Talousarvioesitys 2005

69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö

Selvitysosa:Aikuiskoulutusta järjestetään lähes tuhannessa julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Tästä luvusta rahoitetaan pääosin vapaan sivistystyön piiriin kuuluvien ja ammatillista lisäkoulutusta järjestävien oppilaitosten (kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, valtakunnalliset ammatilliset erikoisoppilaitokset, ammatilliset erikoisoppilaitokset) sekä sivistys- ja neuvontajärjestöjen toimintaa. Tämän luvun lisäksi aikuiskoulutuksen voimavaroja sisältyy opetusministeriön talousarviossa muiden lukujen määrärahoihin jäljempänä tässä luvussa esitettävän taulukon mukaisesti.

Aikuiskoulutusta kehitetään parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotusten pohjalta hallitusohjelmassa sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003—2008 esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on, että omaehtoinen aikuiskoulutus yhdessä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja henkilöstökoulutuksen kanssa muodostaa toimivan kokonaisuuden.

Opetusministeriön hallinnonalan aikuiskoulutuksen yleistavoitteena on elinikäisen oppimisen edellytysten, kansalaisyhteiskunnan toiminnan ja tasa-arvon vahvistaminen, keski-ikäisen aikuisväestön koulutustason nostaminen ja aliedustettujen ryhmien osallistumisen laajentaminen, riittävien ja vakaiden toimintaedellytysten turvaaminen aikuiskoulutuksen järjestäjille, aikuiskoulutuksen laadun parantaminen, alueellisen vaikuttavuuden lisääminen, sekä aikuiskoulutuksen ohjauksen ja seurannan kehittäminen koulutuksen kaikilla tasoilla. Työikäiselle aikuisväestölle soveltuvia koulutusjärjestelyjä lisätään ja hyväksilukemista tehostetaan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa kaikilla tasoilla koulutusresurssien käytön tehostamiseksi.

Tavoitteita edistetään erityisesti seuraavilla toimenpiteillä:

