Talousarvioesitys 2005

90. Taide ja kulttuuri

Selvitysosa:Taide- ja kulttuuripolitiikan tavoitteena on turvata suotuisat toimintaedellytykset taiteen- ja kulttuurikentän toimijoille, kansalaisten mahdollisuudet monipuolisiin ja laadukkaisiin taide-elämyksiin ja kulttuuripalveluihin sekä edistää toimijoiden kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista. Lisäksi kiinnitetään huomiota laajemmin kulttuuriin yhteiskunnan kehittämisen voimavarana ja mahdollisuutena.

Valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittista periaatepäätöstä toteutetaan

• jatkamalla taide- ja kulttuurilaitosten henkilötyövuosivajeen kattamista,
• parantamalla lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuutta suuntaamalla tukea eri taiteenalojen toimintaan, tukemalla laadukasta lasten ja nuorten mediakulttuurin kehitystä sekä vakiinnuttamalla lastenkulttuurikeskusten toimintaa,
• tukemalla kulttuuripalvelujen saavutettavuutta erityisryhmille sekä vammaisten ja kulttuurivähemmistöjen omaehtoista kulttuuritoimintaa,
• parantamalla taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuutta lisäämällä yleisesti kulttuuripalvelujen tarjontaa sekä
• käynnistämällä tanssin aluekeskustoiminta 3—5 paikkakunnalla.

Tuetaan kirjastojen tehtävää kirjallisen kulttuurin asiantuntijana, tunnetuksi tekijänä ja kirjallisuuskasvattajana. Yleisiä kirjastoja ja lastenkulttuuria kehitetään ministeriön strategioiden ja ohjelmien mukaisesti. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien saamisen ja sähköisen asioinnin edellytyksiä kirjastoissa tuetaan, jolloin voidaan nopeuttaa tietoyhteiskunnan kehittymistä. Kuntien välistä yhteistyötä (kahden- tai monenkeskistä, seutukunnallista tai maakunnallista) kirjastopalvelujen järjestämiseksi laadukkaammin edistetään tukemalla kuntien yhteistyöhankkeita.

Jatketaan audiovisuaalisen tuotannon ja jakelun kehittämistä. Jatketaan Suomen elokuva-arkiston yhteyteen perustettavan Radio- ja televisioarkiston sisällöllisten ja toiminnallisten edellytysten selvittämistä. Toteutetaan toimintaohjelmaa lapsille haitallisen aineiston vähentämiseksi medioissa. Jatketaan tekijänoikeuslainsäädännön uudistamista, tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden kehittämistä, tekijänoikeudellisen tietämyksen lisäämistä ja alan käytäntöjen parantamista.

Tuetaan kulttuuriperintöaineistojen saattamista digitaaliseen muotoon ja verkon kautta haettavaksi museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteistyönä.

21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 341 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös taiteilijaprofessoreiden viroista aiheutuviin palkkausmenoihin, taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen ja avustamiseen sekä taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoiminnan menojen maksamiseen.

Määrärahasta saa käyttää maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen enintään 10 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 33 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien tulosalueet ovat yleinen taide- ja kulttuuripolitiikka, taiteellisen työskentelyn edistäminen, kulttuuriin osallistumisen edistäminen, taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tietopalvelu sekä taiteen alan kansainvälinen vuorovaikutus. Opetusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä taiteen keskustoimikunnalle vuodelle 2005 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

• Korkeatasoisen ja innovatiivisen taiteellisen työskentelyn ja tuotannon edellytysten parantaminen sekä taiteen roolin kehittäminen tietoyhteiskunnassa jakamalla mm. apurahoja ja avustuksia.
• Taiteen tasa-arvoisen saavutettavuuden, kulttuurisen monimuotoisuuden ja taiteen soveltavan käytön lisääminen osallistumalla mm. lastenkulttuuripoliittisen ohjelman toteutukseen.
• Taiteen alan kansainvälisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen ylläpitämällä kansainvälisiä suhteita ja verkostoja.
• Taiteen ja taidepolitiikan aseman vahvistaminen yhteiskunnallisessa toiminnassa ja päätöksenteossa viemällä eteenpäin taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman linjauksia.
• Monipuolisen taiteen asiantuntijajärjestelmän ja hanketoiminnan ylläpito ja kehittäminen.
• Taiteen ja taidepolitiikan toteuttamisen, kehittämisen ja arvioinnin kannalta relevantin tietoperustan tuottaminen ja välittäminen.
• Taiteen keskustoimikunnan asiakaskuntaa, sidosryhmiä ja taidehallinnon sisäisiä tarpeita palvelevan tiedotuksen ylläpito sekä taidepolitiikan ja sen tulosten yleinen esittely julkaisutoiminnan keinoin.
• Monimuotoisen taiteen tukijärjestelmän tehokas hallinnointi mm. kehittämällä verkkopalveluja.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 38 000 euroa lisääntyneiden vuokrakustannusten sekä 3 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta.

