Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     9. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2022

5. Talousarvioesityksen määrärahatPDF-versio

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 64,8 mrd. euroa, mikä on 0,5 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Hintatason muutos huomioiden hallinnonalojen (pääluokat 21—35) määrärahat laskevat n. 2 % vuoden 2021 varsinaisesta talousarviosta.

Määrärahatason lasku v. 2022 selittyy kehyksen ulkopuolisilla menoilla, jotka alenevat n. 2 mrd. eurolla, kun vastaavasti kehykseen kuuluvat menot kasvavat yhteensä n. 1,6 mrd. eurolla vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kehyksen ulkopuolisista menoista erityisesti koronavirustilanteen terveysturvallisuuteen (-1,7 mrd. euroa) sekä finanssisijoituksiin (-0,6 mrd. euroa) liittyvät menot laskevat.

Menot kasvavat erityisesti valtiovarainministeriön hallinnonalalla, jolla kehykseen kuuluvat menot lisääntyvät n. 1,6 mrd. eurolla. Kasvua selittää erityisesti se, että hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta osa kohdentuu maksettavaksi jo joulukuussa 2022, mikä vastaavasti alentaa vuoden 2023 menotasoa. Tämän lisäksi valtiovarainministeriön hallinnonalan kehykseen kuuluvia menoja kasvattavat kunnille maksettavien peruspalveluiden järjestämisen valtionosuuksien kasvu (0,3 mrd. euroa), sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen muutoskustannukset (0,2 mrd. euroa) sekä Euroopan unionille suoritettavien maksujen kasvu (0,2 mrd. euroa).

Valtionvelan korkomenot (pääluokka 36) ovat valtionvelan merkittävästä kasvusta huolimatta n. 0,2 mrd. euroa alemmat kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Määrärahat pääluokittain vuosina 2020—20221)

    v. 2020
tilinpäätös
v. 2021
varsinainen
talousarvio
v. 2022
esitys
 
Muutos 2021—2022
Tunnus Pääluokka milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
21. Eduskunta 121 129 133 5 4
22. Tasavallan presidentti 11 19 27 8 43
23. Valtioneuvoston kanslia 917 576 223 -353 -61
24. Ulkoministeriön hallinnonala 1 333 1 353 1 318 -36 -3
25. Oikeusministeriön hallinnonala 979 1 022 1 022 0 0
26. Sisäministeriön hallinnonala 1 690 1 577 1 567 -10 -1
27. Puolustusministeriön hallinnonala 3 167 4 881 5 101 221 5
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 20 513 19 497 21 391 1 894 10
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 7 393 7 172 7 408 236 3
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 801 2 749 2 715 -34 -1
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 3 941 3 560 3 534 -27 -1
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 5 844 3 882 3 635 -247 -6
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 17 054 17 739 15 853 -1 886 -11
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 407 325 325 -0 -0
36. Valtionvelan korot 903 765 528 -236 -31
  Yhteensä 67 074 65 245 64 780 -466 -1

1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Hallitus on sitoutunut valtiontalouden kehysmenettelyyn, joka rajoittaa valtion talousarvioissa budjetoitavien menojen määrää. Valtiontalouden kehysjärjestelmä perustuu vaalikauden ajaksi asetettavaan sitovaan, reaaliseen vaalikauden kokonaiskehykseen, johon tehdään vuosittain vain tarvittavat hinta- ja kustannustasotarkistukset sekä rakennekorjaukset. Kehysjärjestelmä perustuu ex ante -tarkasteluun, eli se rajoittaa valtion talousarvioissa budjetoitavien menojen määrää.

Hallitusohjelmaan sisältyvän menosäännön tarkoituksena on rajoittaa veronmaksajan maksettavaksi koituvien menojen kokonaismäärää. Tarkoituksena on varmistaa valtiontalouden vastuullinen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä menopolitiikka. Kehysmenettely asettaa enimmäismäärän n. 80 prosentille valtion talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden menokehyksen ulkopuolelle jäävät mm. suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, valtionvelan korkomenot sekä finanssisijoitukset.

Vaalikauden kehyksestä vuosille 2020—2023 päätettiin hallituksen ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa 7.10.2019. Osana kevään 2021 puoliväliriihen ratkaisuja hallitus päätti korottaa vuoden 2022 kehystä 900 milj. eurolla.

Hallitusohjelman mukaiseen kehyssääntöön sisältyvä poikkeusolojen mekanismi on edelleen käytössä v. 2022 mahdollistaen 500 milj. euroa per vuosi kertaluonteisiin menoihin. Koronaan liittyvät välittömät kustannukset kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina vuosina 2021—2023.

Kevään 2020 kehyspäätöksessä luokiteltiin poikkeuksellisesti kehyksen ulkopuolelle kaksi yritysrahoituksen menokokonaisuutta: Arvio tappiokorvausmenoista liittyen Finnveran Oyj:n kotimaan rahoitusvaltuuksien nostoon, sekä pk-yritysten tukien myöntämisvaltuuksien korotusten (vain vuoden 2020 ensimmäinen ja toinen lisätalousarvio) määrärahavaikutukset jatkovuosille. Kokonaisuuteen kohdistuvat määrärahat ovat 0,2 mrd. euroa v. 2022.

Kevään 2021 julkisen talouden suunnitelmassa vuosien 2022—2023 menokehys muutettiin vuoden 2022 hinta- ja kustannustasoon lakisääteisesti ja sopimusperusteisesti indeksikorotettavien menojen osalta. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä johdosta vuoden 2022 kehysmenojen hintakorjausta korotetaan nettomääräisesti yhteensä 71 milj. eurolla.

Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa

  2022 2023
     
Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2021:    
   Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut) 32,3 31,8
   Muut kehykseen kuuluvat menot 38,5 36,8
Yhteensä 70,8 68,6

Kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia, jotka nostavat vuoden 2022 kehystasoa 864 milj. euroa. Kevään 2021 julkisen talouden suunnitelman jälkeen tehdyt rakennemuutokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa.

Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2021 2022 2023
         
27.10.18 Ajoitusmuutos puolustusmateriaalihankintojen vuosiosuuksissa -81,5 36,3  
28.89.31 Ajoitusmuutos hyvinvointialueiden rahoituksessa   880,5 -880,5
32.20.46 Ajoitusmuutos laivanrakennuksen innovaatiotuen maksatuksissa   -2,8  
  Kehyksen ajoitusmuutos hoitoon pääsyn nopeuttamisen rahoituksen osalta   -50,0 50,0
  Yhteensä -81,5 864,0 -830,5

Jakamaton varaus

Kaikki edellä mainitut tarkistukset mukaan lukien vuoden 2022 kehystaso on 53 178 milj. euroa. Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 52 760 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2022 jakamaton varaus on 117 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2022 on kehyksessä varattu 300 milj. euroa lisätalousarvioita varten.

Vaalikauden kehys vuodelle 2022, milj. euroa

  2022
   
Kehyspäätös 12.5.2021 52 243
Hinta- ja kustannustasotarkistukset 71
Rakenteelliset tarkistukset 864
Tarkistettu kehystaso 53 178

Kehyksen ulkopuoliset menot

Valtiontalouden kehyksen ulkopuolella ovat ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä perustoimeentulotuki. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan n. 12 mrd. euroa, mikä on n. 2 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Ero selittyy ennen kaikkea koronavirustilanteen terveysturvallisuuden menoilla, joiden taso laskee n. 1,7 mrd. eurolla, sekä finanssisijoituksilla, joiden taso laskee 634 milj. eurolla v. 2021 tehtyjen kertaluonteisten valtionyhtiöiden pääomitusten sekä osakehankintojen vähentymisen myötä. Lisäksi pk-yrityksille koronavirustilanteesta johtuen maksettavien tukien määrä momenteilla 32.40.40 sekä 32.40.42 laskee selvästi edellisvuoteen verrattuna, minkä vuoksi poikkeusolojen vaikutuksiin varataan n. 239 milj. euroa edellisvuotta vähemmän määrärahaa. Edellä mainitut yritystuet on poikkeuksellisesti luokiteltu kehyksen ulkopuolelle. Myös valtion korkomenojen arvioidaan laskevan n. 237 milj. eurolla valtionvelan merkittävästä kasvusta huolimatta.

Vastaavasti valtion kunnille maksamien veroperustemuutosten kompensaatioiden määrä kasvaa esityksessä n. 292 milj. eurolla. Myös EU-elpymisvälineen tuloja vastaavat menot kasvattavat kehyksen ulkopuolisia menoja kokonaisuudessaan n. 636 milj. eurolla verrattuna vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon.

Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

  2022 esitys
   
Suhdanneluonteiset menot 4 933
Veroperustemuutosten kompensaatiot kunnille 685
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot 1 923
Rahapelitoiminnan voittovarojen tuottoa vastaavat menot 679
Korkomenot 528
Finanssisijoitukset 484
Tekniset läpivirtauserät 339
Arvonlisäveromäärärahat 1 709
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon 557
Poikkeusolojen vaikutukset 176
Koronavirustilanteen terveysturvallisuus 6,2
Yhteensä 12 019

5.2. Määrärahat hallinnonaloittain

Talousarvioesitykseen sisältyvät elpymis- ja palautumissuunnitelman esitykset

Suomi toimitti 27.5.2021 komissiolle kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP) on kansallinen suunnitelma EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoituksen hyödyntämiseksi. Komissio arvioi Suomen suunnitelmaa ja täytäntöönpanopäätös hyväksyttäneen EU-neuvostossa loka/marraskuussa 2021.

Kestävän kasvun ministerityöryhmän linjauksen mukaan v. 2021—2022 voidaan budjetoida se osuus Suomen enimmäissaannosta, joka perustuu jo toteutuneisiin tilastotietoihin (1,66 mrd. euroa). Lisäksi ministerityöryhmä on linjannut, että mikäli Suomen enimmäissaanto alenee elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesta arviosta, alennetaan pääsääntöisesti kaikkia ohjelman pilareita samassa suhteessa varmistaen, että vihreän siirtymän ja digitalisaation osuudet saavutetaan.

Vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa huomioitiin 238 milj. euron edestä elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisia investointeja (määrärahat ja valtuudet yhteensä). Talousarvioesityksessä ehdotetaan edelleen yhteensä 1,2 mrd. euron kohdennuksia (määrärahat ja valtuudet yhteensä) elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanemiseksi. Vuodelle 2022 kohdistuvia määrärahalisäyksiä olisi n. 636 milj. euroa. Alla on esitetty pilareittain ehdotettujen lisäysten jakaantuminen sekä euromääräisesti suurimmat kokonaisuudet pilareittain. Luvussa 5.2 kerrotaan tarkemmin talousarvioesitykseen sisältyvistä elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteistä hallinnonaloittain.