• Laajennetaan vuonna 2003 käynnistynyttä viisivuotista aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaa (Noste-ohjelma) siten, että koulutuksen voi vuonna 2005 aloittaa noin 8 000 henkilöä. Lisäksi perusrahoitteiseen ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen osallistuu arviolta noin 15 000 Noste-ohjelman kohderyhmään kuuluvaa aikuista.
• Aikuisille suunnatun näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutus mukaan lukien, aloittaa noin 13 000 opiskelijaa vuonna 2005. Koulutuksen kohderyhmänä ovat erityisesti vailla toisen asteen tutkintoa olevat.
• Ammatillisena lisäkoulutuksena järjestettävän koulutuksen voimavaroja vahvistetaan asteittain siten, että tutkintotavoitteista ammatillista lisäkoulutusta voidaan tarjota noin 21 400 aloittajalle ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävää ammatillista lisäkoulutusta noin 18 500 opiskelijalle vuonna 2005. Lisäkoulutuksen järjestämisluvat uudistetaan vuoden 2005 aikana rahoituksen ja koulutuksen ennakoitavuuden lisäämiseksi. Samassa yhteydessä selvitetään rahoitusta koskevat uudistamistarpeet.
• Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ja valtakunnallisten erikoisoppilaitosten asema ja tehtävät määritellään nykyisessä koulutuslainsäädännössä ja samassa yhteydessä selvitetään perusteet ja menettelyt, joita noudatetaan ammatillista aikuiskoulutusta järjestävien oppilaitosten kehittämisessä valtakunnallisesti ja alueellisesti toimivaksi verkostoksi sekä niiden laadunarvioinnissa.
• Vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaedellytyksiä vahvistetaan tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekä aktiivista kansalaisuutta kannustavan aikuiskoulutuksen järjestäjinä. Koulutuksen suuntaamiseksi otetaan asteittain käyttöön uudenlainen informaatio-ohjaus vuosina 2005—2008. Sen toimeenpanoa tuetaan kehittämisavustuksilla, opettajien täydennyskoulutuksella sekä aikuisopiskelun taloudellisia edellytyksiä kehittämällä.
• Kansalaisopistojen, kesäyliopistojen, kansanopistojen ja opintokeskusten rahoitusjärjestelmien uudistamisen tarpeet selvitetään kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä.
• Aikuisten lukiokoulutuksen tarjontaa maan eri osissa vahvistetaan. Tavoitteena on, että lukio-opintoihin voi osallistua noin 11 000 ja aineopintoihin noin 13 000 aikuista vuonna 2005. Etälukioverkostoa laajennetaan tasapuolisten opiskelumahdollisuuksien turvaamiseksi. Etälukiotoiminta vakiinnutetaan lukuvuoden 2006—2007 aikana.
• Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnasta noin viidennes suunnataan aikuiskoulutukseen. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot vakinaistetaan 1.8.2005 alkaen. Tavoitteena on, että jatkotutkintokoulutukseen osallistuu noin 800 opiskelijaa vuonna 2005. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen järjestelyjä monipuolistetaan laaditun toimenpideohjelman pohjalta ja tarjontaa laajennetaan siten, että laskennallisia vuotuisia opintoviikkoja on 20 000 vuonna 2005.
• Yliopistot vahvistavat aikuiskoulutustehtäväänsä lisäämällä maisteriohjelmissa aloittavien määrää ja järjestämällä muuntokoulutusta. Avoimen yliopiston väylää laajennetaan siten, että sitä kautta tutkinto-oikeuden saa vuosittain noin 1 200 opiskelijaa ja että laskennallisia vuotuisia opiskelijapaikkoja on noin 20 000 vuonna 2005. Täydennyskoulutus suunnataan pääosin yliopistokoulutuksen suorittaneen väestön osaamis- ja pätevöittämistarpeisiin ja sen alakohtaiset järjestämisedellytykset ja saavutettavuus varmistetaan.
• Aikuisopiskelijoiden toimeentulojärjestelyjen kattavuutta, aikuiskoulutuksen opintomaksujen kohtuullistamista ja koulutuksen verotuskohtelun selkeyttä pyritään kehittämään selvitysmiehen laatimien ehdotusten pohjalta.
• Valtion rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta suunnataan koulutuspoliittisten painopisteiden mukaisesti. Tavoitteena on rahoittaa jatko- ja täydennyskoulutusta noin 22 000 opettajalle vuonna 2005. Aikuisten opetushenkilöstön koulutus- ja osaamistason kehittämistä tuetaan kohdennetuilla koulutus- ja kehittämisohjelmilla.
• Tavoite- ja tulosohjausta, järjestämislupia, rahoitusperusteita ja informaatio-ohjausta kehitetään siten, että aikuiskoulutusta voidaan suunnitella ja seurata sekä suunnata tarpeita vastaavasti. Alueellista vaikuttavuutta parannetaan aikuiskoulutuksen alueellisten toimenpideohjelmien kehittämisesitysten pohjalta siten, että koulutustarjonta ja saavutettavuus turvataan myös harvaanasutuilla alueilla.
• Aikuiskoulutuksen laatu varmistetaan valtakunnallisilla arvioinneilla sekä eri tavoin hankitun osaamisen osoittavilla tutkintojärjestelmillä. Koulutuksen arviointineuvosto toteuttaa arvioinnit aikuisille soveltuvien koulutusjärjestelyjen ja koulutukseen pääsyn toteutumisesta ammatillisessa aikuiskoulutuksessa sekä vapaan sivistystyön oppilaitosverkoston toimintaedellytyksistä ja palvelukyvystä.

Aikuiskoulutuksen rahoitus opetusministeriön hallinnonalalla esitetään alla olevassa taulukossa.

¹⁾ Taulukko ei sisällä yliopiston perustutkintoa opiskelevia aikuisia (yli 25 vuotiaina aloittaneita), joita oli n. 40 000 vuonna 2003 ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 146 miljoonaa euroa vuonna 2005.

