Talousarvioesitys 2005

25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:Valtioneuvosto asettaa talousarvion valmistelun yhteydessä seuraavat oikeusministeriön toimialaa koskevat tavoitteet:

Oikeuden saatavuuden nopeuttamiseksi ja varmistamiseksi parannetaan valtioneuvoston lainvalmistelua ja lakiehdotusten vaikutusten arviointia, kehitetään oikeudellisia neuvonta- ja sovittelumenettelyjä, parannetaan oikeusturvan joutuisuutta, alueellista tasapuolisuutta ja huolehditaan kustannusten kohtuullisuudesta. Valmistellaan toimenpiteet, joilla vähennetään erityisesti huumausaine-, väkivalta-, talous- ja uusintarikollisuutta ja lisätään kiinnijäämisriskiä sekä parannetaan rikoksen uhrin asemaa ja todistajansuojaa. Uusintarikollisuuden alentamiseksi kehitetään rangaistuksen suunnitelmallista toimeenpanoa ja parannetaan vapautuvien vankien jälkihuoltoa. Velkahallintaohjelman mukaisin toimenpitein vähennetään maksuhäiriöitä ja niiden haittoja. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman mukaisin toimenpitein parannetaan kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia, aktivoidaan osallistumista, tuetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä sekä selvitetään demokratia-asioiden hallinnon kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia.

Oikeusministeriö asettaa valtioneuvoston asettamien tavoitteiden pohjalta niitä täydentävät seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Oikeusturva

Oikeudellinen sääntely lisääntyy ja kohdistuu uusille erityisasiantuntemusta vaativille elämänalueille kuten ympäristönsuojeluun liittyvä päästökauppa, tekijänoikeudet verkkoympäristössä ja geeniteknologia. Lainsäädännön kansainvälistyminen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen muodostavat oikeusturvajärjestelmän kehittämisessä huomioon otettavan tekijän. Väestön muuttoliikkeen myötä oikeuspalvelujen kysyntä siirtyy yhä selvemmin suuriin asutuskeskuksiin.

Tavoitteena on parantaa kansalaisten mahdollisuuksia saada oikeusturvaa joutuisasti asiaan parhaiten soveltuvassa menettelyssä, kohtuullisin kustannuksin ja tasapuolisesti maan eri osissa. Kaava-, rakennuslupa- ja tieasioita koskevien valitusten käsittelyn nopeuttaminen on tärkeää yhteiskunnan ja alueiden kehittämisen kannalta. Lisääntyneiden ulkomaalaisasioiden joutuisa käsittely on tärkeää ihmisoikeuksien toteuttamiseksi ja myös yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten välttämiseksi. Esimerkiksi talousrikosasioiden käsittelyn viiveet aiheuttavat taloudellisia menetyksiä ja haittaa normaalille liiketoiminnalle. Erityisesti asumiseen ja lastenhuoltoon liittyvien riita-asioiden tarkoituksenmukainen käsittely parantaa perheiden ja lasten elinolosuhteita.

Resursseja kohdennetaan uudelleen, tuomioistuinyksiköitä yhdistetään ja niiden piirirajoja muutetaan. Oikeudellista neuvontaa tehostetaan. Lisäämällä menettelyn joustavuutta, avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta niin oikeudenkäynnissä kuin vaihtoehtoisessa riidanratkaisussakin pyritään alentamaan osapuolille aiheutuvia kustannuksia ja lyhentämään prosessin kokonaiskestoa. Parannetaan erikoistumismahdollisuuksia tuomioistuinten sisällä ja niiden kesken. Selvitetään laajapohjaisesti muutoksenhaun merkitys oikeusturvan ja oikeusvarmuuden lisääjänä. Parannetaan rikosasioiden käsittelyketjun toimivuutta.

Kriminaalipolitiikka

Rikollisuustilanne on viime vuosina ollut jokseenkin vakaa. Kuitenkin väkivaltarikollisuuden taso on jatkuvasti korkea verrattuna läntisiin naapurimaihin ja huumausainerikollisuus on viimeisen vuosikymmen aikana voimakkaasti lisääntynyt, joskin jyrkin kasvu näyttää taittuneen. Alkoholin kulutuksen ennakoitu lisääntyminen on omiaan lisäämään erityisesti liikenne- ja väkivaltarikollisuutta. EU:n laajeneminen voi lisätä myös rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta. Vaikka terrorismiyhteyksiä esiintyy Suomessa vähän, uhkaan on varauduttava.

Rikollisuutta vähennetään laaja-alaisen kriminaalipolitiikan, ennakollisten toimenpiteiden ja rikoksentorjunnan keinoin. Erityisesti pyritään vähentämään väkivalta-, huume-, talous- ja uusintarikollisuutta sekä nuorten rikoksia. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan. Tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa.

Rikosvastuun toteuttamista joudutetaan. Seuraamusjärjestelmää monipuolistetaan ja tehostetaan rangaistusjärjestelmän toimintaa ja sosiaalisia tukitoimia. Rikoksen uhrin tuki- ja korvausjärjestelmää kehitetään.

Rikoksia ennalta estävää työtä tehostetaan. Paikallisia turvallisuussuunnitelmia kehitetään ja keskitytään väkivaltarikollisuuden vähentämiseen. Väkivalta- ja seksuaalirikoksista tuomittujen toimintaohjelmia tehostetaan vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamuksissa. Huumausaineiden ongelmakäyttäjien hoitoonohjausta parannetaan. Talousrikosten käsittelyä tehostetaan syyttäjäntoimessa ja kehitetään rikoshyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia ulosotossa ja konkurssivalvonnassa. Vankeinhoidon suunnitelmallisuutta parannetaan ja lisätään tavoitteellisia toimintoja, mm. päihdetyötä sekä tehostetaan vapautuvien vankien jälkihuoltoa ja sosiaalisia tukitoimia.

Maksuhäiriöt ja velkahallinta

Kotitalouksien velkaantumisaste on viime vuosikymmenen loppupuolelta alkaen tasaisesti kasvanut, mikä hitaan taloudellisen kasvun ja korkean työttömyyden olosuhteissa lisää riskejä ylivelkaantumiseen. Kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina yksityishenkilöiden ja yritysten velkaongelmien määrä on kuitenkin pysynyt useimmilla mittareilla tarkasteltuna jokseenkin vakaana. Kulutusluotoista aiheutuvien maksuhäiriöiden määrä on kuitenkin noussut vuonna 2003.

Tavoitteena on vähentää velkaongelmia, tehostaa ja nopeuttaa maksukyvyttömyystilanteiden selvittämistä sekä alentaa perintäkustannuksia. Tavoitteiden saavuttamiseksi on luotava kestävät puitteet sekä tehokkaat ja joustavat toimintatavat, joilla velkaongelmien syntymistä ja syvenemistä voidaan ehkäistä ja joilla maksukyvyttömyystilanteita voidaan hoitaa. Näin vahvistetaan osaltaan tervettä taloutta ja luotonantoa, ehkäistään sosiaalista ja taloudellista syrjäytymistä sekä vastustetaan harmaata taloutta ja talousrikollisuutta.

Eri hallinnonalojen ja viranomaistahojen sekä keskeisten velkoja- ja velallistahojen yhteistyönä on valmisteltu velkahallintaohjelma, jossa täsmennetään pitkän aikavälin kehittämislinjat ja toimenpiteet erityisesti velkaongelmien syntymisen ja syvenemisen estämiseksi. Maksukyvyttömyystilanteiden ja maksukyvyttömyyden jälkitilanteen hoitamiseksi parannetaan ulosoton palvelukykyä sekä kehitetään ulosottomenettelyä ja ulosoton organisaatiota.

Kansalaisten oikeussuhteet

Väestön elinikä on pidentynyt ja perheellistymisen muodot ovat muuttuneet moninaisemmiksi. Perimystä koskevan lainsäädännön uudistamisen kannalta keskeiseksi kysymykseksi nousee tasapainon löytäminen yksilöllisyyttä ja perhevastuuta korostavien näkökulmien välillä.

EU:n laajeneminen lisää yritysten mahdollisuuksia siirtää toimintaansa uusiin matalalampien kustannusten jäsenvaltioihin. Yleisen yhteiskuntapolitiikan, verotuksen ja sosiaaliturvan ohella yritysten kotipaikan valinnassa tärkeä osatekijä on jäsenvaltion yhtiöoikeudellisen sääntelyn kilpailukyky.

