Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     9. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2022

2. Talouden näkymätPDF-versio

2.1. Suhdannenäkymät

Koronavirustautitilanteen heikentymisen ei oleteta rajoittavan talouden toipumista, vaikka yhteiskunnan avaaminen tapahtuisi hitaammin kuin aikaisemmin on arvioitu. Taudinkehitykseen, virusmuunnoksiin sekä rokotekattavuuteen liittyvä epävarmuus lisää ennusteen epävarmuutta.

Talouden toipuminen koronaviruspandemiasta on ollut nopeaa kuluvan vuoden keväästä alkaen ja sen seurauksena BKT:n kasvu kiihtyy 3,3 prosenttiin v. 2021. Talouden elpyminen jatkuu syksyllä niilläkin toimialoilla, joita rajoitukset vielä tällä hetkellä koskevat. Talouskasvu jatkuu vahvana loppuvuonna sekä vuoden 2022 alkupuolella, minkä seurauksena BKT:n arvioidaan vielä kasvavan 2,9 % v. 2022.

Työllisyyden kasvu on vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla nopeutunut merkittävästi. Talouskasvu pitää yllä työvoiman kysyntää, jota riittää täyttämään lyhyellä aikavälillä korkealla oleva työttömyys ja hallituksen toimet työn tarjonnan lisäämiseksi. Talouden elpyminen lisää työllisten määrää varsinkin palvelutoimialoilla.

Kansantalouden kehitys

  2019 2020* 2021** 2022**
         
BKT:n arvo, mrd. euroa 240,1 236,2 248,9 260,9
BKT, määrän muutos, % 1,3 -2,9 3,3 2,9
Työttömyysaste, % 6,7 7,7 7,8 6,8
Työllisyysaste, % 71,6 70,7 72,4 73,6
Kuluttajahintaindeksi, muutos-% 1,0 0,3 1,8 1,6
Pitkä korko, 10 v, % 0,1 -0,2 -0,1 -0,1

Kuvio 2. BKT ja työttömyysaste 1997—2023

Kuvio 2. BKT ja työttömyysaste 1997—2023

2.2. Julkisen talouden näkymät

Koronaviruspandemia kasvatti julkisen talouden alijäämän suureksi v. 2020. Julkista taloutta heikensivät talouden taantuma sekä monet epidemian vuoksi toteutetut tukitoimet. Taantuman jälkeinen ripeä talouskasvu kohentaa julkista taloutta kuluvana vuonna, mutta julkisen talouden alijäämä pysyy suurena. Talouskasvu ja koronavirustilanteen vuoksi päätettyjen tukitoimien voimakas vähentyminen vahvistavat julkista taloutta vielä v. 2022. Julkinen talous jää kuitenkin ripeän suhdannepyrähdyksen jälkeen yhä alijäämäiseksi. Siten julkisessa taloudessa vallitsee edelleen rakenteellinen menojen ja tulojen välinen epätasapaino.

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi v. 2020 10 prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle kuin ennen kriisiä, jolloin se oli 59,5 %. Velkasuhteen kasvu hidastuu v. 2022, mutta kiihtyy sen jälkeen uudelleen nousten reiluun 73 prosenttiin vuosikymmenen puolivälissä. Julkinen velkasuhde on jäämässä huomattavasti korkeammalle tasolle kuin viime vuosikymmenen lopulla.

Valtionhallinto on kantanut suurimman osan koronavirustilanteen vuoksi päätettyjen tukitoimien kustannuksista. Valtionhallinto onkin julkisen talouden alasektoreista alijäämäisin. Valtion toteuttama aktiivinen finanssipolitiikka elvytti taloutta viime vuonna ja ylläpitää taloudellista aktiviteettia myös v. 2021. Valtionhallinnon alijäämä pienenee entisestään v. 2022 vahvan talouskasvun sekä päättyvien tukitoimien siivittämänä.

Paikallishallinnon rahoitusasema kääntyi hieman ylijäämäiseksi v. 2020. Tämä johtui pitkälti valtion mittavista tukitoimista. Tänä ja ensi vuonna paikallishallinnon rahoitusasema on jälleen alijäämäinen. Vuonna 2023 Suomen julkisyhteisöjen rakenne muuttuu, kun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Tämä helpottaa kuntien rakenteellisia, väestön ikääntymisestä johtuvia, menopaineita.

Työeläkelaitosten ylijäämä supistui v. 2020 merkittävästi väliaikaisen työeläkemaksun alennuksen sekä pienentyneiden maksu- ja omaisuustulojen vuoksi. Työeläkelaitosten rahoitusasema palautuu väliaikaisen maksualennuksen päättymisen myötä sekä työllisyyden kohenemisesta seuranneen vahvan maksutulokehityksen johdosta. Ylijäämä jää tulevina vuosina kuitenkin maltilliseksi, koska eläkemenojen kasvu jatkuu ja hyvin alhainen korkotaso hidastaa työeläkelaitosten omaisuustulojen kasvua.

Muut sosiaaliturvarahastot kääntyivät alijäämäiseksi v. 2020. Rahoitusasemaa heikensivät runsaat lomautukset, työttömyyden lisääntyminen ja työttömyysturvaan tehdyt väliaikaiset laajennukset. Muiden sosiaaliturvarahastojen tilannetta helpottaa vuosina 2021—2022 työttömyysvakuutusmaksun korottaminen. Työttömyys myös alenee vuodesta 2022 alkaen, mikä vahvistaa muita sosiaaliturvarahastoja.

Julkisyhteisöjen menoaste eli menojen suhde BKT:hen nousi v. 2020 nopeasti. Menoaste alenee vuonna 2022, kun määräaikaiset tukitoimet päättyvät ja työttömyyteen liittyvät menot pienenevät. Veroaste eli verojen ja veroluonteisten maksujen suhde BKT:hen laski v. 2020 ja nousee taas kuluvana vuonna, kun verotulot kasvavat taantumasta toipuessa nopeammin kuin BKT.

Julkisen talouden merkittävimmät riskit linkittyvät edelleen yleiseen talouskehitykseen. Koronaviruspandemian mahdolliset uudet virusmuunnokset voivat hidastaa talouden toipumista ja heikentää julkista taloutta hidastuneen talouskasvun ja epidemiaan liittyvien menojen mahdollisen uuden kasvun myötä.

Julkisen talouden ehdolliset vastuut ja erityisesti takausten huomattava kasvu muodostavat riskin julkiseen talouteen. Takausvastuiden keskittyminen tietyille toimialoille ja yrityksille lisää takausvastuisiin liittyviä riskejä. Takausvaltuuksia on myös kasvatettu v. 2020 osana yrityksille kohdistettuja tukitoimia, vaikka toistaiseksi tämä ei ole kiihdyttänyt takausten kasvua. Vastuiden mittava laukeaminen kasvattaisi julkisia menoja ja nopeuttaisi velkasuhteen kasvua.

Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan

% BKT:sta 2019 2020* 2021** 2022**
         
Verot ja sosiaaliturvamaksut 42,2 42,1 43,2 42,1
Julkisyhteisöjen menot 53,2 57,3 56,8 54,3
Julkisyhteisöjen nettoluotonanto -0,9 -5,4 -3,9 -2,4
— Valtionhallinto -1,1 -5,5 -4,2 -2,8
— Paikallishallinto -1,2 0,0 -0,4 -0,7
— Työeläkelaitokset 1,1 0,2 0,8 0,9
— Muut sosiaaliturvarahastot 0,3 -0,1 -0,1 0,1
Perusjäämä -0,1 -4,8 -3,3 -2,0
Rakenteellinen jäämä -1,2 -3,2 -2,8 -2,3
Julkisyhteisöjen bruttovelka 59,5 69,5 71,2 71,3
Valtionvelka1) 44,3 52,9 55,1 55,3

1) VM:n kansantalousosaston arvio valtion velasta eroaa budjetoidun perusteella arvioidusta mm. päivittyneiden tuloarvioiden vuoksi.

Keskeiset muutokset suhteessa kevään 2021 julkisen talouden suunnitelmaan

Julkisen talouden rahoitusasemaan vaikuttavat muutokset suhteessa kevään 2021 julkisen talouden suunnitelmaan 1)

Kansantalouden tilinpidon mukaan, % BKT:sta 2022
   
Julkisen talouden rahoitusasema, kevät 2021 -2,9
Valtio:  
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,3
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0
Muiden tekijöiden vaikutus 0,1
Paikallishallinto:  
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,1
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,1
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0
Muiden tekijöiden vaikutus 0,0
Työeläkerahastot:  
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,2
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0
Muiden tekijöiden vaikutus 0,0
Muut sosiaaliturvarahastot:  
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,1
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0
Muiden tekijöiden vaikutus 0,0
Julkisen talouden rahoitusasema, syksy 2021 -2,4

1) Pyöristyksistä johtuen luvut eivät välttämättä summaudu yhteen.