22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen enintään 3 861 800 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 60 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Opetusministeriö asettaa talousarvion valmistelun yhteydessä Valtion taidemuseolle vuodelle 2005 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Kulttuuriperinnön hoidon tulosalueella taidekokoelmien ja tietovarantojen kartuttamista jatketaan taidekokoelmaohjesäännön mukaisesti. Kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia. Kartunta on 150—300 taideteosta vuodessa. Taidekokoelmien hoidossa määrällisenä tavoitteena on noin 900 teokselle tehtävät konservointitoimenpiteet. Kuvataiteen dokumenttien kartuttamisessa pyritään tietovarantojen kasvuun ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset.

Näyttely- ja ohjelmistotuotannon tulosalueella tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa entisestään Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana kehittämällä viestintä- ja markkinointipalveluja sekä turvaamalla tuotetun tiedon ja elämysten saavutettavuus. Kansainvälinen toiminta ja lasten kulttuuri muodostavat keskeisen osan museon toimintapolitiikkaa. Näyttely- ja ohjelmistotoiminnan tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla kun kävijätutkimuksin seurataan yleisön tyytyväisyyttä ja pyritään vastaamaan sen toiveisiin.

Näyttelytoiminnan asiakasmäärätavoitteeksi asetetaan vähintään 330 000 kävijää, joista maksavia on noin 195 000. Alle 18-vuotiaat pääsevät sisään maksutta. Näyttelytoiminnan asiakastyytyväisyystavoitteena on, että kävijöistä vähintään 80 % on tyytyväisiä palveluihin.

Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittämisen tulosalueella Taidemuseoalan kehittämisyksikkö jatkaa koko taidemuseokenttää koskevia kehityshankkeita yhdessä maan taidemuseoiden kanssa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 70 000 euroa vuokran indeksitarkistuksen johdosta.

23. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 555 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös rakennusten perusparannustöihin.

Selvitysosa:Opetusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Suomenlinnan hoitokunnalle vuodelle 2005 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Rakennusten tulosalue

Rakennusten korjaukset toteutetaan johtokunnan hyväksymien hankesuunnitelmien ja aikataulujen mukaan. Rakennuttamisen osuus ei ylitä normaalitapauksissa 15 % korjauskustannuksista. Asuinrakennusten kunnostustyö jatkuu kahdella työmaalla. Lisäksi tehdään kunnostusohjelman ja varainkäyttösuunnitelman mukaiset muut rakennustyöt. Helsingin kaupungin kanssa tehty Suomenlinnan rakentamisen ja käytön kustannustenjakoa koskeva sopimus saatetaan ajan tasalle.

Monumentin tulosalue

Suomenlinnaa rakennutetaan vankeinhoitolaitoksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Sanotun sopimuksen uudistamista jatketaan Rikosseuraamusviraston kanssa. Maiseman kunnostustöissä painopisteenä on muurien ja puistojen kunnostaminen.

24. Museoviraston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 811 000 euroa.

Selvitysosa:Opetusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Museovirastolle vuodelle 2005 alustavasti seuraavat tulostavoitteet tavoitekokonaisuuksittain ryhmiteltynä:

Kulttuuriympäristö

• Toteutetaan valtioneuvoston rakennusperintöstrategiaa. Keskeisimpiä hankkeita ovat valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja rakennusten ohjelmallinen suojelu, rakennussuojelun edellytysten parantaminen, kulttuuriympäristön inventointiprojektin jatkaminen sekä perinteisen rakennustekniikan tutkimus ja restauroinnin neuvontatoiminnan tehostaminen.
• Käynnistetään esihistoriallisten esinekokoelmien inventointi ja kunnostaminen lähivuosina tapahtuvaa muuttoa varten.