²⁾ Taulukko ei sisällä ammatillista perustutkintoa opetussuunnitelman mukaan opiskelevia aikuisia (yli 25 vuotiaina aloittaneita), joita on n. 9 500 vuonna 2005 ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 41 miljoonaa euroa vuonna 2005.

³⁾ Luvussa on otettu huomioon vain ammatilliseen perustutkintoon tähtäävän oppisopimuskoulutuksen yli 25 vuotiaina aloittaneet (noin 64 % opiskelijoista).

Vapaa sivistystyö. Valiokunta on kuullut vapaan sivistystyön asiantuntijoita erityisesti kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toteuttamisen kannalta. Sen lisäksi, mitä edellä pääluokan yleisperusteluissa on todettu, valiokunta pitää tärkeänä hallituksen esityksen luvun 29.69 lukuperusteluissa todettua siitä, että vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaedellytyksiä vahvistetaan tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekä aktiivista kansalaisuutta kannustavan aikuiskoulutuksen järjestäjinä. Valiokunnan mielestä myös aikuiskasvatuksessa ja vapaassa sivistystyössä aktiivista kansalaisuutta tukevia opintoja on lisättävä merkittävästi nykyisestään.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on lakiin perustuva sivistystehtävä. Niiden tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että edellä todetut periaatteet otetaan huomioon lisättäessä tehtäviä vapaan sivistystyön oppilaitoksille.

Pääluokan yleisperusteluissa todettuun viitaten valiokunta pitää välttämättömänä, että valtionosuusuudistusta valmisteltaessa otetaan huomioon vapaan sivistystyön erityispiirteet ja, että nykyisen valtionosuusjärjestelmän ongelmat selvitetään. Esimerkiksi nykyinen suoriteperusteinen valtionosuusmalli estää opintokeskuksia ja kansanopistoja toteuttamasta laajoja, aktiivista ja demokraattista kansalaisuutta edistäviä koulutushankkeita.

21. Opetusalan koulutuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 412 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Opetusalan koulutuskeskuksen palvelutoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:Opetusalan koulutuskeskuksesta annetun lain (1259/1997) mukaisesti koulutuskeskus keskittyy erityisesti opetusalan kehittämisen ja uudistusten edellyttämään opettajien ja muun henkilöstön koulutukseen.

Tavoitteena on järjestää koulutusta noin 10 200 opetushenkilöstöön kuuluvalle vuonna 2005. Toiminnasta arvioidaan toteutettavan yli puolet Heinolan ja Tampereen toimipisteiden ulkopuolella noin 80 eri paikkakunnalla.

22. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 14 404 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetustoimen henkilöstön lisäkoulutuksesta, ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämisestä sekä lähialueyhteistyöstä ja erityisryhmien koulutuksesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa, yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa.

Määrärahaa käytetään opetustoimen henkilöstön ammattitaitoa ylläpitäviin ja laajentaviin koulutusohjelmiin opetusministeriön määräämillä koulutuspoliittisesti merkittävillä alueilla, ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä lähialueyhteistyöhön ja erityisryhmien koulutukseen.

Tavoitteena on, että momentilta rahoitettavaan opetustoimen henkilöstökoulutukseen osallistuu yhteensä noin 22 000 henkilöä vuonna 2005.

Momentin 29.40.30 perusteluissa erityisopetuksesta todettuun viitaten momentille lisätään 500 000 euroa käytettäväksi opettajien täydennyskoulutukseen erityisopetusta varten.

25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 927 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n muista kuin rakennerahastoista rahoittamista tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sisältyvien uudistusten jatkovalmisteluun, elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja aikuisopiskeluun osallistumista edistäviin hankkeisiin, aikuiskoulutuksen arvioinnin ja seurannan tehostamiseen, aikuisopiskelua tukevien tiedotus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen, kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia edistäviin hankkeisiin, aikuisille soveltuvien tutkintojen sekä verkko-opetuksen kehittämiseen sekä muihin aikuiskoulutuksen valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 120 000 euroa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman rahoitukseen.

