Talousarvioesitys 2022

Tiede- ja innovaatiopolitiikan päätavoitteet ovat tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, julkisen tutkimuksen rakenteellinen ja toiminnallinen uudistaminen, globaalisti menestyvien innovaatioiden luominen sekä elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Tätä kautta kansantalouden tuottavuus paranee, korkean lisäarvon työpaikat lisääntyvät ja kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu.

Politiikkatoimia ohjaavat pääministeri Marinin hallitusohjelma sekä osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmän v. 2020 hyväksymä kansallisen t&k- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tiekartta vuoteen 2030. Toimenpiteitä tarkistettiin hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa 2021.

TKI-tiekartan tuella tavoitellaan korkeaan osaamiseen, sivistykseen, tutkimukseen ja innovaatioihin perustuvaa kestävää kasvua ja hyvinvointia. Siihen liittyvillä toimilla parannetaan kotimaisen tki-ympäristön globaalia vetovoimaa ja kannustetaan yrityksiä tki-investointien lisäämiseen. Kartta sisältää kolme strategista kehittämiskokonaisuutta: osaaminen, uusi kumppanuusmalli ja innovatiivinen julkinen sektori. Kumppanuusmallin tarkoituksena on luoda houkutteleva ympäristö ja kannusteet tutkimusyhteisön, elinkeinoelämän ja muiden tki-toimijoiden pitkäjänteiselle yhteistyölle. TKI-tiekartta päivitetään vuoden 2021 loppuun mennessä.

Hallituksen puoliväliriihessä nostettiin esiin monia tiede- ja innovaatiopolitiikan kannalta oleellisia kehittämiskohteita. T&k-rahoituksen tulee olla ennustettavaa, ja TKI-järjestelmää on kehitettävä tasapainoisesti. Rahoituskeinoista on tärkeää sopia laajapohjaisesti. Tässä tarkoituksessa kesäkuussa 2021 perustettiin parlamentaarinen tki-työryhmä, jonka tavoitteena on tarkastella t&k-menojen 4 prosentin bkt-osuuden saavuttamisen keinoja sekä arvioida julkisen rahoituksen lisäysten toteutusvaihtoehtoja.

Puoliväliriihessä myös päätettiin, että Business Finlandin veturiyritysohjelmaa jatketaan ja sen rahoitusta lisätään merkittävästi. Elinkeinoelämävetoista korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä vahvistetaan luomalla PPP-kumppanuusmalli. Yliopistokaupunkien kanssa solmitut sopimukset edistävät julkisen ja yksityisen rahoituksen strategista kohdentamista globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Hallituksen tavoitteena on lisäksi vahvistaa aineettomien oikeuksien hyödyntämistä ja tutkimustulosten kaupallistamista yhteistyössä yritysten ja korkeakoulujen kanssa.

Yksityisen ja julkisen sektorin t&k-investoinnit kasvoivat vuosina 2019 ja 2020. Tilastokeskuksen ennakkoarvioiden perusteella t&k-menojen suhde bruttokansantuotteeseen (t&k-intensiteetti) oli 2,79 % v. 2019 ja 2,94 % v. 2020. Vuoden 2020 luvun osalta on myös otettava huomioon, että siinä ei ole täysin huomioitu tietojenkeruuhetkestä johtuen pandemiasta aiheutunutta bkt:n laskua ja kriisin torjumiseksi tehtyjä kertaluonteisia yritysten t&k-tukitoimia.

Ennakkotietojen mukaan v. 2020 valtion t&k-rahoituksen intensiteetti oli 0,97 %, kun v. 2019 se oli 0,84 %. Nousun taustalla on erityisesti koronakriisin aikana tehdyt kertaluonteiset lisäpanostukset. Varsinaisen talousarvion mukaan valtion t&k-rahoituksen intensiteetti v. 2021 on 0,97 %. Intensiteettiä nostavat vuoden 2021 lisätalousarvioissa tehdyt lisäpanostukset ja Business Finlandin n. 200 milj. euron valtuussiirrot vuodelta 2020.

Vuonna 2021 otettiin käyttöön yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan ylimääräinen verovähennys vuosille 2021—2025. Vuoden 2022 budjettiriihessä lisävähennyksen määrää kasvatettiin ja sen määräaikaa pidennettiin vuoteen 2027. Tutkimusyhteistyön lisävähennyksen vuositason verotuottovaikutuksen kokonaismääräksi arvioidaan n. -19 milj. euroa vuosina 2022—2027.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta suunnataan merkittävästi t&k-toimintaan vuosina 2021—2023. Osana tätä kokonaisuutta vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa Business Finlandin avustusvaltuuksia lisättiin 86 milj. eurolla ja Suomen Akatemialle osoitettiin yhteensä 45 milj. euron lisävaltuus. Vuodelle 2022 elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy Business Finlandin avustusvaltuus 234 milj. euroa ja Suomen Akatemialle 40,5 milj. euron valtuus. Alustavan arvion mukaan Business Finlandin lisävaltuuksista n. 75 % kohdistuu t&k-toimintaan.

Hallitus esittää, että valtion t&k-rahoitusvolyymi v. 2022 on n. 2,4 mrd. euroa. Tämä tarkoittaa n. 146 milj. euron laskua verrattuna vuodelle 2021 budjetoituun kokonaissummaan. Vuoden 2021 volyymia nostaa kertaluonteinen, koronatilanteeseen liittynyt n. 200 milj. euron Business Finlandin lainavaltuussiirto vuodelta 2020 vuodelle 2021.

Kansainvälisten osaajien pitämiseen ja vetovoimatyöhön panostetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistämislinjauksia (2017—2025). Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta julkaistiin syksyllä 2021.

Suomalaisen tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa vahvistetaan panostamalla tutkimusympäristöihin ja tutkimusinfrastruktuureihin. Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta vuosille 2021—2024 valmistui vuoden 2020 lopussa.

Julkisen tiedon avoimuudesta tulee tietopolitiikan keskeinen periaate. Julkiselle hallinnolle ja julkisille yrityksille luodaan toimintamalli julkisten tietojen jakamiseen entistä systemaattisemmin. Vuonna 2021 Suomessa aloitetaan yhden eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC-yhteisyrityksen supertietokoneen käyttöönotto.

Opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä sidosryhmien kanssa laatiman Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -vision toimeenpanoa jatketaan. Vision tavoitteena on nostaa koulutustasoa, lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa ja nostaa t&k-intensiteettiä.

Ministeriöiden välistä yhteistyötä jatketaan terveysalan kasvustrategian toteuttamiseksi ja tutkimus- ja innovaatioekosysteemin vahvistamiseksi. Alan kansallisten osaamiskeskusten perustamista ja toiminnan käynnistymistä vauhditetaan.

Innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä palveluja kehitetään. Samalla edistetään referenssimarkkinoiden kehittymistä. Innovatiivisten hankintojen osuus julkisista hankinnoista pyritään nostamaan 10 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.