Talousarvioesitys 2010

80. (29.80, osa) Taide ja kulttuuri

Selvitysosa:Taide- ja kulttuuripolitiikan tavoitteena on

Parantaa luovan työn tekijöiden työllisyyttä ja toimeentuloa sekä edistää kulttuurin ja tiedon saatavuutta ja kulttuuriperinnön säilyttämistä sekä aktiivista käyttöä kulttuurisen perustan ja sivistyksen voiman vahvistamiseksi.

• Annetaan eduskunnalle selonteko kulttuurin tulevaisuudesta.
• Taiteilijaeläkkeiden ja niihin liittyvien perhe-eläkkeiden kehittämistarve arvioidaan osana taiteilijoiden sosiaaliturvan edistämistä. Kirjastoapurahajärjestelmää kehitetään.
• Taidekokoelmien liikkuvuutta edistetään uuden lainsäädännön pohjalta. Valtion julkisten rakennusten taidehankintoja edistetään tavoitteena taiteilijoiden työllisyyden parantaminen, visuaalisen ympäristön esteettisen tason nostaminen ja korkeatasoisen taiteen tasa-arvoinen saatavuus koko maassa. Kansallisia taidelaitoksia ja valtakunnallisia taide- ja kulttuurijärjestöjä tuetaan.
• Taiteen keskustoimikunnan asemaa taide- ja taiteilijapolitiikan toimeenpanijana vahvistetaan, taiteenalakohtaisia politiikkaohjelmia uudistetaan. Laaditaan kokonaisvaltainen arkkitehtuuria ja kulttuuriympäristöä koskeva ohjelma.
• Audiovisuaalisen kulttuurin tuotekehitystä, tuotantoa ja jakelua edistetään tavoitteena mm. turvallinen mediaympäristö. Kehitetään lainmuutokseen perustuvaa jälkivalvontaa, jolloin koko elokuvatarkastamon toimintaperusteet selvitetään uudelleen mm. alan tekninen kehitys ja valtionhallinnon tuottavuusohjelman tavoitteet huomioon ottaen. Mediakasvatusta edistetään.
• Tekijänoikeuslainsäädäntöä kehitetään ja tuetaan hyviä käytäntöjä tekijänoikeuspolitiikassa. Edistetään tekijänoikeusjärjestelmän sivistyksellisten tavoitteiden mukaisia ratkaisuja, joilla tuetaan opetusta ja tutkimusta sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden toimintaa. Vahvistetaan tekijänoikeustietämystä peruskouluissa.
• Kansalliset kirjastopoliittiset tavoitteet päivitetään ja jatketaan kirjastolainsäädännön uudistamista. Museoviraston ja Suomenlinnan hoitokunnan toimintaa ja hallintoa kehitetään ja uudistetaan. Arvioidaan Valtion taidemuseon toimintaa. Kehitetään kulttuuriympäristön tilaa koskevia seurantajärjestelmiä yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa.
• Parannetaan kulttuuriperintö- ja kirjastoaineistojen saatavuutta ja säilyttämistä osana kansallista digitaalista kirjastoa.

Vahvistaa luovaa taloutta, kulttuuripalveluiden saatavuutta ja kulttuuristen sisältöjen tuotantoa alueellisesti ja paikallisesti.

• Kuntien kulttuuripalveluiden tarjontaa ja saatavuutta parannetaan. Lakisääteisen valtionosuusjärjestelmän ulkopuolelle jäävien ns. vapaiden ryhmien toimintaedellytyksiä parannetaan.
• Toimeenpannaan kulttuurin matkailullisen tuotteistamisen toimintaohjelmaa, taiteen ja kulttuurin suurtapahtumia koskevaa toimenpideohjelmaa ja tuetaan valtakunnallisia kulttuuritapahtumia kulttuurialan palvelutarjonnan työllisyyden varmistamiseksi.
• Kulttuuritilojen peruskorjaamista tuetaan. Toimeenpannaan luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden toimintaohjelmaa alan yrittäjien työllisyyden vahvistamiseksi ja yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi. Taiteen ja kulttuurin paikallis- ja aluehallintoa sekä taiteen alojen aluekeskustoimintoja vahvistetaan kehittämistoimilla. Saatetaan loppuun käynnissä oleva teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuusuudistus.
• Toimeenpannaan rakennerahastokauden 2007—2013 ESR:n valtakunnallisia kehittämisohjelmia. Edistetään elokuvien esitys- ja jakelutoiminnan modernisointia alueellisesti kattavan elokuvateatteriverkoston vahvistamiseksi. Tuetaan audiovisuaalisen alan ammattilaisten ja yrittäjien alueellista toimintaa ja alan osaamista ja alan tarpeisiin soveltuvia täsmäkoulutushankkeita.
• Vahvistetaan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluja kansalaisten oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin lähipalveluina. Tuetaan kirjastojen verkkopalvelujen kehittämistä ja sisältötuotantoa.
• Parannetaan alueellisen museotyön toimintaedellytyksiä. Tuetaan kulttuuriperintöaineistojen digitaalisten tuotteiden tuotantoa sekä kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön hyödyntämistä alueellisena vetovoimatekijänä.