30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 76 793 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin, mukaan lukien tietoyhteiskunnan koulutushankkeet, sekä ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 1 782 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on 2 062 000. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuden perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta on 64 euroa opetustuntia kohti.

Kansalaisopistojen koulutusta suunnataan informaatio-ohjauksen avulla alan valtakunnallisten järjestöjen kanssa määriteltäville painopistealueille ja kohderyhmille vuosina 2005—2008. Valtionavustuksia on tarkoitus käyttää koulutuksen kehittämiseen ja uusien osallistujaryhmien koulutukseen rekrytoinnin kehittämiseen.

Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:Lisäys 8 000 euroa talousarvioesityksen 76 780 000 euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta asetuksesta.

Toisen täydentävän esityksen (HE 255/2004 vp) selvitysosa:Varsinaisessa talousarvioesityksessä momentille esitettiin määrärahaa 76 780 000 euroa. Eduskunnalle 26.11.2004 annetussa täydentävässä esityksessä momentille esitettiin 76 788 000 euroa eli 8 000 euroa enemmän.

Tulopoliittista sopimusta vuosille 2005—2007 koskevaan hallituksen kannanottoon 30.11.2004 perustuen momentille esitetään 2 000 euroa enemmän eduskunnalle aiemmin annettuun täydentävään esitykseen nähden. Lisäys aiheutuu valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttumisesta.

Kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttuminen vaikuttaa eduskunnan käsiteltävänä olevan vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutosesityksen sisältöön (HE 181/2004).

Luvun 26.97 perusteluissa hallituksen esitykseen HE 181/2004 vp eduskunnan tekemistä muutoksista todettuun viitaten momentille lisätään 3 000 euroa.

31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 109 171 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksina maksullisena palvelutoimintana järjestettävään ammatilliseen koulutukseen enintään 8 107 000 euroa. Määrärahaa saa lisäksi käyttää ammatillisten kurssikeskusten muuttumisesta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain (761/1990) mukaisten toimitiloista aiheutuvien vuokrien korvaamiseen sekä vuokratiloja korvaavien omien tilojen hankinnan valtionavustuksiin enintään 92 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään 5 053 000 euroa kehittämisavustuksina sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 12 910. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuden laskennan pohjana käytettävä yksikköhinta on ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta 7 610 euroa opiskelijatyövuotta kohden, jota porrastetaan eri hintaryhmissä. Toteutuneen koulutuksen mukaan laskettu todellinen keskimääräinen hinta omaehtoisessa lisäkoulutuksessa on noin 8 700 euroa opiskelijatyövuotta kohden (ei sis. alv). Noin 90 % lisäkoulutuksesta on omaehtoista ammatillista lisäkoulutusta. Vähintään 80 % koulutuksesta suunnataan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmentavaan koulutukseen sekä työelämässä tarvittavien tietotekniikkataitojen hankkimiseen. Maksullisena palvelutoimintana järjestettävään ammatilliseen koulutukseen tarkoitetuista valtionavustuksista on siirretty 8 085 000 euroa valtionosuuksiin ja valtionosuuksista 1 500 000 euroa kehittämisavustuksiin. Kehittämisavustuksilla tuetaan yhteistyössä työelämän kanssa tehtävää lisäkoulutuksen laatu- ja tuotekehitystyötä. Tavoitteena on, että tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen aloittaa vuonna 2005 yhteensä noin 21 400 henkilöä, joista n. 80 % suorittaa näyttötutkinnossa ammatillisen tutkinnon tai sen osan vuoteen 2008 mennessä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 000 000 euroa käyttökustannusten valtionosuuksiin.

34. Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 26 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuisten koulutustason kohottamiseksi myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyyden politiikkaohjelmaa.