Museot ja näyttelyt

• Suomen kansallismuseon roolia valtakunnallisena kulttuurihistorian museona vahvistetaan. Yhteistyötä muun kulttuurihistoriallisen museolaitoksen kanssa jatketaan painopisteenä yhteisen kokoelmapolitiikan valmistelu.
• Museoiden yleisö- ja asiantuntijapalveluita kehitetään. Museot suunnittelevat näyttelynsä ja opetus- ja muun yleisötoimintansa palvelemaan kulttuuriperintökasvatusta. Vanhoja näyttelyitä uusitaan niin, että museoiden informatiivisuus, houkuttelevuus ja saavutettavuus paranevat. Vuonna 2005 pilottikohteena on Louhisaaren kartano. Museoiden yhteinen kävijätavoite on 350 000—400 000 kävijää.
• Suomen merimuseon toimintojen ja henkilöstöresurssien kehittämistä jatketaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.

Museotoimen kehittäminen

• Kehitetään Suomen museolaitoksen seurantaa ja toiminnan suunnittelua tukevia välineitä. Museoalan kehitystä seurataan vuosittain laadittavalla tilastokyselyllä. Laaditaan museoiden ulkoisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma.
• Lisätään kulttuuriperintöä koskevan tiedon saatavuutta tietoverkkojen kautta. Käynnistetään Suomen museot online -palvelu.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti 85 000 euroa Suomen merimuseon toiminnan kehittämiseen ja 155 000 euroa meriarkeologian yksikön kehittämiseen.

25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 055 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään 434 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan yli 99 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Näkövammaisten kirjastossa on neljä tulosaluetta: kirjastopalvelut, tuotanto- ja hankintapalvelut, asiantuntijatoiminta sekä hallinto- ja atk-palvelut. Opetusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Näkövammaisten kirjastolle vuodelle 2005 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Kirjasto välittää kauno- ja tietokirjallisuutta asiakkaidensa käyttöön noin 444 000 lainaa.

Kirjasto tuottaa ja toimittaa näkövammaisten koululaisten ja opiskelijoiden käyttöön heidän tarvitsemansa oppikirjat, noin 550 nimikettä.

Kirjasto tuottaa ja hankkii noin 1 350 nimikettä ääni-, piste- tai elektronisia tuotteita näkövammaisten ja lukemisesteiden tarvitsemaa kirjallisuutta yleisen lukemisharrastuksen ja tiedon tarpeiden tyydyttämiseksi.

Kirjasto saa valmiiksi digitaalisen kirjaston suunnittelun ja käynnistää digitaalisen arkiston muodostamisen.

Kirjasto jatkaa henkilöstön osaamisen kehittämisprojektia.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 5 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta.

Näkövammaisten kirjastossa on meneillään digitaalisen DAISY-äänikirjajärjestelmän käyttöönotto, joka on arvioitu tapahtuvaksi kolmen vuoden aikana. Siirtymävaiheesta aiheutuu kirjastolle ylimääräisiä kertaluonteisia kustannuksia, muun muassa digitaalisen on demand -jakelumallin rakentamisesta. Momentille lisätään 200 000 euroa edellä mainittuihin siirtymävaiheen kustannuksiin.

26. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 417 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään 101 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 24 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Opetusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Suomen elokuva-arkistolle vuodelle 2005 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Kokoelma- ja arkistotyö

• Vuoden aikana kokoelmaan hankitaan lakisääteisen talletusvelvollisuuden alainen filmi- ja videotuotanto vuodelta 2000, johon sisältyy arviolta noin 600 pitkää ja lyhyttä esityskopiota.
• Vapaaehtoisina talletuksina otetaan vastaan noin 400 pitkää Suomessa esitettyä ulkomaista elokuvakopiota.
• Videokokoelma karttuu noin 3 000 uudella videotallenteella vuodessa, joista vapaakappaleita on noin kaksi kolmasosaa.
• Restaurointityössä pyritään hyödyntämään ja kehittämään sellaista digitaalitekniikkaa, joka on kohtuukustannuksin käytettävissä.
• Jatketaan aktiivista osallistumista digitaalisen restaurointitekniikan kansainväliseen tutkimukseen.
• Teuvo Tulio -kokoelman pelastamista ja esityskopioiden tekoa jatketaan.
• Jatketaan Radio- ja televisioarkiston sisällöllisten ja toiminnallisten edellytysten selvittämistä.

Elokuvakulttuurin edistäminen

Tavoitteena on laajentaa tarjolla olevien elokuvakulttuurin palvelujen ulottuvuuksia kansalaisten käyttöön.

• Vuoden aikana järjestetään noin 1 000 elokuvaesitystä, joista 840 Helsingissä ja 160 pääkaupungin ulkopuolella.
• Julkistetaan kolme elokuvatutkimuskirjaa sekä Suomen Kansallisfilmografian 12. osa, jonka jälkeen filmografinen tietopalvelu siirretään verkkopalveluksi.
• Kotimainen elokuvan tietokanta avataan Elonet-portaalina kansalaisten käyttöön.

Museokokoelma ja perinne

Tavoitteena on valmistella elävän kuvan museoon liittyvät osa-alueet osaksi Suomen elokuva-arkiston toimintaa. Tätä työtä tehdään kartuttamalla, luetteloimalla ja järjestämällä elokuvamuseaalista kokoelmaa ja tekemällä siitä aika ajoin näyttelyitä. Perinnekokoelmatyön painopiste on esineistön luetteloinnissa ja digitaalisessa tallentamisessa. Varastotiloissa olevaa näyttelyä laajennetaan ja kehitetään.

Arkistopalvelut

Arkistopalvelujen tavoitteena on tuottaa arkiston kokoelmiin, laitteistoihin ja tietotaitoihin liittyviä palveluita Suomen elokuva-arkiston suoritteiden maksullisuudesta annetun opetusministeriön asetuksen säätämällä tavalla. Kokoelmia koskevien palvelutapahtumien määrän arvioidaan olevan noin 4 500.

Maksullisen toiminnan tulot perustuvat opetusministeriön asetukseen (1042/2002) Suomen elokuva-arkiston maksullisista suoritteista.

27. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 537 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää maksullisen toiminnan hintatukeen enintään 176 000 euroa.

Selvitysosa:Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 48 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Opetusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Valtion elokuvatarkastamolle vuodelle 2005 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Kuvaohjelmien ja vuorovaikutteisten kuvaohjelmien ennakkotarkastus sekä esitysluvat

Kuvaohjelmien ennakkotarkastuksen tavoitteena on lasten kehityksen turvaaminen kuvaohjelmaympäristössä. Keinoja ovat alle 18-vuotiaille suunnattujen kuvaohjelmien tarkastaminen, sääntelyä koskeva valistus ja jälkivalvontatyö yhdessä poliisin kanssa. Vaikuttavuutta mitataan yleisölle ja kuvaohjelmien levittäjille suunnatuilla kyselyillä. Tarkastustoiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta seurataan.

• Tarkastettujen pitkien elokuvien lukumäärän arvioidaan olevan 770.
• Tarkastettujen lyhytelokuvien lukumäärän arvioidaan olevan 620.
• Tarkastettujen vuorovaikutteisten kuvaohjelmien esittämisen lukumäärän erityisissä tilaisuuksissa arvioidaan olevan 2.

Ilmoitusten käsittely ja rekisteröiminen

Tavoitteena on ilmoituskäsittelyn korkea laatu, joka saavutetaan muun muassa kehittämällä kustannustehokkaita ja asiakasystävällisiä sähköisiä ilmoitus- ja rekisteröintijärjestelmiä. Käytössä ovat porno- ja peli-ilmoitusjärjestelmät. Suunnitteilla on kaikki kuvaohjelmat kattava sähköinen ilmoitusjärjestelmä.

• Tarkastusviranomaiselle ilmoitettavia ohjelmia arvioidaan olevan 15 000.

Lausuntojen antaminen viranomaisille

Lausunnoilla viranomaisille pyritään edesauttamaan rikollisen toiminnan ehkäisemistä kuvaohjelmiin liittyvissä asioissa.

Asiakaspalvelu

Tavoitteena on asiakaslähtöinen toiminta, jota mitataan asiakaskyselyillä.

• Tarkastamon arkistoaineistoon kohdistuvia maksullisia asiakaspalveluja arvioidaan olevan 50.
• Tarkastetuista ohjelmista tehdään yksi kuvaohjelmaluettelo.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta.

30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 41 609 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten kirjastojen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtionosuuslain (1147/1996) mukaisen verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen kunnille. Määrärahasta saa käyttää enintään 336 000 euroa kirjastojen sisältötuotannon kehittämiseen.

Selvitysosa:Kirjastojen valtionosuuden perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta on 44 euroa asukasta kohden.

Valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty 48 901 000 euroa ja valtionavustuksiin 3 382 000 euroa momentilla 29.90.52.

Määrärahan mitoitukseen sisältyy vähentävinä tekijöinä 136 101 000 euroa kuntien asukaskohtaisesti määräytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista ja 3 131 000 euroa verotuloihin perustuvina tasauserinä.

Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:Lisäys 94 000 euroa talousarvioesityksen 31 783 000 euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta asetuksesta. Laskelmassa on otettu vähennyksenä huomioon 262 000 euroa kuntien verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasauserien perusteella, koska lopulliset verotulolaskelmat olivat käytettävissä vasta talousarvioesityksen antamisen jälkeen.

Toisen täydentävän esityksen (HE 255/2004 vp) selvitysosa:Varsinaisessa talousarvioesityksessä momentille esitettiin määrärahaa 31 783 000 euroa. Eduskunnalle 26.11.2004 annetussa täydentävässä esityksessä momentille esitettiin 31 877 000 euroa eli 94 000 euroa enemmän.

Tulopoliittista sopimusta vuosille 2005—2007 koskevaan hallituksen kannaottoon 30.11.2004 perustuen momentille esitetään 88 000 euroa enemmän eduskunnalle aiemmin annettuun täydentävään esitykseen nähden. Lisäys aiheutuu valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttumisesta.

Kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttuminen vaikuttaa eduskunnan käsiteltävänä olevan vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutosesityksen sisältöön (HE 181/2004).

Luvun 26.97 perusteluissa hallituksen esitykseen HE 181/2004 vp eduskunnan tekemistä muutoksista todettuun viitaten momentille lisätään 144 000 euroa.

Edellä pääluokan perusteluissa todettuun viitaten ja kirjastojen valtionosuuksien kattamiseksi yleisistä budjettivaroista hallituksen esittämää enemmän momentille lisätään 9 500 000 euroa.

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 15 594 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 459 sekä orkestereilla enintään 1 027. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on teattereilla 30 223 euroa henkilötyövuotta kohden.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittiseen periaatepäätökseen perustuen 22 henkilötyövuotta teattereille ja 8 henkilötyövuotta orkestereille. Valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 28 380 080 euroa momentilla 29.90.52. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on orkestereilla 31 318 euroa henkilötyövuotta kohden.

Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa todettuun ja toteaa, että teattereiden henkilötyövuosien määrä kasvaa hallituksen esityksen mukaan 22 henkilötyövuodella eli kokonaismäärä olisi ensi vuonna 2 435. Vuonna 2004 teatteri- ja orkesterilain mukaista valtionosuutta toimintaansa saa 57 puhe- ja tanssiteatteria. Opetusministeriö on tehnyt eduskuntaehdolla päätökset vuoden 2005 yksikköhinnoista ja henkilötyövuosien jakautumisesta. Vuodelle 2005 ei hyväksytty uusia teattereita valtionosuuden piiriin. Päätöksen taustalla on henkilötyövuoden yksikköhinnan ja henkilötyövuosien vaje valtion talousarviossa. Yksikköhinta on jäljessä todellisesta kustannusten kehityksestä noin 27 prosenttia. Vuosien 1999—2004 välisenä aikana hinta on noussut 28 373 eurosta 30 223 euroon eduskunnan päätöksellä, sillä laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta ei ole ns. indeksikorotusta teattereille. Vastaavasti on tapahtunut henkilötyövuosien kasvua 2 413 henkilötyövuoteen. Vajetta on nykyisin noin 180 henkilötyövuotta. Valiokunta pitää välttämättömänä korjata vajetta edelleen. Sen vuoksi teattereiden henkilötyövuosia lisätään 24:llä ja teattereiden valtionosuuksiin merkitään momentille 29.90.52 lisäyksenä 268 380 euroa.

Vuonna 2004 oli 2 141 000 euron määräraha teatteri- ja orkesterilain 6 a §:n mukaiseen toimintaan. Siitä osoitettiin tukea valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittäville teattereille, lastenteattereille, tanssiteattereille, ruotsinkieliseen teatteritoimintaan ja kiertuetoimintaan. Alueteatteritoimintaan määrärahasta osoitettiin 845 000 euroa ja vuodelle 2005 on eduskuntaehdolla päätetty korottaa määrärahaa 960 000 euroon. Alueteattereiden määräraha on kasvanut vuodesta 1999 kaikkiaan 430 000 euroa. Valiokunta kiinnittää huomiota muun muassa Oulun läänin alueteatterina toimivan Kajaanin kaupunginteatterin rahoitusongelmiin ja toivoo niiden ratkaisemista. Momentin 29.90.52 määrärahoista merkitään lisäyksenä 600 000 euroa käytettäväksi teatteri- ja orkesterilain 6 a §:n mukaiseen toimintaan.

Valtionosuusteattereiden lisäksi valtio tukee näyttämötaidetta harkinnanvaraisella valtionavustuksella. Avustus on kasvanut vuoden 1999 noin 1 068 000 eurosta vuoden 2004 noin 1 990 000 euroon. Määrärahasta osoitetaan tukea muun muassa valtakunnallisten harrastaja- ja ammattiteatterijärjestöjen toimintaan sekä lyhytaikaisiin ammattiteatterikokeiluihin ja produktioihin.