Lisätä taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja tukea kulttuuripalvelujen hyödyntämistä sekä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia osallisuuden ja yhteisöllisyyden parantamiseksi.

• Taiteen ja kulttuurin saavutettavuusohjelman tavoitteiden toteutumista edistetään ja alueellista saavutettavuusneuvontaa kehitetään. Maahanmuuttajapolitiikalla edistetään maahanmuuttajien osallisuutta kulttuurin toimijoina sekä heidän kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Hyödyntämällä monikulttuurisuuden tarjoamia voimavaroja vahvistetaan suomalaista kulttuuria.
• Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelmaa toimeenpannaan mm. osallisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.
• Lastenkulttuuripoliittista ohjelmaa toimeenpannaan tukemalla mm. Taikalamppuverkoston toimintaa lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden ja taidekasvatusmahdollisuuksien alueellisen saatavuuden parantamiseksi. Tuetaan monipuolisen audiovisuaalisen kulttuurin esittämistä, medialukutaitoa, media- ja elokuvakasvatusta sekä lasten ja nuorten elokuvatarjontaa.
• Kehitetään yleisiä kirjastoja kaikille avoimina elämys- ja tapahtumapaikkoina. Tuetaan kirjastojen osaamistason jatkuvaa kehittämistä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Tuetaan kirjastojen mediakasvatustyön kehittämistä.
• Edistetään kulttuuriperintökasvatusta sekä kehitetään kulttuuriperintökohteiden saavutettavuutta.

Edistää kulttuuristen sisältöjen tuotantoa ja levitystä, luovaa taloutta sekä kulttuurivientiä ja -vaihtoa, kehittää toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää ja parantaa kulttuuriyrittäjyyden toimintaedellytyksiä kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

• Toimeenpannaan kulttuuriviennin kehittämisohjelmaa. Suomen vaikuttavuutta pohjoismaisessa kulttuuriyhteistyössä vahvistetaan. Taiteilijoiden sekä kulttuurialan ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden liikkuvuutta ja kansainvälistä verkottumista parannetaan.
• Opetusministeriön taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelmaa toimeenpannaan maidenvälisen ja monenkeskisen kulttuuriyhteistyön edellytysten parantamiseksi. Luovan talouden edistämiseksi Pohjoisen ulottuvuuden alueella toimitaan aktiivisesti kansallisella ja monenkeskisellä tasolla.
• Parannetaan audiovisuaalisen alan rahoitusjärjestelmän toimivuutta mukaan lukien peli- ja tv-tuotannot sekä näitä koskeva tuotekehitysrahoitus.
• Edistetään kulttuuristen sisältöjen tuotantoa ja parannetaan näiden saatavuutta tietoyhteiskunnan kehittämistoimenpiteissä.
• Kehitetään tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta, selkiytetään tekijänoikeuslakia ja toimeenpannaan teollis- ja tekijänoikeuksien strategiaa (IPR-strategia) sekä edistetään laillista online-tarjontaa ja vähennetään laitonta verkkojakelua.

¹⁾ Sisältää veikkausvoittovaroissa opetusministeriön käytettäväksi -kohdan sekä molemmissa kohdin Turun EU-kulttuuripääkaupunkihankkeen rahoituksen.

01. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) taiteilijaprofessoreiden viroista aiheutuviin palkkausmenoihin

2) taiteen edistämiseksi myönnettävien apurahojen ja avustusten maksamiseen

3) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoimintaan ja

4) enintään 10 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen.

Määrärahasta myönnettävät apurahat ja avustukset budjetoidaan maksuperusteisina.

Selvitysosa:Taiteen keskustoimikunnan toiminnan tavoitteena on nostaa ja lisätä suomalaisen taiteen laatua ja kansainvälistä tasoa sekä vahvistaa taiteen uudistumiskehitystä ja sen arvostusta yhteiskuntaa uudistavana monimuotoisena voimavarana ja merkitysten luojana. Keskustoimikunnan työ edistää hyvinvointia, kulttuuria ja sen moninaisuutta. Se vaikuttaa myös ympäristön laatuun ja sillä on merkittäviä suoria ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia. Taiteen keskustoimikunta on asiantuntija- ja rahoittajaorganisaatio, joka tukee korkeatasoista taiteen tekemistä erityisesti jakamalla apurahoja ja valtionavustuksia. Rahoitus on määräaikaista ja perustuu taiteellisen laadun vertaisarviointiin ja laajaan taidepoliittiseen asiantuntemukseen. Käytettävissä olevilla resursseilla taiteen keskustoimikunta:

