Talousarvioesitys 2005

88. Tiede

Suomen Akatemian momenteilta 29.88.50 ja 29.88.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 2005 hyväksyä sitoumuksia 175 590 000 euron arvosta.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

Selvitysosa:

Tiedepolitiikan tavoitteena on edistää tiedettä, turvata suomalaisen tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälisen näkyvyyden myönteinen kehitys sekä edistää tehokkaan ja tasapainoisen tutkimusjärjestelmän kehittämistä. Tavoitteita toteutetaan pääosin Suomen Akatemian ja yliopistojen toimenpitein.

Tieteellisen tutkimuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sekä valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjauksiin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen opetusministeriö asettaa alustavasti tiedepolitiikan toimialan toiminnan ja rahoituksen kehitykselle seuraavat tulostavoitteet:

• Julkisella tutkimusrahoituksella taataan pitkäjänteinen, kattava ja uusiutumiskykyinen perustutkimus ja tutkijankoulutus sekä edistetään uusien innovaatioiden syntymistä.
• Kansainvälinen tieteellinen yhteistyö laajenee ja suomalaisen tutkimuksen kansainvälinen näkyvyys lisääntyy. Tavoitteena on vahvistaa suomalaisen tutkimuksen kansainvälistä menestymistä rahoittamalla korkeatasoista tutkimusta, edistämällä luovien tutkimusympäristöjen syntyä ja kehittymistä sekä tukemalla erityisesti sellaisia tutkimusaloja, joiden odotetaan lisäpanostuksella yltävän kansainvälisiin läpimurtoihin.
• Tutkijankoulutuksen määrä vastaa tarpeita ja laatu paranee entisestään. Tutkijanuran houkuttelevuus paranee ja sukupuolten tasa-arvon toteutuminen tutkijanuralla vahvistuu.
• Hyvä tieteellinen käytäntö vahvistuu tutkimuksessa ja tutkijankoulutuksessa.
• Kansalaisten ymmärrys tieteestä paranee ja tieteen myönteinen julkinen kuva yhteiskunnassa vahvistuu.
• Tiedepoliittinen suunnittelu, arviointi ja ennakointitoiminta vahvistuvat.
• Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen taataan tukipalveluilla ja tutkimuksen tietohuollolla.

Valtion tutkimusrahoituksen kasvu lähtökohtaisesti määräytyy hallituksen vuosille 2003—2007 tekemän kehyspäätöksen mukaan. Päätöksen mukaan tutkimusrahoitus kasvaisi kaikkiaan 246 miljoonaa euroa vuoden 2003 varsinaisen talousarvion tasosta. Myönteistä on, että kehyspäätöstä alettiin toteuttaa varsin etupainoisesti. Vuoden 2004 talousarvio toteuttaa kokonaiskasvusta jo miltei puolet. Vuoden 2005 talousarvioesityksessä keskeisten organisaatioiden tutkimusrahoitus kasvaa runsaat 30 miljoonaa euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että valtion tutkimusrahoitus on kasvu-uralla, joka toteuttaa hallituksen kehyspäätöksen. Tilannetta parantaisi edelleen, jos viimeaikaisissa hallituksen selvityksissä esitettyjä rahoitussuosituksia aletaan toteuttaa. On ehdotettu muun muassa, että julkisia t&k-toiminnan voimavaroja on kasvatettava vähintään 7 prosenttia vuodessa tämän vuosikymmenen loppuun saakka. Kumulatiivisesti 7 prosentin kertautuvan kasvun toteuttaminen tarkoittaisi, että vuonna 2007 valtion tutkimusrahoituksen taso olisi noin 220 miljoonaa euroa yli kehyspäätöksen mukaisen tason. T&k-rahoituksen kaavailtu vahvistaminen myyntitulojen avulla on joka tapauksessa myönteinen signaali, joka vaikuttanee koko kansallisen tutkimuspanostuksen kehittymiseen.

21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 440 000 euroa.

Selvitysosa:Suomen Akatemian tehtävänä on edistää korkeatasoista tutkimusta tieteelliseen laatuun perustuvalla pitkäjänteisellä mutta määräaikaisella rahoituksella, luotettavalla arvioinnilla, tiedepoliittisella asiantuntemuksella sekä monipuolisella ja globaalilla yhteistyöllä.

Opetusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä vuodelle 2005 alustavasti seuraavat tavoitteet Suomen Akatemian toiminnalliselle tuloksellisuudelle päätulosalueilla: tutkimusedellytysten ja -ympäristöjen yleinen kehittäminen, tutkijanuraan liittyvät toimet, tiedepoliittinen asiantuntemus sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutus.

• Suomen Akatemia rahoittaa korkeatasoista tutkimusta, suuntaa voimavaroja ajankohtaisten tutkimusongelmien sekä tieteellisen kehityksen myötä syntyvien uusien tutkimusalojen tukemiseen. Akatemia tehostaa kansallista ja kansainvälistä tutkimusohjelmayhteistyötään ja edistää huippututkimuksen kansainvälistä verkottumista sekä vahvistaa Suomen osallistumista kansainvälisten tieteellisten järjestöjen toimintaan.
• Akatemia panostaa tohtorin tutkinnon jälkeisen tutkijanuran ja virkarakenteen kehittämiseen. Akatemia edistää tehokasta tutkijankoulutusta tukemalla tutkijakoulujen toimintaa ja kansainvälistämistä sekä tohtorin tutkinnoille asetettujen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamista.
• Akatemia seuraa, arvioi ja kehittää oman toimintansa laatua ja tehokkuutta, parantaa toimintatapojaan ja -rakenteitaan sekä tietohallintoaan.
• Akatemia vastaa osaltaan tieteen aseman ja myönteisen julkisen kuvan vahvistamisesta yhteiskunnassa.

Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.88.50, 29.88.53 ja 29.88.66 määrärahoja.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön päätökseen Suomen Akatemian eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1109/1993).

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 12 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta.

22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 608 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien sekä EU:n hyväksymien hankkeiden maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa.

Arkistolaitos on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tuloksena yhteiskunnalle ja yksilöille merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja tehokkaasti käytettävissä.

Opetusministeriö asettaa alustavasti talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä arkistolaitokselle vuodelle 2005 alustavasti seuraavat tavoitteet arkistolaitoksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle päätulosalueilla: arkistotoimen yleinen kehittäminen ja ohjaus, arkistoaineksen säilyttäminen ja käytettävyyden kehittäminen sekä tietopalvelu.

• Arkistolaitos kehittää ja ohjaa arkistotointa siten, että julkisen sektorin asiakirjahallintoa ja arkistotointa hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Ohjauksen painopisteinä ovat viranomaisten tuottamien sähköisten asiakirjojen käsittelyn ja säilytyksen ohjeistaminen, arkistoaineistojen arvonmäärityksen ja seulonnan kriteereiden kehittäminen sekä arkistokoulutus. Arkistolaitos määrittelee, mitkä julkiset asiakirjat säilytetään pysyvästi pitäen tavoitteena noin 15 %:n säilytysosuutta.
• Arkistolaitos säilyttää hallussaan olevat arkistoainekset tehokkaasti ja turvallisesti sekä parantaa niiden käytettävyyttä ja saatavuutta.
• Arkistolaitos tarjoaa asiakkailleen monipuolista, luotettavaa ja nopeaa, maksutonta ja maksullista tietopalvelua. Asiakaspalvelussa lisätään edelleen itsepalvelua sekä kehitetään sähköisiä asiointipalveluja. Viralliseen tarkoitukseen tilattujen selvitysten toimitusaikatavoite on kaksi viikkoa.

Maksullisen palvelutoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden tuottotavoite on 5 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 59 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta.

23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 740 000 euroa.

Selvitysosa:Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on kielitieteellinen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on lisätä tietoa kotimaisista kielistä ja niiden asemasta kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä näin osaltaan luoda edellytyksiä kielelliselle tasa-arvolle Suomessa.

Opetusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä tutkimuskeskukselle vuodelle 2005 alustavasti seuraavat tavoitteet tutkimuskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle päätulosalueilla: kielentutkimus, kielenhuolto ja tietohuolto:

• Tutkimuskeskus selvittää suomalaista kielenkäyttöä ja kieliyhteisön nykytilaa sekä edistää tutkimustulosten leviämistä tieteellisen ja yleistajuisen julkaisutoiminnan, tieteellisten asiantuntijatehtävien ja tutkimushankkeiden avulla.
• Tutkimuskeskus lisää tietoa yleiskielestä, ottaa huomioon suomen ja ruotsin kielen käytön säilymisen sekä huoltaa saamea, romania ja viittomakieltä julkaisutoiminnan, kielineuvonnan, asiantuntijatehtävien ja kielenhuollon suositusten avulla.
• Tutkimuskeskus ylläpitää, tuottaa ja kehittää kielentutkimusaineistoja sekä tiedeyhteisön että suuren yleisön käyttöön. Kirjaston kokoelmat ovat ajantasaisia ja tietopalvelu nopeaa ja luotettavaa.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.88.53 määrärahoja.

Maksullisen palvelutoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden tuottotavoite on 3 300 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 50 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta.

24. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 498 000 euroa.

Selvitysosa:Varastokirjaston tehtävänä on vastaanottaa ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön.

Opetusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä alustavasti vuodelle 2005 seuraavat tavoitteet Varastokirjaston toiminnalliselle tuloksellisuudelle päätulosalueilla: tilan vapauttaminen muissa kirjastoissa, aineiston käsittely ja säilyttäminen sekä kaukopalvelu.

• Varastokirjasto ottaa vastaan kirjastojen siirtotarpeiden edellyttämän määrän aineistoa.
• Vastaanotettu aineisto käsitellään yleensä kuuden kuukauden kuluessa saapumisesta.
• Kaukopalvelutilaukset toimitetaan vuorokauden sisällä. Palvelut ovat maksuttomia.

25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää historiateossarjojen, elämäkertojen ja eräiden muiden teosten laadinta- ja hankintamenojen sekä laadintamenoihin myönnettävien avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:

50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 102 298 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista, apurahoista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä sekä kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen sekä Suomen sopimuksesta liittyä Euroopan eteläiseen observatorioon (ESO) aiheutuvien liittymismaksujen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja -ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa.

Määrärahaan sisältyy 1 647 000 euroa yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden rahoitukseen, mitä vastaavat tulot kertyvät momentille 12.29.99.

53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 75 739 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä sekä kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen sekä Suomen sopimuksesta liittyä Euroopan eteläiseen observatorioon (ESO) aiheutu-vien liittymismaksujen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja -ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta annetun lain (998/1974) mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 50 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen tutkimus-, keruu- ja sanakirjahankkeisiin sekä em. hankkeista aiheutuvien muiden kulutusmenojen ja apurahojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös tieteen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen edistämismenojen, kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen.

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 12 260 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC) ja Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 948 000 euroa Suomen ESO:oon liittymisen ja jäsenmaksujen korotusten johdosta. Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti.