Talousarvioesitys 2005

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

Selvitysosa:Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämisestä annettuun lakiin (1052/1986) ja valtioneuvoston 4.12.2003 vahvistamaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain mukaan yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Säännös koskee vuosia 2002—2005.

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta (HE 18/2004 vp).

Yliopistojen merkitys korostuu kansallisessa ja alueellisessa innovaatiojärjestelmässä sekä kansallisen kilpailukykymme ja hyvinvointimme kehittämisessä. Tämä edellyttää yliopistojen kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan edellytysten kehittämistä lähivuosina. Tavoitteena on yliopistojen tutkimuksen, tutkijankoulutuksen, opetuksen ja taiteellisen toiminnan korkea kansainvälinen taso ja laatu.

Opetusministeriö asettaa yliopistoille vuodelle 2005 seuraavat tavoitteet:

Vaikuttavuus ja laadunhallinta

Yliopistoissa harjoitettavassa tieteellisessä tutkimuksessa painotetaan korkealaatuista, kansainvälisesti kilpailukykyistä ja eettisesti kestävää tutkimusta. Yliopistot vahvistavat ammattimaisen tutkijanuran edellytyksiä. Tutkijakouluja kehitetään tärkeimpänä väylänä tohtorintutkintoon.

Yliopistot tiivistävät ja lisäävät kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Yliopistot lisäävät yhteistyötä Venäjän kanssa ja vahvistavat suomalaista Venäjän-asiantuntemusta. Yliopistot lisäävät englanninkielistä opetustarjontaa vahvuusaloillaan ja kiinnittävät erityistä huomiota opetuksen ja opetusmenetelmien laatuun. Suomen tai ruotsin kielen ja suomalaisen kulttuurin opetusta ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille lisätään.

Yliopistot vahvistavat tutkimuksen ja opetuksen perusedellytyksiä kehittämällä niitä tukevia kirjasto- ja tietopalvelujaan sekä tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuriaan. Yliopistot kehittävät virtuaaliopetuksen tarjontaa osana muuta opetuksen kehittämistä.

Yliopistot ottavat käyttöön kaikilla aloilla opiskelijoiden kanssa laadittavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman vuoteen 2006 mennessä. Yliopistot valmistelevat ja toteuttavat kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpanon ja opintojen mitoituksen uudistuksen niin, että uuteen rakenteeseen voidaan siirtyä joustavasti syyslukukaudesta 2005—2006 lähtien. Työelämässä toimiville kehitetään täydennyskoulutusta, soveltuvaa tutkintoon johtavaa koulutusta ja avoimen yliopisto-opetuksen tarjontaa.

Yliopistot kehittävät yhteyksiään elinkeinoelämään tehostamalla liiketoimintaosaamistaan, innovaatiopalvelujaan sekä tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä. Yliopistojen alueellista vaikuttavuutta vahvistetaan verkostoitumalla alueiden keskeisten toimijoiden kanssa.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Yliopistot kehittävät työyhteisöään siten, että niiden kilpailukyky työnantajina paranee ja henkilöstön työkyky ja -tyytyväisyys lisääntyvät. Yliopistot edistävät tasa-arvoisen työ- ja tiedeyhteisön kehittymistä.

Toiminnallinen tehokkuus

Yliopistot kehittävät toiminnallista tehokkuuttaan ja rakenteita siten, että perusvoimavaroja voidaan uudelleen kohdentaa opetuksen ja tutkimuksen edellytysten parantamiseen ja painoalojen vahvistamiseen.

Yliopistot laajentavat toimintansa rahoituspohjaa suoran budjettirahoituksen lisäksi hankkimallaan täydentävällä rahoituksella. Täydentävän rahoituksen tulee tukea yliopistojen perustehtäviä ja niihin liittyviä tavoitteita.

Opiskelijavalintojen kehittämiseksi laaditaan toimenpideohjelma, jonka avulla nopeutetaan opintoihin sijoittumista, alennetaan opintojen aloittamisikää, vähennetään valintayksiköiden määrää sekä kevennetään yleisesti valintamenettelyjä.

Opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä kehitetään niin, että opintojen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät erityisesti humanistisella, matemaattis-luonnontieteellisellä ja teknistieteellisellä koulutusalalla.

¹⁾ Tieto ei vielä saatavilla

Yliopistoilla arvioidaan olevan käytössä EU:n maataloustuotannon tukia noin 336 000 euroa.

Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harrastejärjestöille vastikkeetta siitä huolimatta, että Senaatti-kiinteistöt perii yliopistoilta vuokraa näistä tiloista.

Nykyinen yliopistolaki määrittelee yliopistojen perustehtäviksi tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja niihin perustuvan opetuksen, mutta myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja tutkimustulosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisen. Talousarvioesityksessä yliopistojen toimintamenomäärärahoja korotetaan kehittämislain mukaisesti. Myönteistä on, että talousarvioesitykseen liittyen on hyväksytty myös lainmuutos, joka antaa yliopistoille mahdollisuuden perustaa yksin tai muiden kanssa osakeyhtiöitä yliopiston taiteellisen tai tutkimustoiminnan tulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi.

Valiokunta joutuu jälleen kerran toteamaan, että yliopistojen tilavuokrista aiheutuvia ongelmia ei vieläkään ole saatu ratkaistuksi. Yliopistojen vuokratyöryhmä ehdotti, että yliopistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi toimintamenomäärärahojen mitoituksessa talousarvioesitykseen tulee sisällyttää sekä toimitilojen muutoksista että kustannustason muutoksista johtuvat kompensaatiot.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yliopistojen alueellisen roolin kasvaessa ja ulkopuolisen rahoituksen lisääntyessä yliopistojen yhteiskunnallisen ja erityisesti alueellisen palvelutehtävän merkitys korostuu jatkuvasti. Näin yliopistojen sivutoimipisteillä on osaltaan säännöksistä määräytyvä alueellinen tehtävä. Näiden tehtävien hoitamiseksi asianmukaisesti tulee huolehtia myös yliopistojen sivutoimipisteiden riittävistä voimavaroista. Valiokunnalle on myös esitetty, että sivutoimipisteiden vuokrakustannukset ovat vieläkin korkeammat kuin yliopistojen tilakustannukset yleensä.

On ehdotettu, että uusien tutkimusalueiden ja -aloitteiden syntyä tulisi edistää ja koota tähän voimavaroja muun muassa uudelleensuuntamisella. Yhtenä alueena on mainittu kylmätutkimus. Strategisesti oikein kohdennettu, korkeatasoinen ja kilpailukykyinen tutkimus- ja innovaatiotoiminta ovat pitkällä aikavälillä myös kestävimpiä investointikohteita.

Eläinlääketieteen koulutus. Helmikuussa 2000 valtioneuvosto päätti eläinlääketieteellisen opetuksen jäämisestä Helsingin yliopistoon ja siirtämisestä Viikin kampukselle. Helsingin yliopiston mukaan asia oli silloin ongelmaton ja koulutus voidaan hoitaa asianmukaisesti. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta antoi 7.7.2004 Helsingin yliopistolle luvan tehdä vuokrasopimus Senaatti-kiinteistöjen kanssa noin 6 300 hyötyneliömetriä kliinisen eläinlääketieteen laitoksen opetustilojen rakennuksen rakentamisesta Viikkiin. Hevossairaalan rakentamisesta ei ole tehty päätöstä. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty niihin ongelmiin, joita on ilmennyt eläinsairaalan rakentamisen rahoituksesta.

Eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti huolehtivan siitä, että eläinsairaalatilat rakennetaan koulutuksen kannalta sellaisiksi, että asianmukaisesti varmistetaan eläinlääketieteen korkeatasoinen koulutus, eläinlääkäreiden laillistuminen ja EU-pätevyys.

Eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti huolehtivan siitä, että eläinsairaalatilat rakennetaan koulutuksen kannalta sellaisiksi, että asianmukaisesti varmistetaan eläinlääketieteen korkeatasoinen koulutus, eläinlääkäreiden laillistuminen ja EU-pätevyys.

21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 220 297 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen enintään 510 000 euroa yliopistojen omien päätösten mukaisesti.

Määrärahasta saa käyttää 1.8.2005 lähtien myös enintään 270 000 euroa opetusministeriön päätöksellä tarkemmin määrättävissä yliopistoissa ja päätöksessä tarkemmin osoitetuissa rajoissa yliopistolaissa yliopistojen tehtäväksi säädetyssä yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa sekä tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisessä ja erityisesti yliopistojen tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan kaupallisessa hyödyntämisessä samoin kuin yliopistojen koulutus- ja tutkimuspalveluiden kansainvälisen kaupallisen hyödyntämisen lisäämisessä tarvittavien, yliopiston yksin tai yhdessä muiden kanssa perustamien osakeyhtiöiden perustamisesta ja valtiolle kuuluvien osakkeiden merkitsemisestä, käynnistämisestä ja muista omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin. Edellytyksenä määrärahan käytölle tähän tarkoitukseen on, että perustettava osakeyhtiö toteuttaa välittömästi yliopistolaissa yliopiston tehtäväksi säädettyä yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämistä tai vahvistamalla mahdollisuuksia hyödyntää yliopistojen koulutus- ja tutkimuspalveluita kaupallisesti myös kansainvälisesti ja että tämä on määrätty asianmukaisella tavalla yhtiön toimialaksi. Yliopistot oikeutetaan luovuttamaan hallinnassaan olevia valtiolle kuuluvia immateriaalioikeuksia apporttina perustettaville yhtiöille enintään 25 000 euron arvosta. Tässä tarkoitetuissa osakeyhtiöissä valtiolle kuuluvien osakkeiden hallinnointi on asianomaisen yliopiston tehtävänä. Yliopistot oikeutetaan hyväksymään tässä tarkoitettujen yhtiöiden valtiolle kuuluvien osakkeiden luovutus, merkitsemättä jättäminen tai muu vastaava osakejärjestely, joka aiheuttaa valtion määräysvallan tai määräenemmistövallan menetyksen taikka, muussa kuin valtionyhtiössä, määrävähemmistön hallinnan menetyksen. Toimialaltaan ja toiminnaltaan yliopistolaissa säädettyä yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sekä tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämistä välittömästi toteuttavien osakeyhtiöiden osakkeiden hallinnoinnista ja myynnistä saatavat tulot otetaan 5 000 000 euroon saakka nettobudjetoinnissa huomioon asianomaisen yliopiston tuloina.

Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apurahojen maksamiseen, opiskelijoille opintoihin liittyvän harjoittelun järjestämiseen sekä yliopistojen toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista ja rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Vuoden 2005 aikana saa tehdä sellaisia yliopistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 2005 jälkeen siten, että nettomenojen lisäys on vuositasolla enintään 5 500 000 euroa.

Selvitysosa:Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa.

Teknologian siirtotoiminnan tehostamiseksi sekä tutkimuksesta ja koulutuspalvelujen kehittämisestä syntyvien tulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi opetusministeriön päätöksellä määrätyt yliopistot voivat perustaa osakeyhtiöitä sekä hallinnoida, hankkia ja myydä tai muutoin luovuttaa osakkeita näitä tarkoituksia varten perustetuista osakeyhtiöistä. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon osakeyhtiöistä saatavat osinko- ja muut tulot sekä osakkeiden myynnistä saatavat tulot. Eduskunta on hyväksynyt esityksen valtion talousarviosta annetun lain nettobudjetointia koskevan 3 a §:n muuttamisesta. Yliopistoille annettavassa osakeyhtiöiden valtiolle kuuluvien osakkeiden hallinnoinnissa noudatetaan muutoin mitä laissa valtion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä (740/1991) säädetään.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen yliopistojen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1317/2001) sekä opetusministeriön päätöksiin kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista (82/1993) ja avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/1993).

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 20 000 000 euroa yliopistojen perusrahoituksen vahvistamiseen ja 28 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 31.30.21.

Arktinen yliopisto. Arktinen yliopisto (The University of Arctic eli UArctic) on toiminut vuodesta 2001 lähtien. Arktisen yliopiston toimintaa ohjaa ajatus korkeakoulujen yhteisvoimin toteuttamasta korkeatasoisesta koulutuksesta pohjoisella napa-alueella.

Suomi on ollut UArcticin merkittävin rahoittaja toiminnan alkuvuosina. Opetusministeriö osoittaa Lapin yliopistolle vuosille 2004—2006 vuosittain 100 000 euroa kansainvälisen arktisen yliopistoverkoston koordinointiin. Lisäksi opetusministeriö osoittaa Kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle (CIMO) 85 000 euroa vuosittain North2north-vaihto-ohjelmaan, joka on keskeinen osa UArcticin toimintaa. Tähän asti ongelmana on ollut muiden valtioiden alhainen osallistuminen toiminnan rahoitukseen. Valiokunnan saamien tietojen mukaan tämä on muuttumassa ainakin osittain.

Valiokunnan tietoon on tullut, että Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu ovat tulleet aktiivisesti mukaan UArcticin toimintaan konkreettisin hankkein. Niiden toteuttaminen edistäisi valiokunnan mielestä suomalaisten korkeakoulujen omien vahvuusalojen kehittymistä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi osaltaan suuntaa riittävästi rahoitusta arktisen alueen kehittämiseen liittyviin hankkeisiin.

Edellä todetun perusteella momentille lisätään 100 000 euroa. Tarkoituksena on tukea lisämäärärahalla Arktisen yliopiston toimintaa.

22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 23 892 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön sekä työllistymistä edistävän toiminnan ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja avustusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää enintään 207 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittämiseen tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen tuotekehitystyöstä aiheutuviin kustannuksiin yliopistojen esittämillä alueilla osana niiden yhteiskunnallista tehtävää.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä 80 000 euroa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman rahoitukseen.

23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 851 000 euroa.

Määrärahasta käytetään 2 802 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin, 1 684 000 euroa ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professorien sekä muiden ulkomailla toimivien opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opettajien ohjesäännön mukaisesti ja ulkomailla tapahtuvan suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 144 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:

Opetusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä alustavasti kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle vuodelle 2005 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet:

Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan alueella. CIMO koordinoi ja toteuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa useiden Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä pohjoismaisen Nordplus-ohjelman toimeenpanosta. CIMO järjestää ja kehittää toimialansa neuvonta- ja tietopalvelua sekä koulutusta ja markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalaisille. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa.

Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään henkilövaihdon keinoin. Uuden tietotekniikan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa.

¹⁾ Luvut kuvastavat ohjelmaan osallistuneiden määrää

²⁾ Sisältää myös CIMOn tukemien opiskelijajärjestöjen organisoiman harjoittelijavaihdon

24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 70 862 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavustuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Opetusministeriö asettaa alustavasti harjoittelukouluille osana yliopistolaitosta seuraavat tulostavoitteet:

Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetussuunnitelmatyön ja opetuksen laadusta sekä kehittävät monipuolista opetusharjoittelua ja opetusteknologian käyttöä.

Kuntien osuus harjoittelukouluissa annettavan opetuksen kustannuksiin, 16 822 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa.

Täydentävän esityksen (HE 244/2004 vp) selvitysosa:Lisäys 110 000 euroa talousarvioesityksen 70 752 000 euroon nähden on tarkoitettu Åbo Akademin Vaasan harjoittelukoulun uusien tilojen vuokrauksesta aiheutuviin kustannuksiin.