• rahoittaa korkeatasoista ja innovatiivista taiteellista työskentelyä ja vahvistaa taiteen monimuotoista roolia yhteiskunnassa
• panostaa taiteen tasa-arvoisen saatavuuden, saavutettavuuden, kulttuurisen monimuotoisuuden ja taiteen soveltavan käytön lisäämiseen
• ottaa apurahapolitiikassaan huomioon hakijakunnan sukupuoli-, ikä-, kieli- ja asuinpaikkarakenteen ja erityisesti nuorten taiteilijoiden aseman apurahan hakijoina ja saajina
• luo edellytyksiä taiteilijoiden liikkuvuudelle ja kansainvälistymiselle
• vahvistaa monitaiteellisen ja -kulttuurisen toiminnan tukea
• seuraa, arvioi ja kehittää oman toimintansa laatua ja tehokkuutta ja parantaa rakenteidensa toimivuutta ja selkeyttä sekä kehittää asiakkaidensa sähköisiä palveluja tehtyjen kehittämisehdotusten mukaan
• tulosohjaa alueellisia taidetoimikuntia ja
• vahvistaa osaltaan taiteen asemaa ja merkitystä yhteiskunnassa ja tuottaa opetusministeriön käyttöön taidepolitiikan kannalta olennaista tutkimustietoa, arviointivälineitä ja tietopalveluita.

Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 33 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

¹⁾ Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja apurahalautakunnat ja -jaostot.

²⁾ Sis. yksityishenkilöt ja työryhmien yhteyshenkilöt, ei yhteisöjä. Päällekkäisyydet poistettu.

¹⁾ Sis. yksityishenkilöt ja työryhmien yhteyshenkilöt, ei yhteisöjä. Päällekkäisyydet poistettu.

²⁾ Keskuskaupungit = Mikkeli, Hämeenlinna, Kouvola, Jyväskylä, Rovaniemi, Oulu, Tampere, Joensuu, Vaasa, Kuopio, Pori, Helsinki, Turku.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Lisäys 38 000 euroa talousarvioesityksen 5 162 000 euroon nähden aiheutuu yhtä henkilötyövuotta vastaavan palkkausmenon siirrosta momentilta 29.01.01.

02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen ja

2) enintään 3 163 000 euroa näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:Valtion taidemuseo edistää kuvataiteen kulttuuriperintöä ja vahvistaa oman aikamme visuaalisen kulttuurin merkitystä.

Kulttuuriperinnön hoidon vaikuttavuustavoitteena on visuaalisen kulttuuriperinnön kartuttaminen tuleville sukupolville. Taidekokoelmien ja kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset.

Näyttely- ja ohjelmistotuotannon sekä muun yleisölle suunnatun toiminnan tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elävänä vahvistamalla Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana. Näyttely- ja ohjelmistotoiminnan tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla kun kävijätutkimuksin seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä ja pyritään vastaamaan sen toiveisiin. Yleisölähtöisyyteen, jolla tarkoitetaan ajankohtaisuutta näyttelytarjonnassa, kiinnitetään erityistä huomiota. Tulosalueen, joka kokonaisuudessaan on maksullista toimintaa, taloudellisena tavoitteena on, että tulot kattavat kokonaiskustannuksista 12 % ja erilliskustannuksista 39 %.

Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittämisen tulosalueella Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet jatkaa koko taidemuseokenttää koskevia kehityshankkeita yhdessä maan muiden taidemuseoiden kanssa sekä tuottaa tutkimusta yleisölähtöisen museotyön tueksi.

Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 59 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Kulttuurialan luonteesta johtuen tulostavoitteet eivät ole jatkuvasti kasvavia. Suoritteiden määrien osalta otetaan huomioon niiden vaihtelevat laajuudet.

03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 570 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös perusparannushankkeiden rahoittamiseen.

Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon otetun ja kansallisesti merkittävän Suomenlinnan rakennuskulttuurimuistomerkin restauroinnista, ylläpidosta ja käyttämisestä sekä kulttuurimatkailun perusinformaation tuottamisesta ja jakamisesta.

Toiminnan tavoitteena on vahvistaa monumentin arvoja suojelevaa profiilia, edistää kansalaisten mahdollisuuksia päästä osalliseksi kulttuurisesti merkittävästä maailmanperintökohteesta ja ylläpitää autenttista linnoitusarkkitehtuuria, säilyttää asuinyhteisön elinvoimaisuus ja noudattaa kestävän matkailun periaatteita. Tavoitteena on tukea myös maailmanperintökohteen arvolle sopivien kulttuuritapahtumien järjestämistä hyvän julkisuuskuvan säilyttämiseksi.

