämisohjelmat hallinnonalansa talousarvioehdotuksiin ja toiminta- ja taloussuunnitelmiin
  • järjestämällä valtionhallinnon valmiusharjoitus VALHA 2005.

Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta

Valtioneuvoston asettama yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoite:

• Puolustusvoimien mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistehtäviin kehitetään ottaen huomioon myös kansallisen puolustuksen tarpeet.

Ministeriön esittämä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoite:

• Vahvistetaan pohjoisen Euroopan vakautta ja lisätään kansainvälistä turvallisuutta osallistumalla kriisinhallintaoperaatioihin valtiojohdon päätösten mukaisesti sekä ylläpitämällä valmiutta osallistua uusiin operaatioihin lyhyelläkin varoitusajalla.

Hallinnon organisaation ja toimintatapojen kehittäminen ja tutkimustoiminta

Ministeriön esittämä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoite:

• Hallinnonalan toiminnan ja rakenteiden kokonaiskehittämistä jatketaan. Suuntalinjoina korostuvat uusien joustavien verkottumiseen perustuvien toimintamallien kehittäminen sekä tietohallinnon uudelleen järjestelyt.
• Tutkimustoiminta tukee hallinnonalan strategista päätöksentekoa ja kehittämistä tuottamalla relevanttia tutkimustietoa. Painopisteenä on valmistella ja käynnistää turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon edellyttämät tutkimustehtävät.

¹⁾ Ei sisällä indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvia menoja.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2003—2005

¹⁾