Talousarvioesitys 2005

07. Työterveyslaitos

Selvitysosa:

Laitoksen perustehtävä

Työterveyslaitos (TTL) on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. TTL edistää maamme työikäisen väestön työterveyden, työturvallisuuden ja työolojen parantamista; tavoitteina ovat hyvä työkyky ja työelämän laatu sekä työkyvyttömyyden ehkäisy. TTL tuottaa, kokoaa ja välittää tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa työn ja terveyden välisestä vuorovaikutuksesta sekä edistää tiedon soveltamista käytäntöön tiedonvälityksen, koulutuksen ja asiantuntijapalvelun keinoin.

Toimintaympäristön muutokset

Teknologinen muutos ja työsuojelun kehittyminen ovat vähitellen parantaneet työympäristöjä, mutta monilla aloilla ja erityisesti pienyrityksissä perinteiset fysikaaliset, kemialliset ja ergonomiset tekijät aiheuttavat edelleen terveyshaittoja. Näiden rinnalle on noussut uusia kuormitustekijöitä, kuten biologiset vaaratekijät, psyykkiset tekijät, muutosten tuoma epävarmuus, lyhyet työsuhteet ja epätyypilliset työajat, väkivallan uhka sekä tietotekniikkaan liittyvät ergonomiset ja sosiaaliset kysymykset. Yritysten rakennemuutokset, ulkoistaminen, aliurakointi ja siihen liittyvät monen työnantajan yhteiset työpaikat asettavat uusia vaatimuksia työterveys- ja työsuojelutoiminnoille.

Työvoimasta useampi kuin joka neljäs on täyttänyt 50 vuotta, ja ikääntyneiden osuus kasvaa edelleen. Ikääntymiseen liittyvät väistämättä fyysisen toimintakyvyn heikentyminen ja kroonisten sairauksien lisääntyminen. Mielenterveyden häiriöt tai tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syynä yli 60 prosentissa tapauksista. Keskimäärin eläkkeelle siirrytään nyt 59-vuotiaana; jos keskimääräinen eläkkeelle siirtyminen ei myöhenny, ennenaikaisella eläkkeellä olevien lukumäärä lisääntyy, kun suuret ikäluokat lähestyvät 60 ikävuotta. Hallituksen tavoitteena on, että tulevaisuudessa työura kestää 2—3 vuotta kauemmin kuin nykyään. Tavoitteen saavuttamiseksi työstä johtuvat terveyden ja työkyvyn menetykset on saatava vähenemään. Työoloja ja työjärjestelyjä on kehitettävä siten, että ne ottavat huomioon työntekijöiden erilaiset kyvyt ja rajoitteet. Tavoitteen toteuttamista edistää myös työn mielekkyys; haasteellinen ja kehittävä työ motivoi pysymään työelämässä.

Työterveyshuoltolaki ja työturvallisuuslaki ovat uudistuneet. Työpaikat, palvelujärjestelmät ja viranomaiset tarvitsevat lakiuudistusten toteuttamiseen toimintamalleja ja koulutusta. Erityinen haaste on pienten työpaikkojen ja yrittäjien työterveyshuollon järjestäminen. EU:ssa on valmisteilla laaja kemikaaleja koskeva lainsäädäntöuudistus ja kemikaalivirastohanke, jotka luovat kysyntää riskinarvioinnin asiantuntemukselle. EU:ssa on myös valmisteilla haittakohtaisia työoloja koskevia erityisdirektiivejä.

Strategiset linjaukset

TTL:n vaikuttavuustavoitteet on asetettu tukemaan sosiaali- ja terveysministeriön strategioita terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi sekä työelämän vetovoiman lisäämiseksi. Samalla ne tukevat myös strategioita syrjäytymisen ehkäisemiseksi (työkyvyn ylläpitäminen, terveyden edistäminen, työelämästä syrjäytymisen vaaran tunnistaminen ja varhaiset ehkäisykeinot) sekä toimivien palvelujen kehittämiseksi (työterveyshuoltojärjestelmän ja ammattitautidiagnostiikan kehittäminen, sosiaali- ja terveysalan henkilöstön työkyky ja hyvinvointi) sekä tasa-arvon ja lapsiperheiden aseman kehittämiseksi (työn ja muun elämän yhteensovittaminen). TTL:n strategia uudistetaan vuonna 2005 yhteistyössä STM:n ja sidosryhmien kanssa. Uudistuksessa hyödynnetään TTL:n kansainvälisen arvioinnin tuloksia vuodelta 2004.

Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa alustavasti Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005. Tulostavoitteet määritellään ministeriön ja laitoksen välisessä tulossopimuksessa.

Vaikuttavuustavoitteet

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi TTL

• tuottaa uutta tietoa ammattitautien ja työhön liittyvien sairauksien syistä ja syntymekanismeista sekä vaikutuksista työelämässä selviytymiseen; painopisteinä ovat allergia- ja tulehdukselliset sairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet
• tutkii ammattitautipotilaat valtakunnallisten ja alueellisten vastuidensa mukaisesti
• käynnistää mielenterveys ja työ -teemasta tutkimushankkeita yhdessä Kansanterveyslaitoksen ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa
• tuottaa ja levittää toimintatapoja työuran pidentämiseen terveyden ja työkyvyn edistämisen keinoin
• kehittää työpaikoille, työterveyshuoltoon ja ammatilliseen koulutukseen toimintamalleja, jotka parantavat nuorten työuran alkutaivalta
• selvittää sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien työn muuttumista ja tästä johtuvaa tarvetta uudistaa työn organisoimista, työtapoja ja koulutusta yhdessä alan organisaatioiden kanssa
• kehittää työterveyshuoltotoimintaa Työterveys 2015 -valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti
• kouluttaa työterveyshuollon, työsuojelun ja työturvallisuuden sekä henkilöstöhallinnon ammatti- ja asiantuntijahenkilöstöä; osallistuu työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien ja muiden ammattihenkilöiden erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen
• toteuttaa Tieto 2005 -hankkeessa sovittuja kehittämistehtäviä
• tuottaa tutkimustietoa psyykkisen ylikuormittumisen esiintyvyydestä, syistä ja terveysvaikutuksista ja kehittää menetelmiä ylikuormituksen ja työuupumuksen ehkäisemiseksi
• kehittää työsuojeluviranomaisille ja työpaikoille työkaluja ja menetelmiä, jotka vastaavat kotimaisen ja eurooppalaisen lainsäädännön vaatimuksiin.

Työelämän vetovoiman lisäämiseksi TTL

• toteuttaa kansallisen Veto-ohjelman hankkeita
• tuottaa tutkimustietoa työympäristön vaaroista ja riskeistä, niiden torjumisesta ja niiltä suojautumisesta
• kehittää menetelmiä työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden kokonaisvaltaiseen hallintaan
• kehittää menetelmiä työympäristön ja työprosessien suunnitteluun terveyden kannalta optimaalisiksi
• tuottaa tutkimustietoa työelämän ja työpaikkojen rakennemuutosten, teknologisten muutosten ja joustojen vaikutuksesta työn organisointiin, kuormittumiseen, hyvinvointiin ja tasa-arvoon
• kehittää menetelmiä työyhteisöjen terveyden, muutoksen hallinnan, toimivuuden ja oppimisen parantamiseksi
• edistää eri-ikäisyyden ja erilaisuuden huomioonottamista ja hyödyntämistä sekä tasa-arvon toteutumista
• edistää työn ja muun elämän tarpeiden yhteensovittamista eri elämän vaihessa
• tarjoaa työpaikoille työympäristön ja työyhteisöjen kehittämisen palveluja.

Prosessit ja rakenteet

Sisäisten palvelujen tuottaminen organisoidaan prosessi- ja tiimiperusteisesti. Erityisesti tutkimus- ja projektihallinnon sekä asiantuntijapalvelun prosesseja kehitetään. Toimintaohjelmien suunnittelu- ja arviointimenettelyjä kehitetään.

Uudistuminen ja työkyky

Tutkijakoulutusta kehitetään. Henkilöstösuunnittelua ja rekrytointia kehitetään ottamaan huomioon sukupolven vaihtamisen ja laitoksen uudistumisen tarpeet.

Resurssit ja talous

TTL:n kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 63 500 000 euroa, myönnetään valtionapua 37 237 000 euroa. TTL:n toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2005 seuraavaksi:

Henkilötyövuosien kokonaismääräksi arvioidaan noin 864, joista noin 604 henkilötyövuoden palkkauksiin käytetään 4/5 valtionosuutta ja noin 260 henkilötyövuotta rahoitetaan kokonaan oman toiminnan tuotoilla.

50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 37 237 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Selvitysosa:Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että Senaatti-kiinteistöille maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.

Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 23 770 000 euroa ja muihin menoihin 13 480 000 euroa.

Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:Vähennys 13 000 euroa talousarvioesityksen 37 250 000 euroon nähden aiheutuu hallinnonalan sisällä tehdyistä tehtävien uudelleenjärjestelyistä.

51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 1 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksessa ja yliopistojen työterveyshuoltopoliklinikoissa tapahtuvan työterveyshuollon erikoislääkärin koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) muuttamisesta siten, että Työterveyslaitokselle voidaan maksaa valtion varoista korvausta työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkäreiden koulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Työterveyslaitos käyttäisi varoja oman ja yliopistojen koulutuksen kehittämiseen sekä maksaisi korvausta työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoittamille palvelujen tuottajille sekä työnantajan ylläpitämille työterveyshuoltoasemille. Määräraha on siirtoa momentilta 33.32.32.

Toiminnan tavoitteena on turvata työterveyslääkärien eläkkeelle siirtymisestä johtuva koulutuksen määrällinen tarve ja nostaa työterveyslääkärien koulutustaso vastaamaan työelämän tarpeita siten, että työterveyshuollon toimenpitein tuetaan työntekijöiden työssä jaksamista ja jatkamista sekä turvataan työterveyshuoltolain toimeenpano.

Talousarvioesityksessä momentille osoitetaan 2,7 miljoonaa euroa, joka on tarkoitettu työterveyshuollon erikoislääkärien koulutuskustannuksiin. Vastaava määräraha on ehdotettu vähennettäväksi momentilta 33.32.32. Käsitellessään hallituksen esitystä laiksi työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta eduskunta muutti lain voimaantuloa siten, että vuonna 2005 koulutuskustannuksiin käytetään momentin 33.32.32 määrärahasta vain 1,2 miljoonaa euroa hallituksen ehdottaman 2,7 miljoonan euron sijasta (HE 156/2004 vp —TyVM 15/2004 vp). Momentilta voidaan näin ollen vähentää 1 500 000 euroa, joka lisätään vastaavasti momentille 33.32.32.

Momentin perusteluosasta poistetaan maininta siitä, että määrärahaa voi käyttää yksityisissä terveydenhuollon palvelujen tuottajayksiköissä sekä työnantajan ylläpitämillä työterveyshuoltoasemilla. Tämä johtuu siitä, että eduskunnan päätöksen mukaisesti lain säännöksiä korvausten maksamisesta aletaan soveltaa em. tahojen osalta vasta vuoden 2006 alusta lukien.