Restaurointi- ja kunnossapitotöiden tavoitteen toteutumiseksi jatketaan linnoituslaitteiden ja kiinteistöjen ylläpito- ja perusparannustöitä sekä Helsingin avovankilan Suomenlinnan osaston perusparannus- ja laajennustöitä. Kunnostuksessa hyödynnetään saarella sijaitsevaa avovankilan työvoimaa. Maailmanperintökohteen matkailun edistämisessä korostetaan talvikausien matkailun kehittämistä ja suuren yleisön tietämyksen lisääntymistä, minkä toteutumista arvioidaan Suomenlinnan matkailija- ja palvelututkimuksissa. Yhteisön elinvoimaisuuden säilyttämiseksi tavoitteena on tukea monipuolista asukasrakennetta ja säilyttää alueella riittävät palvelut. Asuin- ja toimitilojen vuokrauksen tuoton tavoitteena on yhden prosentin kasvu.

04. Museoviraston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 527 000 euroa.

Momentille voidaan nettouttaa Museoviraston hallussa olevien maa-alueiden puunmyynnistä mahdollisesti saatavat tulot.

Selvitysosa:

Museovirasto vastaa kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyvistä viranomaistehtävistä kansallisella tasolla. Se johtaa ja kehittää maan yleistä museotointa, suojelee ja hoitaa kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä sekä tuottaa ja välittää alaa koskevaa tutkimustietoa. Museoalaa kehitetään valtakunnallisesti museoiden kanssa käytävin neuvotteluin, arvioinnin ja seurannan keinoin. Museovirasto osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen viranomais-, sidosryhmä- ja hankeyhteistyöhön.

Museoviraston toiminnassa korostetaan asiakaslähtöisyyttä sekä fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta. Kulttuuriperintökasvatuksella vahvistetaan kansalaisten osallisuutta kulttuuriperintöön.

Palvelukyvyn ja vaikuttavuuden parantamisessa keskeisenä kehittämishankkeena on kansallisen kulttuuriperinnön digitoinnin tehostaminen. Alkuvuonna 2011 käynnistyvä muutto uusiin toimitiloihin lisää arkisto-, kirjasto- ja kokoelmapalveluiden saatavuutta ja toiminnan tuottavuutta, mutta edellyttää toimenpiteitä aineistojen valmistelemiseksi siirtoa varten.

Kulttuuriympäristöä vaalitaan kiinteiden muinaisjäännösten, rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman suojelun keinoin sekä panostamalla muinaisjäännösten hoitoon ja rakennusrestaurointiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistustyön valmistuminen valtioneuvoston vahvistettavaksi ja sitä koskevan valtakunnallisen tiedotusohjelman toteuttaminen ovat rakennusperinnön vaalimisen keskeiset tavoitteet.

Suomen kansallismuseon hoitamia museoita ja niiden näyttelyitä kehitetään lisäämällä niiden houkuttelevuutta ja informatiivisuutta sekä tarjontaa verkoissa. Erityistä huomiota kiinnitetään uuden, kokonaan digitaalisessa ympäristössä kasvaneen sukupolven, nykyisten lasten ja nuorten, tavoittamiseen. Vuorovaikutteisia näyttelymuotoja painotetaan. Samalla parannetaan museoiden henkistä ja fyysistä saavutettavuutta. Suomen kansallismuseon kokoelmien hoidon, käytön ja liikkuvuuden edellytykset turvataan.

Henkilöstön hyvinvointia ja organisaation osaamista edistetään henkilöstösuunnittelulla ja koulutuksella, palkkausjärjestelmää kehittämällä sekä työhyvinvointihankkeita toteuttamalla.

05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 484 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään 4 000 euroa.

Selvitysosa:Näkövammaisten kirjaston toiminnan tavoitteena on näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden tasa-arvo kirjallisuuden saannissa, koulunkäynnissä ja opiskelussa. Kirjasto toteuttaa tehtäväänsä tuottamalla ja tarjoamalla asiakaskuntansa käyttöön erityisaineistoa, kuten äänikirjoja, pistekirjoja ja elektronisia kirjoja sekä toimimalla ääni- ja pistekirjapalvelujen asiantuntijalaitoksena.

Oppikirjapalvelujen tulosalueella kirjasto tuottaa lähes kokonaan näkövammaisten koululaisten tarvitsemat oppikirjat sekä tutkintoa suorittavien opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevat kirjat, yhteensä noin 700 uutta nimikettä. Oppikirjoja myydään maksuperustepäätöksen mukaisesti kaikkien vammaisryhmien - myös lukihäiriöisten - käyttöön noin 5 300 kappaletta ja lainataan maksutta noin 1 800 kappaletta.

Kirjastopalvelujen tulosalueella kirjasto tuottaa uusia kauno- ja tietokirjallisuuden nimikkeitä näkövammaisille ja muille lukemisesteisille soveltuvassa muodossa määrän (1 400 nimikettä), joka vastaa noin 41 % Suomessa vuosittain julkaistavasta yleisestä kirjallisuudesta. Kirjasto välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön paikallisena palveluna, postitse ja tietoverkon kautta noin 1 032 000 kertaa. Potentiaalisen asiakaskunnan määrä on noin 40 000 henkilöä.