Valiokunta toteaa, että valtakunnallisten harrastajateatterijärjestöjen toimintaan vuonna 2004 on myönnetty 446 000 euron suuruinen määräraha. Avustusta saa viisi valtakunnallista järjestöä. Määräraha on kasvanut vuodesta 1999 vuoteen 2004 yhteensä 15 000 euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muuttamista pikaisesti niin, että myös teattereiden yksikköhintoja tarkistetaan vuosittain kustannustason ja valtion toimenpiteistä johtuvien muutosten mukaisesti.

Hallituksen esityksessä orkestereiden henkilötyövuosimäärä on enintään 1 019. Valiokunta on lisännyt orkestereiden henkilötyövuosia kahdeksalla ja lisännyt momentille 29.90.52 tätä varten 92 700 euroa.

Momentilta vähennetään 200 000 euroa ja momentille 29.90.52 lisätään 200 000 euroa teattereiden valtionosuuksiin.

32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 098 000euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten museoiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on enintään 1 128.

Määrärahasta saa käyttää enintään 252 270 euroa avustusten maksamiseen museoiden kokoelmatietojen siirtämiseksi elektroniseen muotoon.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 46 henkilötyövuotta.

Museoiden lakisääteisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 14 071 140 euroa momentilla 29.90.52. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 35 983 euroa henkilötyövuotta kohden.

Valiokunta pitää välttämättömänä korjata museoiden henkilötyövuosivajetta nopeammin kuin hallitus esittää. Henkilötyövuosia lisätään kymmenellä ja momentille 29.90.52 lisätään tätä vastaavaa määräraha.

33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 650 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992) mukaista toimintaa varten. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 4,2 euroa asukasta kohden.

Kuntien kulttuuritoimintaan myönnettävästä määrärahasta saa käyttää enintään 106 000 euroa rahoituslain 42 §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoitukseen sisältyy 15 269 000 euroa kuntien asukaskohtaisesti määräytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista.

34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten perustamishankkeiden sekä peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (1112/1978) mukaisten perustamiskustannusten valtionosuuksien maksamiseen.

Vuonna 2005 saa tehdä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisia valtionosuuden myöntämispäätöksiä perustamishankkeille tammikuun 2005 hintatasossa yhteensä enintään 5 000 000 eurolla. Vuonna 2005 saa lisäksi vahvistaa mainitun lain 36 §:n tarkoittamia laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämään vuonna 2006 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2005 hintatasossa on yhteensä enintään 4 000 000 euroa.

Selvitysosa:

40. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan Liikenne Oy:lle tavaraliikenteen käyttötappioon ja lainanhoitomenoihin.

Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio korvaa puolet Suomenlinnan tavaraliikenteen käyttötappiosta.

50. Eräät avustukset(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 8 085 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain (60/1985) 19 §:n nojalla sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa tai parantamista ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämistä ja korjausta varten myönnettävien avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös maailmanperintökohteiden entistämiseen sekä kohteisiin liittyvään tutkimus- ja valistustoimintaan. Määrärahaa saa lisäksi käyttää perinteen tallentamistyöhön, avustusten maksamiseen yhdistysten ja järjestöjen seurantalojen korjaustöihin, korjaustoimintaan liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön, valistus- ja neuvontatoimintaan sekä kulttuurin tukemiseen liittyvien avustusten, apurahojen ja palkintojen sekä projekteista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 328 000 euroa kulttuuri-instituuttien avustuksina, mistä 965 000 euroa siirtona momentilta 29.08.25 ja 3 249 000 euroa momentilta 29.08.50 sekä 298 000 euroa kansainväliseen levitykseen tarkoitettujen julkaisujen tukemiseen, mistä 253 000 euroa siirtona momentilta 29.08.50.

Entistämis- ja korjausavustuksiin on lisäksi myönnetty 1 075 000 euroa momentilla 29.90.52, mikä on tarkoitus käyttää seurantalojen korjaustöihin myönnettäviin avustuksiin.

Suomi-Venäjä-seuran avustus. Suomi-Venäjä-seuralle on myönnetty toiminta-avustusta ja erityyppisiä projektiavustuksia vuonna 2002 yhteensä 1 086 030 euroa, vuonna 2003 yhteensä 1 165 886 euroa ja vuonna 2004 yhteensä 1 116 614 euroa. Vuonna 2002 seuran vuokrakulut nousivat huimasti ja tämä korotus saatiin lisättyä pysyvästi seuran toiminta-avustukseen vuodesta 2003 eteenpäin. Valiokunta pitää tärkeänä Suomi-Venäjä-seuran tukemista.

Ihmisoikeusliiton valtionavustus. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Ihmisoikeusliitto on ainoa Suomessa toimiva yleinen ihmisoikeusjärjestö. Liitolla on merkittävä rooli ihmisoikeuskysymysten esille tuomisessa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Liitto tekee erityisesti vähemmistökysymyksiin liittyvää tutkimustoimintaa ja raportoi muun muassa YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvalvontaelimille. Se myös järjestää vuosittain yli 50 erilaista koulutus- ja luentotilaisuutta.

Momentille lisätään 30 000 euroa. Lisäys on tarkoitettu Ihmisoikeusliiton avustusta varten.

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 841 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää taiteilijaprofessoreiden viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) mukaisten 445 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen maksamiseen. Vuonna 2005 saadaan myöntää kohdeapurahoina 50 taiteilija-apurahaa vastaava määrä. Määrärahaa saa käyttää myös aikaisemmin myönnettyjen pitkäaikaisten taiteilija-apurahojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.

Selvitysosa:

Taiteilija-apurahat maksetaan palkkaluokan A9 mukaisen vuosipalkkion suuruisina. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 185 077 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille, teattereille ja orkestereille sekä kirjastoille. Teattereille ja orkestereille myönnettävästä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyttää enintään 2 834 000 euroa teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta annetun lain (1277/1994) 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen. Kirjastoille myönnettävästä määrärahasta saa käyttää enintään 1 514 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen kirjastoille, enintään 84 000 euroa avustuksen maksamiseen yhteispohjoismaiseen kirjastoautotoimintaan, enintään 135 000 euroa avustuksen maksamiseen kirjastoalan järjestöille ja enintään 1 474 000 euroa yleisten kirjastojen valtakunnallisten tietoverkkopalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä kirjastohenkilöstön täydennyskoulutukseen sekä enintään 175 000 euroa kirjastojen muihin avustuksiin.

Alueelliset taidetoimikunnat saavat palkata 49 määräaikaista ohjaavaa taiteilijaa.

Määrärahasta saa käyttää 841 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin.

Määrärahaa saa käyttää taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen, taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä taideteosten hankkimiseen valtion julkisiin rakennuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös museo- ja perinnealan tukemiseen sekä EU:n ohjelmien mukaisten kulttuurihankkeiden rahoitusosuuksien maksamiseen sekä tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin.

Selvitysosa:

Kirjastojen valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 41 609 000 euroa momentilla 29.90.30, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin 15 594 000 euroa momentilla 29.90.31, museoiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin 4 098 000 euroa momentilla 29.90.32, entistämis- ja korjausavustuksiin 1 387 000 euroa momentilla 29.90.50.

Edellä pääluokan perusteluissa veikkausvoittovarojen käytöstä todettuun viitaten momentilta vähennetään kirjastojen valtionosuuksiin tarkoitetuista määrärahoista 9 500 000 euroa. Momentin määräraha käyttötarkistusta muutetaan siten, että kirjastojen valtionosuuksista vähennetään 9 500 000 euroa ja 4 200 000 euroa osoitetaan taiteen edistämiseen ja 3 100 000 euroa siirretään momentille 29.98.50 urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen sekä 2 200 000 euroa momentille 29.99.50 nuorisotyön edistämiseen. Momentin 29.90.31 perusteluihin viitaten momentin määrärahasta käytetään 561 080 euroa lisäyksenä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin teattereille ja orkestereille. Momentin 29.90.32 perusteluihin viitaten momentin määrärahasta käytetään 133 140 euroa lisäyksenä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin museoille.

Seurantalojen ja työväentalojen korjaustarve. Työväen- ja seurantalojen korjaamiseen tarkoitettuja entistämisavustuksia on talousarvioesityksessä (momentilla 29.90.50 yhteensä 335 000 euroa ja momentilla 29.90.52 yhteensä 925 000 euroa eli) yhteensä 1 260 000 euroa. Määräraha on 100 000 euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Useat seurantalojärjestöt ovat esittäneet, että määrärahat seurantalojen ja työväentalojen korjausavustuksiin tulee olla samansuuruiset kuin vuonna 2004. Määrärahaan kohdistuvia hakemuksia tulee vuosittain noin 300 kappaletta. Haettu summa vuonna 2004 oli 5 200 000 euroa ja avustuksia myönnettiin 176 hakijalle. Avustuksen keskimääräinen suuruus oli noin 7 000 euroa.

