Talousarvioesitys 2005
60. Ammatillinen koulutus
Selvitysosa:Ammatillisen koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston 4.12.2003 hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2003—2008.
Ammatillisen koulutuksen keskeisimpiä tavoitteita ovat koulutuksen ja työelämän lähentäminen sekä koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen.
Koulutuksen vaikuttavuutta kuvataan tutkinnon suorittaneiden sijoittumisella työelämään tai jatko-opintoihin. Koulutusjärjestelmän tehokkuuden lisäämiseen pyritään keskeyttämistä vähentämällä ja läpäisyä parantamalla sekä koulutusasteiden nivelvaiheiden toimivuutta tehostamalla. Tavoitteenasettelut esitetään oheisessa taulukossa.
Koulutuksen läpäisylle asetetaan tavoitteet vuoden 2005 aikana. Tavoitteenasettelun pohjaksi selvitetään erilaisten pohjakoulutusten, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ja opetusjärjestelyjen sekä erityisopetuksen järjestämisen vaikutuksia koulutuksen kestoon.
| Ammatillisen peruskoulutuksen vaikuttavuus- ja tulostavoitteet vuosille 2005 ja 2008 sekä vastaavat toteutumatiedot vuosilta 2000—2002 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Vaikuttavuutta/toiminnan tehokkuutta kuvaava mittain | 2000 | 2001 | 2002 | 2005 | 2008 |
| Työllistyminen tai jatko-opintoihin sijoittuminen1), % | 72,0 | 72,1 | 73,2 | 73,5 | 75 |
| Koulutuksen keskeyttäminen, % | .. | 13,2 | 12,3 | 11,5 | 10 |
| Perusopetuksen päättävien välitön sijoittuminen ammatilliseen koulutukseen | |||||
| — % | 36,3 | 36,1 | 36,7 | 37 | 38 |
| — lkm | 24 050 | 23 100 | 22 600 | 23 700 | 25 400 |
1) Kuvaa työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tilannetta vuoden lopussa. Tarkastelussa ovat kyseisen vuoden heinäkuun alkuun mennessä ja kolmen edeltävän vuoden aikana suoritetut ammatilliset perustutkinnot.
Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusjärjestelmää kehitetään tuloksellisuuteen ja kannustavuuteen perustuvana siten, että tuloksellisuus otetaan huomioon käyttökustannusten laskennallisessa rahoituksessa. Tuloksellisuusrahoituksella ammatillisen koulutuksen järjestäjiä kannustetaan toimiin, jotka tähtäävät tutkinnon suorittaneiden nopeaan työllistymisen tai jatko-opintoihin sijoittumiseen, koulutuksen keskeyttämisen vähenemiseen sekä koulutuksen laadun parantamiseen.
Ammatillisen erityisopetuksen toimenpideohjelman toteutusta jatketaan.
Valmistellaan näyttöjärjestelmän käyttöönottoa kaikilla aloilla. Näyttöjärjestelmä toimisi pohjana kansalliselle ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arvioinnille.
Työssäoppimisen vakiinnuttamiseksi ja laadukkaan toteutuksen varmistamiseksi jatketaan työssäoppimisen tukiohjelmaa. Tavoitteena on, että vuonna 2005 työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistuu 4 000 henkilöä sekä opettajien täydennyskoulutukseen tai oppilaitosten ulkopuolisille työelämäjaksoille yhteensä 2 450 opettajaa. Työssäoppimisen tukiohjelmaan kuuluvia toimenpiteitä toteutetaan etupäässä Euroopan sosiaalirahastohankkeina ja kohdentamalla tarkoitukseen opetustoimen henkilöstökoulutuksen määrärahoja.
Vuosi 2005 on ammattiosaajan teemavuosi ja sen osana järjestetään ammattitaidon MM-kilpailut (The 38th World Skills Competition) Helsingissä.
Ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa suunnataan työvoiman kysynnän mukaisesti pitäen samanaikaisesti tavoitteena tasavertaisia koulutusmahdollisuuksia maan eri osissa. Tarjonta mitoitetaan siten, että koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän lisäksi tarjonnan mitoittamisessa otetaan huomioon lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyvät, ilman ammatillista koulutusta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulevat erityisesti ilman ammatillista koulutusta olevat aikuiset. Tavoitteeksi vuodelle 2005 asetetaan yhteensä 60 500 ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen aloittajaa, joista oppilaitosmuotoisen opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen aloittajatavoitteeksi asetetaan 45 000 ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen aloittajatavoitteeksi 8 500 sekä oppisopimuskoulutuksena ammatillisen perustutkinnon aloittavien tavoitteeksi 7 000.
Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien määrät ilmenevät oheisesta taulukosta. Lisäksi valtion omistuksessa on viisi erityisopetusta antavaa oppilaitosta sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus.
| Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät vuosina 2003—20051) | ||||
| 2003 toteutuma |
2004 toteutuma |
2005 arvio |
2004/2005 muutos |
|
| Kunnat | 42 | 36 | 30 | -6 |
| Kuntayhtymät | 58 | 56 | 56 | 0 |
| Yksityiset yhteisöt ja säätiöt | 92 | 92 | 91 | -1 |
| Koulutuksen järjestäjät yhteensä | 192 | 184 | 177 | -7 |
|---|---|---|---|---|
1) Kuvaa kyseessä olevan vuoden alun tilannetta.
Ammatillista peruskoulutusta oppisopimuskoulutuksena järjestäviä koulutuksen järjestäjiä on vuoden 2005 alussa arviolta 73 ja ammatillista lisäkoulutusta oppisopimuskoulutuksena järjestäviä koulutuksen järjestäjiä arviolta 78.
Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääräarviot ilmenevät oheisesta taulukosta. Säätelyjärjestelmän avulla huolehditaan siitä, että opiskelijamäärät pysyvät talousarvioesityksen tavoitteiden puitteissa. Koulutuksen järjestämislupien täyttöasteeksi on arvioitu keskimäärin 98 %.
| Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät vuosina 2003—2005 | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2003 toteutuma |
2004 arvio |
2005 arvio |
2004/2005 muutos |
|
| Valtio koulutuksen järjestäjänä | 987 | 1 000 | 1 000 | 0 |
| Kunnat koulutuksen järjestäjinä | 32 172 | 31 300 | 28 500 | -2 800 |
| Kuntayhtymät koulutuksen järjestäjinä | 79 860 | 83 300 | 86 200 | +2 900 |
| Yksityiset yhteisöt ja säätiöt koulutuksen järjestäjinä | 16 515 | 17 400 | 17 300 | -100 |
| Oppilaitosmuotoinen peruskoulutus yhteensä | 129 534 | 133 000 | 133 000 | 0 |
| — opetussuunnitelmaperusteinen koulutus | 118 112 | 120 500 | 120 000 | -500 |
| — näyttötutkintoon valmistava koulutus | 11 422 | 12 500 | 13 000 | +500 |
Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamääräarviot ilmenevät oheisesta taulukosta.
| Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärät vuosina 2003—2005 | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2003 toteutuma |
2004 arvio |
2005 arvio |
2004/2005 muutos |
|
| Peruskoulutus | 12 492 | 12 500 | 12 500 | 0 |
| Lisäkoulutus | 19 953 | 22 000 | 21 920 | -80 |
| — tutkintoon johtava lisäkoulutus | 16 713 | 18 500 | 18 500 | 0 |
| — ei-tutkintotavoitteinen lisäkoulutus | 3 240 | 3 500 | 3 420 | -80 |
| Oppisopimuskoulutus yhteensä | 32 445 | 34 500 | 34 420 | -80 |
21. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 959 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös ammatillista koulutusta järjestävien valtion oppilaitosten kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, valtion erityisopetusta antavien oppilaitosten palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan, ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään valtion oppilaitoksissa järjestettävän ammatillisen erityisopetuksen, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen toimintaan.
| Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) | |||
|---|---|---|---|
| 2003 TP |
2004 budjetoitu |
2005 TA |
|
| Tulot | 2 092 | 1 800 | 1 900 |
| — maksullinen toiminta | 1 462 | 1 400 | 1 500 |
| — yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta | 3 | - | - |
| — yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) | 32 | - | - |
| — muut tulot | 594 | 400 | 400 |
| Menot | 30 985 | 31 930 | 32 859 |
| — henkilöstömenot | 18 711 | 19 282 | 19 843 |
| — toimitilavuokrat | 5 060 | 5 214 | 5 365 |
| — palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) | 2 450 | 2 524 | 2 598 |
| — muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) | 4 764 | 4 910 | 5 053 |
| Toiminnan rahoitus | |||
| — toimintamenomomentille budjetoidut tulot | 2 092 | 1 800 | 1 900 |
| — toimintamenomomentille budjetoidut menot | 30 985 | 31 930 | 32 859 |
| — toimintamenorahoitus, netto | 28 893 | 30 130 | 30 959 |
| Momentin käyttö | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 4 246 | ||
| — myönnetty | 29 074 | ||
| — käytetty | 28 893 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 4 426 |
| Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) | |||
|---|---|---|---|
| 2003 | 2004 | 2005 | |
| TP | budjetoitu | TA | |
| Maksullisen toiminnan tuotot | 1 462 | 1 400 | 1 500 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 1 174 | 1 400 | 1 500 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 288 | 0 | 0 |
| Kustannusvastaavuus, % | 125 | 100 | 100 |
Kuntien osuus valtion ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan opetuksen kustannuksiin, 3 272 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.60.30 mitoituksessa.
| 2005 talousarvio | 30 959 000 |
| 2004 talousarvio | 30 130 000 |
| 2003 tilinpäätös | 29 074 000 |
24. Työssäoppiminen ja harjoittelutoiminta (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 3 026 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää toisen asteen ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen rahoittamiseen, työssäoppimiskäytäntöjen kehittämiseen ja opiskelijoiden palkkaamiseen harjoittelijoiksi.
| 2005 talousarvio | 3 026 000 |
| 2004 talousarvio | 3 026 000 |
| 2003 tilinpäätös | 3 026 000 |
25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 499 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja tietoyhteiskuntaohjelmaa.
Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 200 000 euroa tietoyhteiskuntaohjelman rahoituksen siirtona momentilta 29.60.30.
| 2005 talousarvio | 1 499 000 |
| 2004 talousarvio | 1 299 000 |
| 2003 tilinpäätös | 1 883 000 |
30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 431 505 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
Määrärahasta saa käyttää enintään 5 976 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 §:n 1 momentin ja opetusministeriön määräämin perustein 42 §:n 2 momentin mukaisten avustusten maksamiseen sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen.
Määrärahasta saa käyttää enintään 961 000 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa.
Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.
| Valtionosuuden ja -avustuksen arvioitu jakautuminen | € |
|---|---|
| Laskennalliset kustannukset | |
| — kunnallinen ammatillinen koulutus | 912 641 000 |
| — yksityinen ammatillinen koulutus | 146 363 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -634 436 000 |
| Rahoituslain mukaiset avustukset (enintään) | 5 976 000 |
| Tietoyhteiskuntaohjelma (enintään) | 961 000 |
| Yhteensä | 431 505 000 |
Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kuntien osuutena valtion ammatillisista oppilaitoksista 3 272 000 euroa.
Määräraha on mitoitettu keskimääräisen yksikköhinnan 7 640 euroa/opiskelija (ei sis. alv) mukaisesti.
Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 200 000 euroa tietoyhteiskuntaohjelman rahoituksen siirtona momentille 29.60.25.
Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:Lisäys 114 000 euroa talousarvioesityksen 429 502 000 euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta asetuksesta.
Toisen täydentävän esityksen (HE 255/2004 vp) selvitysosa:Varsinaisessa talousarvioesityksessä momentille esitettiin määrärahaa 429 502 000 euroa. Eduskunnalle 26.11.2004 annetussa täydentävässä esityksessä momentille esitettiin 429 616 000 euroa eli 114 000 euroa enemmän.
Tulopoliittista sopimusta vuosille 2005—2007 koskevaan hallituksen kannanottoon 30.11.2004 perustuen momentille esitetään 714 000 euroa enemmän eduskunnalle aiemmin annettuun täydentävään esitykseen nähden. Lisäys aiheutuu valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttumisesta.
Kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttuminen vaikuttaa eduskunnan käsiteltävänä olevan opetus- ja kultturitoimen rahoituksesta annetun lain muutosesityksen sisältöön (HE 181/2004).
Valtiovarainvaliokunta:Luvun 26.97 perusteluissa hallituksen esitykseen HE 181/2004 vp eduskunnan tekemistä muutoksista todettuun viitaten momentille lisätään 1 175 000 euroa.
| 2005 talousarvio | 431 505 000 |
| 2004 talousarvio | 417 510 000 |
| 2003 tilinpäätös | 388 136 737 |
31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 107 417 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2005 on 21 920.
Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.
Oppisopimuskoulutuksena järjestetään ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Vuonna 2005 tavoitteena on 34 420 vuotuista oppisopimuspaikkaa. Tämän lisäksi EU:n sosiaalirahasto rahoittaa oppisopimuskoulutusta, jonka kansallinen rahoitusosuus myönnetään momentilta 29.01.62.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kuntien rahoitusosuutena oppisopimuskoulutuksen peruskoulutukseen 32 937 000 euroa.
Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:Lisäys 22 000 euroa talousarvioesityksen 107 140 000 euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta asetuksesta.
Toisen täydentävän esityksen (HE 255/2004 vp) selvitysosa:Varsinaisessa talousarvioesityksessä momentille esitettiin määrärahaa 107 140 000 euroa. Eduskunnalle 26.11.2004 annetussa täydentävässä esityksessä momentille esitettiin 107 162 000 euroa eli 22 000 euroa enemmän.
Tulopoliittista sopimusta vuosille 2005—2007 koskevaan hallituksen kannanottoon 30.11.2004 perustuen momentille esitetään 96 000 euroa enemmän eduskunnalle aiemmin annettuun täydentävään esitykseen nähden. Lisäys aiheutuu valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttumisesta.
Kustannustenjaon tarkistuksen jaksotuksen muuttuminen vaikuttaa eduskunnan käsiteltävänä olevan opetus- ja kultturitoimen rahoituksesta annetun lain muutosesityksen sisältöön (HE 181/2004).
Valtiovarainvaliokunta:Luvun 26.97 perusteluissa hallituksen esitykseen HE 181/2004 vp eduskunnan tekemistä muutoksista todettuun viitaten momentille lisätään 159 000 euroa.
| 2005 talousarvio | 107 417 000 |
| 2004 talousarvio | 104 238 000 |
| 2003 tilinpäätös | 99 819 564 |
76. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 380 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion tekemän kauppasopimuksen perusteella kunnallistetun Vaasan teknillisen oppilaitoksen sekä Vaasan yliopiston yhteisten laboratoriotilojen kauppahinnan ja koron maksamiseen.
Selvitysosa:Kauppahinta on 13 981 000 euroa. Hankkeeseen on aikaisemmin myönnetty 12 575 000 euroa. Tehdystä sopimuksesta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 1,4 milj. euroa vuonna 2006.
| 2005 talousarvio | 1 380 000 |
| 2004 talousarvio | 1 605 000 |
| 2003 tilinpäätös | 1 620 000 |