Määrärahalla on tarkoitus jatkaa vuonna 2003 käynnistyneeseen viisivuotiseen aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (Noste-ohjelma) kuuluvia lisätoimenpiteitä ensisijaisesti työssäolevan alhaisen koulutustason omaavan aikuisväestön koulutustason kohottamiseksi. Rahoitettavan toiminnan tarkoituksena on ennen muuta ammatillisten tutkintojen ja tietokoneen ajokorttien suorittaminen. Osa avustuksesta suunnataan koulutukseen hakeutumista edistäviin toimiin ja opiskelun tukitoimiin. Edellytyksenä valtionavustuksen myöntämiselle ammatilliseen tutkintoon tähtäävään koulutukseen on, että hakija järjestää valtionosuusrahoituksella koulutusta siinä laajuudessa, jota opetusministeriö on käyttänyt valtionosuusrahoituksen mitoittamisen perusteena. Avustuksen myöntää lääninhallitus yhteistyössä työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa. Ohjelman tavoitteiden mukaisesti suunnataan myös osa momenttien 29.40.30, 29.60.30, 29.60.31, 29.69.31 ja 34.06.29 määrärahoista.

Tavoitteena on, että Noste-ohjelmassa aloittaa koulutuksen yhteensä 8 000 henkilöä vuonna 2005, joista ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamisen aloittaa yhteensä noin 5 500 henkilöä ja tietokoneen ajokortin tai vastaavan koulutuksen yhteensä noin 2 500 henkilöä. Lisäksi perusrahoitteiseen ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen sekä oppisopimuskoulutukseen osallistuu arviolta noin 15 000 Noste-ohjelman kohderyhmään kuuluvaa aikuista.

50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 45 633 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää yhteensä enintään 1 800 000 euroa lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet ja ylimääräisiin avustuksiin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijaviikkoja on 292 250, josta noin 4 700 opiskelijaviikkoa suunnataan Snellman-korkeakoulu-nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta opiskelijaviikkoa kohti on noin 264 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon valmisteilla olevan uuden vapaan sivistystyön opintojen suuntaamismenettelyn kehittämistarpeet.

Kansanopistojen koulutusta suunnataan informaatio-ohjauksen avulla alan valtakunnallisen järjestön kanssa määriteltäville painopistealoille ja kohderyhmille vuosina 2005—2008. Valtionavustuksia on tarkoitus käyttää koulutuksen suuntaamisen kehittämiseen ja uusien osallistujaryhmien koulutukseen rekrytoinnin kehittämiseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 350 000 euroa käyttökustannusten valtionosuuksiin.

Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:Vähennys 703 000 euroa talousarvioesityksen 46 627 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2005 yksikköhinnoista tehdystä opetusministeriön päätöksestä.

Toisen täydentävän esityksen (HE 255/2004 vp) selvitysosa:Varsinaisessa talousarvioesityksessä momentille esitettiin määrärahaa 46 627 000 euroa. Eduskunnalle 26.11.2004 annetussa täydentävässä esityksessä momentille esitettiin 45 924 000 euroa eli 703 000 euroa vähemmän.

Tulopoliittista sopimusta vuosille 2005—2007 koskevaan hallituksen kannanottoon 30.11.2004 perustuen momentille esitetään 110 000 euroa vähemmän eduskunnalle aiemmin annettuun täydentävään esitykseen nähden. Vähennys aiheutuu valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttumisesta.

Kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttuminen vaikuttaa eduskunnan käsiteltävänä olevan vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutosesityksen sisältöön (HE 181/2004).

Luvun 26.97 perusteluissa hallituksen esitykseen HE 181/2004 vp eduskunnan tekemistä muutoksista todettuun viitaten momentilta vähennetään 181 000 euroa.

51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 425 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on enintään 358 741.

Selvitysosa:Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 49 euroa opetustuntia kohti.

52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen.

Vuonna 2005 saa myöntää perustamishankkeisiin valtionavustusta yhteensä enintään 2 150 000 euroa. Edellisen lisäksi vuonna 2005 saadaan määrätä valtionavustuksen enimmäismääriä sellaisille perustamishankkeille, joille valtionavustus tullaan myöntämään vuonna 2006 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionavustuksista on vuoden 2005 tammikuun kustannustasossa yhteensä enintään 2 500 000 euroa.