Osakeyhtiölainsäädäntöä uudistetaan niin, että se turvaa Suomen kilpailukykyä ja antaa yrityksille mahdollisuudet järjestää toimintansa tehokkaalla tavalla samalla kun turvataan riittävä oikeussuoja osakkeenomistajille ja velkojille.

Säädösvalmistelun johdonmukaisuus

Suomessa säädöskokoelmassa vuosittain julkaistujen säädösten määrä lisääntyi selvästi 1980-luvun lopulla, minkä jälkeen erityisesti säädösten laajuus ja lakien suhteellinen osuus säädöksistä ovat kasvaneet. Lisääntynyt lainvalmistelutyö on aiheuttanut ongelmia sääntelyn laadun ja hallittavuuden kannalta.

Tavoitteena on lainsäädännön ja lainvalmistelun johdonmukaisuuden parantaminen sekä sen varmistaminen, että lainsäädäntöä käytetään vain silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ja että sääntely on selkeää ja korkeatasoista. Lainsäädännön laadun parantaminen edistää kansalaisten oikeuksien toteutumista, julkisen hallinnon toimivuutta ja luotettavuutta sekä estää tarpeettomia kustannuksia ja edistää yritysten kilpailukykyä.

Vakiinnutetaan säädösvalmistelun suunnittelua, johtamista ja laadunvalvontaa koskevat valtioneuvoston yhteiset toimintaperiaatteet ja työskentelytavat. Tehostetaan niin kansallista kuin EU-liitännäistä säädösvalmistelua koskevia menettelyjä sääntelyn vaikutusten arvioimiseksi. Varmistetaan säädösten toimivuus kiinnittämällä riittävästi huomiota niiden soveltamiseen hallinnossa ja lainkäytössä.

Euroopan oikeudellinen kehittäminen

Oikeus- ja sisäasioiden painoarvo EU:ssa kasvaa edelleen erityisesti laajentumisen myötä. Ehdotus EU:n perustuslailliseksi sopimukseksi siirtäisi merkittävän osan rikosoikeutta yhteisen päätöksenteon piiriin. Terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden vastainen kansainvälinen yhteistyö on vahvistunut.

Tavoitteena on Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti todellinen eurooppalainen oikeusalue, jolla kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan yhtenäisin perustein. Edistetään erityisesti tuomioiden ja päätösten vastavuoroiselle tunnustamiselle perustuvia hankkeita. Kuluttajansuojassa pyritään korkeaan kuluttajansuojan tasoon koko unionin alueella ja huolehditaan siitä, ettei Suomen kuluttajansuojan taso heikkene. Tavoitteena on myös EU:n säännöstön täysimääräinen soveltaminen uusissa jäsenvaltioissa. Jatketaan yhteistyötä erityisesti Baltian maiden ja Venäjän kanssa tavoitteena Suomen lähialueiden vakauden edistäminen ja kansainvälisen rikollisuuden torjunta. Kehitetään sujuvia kansainvälisen oikeusavun yhteistyömuotoja myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Valmistaudutaan huolellisesti Suomen puheenjohtajuuskauteen vuonna 2006 muun muassa osallistumalla neuvoston työohjelman valmisteluun ja kohdentamalla oikeusasioiden puheenjohtajuustehtäviin korkealuokkaista osaamista. EU:n perustuslaillisen sopimuksen voimaantulon valmistelussa korostetaan mm. perusoikeuksien merkitystä ja hyvän hallinnon periaatteiden vakiinnuttamista unionin toiminnassa.

Tuottavuuden parantaminen ja henkilöstön kehittäminen

Lähivuosien kehittämislinjat oikeusturvassa, rikosvastuun toteuttamisessa, rangaistusten täytäntöönpanossa ja ulosottotoimessa edellyttävät organisaation, viranomaisten palvelujen ja työprosessien sekä henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon pitkäjänteistä kehittämistyötä. Kehittäminen voi perustua pääosin vain tuottavuuden parantamiseen, missä kehittyneen tietotekniikan soveltaminen on avainasemassa, ja hallinnonalan voimavarojen uudelleen suuntaamiseen. Tämän vuoksi — ja ottaen huomioon ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden vaikeutumisen ja henkilöstön kasvavan eläkkeelle siirtymisen lähivuosina — johdonmukainen ja pitkäjänteinen henkilöstöstrategia ja sen toteuttaminen on uudistumisen kannalta avainasemassa.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2003—2005