Valiokunta pitää välttämättömänä tukea edelleenkin työväen- ja seurantalojen korjaushankkeita hallituksen esittämää enemmän.

Siirtolaisuusmuseo. Siirtolaisuusinstituutti on yhteistyössä Peräseinäjoen kunnan kanssa käynnistänyt hankkeen Siirtolaisuusmuseon perustamiseksi. Museoon on tarkoitus sijoittaa muun muassa Siirtolaisuusinstituutin hallussa olevia kokoelmia sekä lahjoituksena saatavaa esineistöä ja muuta aineistoa.

Valtio tukee museoiden toimintaa valtionosuusjärjestelmän kautta sekä veikkausvoittovaroista valtionosuuden ulkopuolella olevien museoiden hankkeisiin tarkoitetuin harkinnanvaraisin avustuksin. Opetusministeriö päättää vuosittain uusien museoiden hyväksymisestä valtionosuuden piiriin valtion talousarvion rajoissa ja tietyin edellytyksin. Opetusministeriön ilmoituksen mukaan suunniteltu Siirtolaisuusmuseo voi museolaissa määritellyt edellytykset täytettyään pyrkiä valtionosuuden piiriin.

Museoiden valtionosuuksien laskenta perustuu valtion talousarviossa käytettävissä oleviin henkilötyövuosiin ja yksikköhintaan. Vuoden 2005 talousarvioesitykseen sisältyy 46 lisähenkilötyövuotta. Hallituksen esittämistä ja valiokunnan lisäyksistä huolimatta käytettävissä olevien henkilötyövuosien vaje suhteessa museoiden ilmoittamiin henkilötyövuosiin on edelleenkin 385 ja valtionosuuden edellytykset täyttäviä, jonossa olevia museoita on kahdeksan.

Valiokunta pitää tärkeänä Siirtolaisuusmuseohanketta.

Keski-Pohjanmaan museo. Maakuntamuseot ovat maakunnallisia keskusmuseoita, joita on yhteensä 20. Museolain mukaan maakuntamuseot saavat valtionosuuden 10 prosentilla korotettuna. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Kokkolassa toimiva Keski-Pohjanmaan museo toimii käytännössä alueensa keskusmuseona, jolla kuitenkaan ei ole maakuntamuseon statusta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Keski-Pohjanmaan museon edellytykset toimia maakunnallisena museona turvataan ja sille osoitetaan riittävät toimintamäärärahat.

Karjalaliiton avustus. Karjalaliitto ylläpitää Viipurissa toimivaa Viipuri-keskusta, joka tekee tärkeää lähialueyhteistyötä muun muassa järjestämällä vuosittain kymmeniä kaksikielisiä tapahtumia, jotka ovat edistäneet molemminpuolista kulttuurintuntemusta sekä kulttuurisuhteita suomalaisten ja lähialueiden asukkaiden välillä.

53. (29.01.10 ja 29.90.53) Valtionavustus tilakustannuksiin(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 15 135 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen eräiden tiede- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

Selvitysosa:Eräät tiede- ja kulttuurilaitokset ja -yhteisöt maksavat vuokraa Senaatti-kiinteistöille tai valtion kiinteistövarallisuuden haltijavirastoille.

Senaatti-kiinteistöjen hallintaan vuoden 2005 alusta siirrettävistä tiloista arvioidaan aiheutuvan Senaatti-kiinteistöille maksettavia uusia vuokramenoja 2 000 000 euroa (ei sis. alv).

Määrärahaa on tarkoitus käyttää avustuksen maksamiseen Säätiölle Institutum Romanum Finlandiae, Suomen Ateenan -instituutin säätiölle, Suomen Kansallisoopperan säätiölle, Suomen rakennustaiteen museosäätiölle, Taideteollisuusmuseon säätiölle, Saamelaismuseosäätiölle, Ehrensvärd-seura ry:lle, Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry:lle, Suomen Lontoon instituutin säätiölle, Suomen Ranskan instituutin säätiölle, Hanasaaren ruotsalais-suomalaiselle kulttuurikeskukselle ja Suomen taideakatemian säätiön näyttelyvaihtokeskus FRAME:lle.

54. Valtionavustus Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitokuluihin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 561 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen lainan lyhennykseen sekä koron maksuun.

Selvitysosa:Määrärahalla maksetaan lainan lyhennyksen ja koron vuoden 2005 osuus.

70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös toiminta- ja näyttelyvarustuksen sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen.

72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 589 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.

75. Perusparannukset ja talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Käyttösuunnitelman kohdan 1. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2005 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 600 000 euroa. Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2005 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen.