Talousarvioesitys 2022

Hallinto

Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 936 milj. euroa, joka on 102 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

ELY-keskusten toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 2,9 milj. euroa. Lisäys johtuu pääosin vesihuoltolaitosten valvonnasta osana kriittisiä toimialoja, jätelain muutoksesta aiheutuviin tuottajavastuun valvontaan ja raportointiin liittyviin lisätehtävistä, rahoituskauden vaihtumisen lisäresursseista sekä EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanosta.

Business Finlandin toimintamenoihin ehdotetaan audiovisuaalisen tuotantokannustimen myöntämiseen liittyviin tehtäviin osana hallituksen ns. tulevaisuusinvestointeja 0,5 milj. euron lisämäärärahaa.

Work in Finland -rakenteen perustamiseen työvoiman maahanmuuton edistämiseksi kohdennetaan TE-toimistojen ja Business Finlandin toimintamenoihin sekä digitalisaation kehittämisen momentille yhteensä 2,725 milj. euroa.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston resursseja ehdotetaan lisättävän kartellivalvonnan sekä kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vahvistamiseen yhteensä 0,49 milj. eurolla.

Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 3,78 milj. euroa, mikä aiheutuu yhdistysasioiden kustannusvastaavuuden alijäämän kattamisesta, kaupparekisterin maksuttoman tietopalvelun tulokompensaatiosta, korvauksesta yhtenäispatentin voimaantulosta ja säätiövalvonnan tehostamiseen liittyvistä tehtävistä. Lisäyksestä 0,75 milj. euroa kohdentuu hallitusohjelman mukaisesti harmaan talouden torjuntaan.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenoja ehdotetaan lisättävän 90 000 eurolla konfliktimineraalien valvontaan liittyviin uusiin tehtäviin. Laki konfliktimineraalien ja niiden malmien markkinoille saattamisesta tuli voimaan 1.1.2021.

Energiaviraston toimintamenoihin osoitetaan lisäystä 0,83 milj. euroa vuoden 2021 talousarvioesitykseen verrattuna. Lisäyksestä 0,2 milj. euroa aiheutuu energian alkuperäistakuuta koskevan lainsäädännön toimeenpanosta ja tietojärjestelmästä, 0,69 milj. euroa puhtaan energian paketin sähkömarkkinasäädösten täytäntöönpanoon ja tehoreserviin liittyvän hallituksen esityksen sisältämistä lisätehtävistä, sähkön ja maakaasun vähittäismyyjien ja datahubien valvonnan lisäämisestä sekä kasvaneista kirjaamotehtävistä. Sähkömarkkinadirektiivin säännösten toimeenpanoon energiaverkkojen sijaintipalveluiden rahoittamiseen ja energiaverkkojen sijaintipalveluihin ehdotetaan 0,1 milj. euroa. Lisäksi tietotuvan ja -suojan parantamiseen verkkovalvonnassa ehdotetaan 0,11 milj. euroa ja EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoon 0,1 milj. euroa. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksuja on tarkoitus korottaa v. 2022, tulokertymän arvioitu nousu lakimuutoksen seurauksena on 0,92 milj. euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan keskeisten digitalisaatiota edistävien tietojärjestelmäuudistusten ja digitaalisten palvelujen kehittämisen rahoitus ehdotetaan koottavan uudelle Digitalisaation kehittäminen -momentille. Momentille ehdotetaan 27,08 milj. euron määrärahaa, josta 23,4 milj. euroa on elpymis- ja palautussuunnitelmaan liittyvää rahoitusta Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon, reaaliaikataloushankkeeseen ja edunsaajarekisterin uudistamiseen. Määrärahasta 2,2 milj. euroa kohdentuu yhden luukun digitaalisen lupapalvelun kehittämiseen osana Luvat ja valvonta -hankkeen toteutusta.

Uudistuminen ja vähähiilisyys

Uudistumisen ja vähähiilisyyden määrärahoiksi ehdotetaan 1,305 mrd. euroa, jossa on 7 milj. euroa lisäystä vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon nähden. Määrärahatasoon vaikuttaa vähentävästi koronavirustilanteen vuoksi lisätyn yritysrahoituksen maksatusten poistuminen ja lisäävästi EU:n elpymis-ja palautumissuunnitelman rahoitus.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan Business Finlandille 572,5 milj. euron valtuutta, jossa on lisäystä 236,1 milj. euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäys aiheutuu EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanosta. Lisäksi määrärahaan ehdotetaan lisäystä 9,5 milj. euroa audiovisuaalisen tuotantotuen jatkamiseen v. 2022. Kannustimen avulla pyritään houkuttelemaan ulkomaisia tuotantoyhtiöitä toteuttamaan tuotantoja Suomessa ja edistämään erityisesti kansainvälisesti rahoitettuja hankkeita. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 15 milj. euron valtuutta.

Energiatuen valtuudeksi ehdotetaan 546 milj. euroa, jossa on lisäystä 386 milj. euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäys aiheutuu EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksen ehdotetusta kohdistumisesta investointeihin energia-infrastruktuureihin, uuteen energiateknologiaan, vähähiiliseen vetyyn sekä teollisuuden sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen. Uusiutuvan energian tuotantotukeen ehdotetaan 310 milj. euroa, jossa on kasvua 27 milj. euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys johtuu mm. tuulivoimatuotantomäärän päivityksestä.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta ehdotetaan kohdennettavaksi 13,2 milj. euroa julkiseen latausinfrastruktuuriin ja kaasutankkausverkkoon.

Työllisyys ja yrittäjyys

Työllisyyden ja yrittäjyyden määrärahoiksi ehdotetaan 923 milj. euroa, mikä on 50 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vähennystä selittää pääosin koronavirustilanteen vuoksi lisätyn yritysten kehittämishankkeiden maksatusten poistuminen ja päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotukimenojen lakkaaminen.

Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi ehdotetaan 285 milj. euroa, joka on 9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Pk-yritysten rekrytointitukikokeiluun ehdotetaan 4 milj. euron lisäystä ja palkkatuen edelleen lisäämiseen 3 milj. euroa. TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 70 milj. euron lisäystä Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon. Rahoitus on osa EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoa.

Turvetyöryhmän esitysten mukaisesti ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä kansallisesti rahoitettaviin toimenpiteisiin. Määrärahalla tuetaan turvealan sopeutumista nopeaan rakennemuutokseen ja oikeudenmukaista siirtymää.

Osatyökykyisten työllistymistä edistämään ehdotetaan uuden erityistehtäväyhtiön perustamista. Yhtiötä varten ehdotetaan perustettavan kaksi uutta momenttia. Yhtiön osakepääomaan ehdotetaan 10 milj. euroa, joka rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumissuunitelman rahoituksella. Valtionavustukseen osatyökykyisten työllistymiseen ehdotetaan 10 milj. euron määrärahaa edistämään osatyökykyisten siirtymistä työmarkkinoille. Yhtiö palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin. Yhtiölle asetetaan tavoitteeksi, että osa työntekijöistä työllistyy lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille.

Valtionavustukseen kunnille Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen ehdotetaan 3,19 milj. euroa, joka rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumissuunitelman rahoituksella. Kannustinmallilla pyritään kytkemään matalan kynnyksen palveluita voimakkaammin sosiaali- ja terveys­palveluihin ja koulutussektoriin.

Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuen uudelle momentille ehdotetaan 87 milj. euron määrärahaa. Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuella kannustetaan hiilineutraaliin tuotantoon ja energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen kustannuskilpailukyky huomioiden. Sähköistämistuen tuki-intensiteetti on 25 % ja tuen enimmäismäärä 150 milj. euroa vuodessa.

Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotukimenot alenevat 121 milj. eurolla, mikä johtuu määräaikaisen päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuen lakkaamisesta.

EU:n rakennerahastojen arviomäärärahaan ehdotetaan ohjelmakauden 2014—2020 osarahoitussuhteen päivityksestä ja maksatusaikataulujen muutoksesta johtuen vähennystä 67 milj. euroa sekä ohjelmakauden 2021—2027 tarkentuneisiin laskelmiin perustuen lisäystä 83 milj. euroa.

Yritysten erityisrahoitus

Yritysten erityisrahoituksen määrärahoiksi ehdotetaan 310 milj. euroa, jossa on vähennystä 289 milj. euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys aiheutuu Suomen Malmijalostus Oy:n pääomittamiseen kertaluonteisesti varattujen määrärahojen poistumisesta. Suomen Malmijalostus Oy:n omistajaohjaus on siirretty 1.6.2021 lähtien valtioneuvoston kansliaan.

Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen

Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistämiseen ehdotetaan 8,5 milj. euroa.

Valtion korvauksiin kotouttamisesta ehdotetaan 154 milj. euroa, mikä on 17 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Korvaukset laskevat 22 milj. eurolla johtuen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän laskusta. Toisaalta korvauksiin ehdotetaan yhteensä 2,2 milj. euron lisäystä johtuen pakolaiskiintiön nostamisesta 850 henkilöstä 1 050 henkilöön vuosina 2021 ja 2022. Lisäksi ehdotetaan 2,4 milj. euron lisäystä Afganistanista evakuoiduista henkilöistä maksettaviin korvauksiin.