Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     9. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2022

9. KuntatalousPDF-versio

9.1. Vero- ja maksuperustemuutosten vaikutus kuntatalouteen

Kunnallisvero

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi vuoden 2022 tuloveroasteikosta, tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta. Pääministeri Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus.

Kotitalousvähennystä korotetaan vuosina 2022 ja 2023 kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta. Lisäksi kotitalousvähennystä korotetaan öljylämmityksestä luopumisen osalta lämmitystapamuutosten tukemiseksi. Muutos on määräaikainen ja se on voimassa vuosina 2022—2027.

Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa vuosille 2022—2025. Lisäksi asuntolainan korkovähennysoikeutta supistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Vähennysoikeutta supistetaan vuosina 2021—2023 viisi prosenttiyksikköä vuodessa siten, että v. 2023 asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus poistuu kokonaan. Verotuksen maksujärjestelyjen huojentaminen vuosina 2020 ja 2021 siirtää kunnallisveron kertymää näiltä vuosilta yhteensä n. 49 milj. euroa vuodelle 2022.

Yhteisövero

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jossa ehdotetaan muutettavaksi korkovähennysrajoitussääntelyä koskien tasevertailuun perustuvaa poikkeusta ja infrastruktuurihankkeita koskevaa poikkeusta. Tasevertailuun perustuvaan poikkeukseen liittyvä muutos kasvattaa valtion yhteisöveron kertymää v. 2022 n. 15 milj. eurolla ja maksuunpanoa vuositasolla n. 18 milj. eurolla. Infrastruktuurihankkeita koskevaan poikkeukseen liittyvä muutos pienentää valtion yhteisöveron kertymää v. 2022 n. 5 milj. eurolla ja maksuunpanoa vuositasolla n. 7 milj. eurolla.

Lisäksi hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jossa ehdotetaan muutettavaksi siirtohinnoitteluoikaisusäännöstä. Muutos kasvattaa valtion yhteisöveron kertymää v. 2022 n. 40 milj. eurolla ja maksuunpanoa vuositasolla n. 75 milj. eurolla. Lisäksi hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvää lisävähennystä ehdotetaan nostettavaksi vuoden 2022 alusta 150 prosenttiin tutkimusyhteistyön menoista. Muutos pienentää valtion yhteisöveron kertymää v. 2022 n. 8 milj. eurolla ja maksuunpanoa vuositasolla n. 11 milj. eurolla. Muutos on määräaikainen ja se on voimassa vuosina 2022—2027.

Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksen verotuottovaikutukset kompensoidaan nettomääräisesti kunnille. Kompensaatio toteutetaan muuttamalla yhteisöveron jako-osuuksia siten, että esityksen verotuotto kunnille on neutraali. Osana covid-19-pandemiaan liittyvää kuntien tukemisen toimenpiteiden kokonaisuutta kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin 10 prosenttiyksiköllä verovuodelle 2021. Yhteisöverokertymän jaksotuksesta johtuen muutoksen arvioidaan kasvattavan kuntien yhteisöveron tilityksiä v. 2022 edelleen n. 40 milj. eurolla. Verotuksen maksujärjestelyjen huojentaminen vuosina 2020 ja 2021 siirtää kuntien yhteisöverokertymää näiltä vuosilta yhteensä n. 4 milj. euroa vuodelle 2022.

Kiinteistövero

Hallitusohjelman mukaisesti käynnissä olevaa kiinteistöverouudistusta jatketaan siten, että uudistus tulee pääosaltaan voimaan vuoden 2023 verotuksessa. Uudistus siirtyy aiemmin suunnitellusta vuodella. Verotuksen maksujärjestelyjen huojentaminen vuosina 2020 ja 2021 siirtää kiinteistöverotulojen kertymää arviolta 5 milj. euroa vuodelle 2022.

Talousarvioesitykseen liittyvien veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin v. 2022 (milj. euroa)

   
Ansiotuloveroperusteiden indeksitarkistus -209
— josta progressiivinen tuloveroasteikko -69
— josta työtulovähennys -93
— josta perusvähennys -47
Asuntolainan korkovähennyksen rajaaminen 4
Kotitalousvähennyksen korottaminen -17
Liikenteen työsuhde-etujen kasvattaminen -3
Yhteensä -225

9.2. Kuntien valtionavut

Kuntien valtionavut ovat 13,0 mrd. euroa, mikä on n. 1 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Mikäli vuoden 2021 lisätalousarviot huomioidaan, ehdotetut valtionavut vuodelle 2022 ovat 1,1 mrd. euroa pienemmät kuin vuoden 2021 valtionavut. Alenema aiheutuu pääsääntöisesti siitä, ettei vuodelle 2022 ole budjetoitu vastaavia määräaikaisia koronatukia kuin vuodelle 2021. Esimerkiksi terveydenhoidon koronavirustilanteesta aiheutuviin kustannuksiin on varattu 1,6 mrd. euroa v. 2021.

Laskennalliset valtionosuudet ovat yhteensä 9,1 mrd. euroa eli n. 0,3 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vuoden 2021 lisätalousarviot eivät vaikuta v. 2022 ja v. 2021 erotukseen.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden valtionavut 2020—2022 (milj. euroa) ja muutos 2021 TA—2022 TAE (%)

Momentti   2020 TA1) 2021 TA 2022
TAE
Muutos %
2021—2022
           
Laskennalliset valtionosuudet 8 106 8 755 9 100 3,9 %
28.90.30 VM 7 074 7 698 7 985 3,7 %
useita momentteja OKM2) 1 032 1 057 1 115 5,5 %
  siitä kuntayhtymät 1 041 1 522 1 544 1,4 %
28.90.35 Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä 2 269 2 360 2 652 12,4 %
  Muut valtionavut        
25.50.20 Vaalimenot - - 11  
OM yhteensä 0 0 11
28.90.31 Kuntien yhdistymisavustukset - 10 20
28.90.32 Valtionavustus kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään 40 10 10  
VM yhteensä 40 20 30
useita momentteja OKM, harkinnanvaraiset avustukset 238 286 264
  siitä kuntayhtymien osuus 11 13 15
OKM yhteensä 238 286 264
30.20.20 Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta: korvaus kuntien järjestämästä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta 4 4 4
MMM yhteensä 4 4 4
31.20.55 Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen 42 42 45
LVM yhteensä 42 42 45
32.30.32 Valtionavustus kunnille Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen - - 3  
32.30.40 Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen 1 64 40  
32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut / kunnille maksettavan palkkatuen määrä 31 32 33
32.50.03 Maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistämisen edistämisen 8 6 6  
32.50.30 Valtion korvaukset kunnille kansainvälistä suojelua saavien palvelujen järjestämisestä 156 146 129
TEM yhteensä 196 247 211
33.03.31 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 10 24 20
33.03.63 Eräät erityishankkeet 2 3 -  
33.20.31 Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 27 28 30
33.20.50, 51 ja 52 Kunnille maksettava palkkatuki 74 74 74
33.50.51 Sotilasvammakorvaukset 27 25 22
33.50.56 Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot 38 30 23
33.50.58 Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut 70 132 95  
33.60.31 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot 2 3 3  
33.60.32 Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen 25 25 25
33.60.33 Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin menoihin 96 96 96
33.60.34 Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin 15 15 15
33.60.37 Korvaukset kunnille kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin 5 2 2
33.60.38 Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19 kustannuksiin - 1 615 -  
33.60.39 Palvelurakenteen kehittäminen 97 128 133  
33.60.61 Sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuuden parantaminen - - 124  
33.60.52 Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin 4 4 4  
33.60.63 Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 3 3 3
33.60.64 Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin 5 5 5
33.80.50 Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin 15 16 16
STM yhteensä 517 2 229 566
Öljysuojarahasto Korvaukset alueiden pelastustoimille öljyntorjuntavalmiuden hankinta- ja ylläpitokustannuksiin 14 9 10
Valtion asuntorahasto Avustukset valtion asuntorahastosta 43 39 33
35.10.22 Eräät ympäristömenot, Kaisu-ohjelma 1 4 -  
35.10.61 Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen 2 3 2
35.20.30 Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen 1 1 -
35.20.31 Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen - - 3  
35.20.32 Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi - 3 3  
35.20.34 Avustukset kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen - - 3  
35.20.55 Avustukset korjaustoimintaan - 2 2  
YM yhteensä 61 61 57
  Muut valtionavut yhteensä, milj. euroa 1 099 889 1 313 -54,6 %
       
  Valtionavut yhteensä, milj. euroa 11 474 14 004 13 065 -6,7 %

1) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto määrittelee kuntien tuloslaskelman kaavan ja erien sisällön. Lopullisesti ohje voidaan muuttaa vasta kun laki on voimassa. Tässä kuntatalousohjelmassa kunnille maksettavat veromenetysten kompensaatiot sisältyvät valtionaputaulukkoon valtiovarainministeriön hallinnonalan muihin valtionapuihin.

2) Kuntien laskennallinen osuus on arvioitu OKM:n hallinnonalan (ml. yksityiset) kokonaisuudesta.

Valtiovarainministeriön hallinnonala

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan v. 2022 hieman alle 8 mrd. euroa. Valtionosuudet kasvavat vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna n. 285 milj. eurolla. Vertailussa edellisvuoteen tulee kuitenkin huomioida, että v. 2021 peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin koronavirustilanteesta johtuen 300 milj. euron kertaluonteinen lisäys, joka poistuu v. 2022.

Valtionosuuden kasvua v. 2022 selittävät ennen kaikkea hallituksen kevään 2021 kehysriihessä päättämä 246 milj. euron erillinen valtionosuuden korotus sekä vuoden 2022 indeksikorotus, joka on n. 188 milj. euroa. Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutokset kasvattavat valtionosuutta n. 54 milj. euroa.

Vuoden 2022 valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen vaikutus on 564 milj. euroa. Hallitus päätti kuitenkin kevään 2021 kehysriihen yhteydessä, että kustannustenjaon tarkistuksen valtionosuusvaikutusta ei huomioida johtuen siitä, kuntataloutta on tuettu voimakkaasti v. 2020 ja tukea jatketaan v. 2021, minkä lisäksi koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset kompensoidaan kunnille.

Valtionosuuden tasoa nostavat jo aiemmin päätetyt kuntien uudet ja laajenevat tehtävät kuten vanhuspalvelulain muutos 43,7 milj. euroa, asiakasmaksulain uudistus 28,0 milj. euroa, lastensuojelun jälkihuollon laajennus 12 milj. euroa, seulontaohjelman laajennus 10 milj. euroa, lastensuojelun henkilöstömitoitus 4,8 milj. euroa sekä oppilas- ja opiskelijahuolto 8,4 milj. euroa. Yhteensä tehtävämuutokset lisäävät valtionosuuksia v. 2022 n. 107 milj. eurolla.

Kunnille ehdotetaan korvattavan 2 milj. euroa velvollisuudesta osallistua sote-uudistuksen valmisteluun ja sairausvakuutuslaista aiheutuvaan kuntoutustarpeen arvioinnin kehittämiseen ehdotetaan 1 milj. euroa

Peruspalvelujen valtionosuudesta ehdotetaan siirrettävän 10 milj. euroa kuntien yhdistymisavustuksiin.

Peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee 25,67 prosentista 23,57 prosenttiin v. 2022. Muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,28 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 100 prosenttia sekä 0,80 prosenttiyksikköä v. 2022 tehtävän erillisen valtionosuuskorotuksen johdosta. Valtionosuusprosentin alenemasta 1,87 prosenttiyksikköä liittyy kuntien ja valtion välisen vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistuksen neutralisointiin sekä 0,55 prosenttiyksikköä vuosien 2016, 2018 ja 2019 indeksikorotuksiin liittyvien vähennysten ja 0,76 prosenttiyksikköä kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen muuttamisesta määräaikaisista vähennyksistä pysyviksi vähennyksiksi.

Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä on 2 652 milj. euroa v. 2022. Luvussa on huomioitu maksujärjestelyn huojennuksen vaikutus, joka vähentää maksettavaa kompensaatiota 27 milj. euroa v. 2022.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan laskennalliset valtionosuudet kunnille ovat yhteensä 1 115 milj. euroa eli 58 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen liittyen valtionosuutta korotetaan 12,7 milj. euroa ja indeksikorotus lisää valtionosuutta 34,3 milj. euroa.

Varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen rakenne tulee voimaan elokuun alusta v. 2022. Tukeen esitetään 15 milj. euroa v. 2022 siten, että 6,25 milj. euroa valtionosuuksina ja 8,75 milj. euroa valtionavustuksina.

Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamisen kokeilu toteutetaan vuosien 2022—2023 aikana. Kokeiluun kohdennetaan 5 milj. euroa v. 2022, mistä kuntatalouteen arvioidaan kohdistuvan n. 3,7 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Vuosina 2020—2023 valmistaudutaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen ja sote-keskusten voimaantuloon palvelurakennetta kehittämällä. Tarkoitukseen on varattu 132,9 milj. euroa v. 2022. Määrärahoista valtaosa kohdentuu tulevaisuuden sote-keskuksen, vanhuspalveluiden kehittämisen, kansallisen mielenterveysstrategian, kuntoutuksen kehittämisen ja peruspalveluiden saatavuuden parantamisen kokonaisuuksien kehittämiseen ennen niiden siirtymistä pysyviksi tulevien hyvinvointialueiden menoiksi.

Muut kuntiin kohdistuvat toimenpiteet

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla ehdotetaan 0,5 milj. euroa kohdennettavaksi kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja 3 milj. euroa suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteeseen hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla ehdotetaan kohdennettavan Afganistanista evakuoitujen kotouttamiseen 2,4 milj. euroa v. 2022 ja pakolaiskiintiön noston seurauksena kotouttamiskorvauksiin 2,2 milj. euroa.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla ehdotetaan 2,7 milj. euroa asumisneuvonnan kehittämiseen ja laajentamiseen.

Elpymis- ja palautumistukivälineen toimet kuntatalouteen

EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä kohdistuu kuntatalouteen v. 2022 n. 134 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan vuodelle 2022 tukia 124 milj. euroa. Työkykyohjelman ja IPS-mallin laajentamiseen ehdotetaan 3 milj. euroa, mielenterveys- ja työkykypalveluihin 2 milj. euroa ja hoitotakuun toteutumiseen sekä koronavirustilanteen aiheuttaman palveluvelan purkuun sosiaali- ja terveydenhuollossa 80 milj. euroa. Lisäksi ehdotetaan rahoitusta hoitotakuun toteutumiseen 15 milj. euroa, hoitotakuuta edistäviin digitaalisiin innovaatioihin 14 milj. euroa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta varten 15 milj. euroa.

Osana elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteita jatkuvan oppimisen ja sen digitalisaatio-ohjelman rahoitusta kohdistetaan kuntatalouteen arviolta 4 milj. euroa v. 2022.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla kunnille tai kuntayhtymille myönnettävään ohjaamotoiminnan valtionavustukseen ehdotetaan 3,2 milj. euroa, joka rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen ehdotetaan kohdennettavan 2,5 milj. euroa rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä.

Elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitus kunnille vuosina 2021—2022 (milj. euroa)

Hallinnonala Toimi v. 2021 v. 2022
       
STM Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen 39,0 124,0
OKM Jatkuvan oppimisen uudistus 1,6 4,0
TEM Ohjaamoiden monialaisuuden tukeminen 3,2 3,2
YM Avustukset kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen 0 2,5
  Yhteensä 43,8 133,7

9.3. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen

Valtion toimenpiteiden vaikutus on v. 2022 kuntien menoja n. 60 milj. euroa lisäävä verrattuna kuluvalle vuodelle budjetoituihin päätöksiin. Kuntien tuloja valtion toimenpiteet vähentävät v. 2022 n. 0,6 mrd. eurolla, mikä johtuu suurelta osin yhteisöveron jako-osuuden korotuksen poistumisesta. Näin ollen valtion toimenpiteet heikentävät kuntataloutta v. 2022 arviolta n. 0,6 mrd. eurolla, missä on syytä huomioida, että vuoteen 2021 kohdistui poikkeuksellisia kertaluonteisia koronatukia, jotka nyt päättyvät. Em. luvuissa ei ole otettu huomioon valtion vuoden 2021 avustuksia koronavirustilanteen terveysturvallisuuden menoihin.

Lisäksi on syytä huomata, että hallituksen linjauksen mukaisesti vuoden 2022 kustannusten jaon tarkistuksen valtionosuusvaikutusta (564 milj. euroa) ei oteta huomioon.

Valtio on päätösperäisesti lisännyt kuntien menoja kaikkiaan n. 1,2 mrd. eurolla vuoden 2022 tasolla vaalikauden alusta laskien. Kuntien tuloja päätökset ovat lisänneet kaikkiaan n. 1,5 mrd. eurolla vuoden 2022 tasolla. Uusiin ja laajeneviin tehtäviin kunnat saavat 100 % valtionrahoituksen.

Em. luvut perustuvat Kuntatalousohjelmassa yksityiskohtaisemmin esitettävään taulukkoon valtion toimenpiteiden vaikutuksista. Arvio on suuntaa antava eikä kuntatalouden menovaikutuksissa ole otettu huomioon valtionavustuksiin tyypillisesti liittyviä kuntien omarahoitusosuuksia.