Selvitysosa:Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata opiskelu- tai asuintilat 350 opiskelijalle.

Myönnettävistä valtionavustuksista arvioidaan vuonna 2006 aiheutuvan valtiolle menoja 570 000 euroa.

53. Valtionavustus järjestöille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 7 181 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, Karjalan Liitto ry:lle, järjestöille vapaaseen sivistystyöhön, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry:lle, Naisjärjestöt Yhteistyössä -yhteenliittymälle sekä Kriittiselle korkeakoululle.

Selvitysosa:

55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 13 163 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin, mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet, ja ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 773 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on enintään 191 600. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen yksikköhinta muuhun kuin opintokerhotoimintaan opetustuntia kohden on noin 88 euroa. Opintokerhotunnin laskennallinen yksikköhinta on noin 4 euroa.

Opintokeskusten koulutusta suunnataan informaatio-ohjauksen avulla opintokeskusten kanssa määriteltäville painopistealoille ja kohderyhmille. Valtionavustuksia on tarkoitus käyttää koulutuksen suuntaamisen kehittämiseen ja uusien osallistujaryhmien koulutukseen rekrytoinnin kehittämiseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 100 000 euroa muun opintotoiminnan valtionosuuksiin.

Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:Vähennys 40 000 euroa talousarvioesityksen 13 226 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2005 yksikköhinnoista tehdystä opetusministeriön päätöksestä.

Toisen täydentävän esityksen (HE 255/2004 vp) selvitysosa:Varsinaisessa talousarvioesityksessä momentille esitettiin määrärahaa 13 226 000 euroa. Eduskunnalle 26.11.2004 annetussa täydentävässä esityksessä momentille esitettiin 13 186 000 euroa eli 40 000 euroa vähemmän.

Tulopoliittista sopimusta vuosille 2005—2007 koskevaan hallituksen kannanottoon 30.11.2004 perustuen momentille esitetään 9 000 euroa vähemmän eduskunnalle aiemmin annettuun täydentävään esitykseen nähden. Vähennys aiheutuu valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttumisesta.

Kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttuminen vaikuttaa eduskunnan käsiteltävänä olevan vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutosesityksen sisältöön (HE 181/2004).

Luvun 26.97 perusteluissa hallituksen esitykseen HE 181/2004 vp eduskunnan tekemistä muutoksista todettuun viitaten momentilta vähennetään 14 000 euroa.

56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 414 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin, mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet, sekä ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 386 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on enintään 96 050. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta on keskimäärin 72 euroa. Kesäyliopistojen koulutusta suunnataan informaatio-ohjauksen avulla alan valtakunnallisen järjestön kanssa määriteltäville painopistealoille ja kohderyhmille vuosina 2005—2008. Valtionavustuksia on tarkoitus käyttää koulutuksen suuntaamisen kehittämiseen ja uusien osallistujaryhmien koulutukseen rekrytoinnin kehittämiseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 100 000 euroa käyttökustannusten valtionosuuksiin.

Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:Lisäys 1 000 euroa talousarvioesityksen 4 413 000 euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta asetuksesta.

Valiokunta on aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että voimassa olevan lainsäädännön mukaan kesäyliopistojen tehtävänä on järjestää alueellaan avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta. Kesäyliopistojen osuus vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen yhteenlasketuista opetustunneista olikin esimerkiksi vuonna 2002 vain 2,7 prosenttia. Kuitenkin kesäyliopistojen rahoitus määräytyy kansalaisopistojen yksikköhinnan mukaan. Valiokunnan mielestä on välttämätöntä ottaa huomioon se, että kesäyliopistojen koulutustarjonnasta suurin osa on avointa yliopisto-opetusta.

Valiokunta uudistaa kannanottonsa siitä, että on välttämätöntä määritellä kesäyliopistoille oma valtionosuuden perustana oleva yksikköhinta, jossa otetaan huomioon niiden lakisääteisen koulutustehtävän mukaisesta opetuksesta aiheutuvat kustannukset.