Keskeisenä tavoitteena on palvelun vaikuttavuuden lisääminen uusia asiakkaita tavoittamalla ja palvelun käyttöä lisäämällä sekä uusien kirjatuotantomenetelmien, uusien tuotteiden ja verkkopalvelujen vakiinnuttaminen.

Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan yli 99 % momentin määrärahasta.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Näkövammaisten kirjaston palveluiden käyttö on lähes kolminkertaistunut aikavälillä 2005—2009. Tämä johtuu muun muassa uusista käyttäjäryhmistä väestön ikääntyessä. Kirjasto on tässäkin kehityksessä saavuttanut hyvin sille asetetut tuottavuustavoitteet. Kirjaston ensi vuoden määrärahojen riittävyys on kuitenkin vaarassa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus esittää tarvittaessa lisätalousarvioesityksessä lisämäärärahaa niin, että kirjasto voi ensi vuonna hoitaa sille kuuluvat tehtävät asianmukaisesti.

06. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 692 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen enintään 140 000 euroa.

Selvitysosa:Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (KAVA) tavoitteena on elokuvien, radio- ja televisio-ohjelmien ja näitä koskevan muun aineiston tallettaminen ja säilyttäminen, audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen sekä tutkimus- ja tietopalvelutoiminnan harjoittaminen. Arkisto palvelee väestön kulttuurisia, tiedollisia ja tutkimuksellisia tarpeita sekä luovaa teollisuutta asiakas- ja tietopalveluillaan. KAVA turvaa audiovisuaalisen kulttuuriperinnön näkymisen esittämällä taiteellisesti, historiallisesti sekä muutoin merkittäviä elokuvia ja ohjelmia sekä harjoittamalla näyttely- ja julkaisutoimintaa.

Vuonna 2010 KAVA:n elokuva-arkistoinnin ja kokoelmien digitointi on käynnissä kattavan suunnitelman mukaisesti. KAVA osallistuu Kansallisen digitaalisen kirjaston suunnitteluun ja kehittämiseen sekä arkistoinnin digitaalista tekniikkaa käsittelevään kansainväliseen yhteistyöhön.

Hankitaan kokoelmiin lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisen filmi- ja videotuotannon esityskopiot ja oheismateriaalit vuodelta 2006 sekä originaalimateriaalit vuonna 2004 tarkastetuista elokuvista. Lisäksi vapaaehtoisina talletuksina otetaan vastaan noin 400 pitkää ulkomaista elokuvakopiota ja pyritään kartuttamaan video- ja dvd-kokoelmaa noin 4 000 uudella tallenteella. Museoesinekokoelmaa kartutetaan vapaaehtoisilla talletuksilla.

Kartutetaan museoesinekokoelmaa lahjoituksilla ja ostoilla. Aloitetaan museon ensimmäisen kattavan perusnäyttelyn pystyttäminen ja auditorion uudelleenrakentaminen remontoidussa kiinteistössä.

Tallennetaan digitaalisesti radio- ja television ohjelmavirtaa opetusministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti yhteistyössä Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n kanssa. Lisäksi otetaan vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina. Käyttöliittymät tutkijoille ja muille tarvitsijoille ovat toiminnassa KAVA:n ja Kansalliskirjaston tiloissa, vapaakappalekirjastoissa sekä Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella.

Elokuvakulttuuria edistetään elokuvien laadukkaalla esitystoiminnalla elokuvateatteri Orionissa Helsingissä ja alueellisesti 9 yliopistopaikkakunnalla, tukemalla ja harjoittamalla elokuvatutkimusta ja julkaisemalla filmografista tietoa.

KAVA:n uusia toimitiloja tehdään tunnetuiksi ja yleisöpalvelua kehitetään (mm. kirjasto, koeteatteri, radio- ja tv-arkisto -palvelut).

Kulttuuripoliittista syistä hintatuella katetaan noin 27 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

07. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 616 000 euroa.

Selvitysosa:Valtion elokuvatarkastamon toiminnan tavoitteena on luoda lapsille turvallinen kuvaohjelmaympäristö. Tavoitteen saavuttamiseksi tarkastamo hoitaa lakiin perustuvaa lastensuojelullisiin syihin pohjautuvaa kuvaohjelmien ennakkotarkastusta ja rekisteröintiä, suorittaa ilmoituksiin perustuvaa ennaltaehkäisevää laillisuusvalvontaa sekä myöntää esityslupia. Tavoitteena on valistuksen ja tiedotuksen keinoin lisätä kansalaisten tietämystä kuvaohjelmien sääntelystä.

Kuvaohjelmien ennakkotarkastuksen tavoitteena on lasten kehityksen turvaaminen kuvaohjelmaympäristössä. Keinoja ovat alle 18-vuotiaille suunnattujen kuvaohjelmien tarkastaminen, sääntelyä koskeva valistus ja jälkivalvontatyö yhdessä poliisin kanssa. Vaikuttavuutta mitataan yleisölle ja kuvaohjelmien levittäjille suunnatuilla kyselyillä.

Ylläpidetään ja kehitetään verkkopohjaisia, kustannustehokkaita ja asiakasystävällisiä ilmoitus- ja rekisteröintijärjestelmiä.

Jatkossa kehitetään lainmuutokseen perustuvaa jälkivalvontaa, jolloin koko elokuvatarkastamon toimintaperusteet selvitetään uudelleen mm. alan tekninen kehitys ja tuottavuusohjelman tavoitteet huomioon ottaen.

08. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 978 000 euroa.

Selvitysosa:Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti on valtakunnallinen kulttuurin ja taiteen kentässä toimiva kansainvälinen osaamis- ja palvelukeskus.

Instituutti tarjoaa tiedotus-, konsultointi- ja hankevalmistelupalveluita luovien alojen toimijoille, osallistuu kotimaisiin monikulttuurisiin hankkeisiin Venäjältä ja Itä-Euroopasta muuttaneiden kulttuuripalvelujen vahvistamiseksi, osallistuu kulttuurin lähialueyhteistyöhön Venäjän kanssa sekä osallistuu EU:n, Venäjän ja Itä-Euroopan välisen kulttuuriyhteistyön ja Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden valmisteluun. Instituutti ylläpitää myös Venäjän ja Itä-Euroopan kulttuuriin erikoistunutta kirjastoa ja tietopalvelua.

30. (29.80.30, osa) Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 421 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kirjastolain (904/1998) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen ja

2) yleisille kirjastoille tuotettujen keskitettyjen palvelujen maksamiseen ja kirjastojen sisältötuotantoon.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen yleisestä valtionosuudesta sekä laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. Maakuntakirjastoa ja valtakunnallista keskuskirjastoa ylläpitäville kunnille myönnetyt harkinnanvaraiset yksikköhinnan korotukset muutetaan valtionavustuksiksi.

Yleisten kirjastojen tavoitteena on tarjota väestölle yhtäläiset mahdollisuudet sivistyksen, tietojen ja taitojen ja kansalaisvalmiuksien hankkimiseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjaston tehtävänä on myös tarjota mahdollisuus virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen käyttöön ja opastaa käytössä.

Valtionavustuksilla tuetaan kirjasto- ja tietopalvelujen alueellisesti tasavertaista tuottamista ja kehittämistä. Tavoitteena on turvata palveluverkon toimivuus, kirjasto- ja tietopalvelujen laatu sekä koko väestön kattava tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus.

Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.

Momentin nimike on muutettu.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Lisäys 6 000 euroa talousarvioesityksen 4 415 000 euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainittua yksikköhintojen tarkistamista vastaavasta lisäämisestä maakuntakirjastojen ja yleisten kirjastojen keskuskirjaston valtionavustuksiin.

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 40 868 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469 ja orkestereilla enintään 1 033.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on teattereilla 55 021 euroa ja orkestereilla 53 669 euroa henkilötyövuotta kohden.

Lakisääteisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 37 998 000 euroa momentilla 29.80.52.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Lisäys 130 000 euroa talousarvioesityksen 40 588 000 euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta yksikköhintojen tarkistamisesta.

Momentin 29.80.52 perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään teknisenä siirtona 150 000 euroa.

32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten museoiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen ja

2) enintään 252 000 euroa avustusten maksamiseen museoiden kokoelmatietojen siirtämiseksi elektroniseen muotoon.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on enintään 1 183.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta.

Valtionosuuden perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on 70 569 euroa.

Lakisääteisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 18 162 000 euroa momentilla 29.80.52.

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Lisäys 73 000 euroa talousarvioesityksen 19 407 000 euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta yksikköhintojen tarkistamisesta.

33. (29.80.33, osa) Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 106 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen alueellisen kulttuuritoiminnan edistämiseen sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionavustusten maksamiseen kunnille.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu.

34. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten yleisten kirjastojen perustamishankkeiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

1) Vuonna 2010 saa myöntää valtionavustusta yleisten kirjastojen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 5 000 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 1 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.

2) Vuonna 2010 saa edellisen lisäksi määrätä valtionavustusten enimmäismääriä sellaisille perustamishankkeille, joille valtionavustus tullaan myöntämään vuonna 2011 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionavustuksista on yhteensä enintään 3 500 000 euroa.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta siten, että yleisten kirjastojen perustamishankkeiden valtionosuus muutetaan valtionavustukseksi.

Momentin nimike on muutettu ja momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.

Hallituksen esityksen mukaan kirjastorakentamiseen varatut määrärahat vähenevät vuonna 2010. Valiokunta pitää valitettavana, että yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin osoitetut määrärahat eivät ole olleet riittäviä pitkään aikaan ja että kaikki rahoituspäätökset on tehty jälkirahoitteisina.

Momentille lisätään 1 000 000 euroa valtionavustuksiin ja momentin perusteluja muutetaan niin, että nämä valtionavustukset voidaan myöntää toteutusaikaisina.

(36.) Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeen avustus (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

40. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan Liikenne Oy:lle tavaraliikenteen käyttötappioon ja lainanhoitomenoihin.

Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio korvaa puolet Suomenlinnan tavaraliikenteen käyttötappiosta.

50. Eräät avustukset(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 375 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kulttuuri-instituuttien tukemiseen

2) ystävyysseurojen tukemiseen

3) rakennussuojelulain (60/1985) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen

4) kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämiseen ja korjaamiseen

5) maailmanperintösopimuksen sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, tutkimus- ja valistustoimintaan

6) seurantalojen korjaamiseen ja siihen liittyvään selvitys-, neuvonta- ja tarkastustyöhön

7) rauhantyön edistämiseen

8) kulttuurilehtien tukemiseen

9) Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE) ry:n menoihin

10) saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan ja

11) kulttuurin alan avustusten, apurahojen ja palkintojen maksamiseen sekä julkaisujen tukemiseen.

Selvitysosa:

Lehtikuva-arkisto. Hallituksen esityksessä on ehdotettu määrärahaa lehtikuva-arkiston toimintaa varten. Valiokunta viittaa talousarviomietintöihinsä VaVM 45/2005 vp ja VaVM 25/2007 vp, joissa valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että monien yksityisten lehtikuvaajien hallussa on arvokasta, mutta lajittelematonta kuva-aineistoa. Aineiston kartoittamiseksi on tehty selvitys ja vuodelle 2010 hallitus ehdottaa 100 000 euron määrärahaa lehtikuva-arkistolle.

Valiokunta huomauttaa, että Museoviraston kokoelmien digitointiaste on selvästi alle Suomen museokokoelmien keskimääräisen digitointiasteen. Sen vuoksi tulee tarkkaan harkita, mikä on ainutlaatuisen kuva-aineiston taltioimiseksi tarkoituksenmukainen sijoituspaikka.

Eräät avustukset. Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviomietinnössään kulttuuri- ja tiedeinstituuttien sekä Ihmisoikeusliiton toiminnasta ja rauhantyöstä todettuun.

Lisäksi ystävyysseurojen tukemisen osalta valiokunta kiinnittää huomiota kasvavaan yhteistyöhön Aasian maiden kanssa.

Momentille lisätään 200 000 euroa lisäyksenä kulttuuri-instituuttien tukemiseen ja 100 000 euroa lisäyksenä rauhantyön edistämiseen. Lisäksi momentille lisätään 100 000 euroa, mikä on tarkoitettu lisäyksenä Ihmisoikeusliiton toiminnan tukemiseen.

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 13 160 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteilijaprofessoreiden viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen maksamiseen

2) aikaisemmin myönnettyjen pitkäaikaisten taiteilija-apurahojen maksamiseen ja

3) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.

Momentin määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Taiteilija-apurahan määrä on vuoden 2010 alusta lukien 1 558,55 euroa/kk sisältäen taiteilijalle tulevan maksun MYEL:n mukaisen sosiaaliturvan rahoittamiseen. Valtion pitkäaikaisten ja valtion niiden viisivuotisten apurahojen määrä, joihin liittyy taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) mukainen sosiaaliturva, on vuoden 2010 alusta lukien 1 372,89 euroa euroa/kk. Em. taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti opetusministeriön päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 197 922 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen, taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion laitosten kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin

2) taideteosten hankkimiseen valtion kiinteistöihin, valtion käytössä oleviin rakennuksiin ja vähälevikkisen laatukirjallisuuden hankkimiseen yleisiin kirjastoihin

3) taiteen edistämisestä annetun lain (328/1967) mukaisiin taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien apurahoihin ja avustuksiin sekä alueellisten taidetoimikuntien myöntämiin taiteilija- ja kohdeapurahoihin ja muihin avustuksiin sekä enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin

4) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen

5) enintään 4 700 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja muuhun kirjastoalan tukemiseen ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen sekä yleisten kirjastojen valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin ja kirjastojen verkkopalvelu- ja osaamispohjan vahvistamiseen

6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille sekä enintään 3 984 000 euroa teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen, josta enintään 3 341 000 euroa teattereille ja enintään 643 000 euroa orkestereille

7) EU:n kulttuuriohjelmien hankkeiden kansalliseen tukemiseen ja ohjelmien yhteyspisteiden toimintamenoihin, Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeeseen sekä valtionhallinnon kulttuurialan kansainvälisen yhteistyön menoihin

8) enintään 35 708 000 euron valtionavustuksen maksamiseen Suomen Kansallisoopperan säätiölle ja enintään 10 634 000 euron valtionavustuksen maksamiseen Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiön käyttökustannuksiin

9) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeustoimikunnan ja muiden tekijänoikeusselvitysten kuluihin ja

10) enintään 49 henkilön palkkaamiseen alueellisten taidetoimikuntien määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin.

Kohdassa 2 tarkoitetut taideteoshankinnat sekä kohdassa 3 tarkoitetut avustukset ja apurahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdassa 10 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Täydentävän esityksen (HE 241/2009 vp) selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohdat yksi ja kaksi korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat yksi ja kaksi.

Harrastajateattereiden tukeminen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että näyttämötaiteen edistämiseen varatusta lisämäärähasta osa ohjataan korotuksena myös harrastajateattereiden tukemiseen. Valiokunta pitää tärkeänä huolehtia, että harrastajateattereiden avustusten jako on tasapuolista ja avustuksen määrä tulee suhteuttaa toiminnan määrän ja harrastajamäärien mukaan.

Konsertti joka kouluun -hanke. Valiokunta viittaa hankkeesta kuluvan vuoden talousarviomietinnössä lausumaansa. Konsertti joka kouluun -hankkeen tavoitteena on pystyä tarjoamaan Suomen jokaiselle noin 600 000 peruskoululaiselle ainakin yksi elävän musiikin koulukonsertti vuonna 2014.

Momentille lisätään 150 000 euroa, mikä on tarkoitettu Konsertti joka kouluun -hankkeen avustukseen. Tämän johdosta kohdasta Rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin teattereille ja orkestereille siirretään 150 000 euroa yleisen budjetin momentille 29.80.31. Konsertti joka kouluun -hankkeella tulisi olla yhteistyötä alueellisten musiikkioppilaitosten ja esim. Taikalamppu-verkoston kanssa.

Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

53. Valtionavustus tilakustannuksiin(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 18 634 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen eräiden tiede- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

Selvitysosa:

54. Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 764 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen lainan lyhennykseen sekä koron maksuun.

Valtuus

Opetusministeriö saa myöntää valtionavustusta Svenska Teaternin peruskorjauksesta aiheutuviin kustannuksiin yhteensä enintään 30 000 000 euroa siten, että siitä aiheutuu valtiolle menoja aikaisintaan vuodesta 2012 alkaen.

Selvitysosa:Svenska Teaternin hanke toteutetaan vuosina 2010—2011. Hankkeen kustannusarvio 50 000 000 euroa (alv 0 %), josta jälkirahoitteinen valtionavustus on kaikkiaan 30 000 000 euroa. Tarkoitus on, että valtionavustus suoritetaan seitsemänä 4,3 milj. euron vuotuiseränä vuodesta 2012 alkaen Stiftelsen för Svenska Teatern i Helsingfors -nimiselle säätiölle.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 18 000 euroa Kansallisteatterin lainanhoitokulujen muutoksena.

Momentin nimike on muutettu.

55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansallinen digitaalinen kirjasto -ohjelman ja toimintasuunnitelman toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) keskeisten, priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin

3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen

4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa ja

5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 600 000 euroa toiminnan laajuuden muutoksesta johtuen.

Monissa Suomen museoissa (mm. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Lapin metsämuseo, Pohjois-Pohjanmaan museo, Pyhälahden valokuvaamomuseo, Tampereen museot ja Varkauden museo) ja yksityisissä kokoelmissa on säilytettynä runsaasti kulttuurihistoriallisesti arvokkaita vanhoja valokuvia, negatiiveja sekä niihin liittyviä tekstitietoja.

Tällaisten valokuvakokoelmien tuhoutumisen estämiseksi on välttämätöntä, että ne saadaan pelastettua digitoinnilla ja tunnistamisella sekä liittämällä ne arkistotietokantaan. Tätä varten tarvitaan erillinen valtakunnallinen hanke, joka tukee samalla Suomen Itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin valmistautumista. Silloin tarvitaan vanhoja kuvia niin kirjojen kuin dokumenttiohjelmien tekemisessä.

Sisältötyön kattavuuden turvaamiseksi sekä tallennettavan valokuvamateriaalin laajuuden vuoksi on perusteltua osoittaa momentille erillinen määräraha. Määrärahaa tarvitaan useammaksi vuodeksi, ja sillä saa palkata dokumenttikuvaukseen erikoistuneen ammattilaisen tukemaan hankkeen toteuttamista.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa vanhojen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden valokuvien digitointiin, kuva-aiheiden taustahistorian selvittämiseen sekä niissä tarvittavaan asiantuntija-apuun.

56. Kulttuuriviennin edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen kulttuuriviennin edistämiseksi tarkoitettujen menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää Suomen kulttuuriviennin kehittämisohjelman 2007—2011 mukaisten toimenpiteiden tarkoittamiin toimeenpanomenoihin.

70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toiminta- ja näyttelyvarustuksen sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen ja

2) kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1 000 000 euroa määräaikaisten menojen poistumisen johdosta.

72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 739 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.

75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtuus

1) Käyttösuunnitelman kohdan 1. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2009 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 600 000 euroa.

2) Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2009 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 580 000 euroa määrärahan tason tarkistuksen johdosta.

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen.