Talousarvioesitys 2022

9.2. Kuntien valtionavut

Kuntien valtionavut ovat 13,0 mrd. euroa, mikä on n. 1 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Mikäli vuoden 2021 lisätalousarviot huomioidaan, ehdotetut valtionavut vuodelle 2022 ovat 1,1 mrd. euroa pienemmät kuin vuoden 2021 valtionavut. Alenema aiheutuu pääsääntöisesti siitä, ettei vuodelle 2022 ole budjetoitu vastaavia määräaikaisia koronatukia kuin vuodelle 2021. Esimerkiksi terveydenhoidon koronavirustilanteesta aiheutuviin kustannuksiin on varattu 1,6 mrd. euroa v. 2021.

Laskennalliset valtionosuudet ovat yhteensä 9,1 mrd. euroa eli n. 0,3 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vuoden 2021 lisätalousarviot eivät vaikuta v. 2022 ja v. 2021 erotukseen.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden valtionavut 2020—2022 (milj. euroa) ja muutos 2021 TA—2022 TAE (%)

Momentti		2020 TA¹⁾	2021 TA	2022 TAE	Muutos % 2021—2022

	Laskennalliset valtionosuudet	8 106	8 755	9 100	3,9 %
28.90.30	VM	7 074	7 698	7 985	3,7 %
useita momentteja	OKM²⁾	1 032	1 057	1 115	5,5 %
	siitä kuntayhtymät	1 041	1 522	1 544	1,4 %
28.90.35	Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä	2 269	2 360	2 652	12,4 %
	Muut valtionavut
25.50.20	Vaalimenot	-	-	11
	OM yhteensä	0	0	11
28.90.31	Kuntien yhdistymisavustukset	-	10	20
28.90.32	Valtionavustus kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään	40	10	10
	VM yhteensä	40	20	30
useita momentteja	OKM, harkinnanvaraiset avustukset	238	286	264
	siitä kuntayhtymien osuus	11	13	15
	OKM yhteensä	238	286	264
30.20.20	Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta: korvaus kuntien järjestämästä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta	4	4	4
	MMM yhteensä	4	4	4
31.20.55	Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen	42	42	45
	LVM yhteensä	42	42	45
32.30.32	Valtionavustus kunnille Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen	-	-	3
32.30.40	Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen	1	64	40
32.30.51	Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut / kunnille maksettavan palkkatuen määrä	31	32	33
32.50.03	Maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistämisen edistämisen	8	6	6
32.50.30	Valtion korvaukset kunnille kansainvälistä suojelua saavien palvelujen järjestämisestä	156	146	129
	TEM yhteensä	196	247	211
33.03.31	Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen	10	24	20
33.03.63	Eräät erityishankkeet	2	3	-
33.20.31	Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä	27	28	30
33.20.50, 51 ja 52	Kunnille maksettava palkkatuki	74	74	74
33.50.51	Sotilasvammakorvaukset	27	25	22
33.50.56	Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot	38	30	23
33.50.58	Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut	70	132	95
33.60.31	Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot	2	3	3
33.60.32	Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen	25	25	25
33.60.33	Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin menoihin	96	96	96
33.60.34	Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin	15	15	15
33.60.37	Korvaukset kunnille kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin	5	2	2
33.60.38	Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19 kustannuksiin	-	1 615	-
33.60.39	Palvelurakenteen kehittäminen	97	128	133
33.60.61	Sosiaali- ja terveydenhuollon saatavuuden parantaminen	-	-	124
33.60.52	Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin	4	4	4
33.60.63	Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan	3	3	3
33.60.64	Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin	5	5	5
33.80.50	Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin	15	16	16
	STM yhteensä	517	2 229	566
Öljysuojarahasto	Korvaukset alueiden pelastustoimille öljyntorjuntavalmiuden hankinta- ja ylläpitokustannuksiin	14	9	10
Valtion asuntorahasto	Avustukset valtion asuntorahastosta	43	39	33
35.10.22	Eräät ympäristömenot, Kaisu-ohjelma	1	4	-
35.10.61	Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen	2	3	2
35.20.30	Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen	1	1	-
35.20.31	Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen	-	-	3
35.20.32	Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi	-	3	3
35.20.34	Avustukset kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen	-	-	3
35.20.55	Avustukset korjaustoimintaan	-	2	2
	YM yhteensä	61	61	57
	Muut valtionavut yhteensä, milj. euroa	1 099	2 889	1 313	-54,6 %

	Valtionavut yhteensä, milj. euroa	11 474	14 004	13 065	-6,7 %

¹⁾ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto määrittelee kuntien tuloslaskelman kaavan ja erien sisällön. Lopullisesti ohje voidaan muuttaa vasta kun laki on voimassa. Tässä kuntatalousohjelmassa kunnille maksettavat veromenetysten kompensaatiot sisältyvät valtionaputaulukkoon valtiovarainministeriön hallinnonalan muihin valtionapuihin.

²⁾ Kuntien laskennallinen osuus on arvioitu OKM:n hallinnonalan (ml. yksityiset) kokonaisuudesta.

Valtiovarainministeriön hallinnonala

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan v. 2022 hieman alle 8 mrd. euroa. Valtionosuudet kasvavat vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna n. 285 milj. eurolla. Vertailussa edellisvuoteen tulee kuitenkin huomioida, että v. 2021 peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin koronavirustilanteesta johtuen 300 milj. euron kertaluonteinen lisäys, joka poistuu v. 2022.

Valtionosuuden kasvua v. 2022 selittävät ennen kaikkea hallituksen kevään 2021 kehysriihessä päättämä 246 milj. euron erillinen valtionosuuden korotus sekä vuoden 2022 indeksikorotus, joka on n. 188 milj. euroa. Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutokset kasvattavat valtionosuutta n. 54 milj. euroa.

Vuoden 2022 valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen vaikutus on 564 milj. euroa. Hallitus päätti kuitenkin kevään 2021 kehysriihen yhteydessä, että kustannustenjaon tarkistuksen valtionosuusvaikutusta ei huomioida johtuen siitä, kuntataloutta on tuettu voimakkaasti v. 2020 ja tukea jatketaan v. 2021, minkä lisäksi koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset kompensoidaan kunnille.

Valtionosuuden tasoa nostavat jo aiemmin päätetyt kuntien uudet ja laajenevat tehtävät kuten vanhuspalvelulain muutos 43,7 milj. euroa, asiakasmaksulain uudistus 28,0 milj. euroa, lastensuojelun jälkihuollon laajennus 12 milj. euroa, seulontaohjelman laajennus 10 milj. euroa, lastensuojelun henkilöstömitoitus 4,8 milj. euroa sekä oppilas- ja opiskelijahuolto 8,4 milj. euroa. Yhteensä tehtävämuutokset lisäävät valtionosuuksia v. 2022 n. 107 milj. eurolla.

Kunnille ehdotetaan korvattavan 2 milj. euroa velvollisuudesta osallistua sote-uudistuksen valmisteluun ja sairausvakuutuslaista aiheutuvaan kuntoutustarpeen arvioinnin kehittämiseen ehdotetaan 1 milj. euroa

Peruspalvelujen valtionosuudesta ehdotetaan siirrettävän 10 milj. euroa kuntien yhdistymisavustuksiin.

Peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee 25,67 prosentista 23,57 prosenttiin v. 2022. Muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,28 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 100 prosenttia sekä 0,80 prosenttiyksikköä v. 2022 tehtävän erillisen valtionosuuskorotuksen johdosta. Valtionosuusprosentin alenemasta 1,87 prosenttiyksikköä liittyy kuntien ja valtion välisen vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistuksen neutralisointiin sekä 0,55 prosenttiyksikköä vuosien 2016, 2018 ja 2019 indeksikorotuksiin liittyvien vähennysten ja 0,76 prosenttiyksikköä kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen muuttamisesta määräaikaisista vähennyksistä pysyviksi vähennyksiksi.

Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä on 2 652 milj. euroa v. 2022. Luvussa on huomioitu maksujärjestelyn huojennuksen vaikutus, joka vähentää maksettavaa kompensaatiota 27 milj. euroa v. 2022.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan laskennalliset valtionosuudet kunnille ovat yhteensä 1 115 milj. euroa eli 58 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen liittyen valtionosuutta korotetaan 12,7 milj. euroa ja indeksikorotus lisää valtionosuutta 34,3 milj. euroa.

Varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen rakenne tulee voimaan elokuun alusta v. 2022. Tukeen esitetään 15 milj. euroa v. 2022 siten, että 6,25 milj. euroa valtionosuuksina ja 8,75 milj. euroa valtionavustuksina.

Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamisen kokeilu toteutetaan vuosien 2022—2023 aikana. Kokeiluun kohdennetaan 5 milj. euroa v. 2022, mistä kuntatalouteen arvioidaan kohdistuvan n. 3,7 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Vuosina 2020—2023 valmistaudutaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen ja sote-keskusten voimaantuloon palvelurakennetta kehittämällä. Tarkoitukseen on varattu 132,9 milj. euroa v. 2022. Määrärahoista valtaosa kohdentuu tulevaisuuden sote-keskuksen, vanhuspalveluiden kehittämisen, kansallisen mielenterveysstrategian, kuntoutuksen kehittämisen ja peruspalveluiden saatavuuden parantamisen kokonaisuuksien kehittämiseen ennen niiden siirtymistä pysyviksi tulevien hyvinvointialueiden menoiksi.

Muut kuntiin kohdistuvat toimenpiteet

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla ehdotetaan 0,5 milj. euroa kohdennettavaksi kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja 3 milj. euroa suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteeseen hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla ehdotetaan kohdennettavan Afganistanista evakuoitujen kotouttamiseen 2,4 milj. euroa v. 2022 ja pakolaiskiintiön noston seurauksena kotouttamiskorvauksiin 2,2 milj. euroa.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla ehdotetaan 2,7 milj. euroa asumisneuvonnan kehittämiseen ja laajentamiseen.

Elpymis- ja palautumistukivälineen toimet kuntatalouteen

EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä kohdistuu kuntatalouteen v. 2022 n. 134 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan vuodelle 2022 tukia 124 milj. euroa. Työkykyohjelman ja IPS-mallin laajentamiseen ehdotetaan 3 milj. euroa, mielenterveys- ja työkykypalveluihin 2 milj. euroa ja hoitotakuun toteutumiseen sekä koronavirustilanteen aiheuttaman palveluvelan purkuun sosiaali- ja terveydenhuollossa 80 milj. euroa. Lisäksi ehdotetaan rahoitusta hoitotakuun toteutumiseen 15 milj. euroa, hoitotakuuta edistäviin digitaalisiin innovaatioihin 14 milj. euroa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta varten 15 milj. euroa.

Osana elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteita jatkuvan oppimisen ja sen digitalisaatio-ohjelman rahoitusta kohdistetaan kuntatalouteen arviolta 4 milj. euroa v. 2022.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla kunnille tai kuntayhtymille myönnettävään ohjaamotoiminnan valtionavustukseen ehdotetaan 3,2 milj. euroa, joka rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen ehdotetaan kohdennettavan 2,5 milj. euroa rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä.

Elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitus kunnille vuosina 2021—2022 (milj. euroa)

Hallinnonala	Toimi	v. 2021	v. 2022

STM	Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen	39,0	124,0
OKM	Jatkuvan oppimisen uudistus	1,6	4,0
TEM	Ohjaamoiden monialaisuuden tukeminen	3,2	3,2
YM	Avustukset kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen	0	2,5
	Yhteensä	43,8	133,7