Maksatukset EU:sta Suomen valtiolle tulevat perustumaan kansallisen suunnitelman etenemiseen ja siinä esitettyjen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen ja ne tuloutuvat v. 2021—2023 talousarvioon. Vuoden 2022 arvio maksatuksista (355 milj. euroa) on huomioitu tuloarvioissa.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaisuuden jakautuminen vuoden 2022 talousarvioesityksen osalta pilareittain (milj. euroa)

Pilari TAE 2022 esitys
(määräraha ja valtuus yhteensä)
, josta vuoden 2022
määrärahavaikutus
     
1 Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa 645 234
2 Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville 61 44
3 Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi 350 234
4 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen 125 125
Yhteensä 1 181 636

Pilari 1 Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa

Suurimmat talousarvioesityksen panostukset kohdistuvat energiainfrastruktuuri-investointeihin, investointeihin uuteen energiateknologiaan sekä investointeihin vähähiiliseen vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen.

Pilari 2 Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville

Vuoden 2022 suurimmat kohdennukset liittyvät viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittämiseen, mikroelektroniikan arvoketjuun sekä 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöihin.

Pilari 3 Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi

Suurimmat investoinnit kohdistuvat Pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin sekä eri TKI-rahoituskokonaisuuksiin.

Pilari 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen

Hoitotakuun toteutuminen sekä palveluvelan purun että ennaltaehkäisyn osalta, ja hoitotakuuta edistävät digitaaliset innovaatiot ovat suurimmat investoinnit v. 2022.

Fossiilittoman liikenteen tiekartta

Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanoon ehdotetaan kaikkiaan n. 75 milj. euroa vuodelle 2022.

Osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ehdotetaan 2,5 milj. euron määrärahaa hankinta- ja konversiotukiin, jolla edistetään siirtymää vaihtoehtoisiin, vähähiilisiä polttoaineita käyttäviin ajoneuvoihin ja tuodaan energiatehokkuushyötyjä liikenteeseen tukemalla vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaa ja yleistymistä sekä niiden osuuden kasvua autokannassa. Kansallisena rahoituksena ehdotetaan 1,5 milj. euroa sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen hankintatukeen ja 2 milj. euroa sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatukeen. Liikenne- ja viestintävirasto myöntää tuet hakemuksesta ja viraston toimintamenoihin ehdotetaan tukien johdosta 1 milj. euron määrärahaa.

Osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ehdotetaan 13,2 milj. euron määrärahaa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle avustuksiin infrastruktuuri-investointeihin, jotka edistävät vähäpäästöisen liikenteen kehittymistä kohdentuen julkiseen latausinfrastruktuuriin ja kaasutankkausverkkoon. Lisäksi ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 8,5 milj. euron määrärahaa avustuksiin asuinrakennusten ja 1,5 milj. euron määrärahaa työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ehdotetaan 4 milj. euron määrärahaa. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen ehdotetaan yhteensä 20,9 milj. euron määrärahaa, jossa on lisäystä 3 milj. euroa. Lisäksi joukkoliikenteen ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin osoitetaan hallitusohjelman mukaisesti 20 milj. euroa.

Nopeavaikutteiset toimet osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi

Hallitus linjasi budjettiriihessä nopeavaikutteisista toimista, jotka tukevat osaavan työvoiman saatavuutta ja parantavat työvoiman kohtaantoa. Toimiin liittyy eräitä vuoden 2022 talousarvioesitykseen vaikuttavia määrärahalisäyksiä. Lisäksi selvitetään mm. eräitä kokonaisuuksia, kuten opintotuen tulorajan määräaikaista korottamista vuodelle 2022.

Maahanmuuton oleskelulupaprosessien henkilöstöresursseja vahvistetaan ulkoasiainhallinnossa määräaikaisesti 1,6 milj. eurolla. Maahanmuuttovirastolle lisätään 1 milj. euroa pikakaistan toimeenpanoon sekä työntekijän oleskeluluvankäsittelyn nopeuttamiseen. Pikakaista tarkoittaa palvelulupausta, jonka mukaan erityisasiantuntijan ja kasvuyrittäjän sekä heidän perheenjäsenensä sähköiselle oleskelulupahakemukselle luvataan päätös 14 vuorokauden sisällä hakemuksen lähettämisestä. Työperäistä maahanmuuttoa edistävä pikakaista otetaan käyttöön v. 2022.

Sotilasavustuksen suojaosaan ehdotetaan 0,2 milj. euron määrärahalisäystä. Sotilasavustuslakiin lisättäisiin suojaosa, jonka mukaisesti vain osa palveluksessa olevan palkka- ja yrittäjätuloista otettaisiin huomioon sotilasavustusta määrättäessä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä koskeva uudistus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämistä koskevan uudistuksen lait hyväksyttiin eduskunnassa kesällä 2021 ja ne tulevat voimaan vaiheittain. Voimaanpanolaki, jolla hyvinvointialueet perustetaan, tuli voimaan 1.7.2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämistehtävät siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023.

Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisesti tammikuun 2023 maksuerästä puolet maksetaan hyvinvointialueille jo vuoden 2022 joulukuussa. Osuus on arviolta n. 0,9 mrd. euroa ja se ehdotetaan huomioitavaksi vuoden 2022 talousarviossa. Vuoden 2023 menot alenevat vastaavalla summalla.

Uudistukseen liittyy merkittäviä muutoskustannuksia, joista osa tulee huomioitavaksi vuoden 2022 talousarvioesityksessä.

Suurimmat muutoskustannukset ovat valtiovarainministeriön pääluokan momentin 28.70.05 ICT-muutoskustannusten ehdotettu rahoitus 175,3 milj. euroa sekä momentin 28.80.30 hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sote-uudistuksen valmisteluun liittyvä rahoitus 47,1 milj. euroa. Lisäksi oikeusministeriön pääluokassa ehdotetaan aluevaaleihin kohdistuvaa rahoitusta n. 7,8 milj. euroa. Edellisten lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy useita pienempiä sote-uudistukseen liittyviä kuntien ja eri virastojen ja laitosten muutoskustannus ym. tarpeisiin kohdistuvia ehdotuksia, yhteensä n. 11 milj. euroa.

Rahapelitoiminnan tuotot

Rahapelitoiminnan tuoton alenemista edunsaajille ehdotetaan kompensoitavaksi lisäämällä talousarviorahoitusta, jatkamalla arpajaisveron alennusta sekä lisätuloutuksella sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan jakamattomien voittovarojen rahastosta. Kompensaatio (yhteensä 330 milj. euroa) kattaisi reilut 80 prosenttia Veikkauksen tuoton alenemasta ja tarkoittaisi edunsaajien rahoitukseen n. 8 prosentin laskua.

Kertaluonteiset tulevaisuusinvestoinnit

Hallitus on kohdentanut vuosille 2020—2022 yhteensä n. 2,0 mrd. euroa kertaluonteisiin ns. tulevaisuusinvestointeihin. Vuodelle 2022 ehdotetaan tulevaisuusinvestointeja yhteensä 466 milj. euroa. Lisäksi valtion asuntorahastosta (VAR) kohdennetaan yhteensä yli 200 milj. euron panostukset v. 2020—2022.

Vuoden 2022 kertaluonteiset tulevaisuusinvestoinnit hallinnonaloittain, milj. euroa

Hallinnonala 2022
   
UM 12,0
OM 3,3
OKM 242,0
MMM 24,3
LVM 26,0
TEM 66,2
STM 55,5
YM 36,7
Yhteensä 465,9

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)

Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 223,3 milj. euroa, joka on 353 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu lähinnä v. 2021 Finavia Oyj:n pääomitukseen myönnetyn 350 milj. euron määrärahan poistumisesta talousarviosta.

Valtioneuvoston kanslian toimintamenoihin ehdotetaan 133,1 milj. euroa, jossa on vähennystä 2,0 milj. euroa vuoteen 2021 nähden. Vähennys johtuu v. 2021 rahoitettujen hankkeiden päättymisestä sekä momenttiin kohdistetuista aiemmista säästöpäätöksistä. Toimintamenoissa on lisäystä ulkoasiainhallinnon kokoustekniikan uudistus- ja ylläpitomenoista, Teams-palvelun ylläpidosta, valtioneuvoston tiloissa tehtävistä perusparannuksista sekä valtioneuvoston käännös- ja kielipalveluiden lisäresursoinnista johtuen. Lisäksi valtioneuvoston yhteiseen palvelunhallintajärjestelmän (Virkku) jatkokehittämiseen ehdotetaan 0,55 milj. euron lisäystä.

Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin edistämiseen esitetään 0,46 milj. euroa. Määrärahalla tuetaan asetettavan Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Komission työn tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista sekä tehdä tämä tieto näkyväksi.

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle ehdotetaan 1,74 milj. euroa, jossa on lisäystä 0,12 milj. euroa.

Ulkoministeriön hallinnonala (pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 1,3 mrd. euroa. Vähennystä vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon on 36 milj. euroa. Hallituksen tulevaisuusinvestointeja kohdennetaan ulkoministeriön hallinnonalalle yhteensä 12 milj. euroa ja EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen tuloja 6 milj. euroa v. 2022. Pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 22 %, kriisinhallinnan 6 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 64 % ja muiden menojen 8 %

Ulkoasiainhallinto

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 263 milj. euroa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa on keskeistä ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, aktiiviseen vaikuttamiseen Euroopan unionissa ja tehokkaaseen monenkeskiseen kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen ja vahvistamiseen perustuvaan yhteistyöhön.

Vuonna 2022 edustustoverkon toimintaa on tarkoitus vahvistaa avaamalla kaksi uutta edustustoa. Oleskelulupahakemusten käsittelyprosessia nopeutetaan kasvattamalla määräaikaisesti ulkoasiainhallinnon resursseja. Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta ehdotetaan rahoitettavan pitkäaikaisen viisumien tietojärjestelmäratkaisuja ja Virtual Finland -palvelualustaa.

Kriisinhallinta

Ulkoministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen menoista on 53,1 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2021 varsinaisen talousarvion määrärahoja. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 18,5 milj. euroa, joka on 0,9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstöä arvioidaan v. 2022 olevan enimmillään 400 henkilötyövuotta ja siviilikriisinhallintaa arvioidaan palkattavan v. 2022 n. 135 asiantuntijaa.

Rauhanvälitykseen ehdotetaan 4,4 milj. euroa, joka on 1,4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Rauhanvälitys on osa kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Suomen tavoitteena on edistää rauhanvälitystä aktiivisesti ja johdonmukaisesti.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 1,3 mrd. euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen arvioidaan olevan v. 2022 n. 0,49 % suhteessa bruttokansantuloon. Varsinaiseen kehitysyhteistyön ehdotetaan myönnettäväksi 706 milj. euroa ja 596 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2022 jälkeisille vuosille. Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 10 milj. euroa ja kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin n. 130 milj. euroa.

Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan n. 96 milj. euroa. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 4,8 milj. euroa. Alueellinen yhteistyö on tärkeä keino edistää vakautta, turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia yhteistyömahdollisuuksia Itämeren, Barentsin ja arktisella alueella

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1,0 mrd. euroa eli taso säilyy samana kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista virastojen toiminta- ja kulutusmenojen osuus on 81 %.

Vuonna 2022 toimitetaan ensimmäiset aluevaalit ja niiden kokonaiskulut ovat 11,9 milj. euroa. Vaalien toimittamiseen ehdotetaan 7,8 milj. euron lisäystä.

Ylivelkaantumista ja siihen liittyviä ongelmia vähennetään tehokkaasti jatkamalla hallitusohjelman mukaisia toimia. Talousosaamisen edistämisen toiminnon perustamiseksi ehdotetaan 1 milj. euroa. Toiminto perustettaisiin talous- ja velkaneuvonnan yhteyteen.

Oikeusvaltion toimintaa ja tulevaa kehitystä taattaessa oikeudenhoidon riittävät resurssit pyritään turvaamaan ja oikeudenkäyntejä sujuvoittamaan. Näytön keskittämiseen käräjäoikeuksiin ja todistelun taltioimiseen hovioikeuskäsittelyä varten vaadittavan videotallennusjärjestelmän suunnittelu- ja rakentamismenoihin ehdotetaan 2,74 milj. euroa. Osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa varataan ympäristölupien käsittelyn väliaikaisiin lisävoimavaroihin 500 000 euroa.

Rikosseuraamuslaitoksen toimintamäärärahoihin ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä, jonka avulla vähennetään vanginvartijoiden yksintyöskentelyä sekä panostetaan siihen, että naisvankien erityistarpeet voidaan huomioida nykyistä paremmin.

Sisäministeriön hallinnonala (pääluokka 26)

Sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä n. 1,57 mrd. euroa, mikä on n. 10 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista poliisitoimen (ml. Suojelupoliisi) osuus on 55 %, rajavartiolaitoksen 18 %, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 6 %, maahanmuuton 10 % sekä hallinnon 12 %.

Poliisitoimi

Poliisitoimeen ehdotetaan yhteensä 856 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti aiemmin tehtynä päätöksenä määrärahoja lisätään vuodesta 2021 2,5 milj. euroa poliisien htv:n tavoitetason (7 500) saavuttamiseen. Lisäksi tavoitellun htv-määrän ylläpitoon sekä ihmiskauppayksikön työn jatkamiseen ehdotetaan 10,6 milj. euroa. Poliisin lisäresurssitarpeina kriittisiin toimialoihin kohdistuvien rikosten torjumiseksi ehdotetaan 1,2 milj. euroa (15 htv).

Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. Poliisin tuloksellisella sekä perus- ja ihmisoikeusmyönteisellä toiminnalla vaikutetaan osaltaan siihen, että Suomi on maailman turvallisin maa. Poliisi tuottaa turvallisuuden tunnetta suorittamalla lakisääteiset tehtävänsä laadukkaasti, tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, olemalla ihmisten arjessa näkyvä ja tavoitettavissa sekä säilyttämällä kansalaisten luottamus korkealla.

Toimintavalmius ja varautumisen taso on hyvä. Tavoitteena on, että uhkaavat ilmiöt tunnistetaan ja ne kyetään paljastamaan ja estämään. Mahdollisimman moni rikos ehkäistään juurisyyt tunnistamalla. Laittoman maahantulon tilanne säilytetään Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Poliisitoimessa painotetaan poliisin toimintavalmiutta myös heikon palvelutason alueilla, ennalta estävyyttä sekä tehokasta rikostorjuntaa, erityisesti yksilön ja yhteiskunnan kannalta haitallisimpien rikosten osalta. Yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi pyritään torjumaan sellaiset hankkeet ja rikokset, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Poliisin toimintaympäristöanalyysin pohjalta tunnistettuja, turvallisuutta heikentäviä ilmiöitä torjutaan priorisoidusti kohdentamalla poliisin operatiivisia resursseja ennalta estävästi.

Poliisin määrärahoihin ehdotetaan 1,3 milj. euroa elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseen liittyvään investointikokonaisuuteen.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan yhteensä 280 milj. euroa. Talousarvioesityksessä ehdotetaan 1,37 milj. euroa Immolan, Ivalon ja Onttolan toimitilojen vuokrakustannusten nousuun sekä EU:n yhteentoimivuus (Interoperability) -asetusten kansalliseen toimeenpanoon 0,4 milj. euroa.

Rajavartiolaitos toimii sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden alueilla. Rajavartiolaitos on osa Suomen puolustusjärjestelmää ja eurooppalaista raja- ja merivartiostoa. Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Venäjällä, laiton maahantulo ja terrorismi Euroopan unionin alueella, Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän ja meripolitiikan kehittyminen sekä yleinen taloudellinen tilanne. Rajavartiolaitos toimeenpanee Euroopan unionin rajaturvallisuudelle asettamat uudet velvoitteet sekä osallistuu Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) koordinoimiin yhteisiin operaatioihin EU:n ulkorajoilla ja muuhun kansainväliseen toimintaan osoittamalla niihin henkilöstöä ja kalustoa.

Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 87,5 milj. euroa. Talousarvioesitykseen sisältyy 3,0 milj. euron lisäys DigiFinland Oy:n pääoman palautuksena sekä 4,2 milj. euroa hätäkeskustietojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon.

Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät alueen pelastustoimet. Valtion talousarviosta rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen valtakunnallinen johtaminen, ohjaus ja valtakunnallisista järjestelyistä huolehtiminen sekä Pelastusopiston toiminta.

Sisäministeriö jatkaa pelastustoimen uudistamista yhteistyössä pelastuslaitosten ja muiden pelastustoimen järjestelmän toimijoiden kanssa. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta käsitellään kokonaisuutena luvussa 5.2.

Maahanmuutto

Maahanmuuttohallintoon ehdotetaan 160,4 milj. euroa. Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan 5,5 milj. euron lisäystä henkilöstöresurssien turvaamiseen ja työperäisen maahanmuuton edistämiseen. Erityisasiantuntijan ja kasvuyrittäjän sekä työntekijän oleskeluluvan käsittelyn nopeuttamiseksi (pikakaista) ehdotetaan 1 milj. euroa v. 2022. Muukalaispassien ja matkustusasiakirjojen siirtämiseksi UMA-järjestelmään ehdotetaan 0,2 milj. euroa esiselvityksen tekemiseen. Laadukkaat lupaprosessit tukevat maahanmuuttopolitiikan tavoitteita, ulkomaisen työvoiman saatavuutta ja ehkäisevät turvallisuusriskejä.

Lisäksi Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan 7,8 milj. euroa elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta osaajien maahanmuuton tukemista koskevan digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseen.

Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 5,1 mrd. euroa, joka on 221 milj. euroa (5 %) enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksestä 144 milj. euroa aiheutuu kehyksen ulkopuolisista, pääosin monitoimihävittäjien hankintaan (HX) liittyvistä arvonlisäveromenoista. Muilta osin pääluokan menoja lisäävät lähinnä palkkausten tarkistukset ja muut hinta- ja kustannustasotarkistukset sekä vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyvät puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksien menoajoitusmuutokset.

Menoja vähentävät mm. Laivue 2020 -hankinnan vuosiosuuden muutos, koronavirusepidemian ajalta maksettujen varusmiesten ruokarahojen sekä elvytystoimena palkattujen sopimussotilaiden ja muun määräaikaisen henkilöstön poistuminen.

Puolustusvoimien toimintamenoihin (pl. palkkausmenot), puolustusmateriaalihankintoihin sekä sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin on tehty vakiintuneen käytännön mukaisesti 1,5 % ennakollinen kustannustasotarkistus. Vastaava ennakollinen 1,5 % kustannustasotarkistus on tehty ensimmäisen kerran myös momentille 27.10.19 (Monitoimihävittäjien hankinta). Sotilaallisen maanpuolustuksen osuus pääluokan määrärahoista on 85 %, josta materiaaliseen valmiuteen laskettavia menoja on 39 % (pl. HX ja Laivue 2020) ja kiinteitä henkilöstömenoja 28 %. Puolustuspolitiikan ja hallinnon (sisältäen arvonlisäveromenot) osuus pääluokan menoista on 14 % ja sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenojen osuus on 1 %.

Vuoden 2022 talousarvioesityksen mukaisista uusista ja aiemmin myönnetyistä Puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu menoja yhteensä 2 366 milj. euroa v. 2022 ja talousarviovuoden jälkeisinä vuosina yhteensä 9 455 milj. euroa (ml. HX ja Laivue 2020).

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 1 960 milj. euroa, joka on 9 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Muutoksia toimintamenomäärärahoihin aiheuttavat mm. palkkausten tarkistukset, hinta- ja kustannustasotarkistukset, varusmiesten ruokarahat, hallitusohjelman mukainen henkilö- ja tehtävämäärän lisääminen sekä elvytysmäärärahoilla vuodelle 2021 palkattu määräaikainen henkilöstö.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 821 milj. euroa, joka on 37 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu kustannustasotarkistusten ohella lähinnä vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyneistä menoajoitusmuutoksista.

Monitoimihävittäjien hankintaa varten ehdotetaan määrärahoja 1,522 mrd. euroa, josta 1,5 mrd. euroa on HX 2021 -tilausvaltuuden vuoden 2022 suunniteltua maksuosuutta ja 22,5 milj. euroa ennakollista kustannustasotarkistusta varautumisena tuleviin indeksimenoihin.

Talousarvioesitys sisältää kaksi uutta tilausvaltuutta. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan 155,5 milj. euron suuruista Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2022 -tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2022—2026. Tilausvaltuudella mm. hankitaan koulutus- ja valmiusampumatarvikkeita, kehitetään maavoimien tulenkäyttöä sekä joukkojen liikkuvuutta ja kehitetään simulaattorikoulutusympäristöä. Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 151,6 milj. euron tilausvaltuutta, jolla hankitaan lähinnä järjestelmien kunnossapitoon liittyviä huolto- ja ylläpitopalveluja sekä pitkän toimitusajan varaosia v. 2022—2027.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 64 milj. euroa, joka on 5,5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin operaatioiden välisistä rahoitusmuutoksista. Suurimpina operaatioalueina säilyvät Libanon ja Irak. Kriisinhallintaa käsitellään lisäksi ulkoministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa kohdassa kriisinhallinta.

Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 21,4 mrd. euroa, joka n. 1,9 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu etenkin kunnille maksettavien peruspalvelujen järjestämisen valtionosuuksien kasvusta, sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuesta sekä EU-jäsenmaksun ja eläkemaksujen kasvusta. Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 52 %, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 26 %, EU-maksujen 13 %, energiaverotuen 0,5 % ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 1,4 %. Pääluokan määrärahoista virastojen toiminta- ja kulutusmenojen osuus on 6,5 % ja hallinnonalan arvonlisäveromenot 0,8 %.

Verotus ja tulli

Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 620 milj. euroa. Menoihin sisältyy 28 milj. euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja, joihin sisältyy myös positiivisen luottotietorekisterin rakentamisen menoja. Tullin toimintamenoihin sisältyy 20 milj. euroa tulliselvitysjärjestelmän kokonaisuudistukseen ja 750 000 euroa rahanpesun estämiseen osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin, verotukseen liittyviin korkomenoihin sekä autoveron vientipalautukseen ehdotetaan 28 milj. euroa.

Palvelut valtioyhteisölle

Palveluihin valtioyhteisölle ehdotetaan 58 milj. euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot sekä Valtorin investointimenot. Pääosa palveluista rahoitetaan omakustannushintaisena maksullisena toimintana. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita mm. varainhankinnan ja keskuskirjanpidon osalta. Senaatti-konsernin liikelaitosten investointivaltuuden enimmäismääräksi ehdotetaan 700 milj. euroa investointien painottuessa valtion tehtävien kannalta tarpeelliseen, sisäolosuhteita parantavaan, toimitilatehokkuutta kasvattavaan ja viranomaisten toimintaedellytykset turvaavaan rakentamiseen.

Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

Tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon ehdotetaan yhteensä 120 milj. euroa. Summa sisältää Tilastokeskuksen toimintamenot 53 milj. euroa, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot 3,9 milj. euroa ja Digi- ja väestötietoviraston (DVV) toimintamenot 55 milj. euroa. Hallitus on antanut esityksen vanhemmuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ja DVV:n määrärahan mitoituksessa otetaan huomioon ko. esitys, 625 000 euroa. DVV:n VAAKA-hankkeessa vuodelle 2022 sovitut tuottavuussäästövähennykset (kehyspäätös 2020—2023), 1,2 milj. euroa, siirretään vuodelle 2023. Tämän siirron osalta tehdään päivitys tuottavuuspöytäkirjaan. Tällä määrärahalla sekä 2 milj. euron lisämäärärahalla turvataan VAAKA-hankkeessa aloitettua holhoustoimen palvelujen ja muiden kriittisten palvelujen kehittämistä, joita on suunniteltu tehtävän osin uuden Kansalaisen oikeusturvan vahvistaminen digitalisaation avulla -kehittämisohjelman alla.

Sähköisen tunnistautumisen menoihin ehdotetaan 8 milj. euroa.

Valtion alue- ja paikallishallinto

Alue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat lähes pelkästään aluehallintovirastojen toimintamenoista, jotka ovat 62 milj. euroa.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta ehdotetaan kohdistettavan 1,5 milj. euroa lupaviranomaismenoihin vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenottoon (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Valtion eläkemenot ja korvaukset

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja eläkkeisiin liittyviin menoihin ehdotetaan 5,3 mrd. euroa, joka on n. 133 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu aiheutuu pääosin eläkkeiden volyymikasvusta ja eläkkeisiin tehtävistä indeksitarkistuksista. Lisäksi Valtiokonttorin maksamiin vahingonkorvauksiin mukaan lukien valtion matkavahinkoturvan menot ehdotetaan 39 milj. euroa.

Kuntien peruspalvelujen ja hyvinvointialueiden rahoitus

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 7,98 mrd. euroa, joka on n. 0,3 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Vuoden 2022 valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus on 564 milj. euroa. Johtuen siitä, että kuntataloutta on tuettu erittäin voimakkaasti v. 2020 ja koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset kompensoidaan kunnille myös v. 2021, vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistuksen valtionosuusvaikutusta ei huomioida, vaan valtionosuuteen tehdään kustannustenjaon tarkistuksen vaikutusta vastaava vähennys. Valtionosuutta korotetaan kuitenkin erillisillä 245,7 milj. euron lisäyksellä. Vuonna 2022 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 188 milj. euroa (2,5 %). Kuntien peruspalvelujen tehtävänlisäykset kompensoidaan täysimääräisesti.

Kunnille kompensoidaan valtion päättämistä veroperustemuutoksista aiheutuneet verotulojen menetykset erilliseltä momentilta, jolle ehdotetaan 2,7 mrd. euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyen ehdotetaan 47 milj. euron määrärahaa hyvinvointialueiden perustamiseen ja toimintaan sekä väliaikaisten valmistelutoimielinten sekä aluevaltuuston kustannuksiin. Ict-muutoskustannuksiin ehdotetaan 175,3 milj. euroa.

Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisesti tammikuun 2023 maksuerästä puolet maksetaan hyvinvointialueille jo vuoden 2022 joulukuussa. Osuus on arviolta n. 0,9 mrd. euroa ja se ehdotetaan huomioitavaksi vuoden 2022 talousarviossa. Vuoden 2023 menot alenevat vastaavalla summalla.

Kuntataloutta, valtion tukea kunnille ja valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään yleisperustelujen luvussa 9 Kuntatalous. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta käsitellään kokonaisuutena luvussa 5.2.

Maksut Euroopan unionille

Euroopan unionille suoritettavien Suomen maksuosuuksien maksamiseen ehdotetaan n. 2,6 mrd. euroa, joka on 188 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Vuosi 2022 on EU:n rahoituskehyskauden 2021—2027 toinen varainhoitovuosi. Ehdotettu määräraha perustuu komission esitykseen Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen maksukaton tasosta vuodelle 2022.

Komissio voi esittää jäsenvaltiolle lisäpyyntöjä tarvittavien varojen asettamiseksi komission käyttöön tilanteessa, jossa unionin talousarvion budjetoidut määrärahat eivät ole riittävät unionin käteisvarojen tarpeen kattamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)

Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan määrärahatasoksi ehdotetaan 7,4 mrd. euroa, mikä on 236 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan sisältyy elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta yhteensä n. 100 milj. euroa, josta 40,5 milj. euroa on Suomen Akatemian valtuutta. Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksesta ehdotetaan kohdistettavan 29,9 milj. euroa jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän ja siihen liittyvän digitalisaatio-ohjelman kehittämiseen, 15 milj. euroa korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin sekä 14 milj. euroa kulttuurin ja luovien alojen tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen.

Veikkaus Oy:n tuotto urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen on 359,3 milj. euroa, mikä sisältää arpajaisveron alenemisen (42,4 milj. euroa). Lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan yhteensä 2,25 milj. euroa. Rahapelitoiminnan tuottojen laskuun ehdotetaan osittaista kehysvaikutteista kompensaatiota budjettivaroista yhteensä 131,4 milj. euroa. Osittaisen kompensaation vuoksi urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen suunnatut määrärahat vähenevät vuodesta 2021.

Lasten ja nuorten harrastustoimintaan ehdotetaan aiempien päätösten mukaisesti v. 2022 14,5 milj. euroa. Tämä ns. Suomen malli tuo lisää harrastuksia lasten ja nuorten koulupäivän yhteyteen, ja tarkoituksena on, että harrastukset valitaan koulun oppilaiden toiveita noudattaen.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenoihin siirretään pääluokan sisältä 1,1 milj. euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenoihin ehdotetaan pysyvää 0,5 milj. euron lisäystä.

Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö

Yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ehdotetaan 885 milj. euroa, joka on n. 43 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan ehdotetaan 60 milj. euroa ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan ehdotetaan yhteensä 80 milj. euroa v. 2022, kun otetaan huomioon hallituksen tulevaisuusinvestointeihin liittyvä 30 milj. euron lisäys. Varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen uudistuksen toimeenpanon tukeen ehdotetaan 8,75 milj. euroa. Vapaassa sivistystyössä maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen ehdotetaan lisäystä 5 milj. euroa vuodesta 2022 alkaen.

Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista perusopetuksessa ja toisella asteella jatketaan. Palveluihin kohdennettavaa rahoitusta nostetaan 11,7 milj. euroon v. 2022.

Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus

Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ehdotetaan 1 281 milj. euroa, joka on 89 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen toimeenpanoa jatketaan. Uudistukseen kohdistetaan 65 milj. euroa v. 2022. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista jatketaan. Osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelmaan osoitetaan 10 milj. euroa v. 2022.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan. Opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen osoitetaan osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja 70 milj. euron lisärahoitus vuodelle 2022. Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamista koskevaan kokeiluun ehdotetaan 5 milj. euroa v. 2022. Hoitajamitoituksen muutokseen vastaamiseksi uusien lähihoitajien koulutukseen ehdotetaan jo aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti 43 milj. euroa v. 2022.

Korkeakouluopetus ja tutkimus

Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan n. 3 447 milj. euroa, joka on 87 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Suomen Akatemialle ehdotetaan tutkimushankevaltuudeksi 390,5 miljoonaa euroa, joka sisältää elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen 40,5 miljoonan euron valtuuden.

Sitran lahjoitukseen perustuen yliopistoja pääomitetaan 67 milj. eurolla v. 2022. Pääomittaminen toteutetaan yliopistojen varainhankinnan perusteella.

Korkeakoulujen perusrahoitusta ehdotetaan lisättäväksi kustannustason nousua vastaavasti 67 milj. eurolla. Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta edistetään. Aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti asiakirjallisen aineiston digitointiin ehdotetaan Kansallisarkistolle 1,5 milj. euroa v. 2022.

Opintotuki

Opintotukeen ehdotetaan 700 milj. euroa, joka on 56 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Nousun taustalla on erityisesti opintolainahyvitysmenojen kasvu.

Opintotukilain muutoksen mukaisesti koronavirustilanteen pitkittyminen huomioidaan opintolainahyvityksen ja opintolainavähennyksen ehdoissa korkeakoulututkinnon suorittaneilla lainansaajilla. Opintolainahyvitysmenojen arvioidaan kasvavan joustojen vuoksi v. 2022 noin 10 milj. euroa.

Taide ja kulttuuri

Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan 584 milj. euroa, joka on n. 3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmää uudistetaan ja uudistukseen kohdennetaan aiempien päätösten mukaisesti jo toteutettujen lisäysten ohella 8,5 milj. euron lisärahoitus vuodesta 2022 lähtien. Luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääomittamiseen osoitetaan osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja 7,5 milj. euroa. Arkkitehtuuri- ja designmuseon hankevalmisteluun, suunnitteluun sekä toiminnan valmisteluun ja käynnistämiseen ehdotetaan 0,6 milj. euroa v. 2022. Taiteilija-apurahojen tasoa korotetaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että niihin kohdistetaan 0,4 milj. euron lisärahoitus vuodesta 2022 alkaen aiemmin tehdyn 1,4 milj. euron korotuksen lisäksi. Näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen ehdotetaan 1 milj. euroa. Lisäksi yksityisen kopioinnin hyvitykseen ehdotetaan lisäystä 4 milj. euroa.

Liikuntatoimi

Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan 141 milj. euroa, joka on 20 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Liikunnan ja huippu-urheilun edistämistä jatketaan v. 2022 hallitusohjelman ja liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanon mukaisesti.

Nuorisotyö

Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan n. 77 milj. euroa, joka on 4,6 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,7 mrd. euroa, jossa on vähennystä 34 milj. euroa verrattuna vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon.

Hallinto ja tutkimus

Hallinnon ja tutkimuksen määrärahat pysyvät nettomääräisesti samalla tasolla verrattuna vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon.

Maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalous

EU:n uusi rahastokausi kattaa vuodet 2021—2027. Siirtymäkautta koskevien säädösten perustella siirtymäkaudella vuosina 2021—2022 jatketaan ohjelmakauden 2014—2020 toimenpiteitä rahoituskauden 2021—2027 rahoituksella. Määrärahoihin on sisällytetty myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 siirtymäkaudella 2021—2022 sisällytettävän Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) elpymisvälineen vuodelle 2022 kohdistuva rahoitus. Elpymisvälineen rahoitus on Suomessa kokonaan EU:n rahoittamaa.

Maaseudun kehittämisen määrärahat lisääntyvät 69,1 milj. eurolla 491,2 milj. euroon. Muutos johtuu pääosin tuki- ja korvausjärjestelmien määrärahojen tarvemuutoksista sekä muutoksista hallitusohjelmaan liittyvissä määrärahoissa. Maaseudun kehittämisen tavoitteena on maaseutualueiden potentiaalin hyödyntäminen sekä elinvoimaisuuden lisääminen kestävällä tavalla. Maaseudun kehittämisen tavoitteita tuetaan mm. maaseudun yritystukien, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Keskeisenä välineenä on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014—2020, jonka toimeenpanoa jatketaan v. 2022.

Maa- ja elintarviketalouden määrärahat vähenevät 110,4 milj. eurolla 1,78 mrd. euroon edellisen vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna, mikä johtuu pääosin tukiohjelmien rahoituksen ajoitukseen liittyvistä muutoksista. Luvun määrärahoin parannetaan biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kestävää ja kilpailukykyistä kasvua sekä turvataan vastuullisella toiminnalla ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta.

Luonnonvaratalous

Luonnonvaratalouden määrärahat lisääntyvät 3,9 milj. eurolla vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäys johtuu lähinnä EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesta rahoituksesta kahteen toimenpidekokonaisuuteen. Maankäyttösektorin toimenpiteissä kehitetään ilmastokestäviä ja luonnon monimuotoisuutta turvaavia metsänhoidon ja -käsittelyn menetelmiä. Vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelma tukee kestävän kehityksen tavoitteita edistäviä vesialan kasvu- ja vientikokonaisuuksia. Muut muutokset aiheutuvat pääosin muutoksista hallitusohjelmaan liittyvissä määrärahoissa.

Luonnonvaratalouden, jonka muodostavat kala-, riista-, metsä- ja vesitalous sekä yleiset luonnonvara-asiat, tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niihin liittyvien riskien hallinta. Hallinnon toimilla luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle, sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla.

Maanmittaus ja tietovarannot

Luvun määrärahat vähenevät 0,2 milj. eurolla edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Kiinteistö- huoneisto- ja maastotietojärjestelmät turvaavat osaltaan omistusta ja kansallista vakuusjärjestelmää sekä palvelevat digitalisoituvan yhteiskunnan tietotarpeita. Paikkatietojen yhteentoimivuudella ja kansallisella paikkatietoinfrastruktuurilla edistetään paikkatietojen hyödyntämistä koko yhteiskunnassa.

EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmasta ehdotetaan rahoitettavan huoneistotietojärjestelmän toisen vaiheen kehittämishanketta, jossa laajennetaan huoneistotietojärjestelmän tietosisältöä tuottamaan taloyhtiölainatiedon positiivisen luottotietorekisterin tarpeisiin ja palvelemaan huoneistotietojärjestelmälle säädetyn tavoitteen mukaisesti taloyhtiöiden hallintoa, osakkaiden tietotarpeita, vaihdantaa sekä luotonantoa. Hankkeella toteutetaan samalla EU:n Suomelle antamia maakohtaisia suosituksia positiivisen luottotietorekisterin rakentamisesta.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan ehdotetaan vuodelle 2022 yhteensä 3,5 mrd. euroa määrärahaa, mikä on 27 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Suurin osa vähennyksistä aiheutuu kertaluonteisten avustuserien poistumisesta.

Pääluokan määrärahoista liikenne- ja viestintäverkkojen ylläpidon ja kehittämisen osuus on 58 % sekä liikenteen ja viestinnän palvelujen 23 %. Hallinnonalan virastojen toimintamenoihin ja toimialan yhteisiin menoihin käytetään 20 %.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala pyrkii toimenpiteillään luomaan nykyistä paremmat edellytykset tiedon hyödyntämiseen ja jakamiseen perustuvalle liiketoiminnalle. Tavoitteena on käyttäjien luottamuksen vahvistaminen digitaalisiin palveluihin ja uusiin digitaalisiin liiketoimintamalleihin. Lisäksi tarkoituksena on ylläpitää ja kasvattaa tietoturvaosaamista ja riskienhallintaa.

Osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ehdotetaan 3 milj. euroa kyberturvallisuuden tutkimusinvestointiin ja harjoitustoimintaan.

Liikenne- ja viestintäverkkoihin ehdotetaan n. 2 mrd. euron rahoitusta, josta perusväylänpidon osuus on 1,37 mrd. euroa. Perusväylänpidossa painotetaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimia toimia sekä korjausvelan kasvun pysäyttämistä ja sen vähentämistä.

Väyläverkon kehittämiseen ehdotetaan 664 milj. euroa, mikä pitää sisällään uudet väylähankkeet mukaan lukien elinkaarihankkeet, uusia väyliä varten tarvittavien maa- ja vesialueiden hankinnat, liikenneväylien infra-avustukset ja yksityistieavustukset sekä avustukset kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Osana fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteitä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen kohdennetaan 4 milj. euron määräraha.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta ehdotetaan kohdistettavan digiratahankkeen kehitys- ja verifiointivaiheeseen 4 milj. euroa. Lisäksi hankkeelle osoitetaan kansallista rahoitusta 4 milj. euroa.

Liikenteen ja viestinnän palveluihin ehdotetaan yhteensä 807 milj. euroa. Tästä meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseen käytetään 89 milj. euroa, avustuksiin liikenteen ja viestinnän palveluihin 20,2 milj. euroa sekä saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostoihin ja kehittämiseen 20,4 milj. euroa. Julkisen henkilöliikenteen ostoihin ja kehittämiseen ehdotetaan 105,7 milj. euroa, johon sisältyy hallitusohjelman mukainen 20 milj. euron tasokorotus ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin ja fossiilittoman liikenteen tiekartan mukainen 3 milj. euron lisäys suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen avustukseen.

Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta ehdotetaan rahoitettavan viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden parantamista 15 milj. eurolla, sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittäminen -hanketta 1,5 milj. eurolla ja hankinta- ja konversiotukea 2,5 milj. eurolla. Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti sähkö- ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen hankinta- ja konversiotuki on edellä mainittu rahoitus mukaan lukien yhteensä 6,0 milj. euroa.

Hallinnonalan virastojen ja laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä n. 217 milj. euroa. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenoihin ehdotetaan n. 11 milj. euroa uusiin ja laajeneviin tehtäviin sekä 2 milj. euroa toiminnan turvaamiseen. Ilmatieteen laitoksen toimintamenoihin lisätään 4,8 milj. euroa suurteholaskennan uudistamista varten.

Valtion televisio- ja radiorahastoon siirretään Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi 556,9 milj. euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 3,6 mrd. euroa, joka on 247 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin koronavirustilanteen vuoksi lisätyn kertaluonteisen rahoituksen maksatusten sekä hallitusohjelman mukaisten kertaluonteisten lisäpanostusten poistumisesta. Pääluokan määrärahoista hallinnon osuus on 26 %, uudistumisen ja vähähiilisyyden 36 %, työllisyyden ja yrittäjyyden 25 %, yritysten erityisrahoituksen 9 % sekä kotoutumisen ja kansainvälisen osaamisen 4 %.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle kohdentuu EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoon liittyen yhteensä 315,1 milj. euroa määrärahoja ja 691,6 milj. euroa valtuutta.

Hallinto

Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 936 milj. euroa, joka on 102 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

ELY-keskusten toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 2,9 milj. euroa. Lisäys johtuu pääosin vesihuoltolaitosten valvonnasta osana kriittisiä toimialoja, jätelain muutoksesta aiheutuviin tuottajavastuun valvontaan ja raportointiin liittyviin lisätehtävistä, rahoituskauden vaihtumisen lisäresursseista sekä EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanosta.

Business Finlandin toimintamenoihin ehdotetaan audiovisuaalisen tuotantokannustimen myöntämiseen liittyviin tehtäviin osana hallituksen ns. tulevaisuusinvestointeja 0,5 milj. euron lisämäärärahaa.

Work in Finland -rakenteen perustamiseen työvoiman maahanmuuton edistämiseksi kohdennetaan TE-toimistojen ja Business Finlandin toimintamenoihin sekä digitalisaation kehittämisen momentille yhteensä 2,725 milj. euroa.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston resursseja ehdotetaan lisättävän kartellivalvonnan sekä kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vahvistamiseen yhteensä 0,49 milj. eurolla.

Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 3,78 milj. euroa, mikä aiheutuu yhdistysasioiden kustannusvastaavuuden alijäämän kattamisesta, kaupparekisterin maksuttoman tietopalvelun tulokompensaatiosta, korvauksesta yhtenäispatentin voimaantulosta ja säätiövalvonnan tehostamiseen liittyvistä tehtävistä. Lisäyksestä 0,75 milj. euroa kohdentuu hallitusohjelman mukaisesti harmaan talouden torjuntaan.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenoja ehdotetaan lisättävän 90 000 eurolla konfliktimineraalien valvontaan liittyviin uusiin tehtäviin. Laki konfliktimineraalien ja niiden malmien markkinoille saattamisesta tuli voimaan 1.1.2021.

Energiaviraston toimintamenoihin osoitetaan lisäystä 0,83 milj. euroa vuoden 2021 talousarvioesitykseen verrattuna. Lisäyksestä 0,2 milj. euroa aiheutuu energian alkuperäistakuuta koskevan lainsäädännön toimeenpanosta ja tietojärjestelmästä, 0,69 milj. euroa puhtaan energian paketin sähkömarkkinasäädösten täytäntöönpanoon ja tehoreserviin liittyvän hallituksen esityksen sisältämistä lisätehtävistä, sähkön ja maakaasun vähittäismyyjien ja datahubien valvonnan lisäämisestä sekä kasvaneista kirjaamotehtävistä. Sähkömarkkinadirektiivin säännösten toimeenpanoon energiaverkkojen sijaintipalveluiden rahoittamiseen ja energiaverkkojen sijaintipalveluihin ehdotetaan 0,1 milj. euroa. Lisäksi tietotuvan ja -suojan parantamiseen verkkovalvonnassa ehdotetaan 0,11 milj. euroa ja EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoon 0,1 milj. euroa. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksuja on tarkoitus korottaa v. 2022, tulokertymän arvioitu nousu lakimuutoksen seurauksena on 0,92 milj. euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan keskeisten digitalisaatiota edistävien tietojärjestelmäuudistusten ja digitaalisten palvelujen kehittämisen rahoitus ehdotetaan koottavan uudelle Digitalisaation kehittäminen -momentille. Momentille ehdotetaan 27,08 milj. euron määrärahaa, josta 23,4 milj. euroa on elpymis- ja palautussuunnitelmaan liittyvää rahoitusta Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon, reaaliaikataloushankkeeseen ja edunsaajarekisterin uudistamiseen. Määrärahasta 2,2 milj. euroa kohdentuu yhden luukun digitaalisen lupapalvelun kehittämiseen osana Luvat ja valvonta -hankkeen toteutusta.

Uudistuminen ja vähähiilisyys

Uudistumisen ja vähähiilisyyden määrärahoiksi ehdotetaan 1,305 mrd. euroa, jossa on 7 milj. euroa lisäystä vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon nähden. Määrärahatasoon vaikuttaa vähentävästi koronavirustilanteen vuoksi lisätyn yritysrahoituksen maksatusten poistuminen ja lisäävästi EU:n elpymis-ja palautumissuunnitelman rahoitus.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan Business Finlandille 572,5 milj. euron valtuutta, jossa on lisäystä 236,1 milj. euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäys aiheutuu EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanosta. Lisäksi määrärahaan ehdotetaan lisäystä 9,5 milj. euroa audiovisuaalisen tuotantotuen jatkamiseen v. 2022. Kannustimen avulla pyritään houkuttelemaan ulkomaisia tuotantoyhtiöitä toteuttamaan tuotantoja Suomessa ja edistämään erityisesti kansainvälisesti rahoitettuja hankkeita. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 15 milj. euron valtuutta.

Energiatuen valtuudeksi ehdotetaan 546 milj. euroa, jossa on lisäystä 386 milj. euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäys aiheutuu EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksen ehdotetusta kohdistumisesta investointeihin energia-infrastruktuureihin, uuteen energiateknologiaan, vähähiiliseen vetyyn sekä teollisuuden sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen. Uusiutuvan energian tuotantotukeen ehdotetaan 310 milj. euroa, jossa on kasvua 27 milj. euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys johtuu mm. tuulivoimatuotantomäärän päivityksestä.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta ehdotetaan kohdennettavaksi 13,2 milj. euroa julkiseen latausinfrastruktuuriin ja kaasutankkausverkkoon.

Työllisyys ja yrittäjyys

Työllisyyden ja yrittäjyyden määrärahoiksi ehdotetaan 923 milj. euroa, mikä on 50 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vähennystä selittää pääosin koronavirustilanteen vuoksi lisätyn yritysten kehittämishankkeiden maksatusten poistuminen ja päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotukimenojen lakkaaminen.

Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi ehdotetaan 285 milj. euroa, joka on 9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Pk-yritysten rekrytointitukikokeiluun ehdotetaan 4 milj. euron lisäystä ja palkkatuen edelleen lisäämiseen 3 milj. euroa. TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 70 milj. euron lisäystä Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon. Rahoitus on osa EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoa.

Turvetyöryhmän esitysten mukaisesti ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä kansallisesti rahoitettaviin toimenpiteisiin. Määrärahalla tuetaan turvealan sopeutumista nopeaan rakennemuutokseen ja oikeudenmukaista siirtymää.

Osatyökykyisten työllistymistä edistämään ehdotetaan uuden erityistehtäväyhtiön perustamista. Yhtiötä varten ehdotetaan perustettavan kaksi uutta momenttia. Yhtiön osakepääomaan ehdotetaan 10 milj. euroa, joka rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumissuunitelman rahoituksella. Valtionavustukseen osatyökykyisten työllistymiseen ehdotetaan 10 milj. euron määrärahaa edistämään osatyökykyisten siirtymistä työmarkkinoille. Yhtiö palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin. Yhtiölle asetetaan tavoitteeksi, että osa työntekijöistä työllistyy lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille.

Valtionavustukseen kunnille Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen ehdotetaan 3,19 milj. euroa, joka rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumissuunitelman rahoituksella. Kannustinmallilla pyritään kytkemään matalan kynnyksen palveluita voimakkaammin sosiaali- ja terveys­palveluihin ja koulutussektoriin.

Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuen uudelle momentille ehdotetaan 87 milj. euron määrärahaa. Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuella kannustetaan hiilineutraaliin tuotantoon ja energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen kustannuskilpailukyky huomioiden. Sähköistämistuen tuki-intensiteetti on 25 % ja tuen enimmäismäärä 150 milj. euroa vuodessa.

Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotukimenot alenevat 121 milj. eurolla, mikä johtuu määräaikaisen päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuen lakkaamisesta.

EU:n rakennerahastojen arviomäärärahaan ehdotetaan ohjelmakauden 2014—2020 osarahoitussuhteen päivityksestä ja maksatusaikataulujen muutoksesta johtuen vähennystä 67 milj. euroa sekä ohjelmakauden 2021—2027 tarkentuneisiin laskelmiin perustuen lisäystä 83 milj. euroa.

Yritysten erityisrahoitus

Yritysten erityisrahoituksen määrärahoiksi ehdotetaan 310 milj. euroa, jossa on vähennystä 289 milj. euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys aiheutuu Suomen Malmijalostus Oy:n pääomittamiseen kertaluonteisesti varattujen määrärahojen poistumisesta. Suomen Malmijalostus Oy:n omistajaohjaus on siirretty 1.6.2021 lähtien valtioneuvoston kansliaan.

Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen

Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistämiseen ehdotetaan 8,5 milj. euroa.

Valtion korvauksiin kotouttamisesta ehdotetaan 154 milj. euroa, mikä on 17 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Korvaukset laskevat 22 milj. eurolla johtuen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän laskusta. Toisaalta korvauksiin ehdotetaan yhteensä 2,2 milj. euron lisäystä johtuen pakolaiskiintiön nostamisesta 850 henkilöstä 1 050 henkilöön vuosina 2021 ja 2022. Lisäksi ehdotetaan 2,4 milj. euron lisäystä Afganistanista evakuoiduista henkilöistä maksettaviin korvauksiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahatasoksi ehdotetaan 15,9 mrd. euroa, joka on vajaa 1,9 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason lasku aiheutuu pääosin vuoden 2021 talousarvion n. 1,7 mrd. euron kertaluonteisista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän koronavirustilanteesta aiheutuneista korvauksista. Hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 %, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 28 %, työttömyysturvaan 16 %, sairausvakuutukseen 13 %, kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon 5 % ja avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 2 %. Muihin pääluokan lukuihin käytetään kuhunkin 0,5—1,2 % pääluokan määrärahoista.

Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut

Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin ehdotetaan 4,5 mrd. euroa, joka on 9,8 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu tarvearvioiden muutoksista ja Kelan toimintakulujen lisäyksistä.

Yleisessä asumistuessa on huomioitu opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan sisältyvä ehdotus korkea-asteen ja lähihoitajakoulutuksen opiskelupaikkojen lisäämisestä, joka lisää yleisen asumistuen kustannuksia 24,2 milj. eurolla.

Kelan toimintakuluihin ehdotetaan yhteensä 490,5 milj. euroa, jossa on lisäystä 9,2 milj. euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Toimintakuluissa on huomioitu eläkekulujen kasvun ja ansiotason muutoksen lisäksi etuus- ja asiointipalvelun kehittämisen kustannuksia.

Työllisyys

Työttömyysturvaan ehdotetaan 2,6 mrd. euroa, joka on 0,3 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu työttömien ja lomautettujen määrän arvioidusta laskusta.

Työttömyysturvassa on huomioitu Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotto 1.5.2022 alkaen. Työnhakuun ja palveluun liittyviä työttömyysturvaseuraamuksia porrastettaisiin ja käyttöön otettaisiin huomautus. Työnhakijan jättäessä työnhakuvelvoitteen uudelleen täyttämättä, hänelle asetettaisiin viisi työttömyysetuuden maksupäivää kestävä korvaukseton määräaika. Työnhakijan menettelyn toistuessa hänelle asetettaisiin 10 päivää kestävä korvaukseton määräaika.

Mallin arvioidaan lisäävän työttömyysturvamenoja voimaantulovuonna 16,7 milj. eurolla ja vuodesta 2023 lähtien 25,0 milj. eurolla. Mallin arvioidaan vahvistavan työllisyyttä 9 500 työllisellä. Työttömyysturvassa on myös huomioitu 1,5 milj. euroa korkeakoulututkintoon johtavan työvoimakoulutuksen kustannusvaikutuksena.

Sosiaalivakuutusmaksut

Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta

  2019 2020 2021 2022
         
Työnantajat:        
Sairausvakuutus        
Kaikki työnantajat 0,77 1,34 1,53 1,33
         
Työttömyysvakuutus1)        
alempi maksu 0,50 0,45 0,50 0,50
ylempi maksu 2,05 1,70 1,90 2,05
         
Työeläkevakuutus        
Työnantajien keskimääräinen TyEL-maksu 17,40 15,20 17,00 17,40
         
Vakuutetut:        
Sairausvakuutus        
Sairaushoitovakuutus        
— Sairaanhoitomaksu        
Etuudensaajat (Eläke- ja etuustulot) 1,61 1,65 1,65 1,46
Palkansaajat ja yrittäjät 0,00 0,68 0,68 0,49
         
Työtulovakuutus        
— Päivärahamaksu        
Palkansaajat 1,54 1,18 1,36 1,17
alle 15  128 euron vuosituloista 0,00 0,00 0,00 0,00
Yrittäjät 1,77 1,33 1,36 1,31
alle 15 128 euron vuosituloista 0,23 0,15 0,19 0,14
Työttömyysvakuutus 1,50 1,25 1,40 1,54
         
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat 6,75 7,15 7,15 7,15
53 vuotta täyttäneet 8,25 8,65 8,65 8,65
         
Yrittäjät ja maatalousyrittäjät:        
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat 24,1 24,1 24,1 24,1
53 vuotta täyttäneet 25,6 25,6 25,6 25,6

1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2021 raja on 2 169 000 euroa ja v. 2022 2 169 000 euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.

Sairausvakuutus

Sairausvakuutukseen ehdotetaan 2,1 mrd. euroa, joka on 40 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022. Uudistuksen tavoitteena on parantaa vanhempien keskinäistä tasa-arvoa ja erilaisten perhemuotojen ja erilaisissa perheissä elävien lasten ja vanhempien yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhdenmukaisilla vanhempainrahaa koskevilla säännöksillä. Vanhempainpäivärahoja maksettaisiin saman lapsen perusteella yhteensä 360 arkipäivältä eli n. 14,5 kuukauden ajalta nykyisen vajaan 13 kuukauden sijaan. Raskaana olevalle vakuutetulle maksettaisiin ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä. Molemmilla vanhemmilla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä, mutta halutessaan voisivat luovuttaa toisen vanhemman tai puolison käytettäväksi enintään 63 vanhempainpäivärahapäivää. Vanhempainrahaa voisi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Perhevapaauudistuksen arvioidaan lisäävän valtion menoja voimaantulovuonna 1 milj. eurolla ja vuodesta 2023 alkaen n. 9 milj. eurolla.

Kuntoutustarpeen arviointia kehitetään kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotuksen mukaisesti siten, että työkyvyn arvioinnin tarkistuspisteitä sairauspäivärahakaudella lisätään nykyisestä. Ehdotus lisää sairausvakuutuksen kustannuksia ensi vuonna arviolta 0,25 milj. eurolla ja jatkovuosina n. 0,5 milj. eurolla. Kuntien kustannukset kasvavat n. 1 milj. eurolla.

Väliaikaisia säädösmuutoksia, jotka ovat mahdollistaneet koronatutkimuksen ja –rokotteen korvaamisen sairausvakuutuksesta, ehdotetaan jatkettavan 30.6.2022 saakka. Tämän arvioidaan lisäävän sairausvakuutuksen kustannuksia yhteensä 5,9 milj. euroa. Valtion osuus kustannuksista on noin 4 milj. euroa.

Sotilasavustuksen suojaosaan ehdotetaan 0,2 milj. euron lisäystä.

Eläkkeet

Eläkkeisiin ehdotetaan 5,0 mrd. euroa, joka on lähes sama kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Perhe-eläkeuudistuksen arvioitu voimaantuloaika on vuoden 2022 alussa. Uudistuksessa lapsen eläkeoikeutta ehdotetaan jatkettavaksi 2 vuodella, jolloin oikeus lapseneläkkeeseen päättyisi lapsen täyttäessä 20 vuotta. Lesken eläkeoikeutta ehdotetaan rajattavaksi 10 vuoteen tai vähintään siihen asti, kun nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta. Leskeneläkettä ehdotetaan maksettavaksi myös edunjättäjän kanssa yhteistaloudessa asuville avopuolisoille, joilla on edunjättäjän kanssa yhteinen alaikäinen lapsi. Uudistus lisäisi valtion menoja 0,3 milj. euroa voimaantulovuonna ja 1 milj. eurolla kehyskauden lopussa.

Indeksimuutokset ja palkkakerroin

  2019 2020 2021 2022
         
TyEL-indeksi 2 585 2 617 2 631 2_675
KEL-indeksi 1 617 1 633 1 639 1_662
KHI-indeksi, % 1,0 0,3 1,4 1,5
Palkkakerroin 1,417 1,446 1,465 1,501

Veteraanit

Veteraanien tukemiseen ehdotetaan 192,7 milj. euroa, joka on 48,6 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahoista 43,6 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 20 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 7,7 milj. euroa rintamalisiin ja 118,2 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin. Sotilasinvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja rintama-avustukseen eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille ehdotetaan yhteensä 2,1 milj. euroa sekä valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon 1,1 milj. euroa.

Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon ehdotetaan kohdennettavan 541,7 milj. euroa, missä on vähennystä edelliseen vuoteen n. 1,47 mrd. euroa. Vähennys aiheutuu pääosin vuoden 2021 talousarvion 1,6 mrd. euron kertaluonteisista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän koronavirustilanteesta aiheutuneista korvauksista.

EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta ehdotetaan kohdennettavan 125 milj. euroa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen. Lisäksi työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyttä ja työkykyä vahvistaviin toimiin kohdennetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta 9 milj. euroa.

Valtion rahoitus terveydenhuollon ja sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen on 25 milj. euroa. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen on 96 milj. euroa.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon ehdotetaan valtion rahoitusta 65,8 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämiseen ehdotetaan 133 milj. euroa, jossa on lisäystä 5 milj. euroa. Lisäyksestä 3 milj. euroa aiheutuu toimiva kuntoutus sosiaali- ja terveydenhuollossa -hankkeesta. Tulevaisuusinvestointihankkeisiin ehdotetaan yhteensä 153 milj. euroa, joilla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen valmistelua ja palvelujen järjestämisvastuun siirtymistä. Määrärahasta 20 milj. euroa on budjetoitu lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen momentille 33.03.31. Päihteitä käyttävien äitien palveluihin on varattu 3 milj. euroa momentille 33.30.63.

Lääkäri- ja lääkintähelikopterien lentotoiminnan tuottamiseen ehdotetaan 33 milj. euron valtionavustus FinnHEMS Oy:lle. Määrärahan lisäys 5,17 milj. eurolla aiheutuu lentotoiminnan uudelleenjärjestelyistä.

Turvakotitoiminnan rahoitukseen ehdotetaan 24,55 milj. euroa. Laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden kiireellisiin sosiaalipalveluihin on varattu 1,5 milj. euroa.

Kuntataloutta, valtionapuja kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 9. Kuntatalous. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta käsitellään kokonaisuutena luvussa 5.2.

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ehdotetaan määrärahoja 37,8 milj. euroa.

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan ehdotetaan yhteensä 135,4 milj. euroa, josta maatalousyrittäjien jaksamista tukeva Välitä viljelijästä -hankkeeseen varataan 2 milj. euron määräraha.

Laitokset ja virastot

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenomomenteille ehdotetaan yhteensä 186 milj. euroa. Laitosten toimintamenoissa on huomioitu lisäyksinä mm. Säteilyturvakeskukselle 0,75 milj. euroa uuden toimitilan vaatimiin investointeihin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 1,85 milj. euroa tartuntatautien seurantajärjestelmätyöhön ja 0,6 milj. euroa asiakastietolain aiheuttamaan lisätyöhön sekä 0,2 milj. euroa sote-uudistuksen lisätehtäviin sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle 1,9 milj. euroa Soteri-rekisterin toisen vaiheen toteutukseen. Valtioneuvoston periaatepäätökseen tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla liittyen tietoturvan ja tietosuojan parantamiseen ehdotetaan yhteensä 2 htv:n ja 140 000 euron määrärahalisäystä Valviralle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaiselle ehdotetaan 2,2 milj. euron määrärahaa.

Vankiterveydenhuollon rahoitus ehdotetaan jaettavaksi kahdelle momentille siten, että ulkoa ostettavien palvelujen ja lääkehoitojen menot budjetoitaisiin uudelle arviomäärärahamomentille 33.01.08.

Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan 332,7 milj. euroa. Määrärahan 29,7 milj. euron vähennys aiheutuu Veikkaus Oy:n alentuneesta tuottoarviosta. Määrärahassa on huomioitu arpajaisveron alentamisen vaikutuksena 34,4 milj. euroa, taseen jakamattomien voittovarojen purkuna 50 milj. euroa ja ns. budjettirahoitteisena kompensaationa 58,5 milj. euroa.

Muuta

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa tiedonhallinnassa jatketaan mm. Kanta-palvelujen kehittämistä ja tietotuotannon uudistamista. Momentille ehdotetaan yhteensä 36,6 milj. euroa, jossa on lisäystä 6,2 milj. euroa. Lääkeasioiden tiekartan valmisteluun ehdotetaan 4,0 milj. euron määrärahaa.

Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 325,3 milj. euroa. Määrärahat ovat samalla tasolla kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista ympäristöhallinnon toimintamenojen osuus on 22 %, ympäristön ja luonnonsuojelun 56 % sekä yhdyskuntien, rakentamisen ja asumisen 22 %. Lisäksi Valtion asuntorahaston varoja käytetään yhteensä 257 milj. euroa avustusten ja korkotukien maksamiseen.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Helmi-elinympäristöohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpanoa jatketaan uhanlaisten lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseksi. Luonnonsuojelulaki uudistetaan ja ekologisia kompensaatioita selvitetään. Käynnistetään uusi luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelun määrärahat alenevat vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna 36 milj. eurolla, mutta hallituskauden alkuun verrattava hallitusohjelman mukainen lisäys v. 2022 on yhteensä 76,3 milj. euroa sisältäen sekä pysyviä että kertaluonteisia eriä.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa jatketaan tukemalla vaikuttavien ja kustannustehokkaiden vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toimeenpanoa eri hallinnonalojen, yksityisen sektorin, asiantuntijalaitosten sekä kuntasektorin ja järjestökentän yhteistyönä 12 milj. euron määrärahalla.

Kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden perustaa. Valtakunnalliseen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen ehdotetaan ympäristöministeriön hallinnonalalla 4,5 milj. euroa. Lisäksi kiertotaloutta ja jätealaa palvelevan jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan eli Materiaalitorin ylläpitoon ehdotetaan 200 000 euron määräraha.

Suomen hiilineutraalisuustavoite 2035 edellyttää päätöksenteolle vahvaa tietopohjaa. Ilmastolain mukaisen kansallisen ilmastopaneelin toimintaan varataan määrärahaa 750 000 euroa. Riippumaton ja monitieteinen ilmastopaneeli tuottaa raportteja, lausuntoja, koulutusmateriaaleja ja vuoropuhelua eri tahojen kanssa. Nämä kytkeytyvät esimerkiksi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISUn valmisteluun, oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen, kansallisen sopeutumissuunnitelman valmisteluun ja muiden keskeisten ja ajankohtaisten ilmastopoliittisten tietotarpeiden ratkaisuun.

Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta ehdotetaan rahoitettavan peltojen kipsikäsittelyä ja ravinteiden kierrätyshanketta yhteensä 13 milj. eurolla.

Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi MAL-sopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 39 milj. euroa. MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 25 milj. euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon kohdennetaan 1 950 milj. euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 milj. euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Valtion asuntorahastosta tuloutetaan talousarvioon 1 milj. euroa.

Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan korkotukilainoituksen lisäksi 90 milj. euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Asuinrakennusten energia-avustuksiin on kohdennettu 40 milj. euroa. Korjausavustuksiin on varattu yhteensä 36,5 milj. euroa, joka suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen ja josta käytetään ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaan liittyviin avustuksiin 850 000 euroa. Asumisneuvonnan kehittämiseen ja laajentamiseen kohdennetaan valtion talousarviosta ja Valtion asuntorahastosta yhteensä 3,9 milj. euron määräraha.  

Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta ehdotetaan rahoitettavan avustuksia asunto-osakeyhtiöille ja työpaikkakiinteistöille sähköautojen latausinfraverkoston laajentamiseksi. Öljystä luopumisen avustusta pientaloille sekä kunnille jatketaan ja laajennetaan seurakunnille sekä yhdistyksille, ja tarkoitukseen ehdotetaan yhteensä 33,8 milj. euron määrärahaa. Vähähiilisen rakentamisen ohjelmaa edistettäisiin ehdotuksen mukaan 3 milj. eurolla v. 2022. Rakennetun ympäristön valtakunnalliselle digitaaliselle rekisterille ja tietoalustalle ehdotetaan 3 milj. euroa.

Määrärahat taloudellisen laadun mukaan

Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2020—20221)

    v. 2020
tilinpäätös
v. 2021
varsinainen
talousarvio
v. 2022
esitys
 
Muutos 2021—2022
Tunnus Menolaji milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
01-14 Toimintamenot 7 079 7 114 7 432 318 4
15-17 Eläkkeet 4 857 4 893 5 008 116 2
18-19 Puolustusmateriaalin hankkiminen 789 2 263 2 343 80 4
20-28 Muut kulutusmenot 3 098 2 197 2 215 17 1
29 Arvonlisäveromenot 1 272 1 542 1 709 167 11
01-29 Kulutusmenot 17 095 18 009 18 708 698 4
30-39 Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym. 15 078 14 756 14 700 -56 -0
40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle 5 278 4 313 4 096 -217 -5
50-59 Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille 14 895 14 219 13 896 -323 -2
60 Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle 6 744 7 027 6 983 -43 -1
61-65 EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan 1 144 1 005 1 161 156 16
66-69 Siirrot EU:lle ja ulkomaille 3 068 3 353 3 491 138 4
30-69 Siirtomenot 46 207 44 673 44 327 -346 -1
70-73 Kaluston hankinta 165 10 11 1 8
74-75 Talonrakennukset 25 28 32 4 14
76 Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt 23 35 35 0 0
77-79 Maa- ja vesirakennukset 500 541 554 14 3
70-79 Reaalisijoitukset 714 614 632 18 3
80-86 Valtion varoista myönnettävät lainat 174 283 244 -39 -14
87-89 Muut finanssisijoitukset 1 859 835 250 -584 -70
80-89 Lainat ja muut finanssisijoitukset 2 033 1 118 494 -624 -56
70-89 Sijoitusmenot 2 747 1 731 1 126 -605 -35
90-92 Valtionvelan korot 891 755 507 -248 -33
93-94 Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta2) 0 0 0 0
95-99 Muut ja erittelemättömät menot 135 77 112 35 46
90-99 Muut menot 1 026 832 619 -213 -26
Yhteensä 67 074 65 245 64 780 -466 -1

1) Menot on koottu taloudellisen laadun mukaisiin ryhmiin momentin numerotunnuksen perusteella. Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

2) Velanhallinnan menot otetaan huomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta (15.03.01), mikäli talousarvio on alijäämäinen.

5.3. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Tiede- ja innovaatiopolitiikan päätavoitteet ovat tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, julkisen tutkimuksen rakenteellinen ja toiminnallinen uudistaminen, globaalisti menestyvien innovaatioiden luominen sekä elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Tätä kautta kansantalouden tuottavuus paranee, korkean lisäarvon työpaikat lisääntyvät ja kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu.

Politiikkatoimia ohjaavat pääministeri Marinin hallitusohjelma sekä osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmän v. 2020 hyväksymä kansallisen t&k- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tiekartta vuoteen 2030. Toimenpiteitä tarkistettiin hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa 2021.

TKI-tiekartan tuella tavoitellaan korkeaan osaamiseen, sivistykseen, tutkimukseen ja innovaatioihin perustuvaa kestävää kasvua ja hyvinvointia. Siihen liittyvillä toimilla parannetaan kotimaisen tki-ympäristön globaalia vetovoimaa ja kannustetaan yrityksiä tki-investointien lisäämiseen. Kartta sisältää kolme strategista kehittämiskokonaisuutta: osaaminen, uusi kumppanuusmalli ja innovatiivinen julkinen sektori. Kumppanuusmallin tarkoituksena on luoda houkutteleva ympäristö ja kannusteet tutkimusyhteisön, elinkeinoelämän ja muiden tki-toimijoiden pitkäjänteiselle yhteistyölle. TKI-tiekartta päivitetään vuoden 2021 loppuun mennessä.

Hallituksen puoliväliriihessä nostettiin esiin monia tiede- ja innovaatiopolitiikan kannalta oleellisia kehittämiskohteita. T&k-rahoituksen tulee olla ennustettavaa, ja TKI-järjestelmää on kehitettävä tasapainoisesti. Rahoituskeinoista on tärkeää sopia laajapohjaisesti. Tässä tarkoituksessa kesäkuussa 2021 perustettiin parlamentaarinen tki-työryhmä, jonka tavoitteena on tarkastella t&k-menojen 4 prosentin bkt-osuuden saavuttamisen keinoja sekä arvioida julkisen rahoituksen lisäysten toteutusvaihtoehtoja.

Puoliväliriihessä myös päätettiin, että Business Finlandin veturiyritysohjelmaa jatketaan ja sen rahoitusta lisätään merkittävästi. Elinkeinoelämävetoista korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä vahvistetaan luomalla PPP-kumppanuusmalli. Yliopistokaupunkien kanssa solmitut sopimukset edistävät julkisen ja yksityisen rahoituksen strategista kohdentamista globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Hallituksen tavoitteena on lisäksi vahvistaa aineettomien oikeuksien hyödyntämistä ja tutkimustulosten kaupallistamista yhteistyössä yritysten ja korkeakoulujen kanssa.

Yksityisen ja julkisen sektorin t&k-investoinnit kasvoivat vuosina 2019 ja 2020. Tilastokeskuksen ennakkoarvioiden perusteella t&k-menojen suhde bruttokansantuotteeseen (t&k-intensiteetti) oli 2,79 % v. 2019 ja 2,94 % v. 2020. Vuoden 2020 luvun osalta on myös otettava huomioon, että siinä ei ole täysin huomioitu tietojenkeruuhetkestä johtuen pandemiasta aiheutunutta bkt:n laskua ja kriisin torjumiseksi tehtyjä kertaluonteisia yritysten t&k-tukitoimia.

Ennakkotietojen mukaan v. 2020 valtion t&k-rahoituksen intensiteetti oli 0,97 %, kun v. 2019 se oli 0,84 %. Nousun taustalla on erityisesti koronakriisin aikana tehdyt kertaluonteiset lisäpanostukset. Varsinaisen talousarvion mukaan valtion t&k-rahoituksen intensiteetti v. 2021 on 0,97 %. Intensiteettiä nostavat vuoden 2021 lisätalousarvioissa tehdyt lisäpanostukset ja Business Finlandin n. 200 milj. euron valtuussiirrot vuodelta 2020.

Vuonna 2021 otettiin käyttöön yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan ylimääräinen verovähennys vuosille 2021—2025. Vuoden 2022 budjettiriihessä lisävähennyksen määrää kasvatettiin ja sen määräaikaa pidennettiin vuoteen 2027. Tutkimusyhteistyön lisävähennyksen vuositason verotuottovaikutuksen kokonaismääräksi arvioidaan n. -19 milj. euroa vuosina 2022—2027.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta suunnataan merkittävästi t&k-toimintaan vuosina 2021—2023. Osana tätä kokonaisuutta vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa Business Finlandin avustusvaltuuksia lisättiin 86 milj. eurolla ja Suomen Akatemialle osoitettiin yhteensä 45 milj. euron lisävaltuus. Vuodelle 2022 elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy Business Finlandin avustusvaltuus 234 milj. euroa ja Suomen Akatemialle 40,5 milj. euron valtuus. Alustavan arvion mukaan Business Finlandin lisävaltuuksista n. 75 % kohdistuu t&k-toimintaan.

Hallitus esittää, että valtion t&k-rahoitusvolyymi v. 2022 on n. 2,4 mrd. euroa. Tämä tarkoittaa n. 146 milj. euron laskua verrattuna vuodelle 2021 budjetoituun kokonaissummaan. Vuoden 2021 volyymia nostaa kertaluonteinen, koronatilanteeseen liittynyt n. 200 milj. euron Business Finlandin lainavaltuussiirto vuodelta 2020 vuodelle 2021.

Kansainvälisten osaajien pitämiseen ja vetovoimatyöhön panostetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistämislinjauksia (2017—2025). Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta julkaistiin syksyllä 2021.

Suomalaisen tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa vahvistetaan panostamalla tutkimusympäristöihin ja tutkimusinfrastruktuureihin. Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta vuosille 2021—2024 valmistui vuoden 2020 lopussa.

Julkisen tiedon avoimuudesta tulee tietopolitiikan keskeinen periaate. Julkiselle hallinnolle ja julkisille yrityksille luodaan toimintamalli julkisten tietojen jakamiseen entistä systemaattisemmin. Vuonna 2021 Suomessa aloitetaan yhden eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC-yhteisyrityksen supertietokoneen käyttöönotto.

Opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä sidosryhmien kanssa laatiman Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -vision toimeenpanoa jatketaan. Vision tavoitteena on nostaa koulutustasoa, lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa ja nostaa t&k-intensiteettiä.

Ministeriöiden välistä yhteistyötä jatketaan terveysalan kasvustrategian toteuttamiseksi ja tutkimus- ja innovaatioekosysteemin vahvistamiseksi. Alan kansallisten osaamiskeskusten perustamista ja toiminnan käynnistymistä vauhditetaan.

Innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä palveluja kehitetään. Samalla edistetään referenssimarkkinoiden kehittymistä. Innovatiivisten hankintojen osuus julkisista hankinnoista pyritään nostamaan 10 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.

Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen muutos, milj. euroa1)

  2021
TA+LTA32)
2022
esitys
2021—2022
muutos
2021—2022
muutos, %
         
Yliopistot3) 724 730 6 1
Ammattikorkeakoulut 81 82 1 1
Valtion tutkimuslaitokset 211 208 -3 -1
— josta VTT4) 96 90 -6 -6
Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat, yhteensä 1 016 1 020 4 0
         
Suomen Akatemia 494 481 -13 -3
— josta strateginen tutkimus 56 56 0 0
Business Finland 1 024 868 -156 -15
— josta t&k-rahoitus5) 809 669 -140 -17
Rahoitusorganisaatiot yhteensä 1 518 1 349 -169 -11
         
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 11 9 -2 -14
         
Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan 25 25 0 0
Yhteensä 2 570 2 403 -167 -6
— vain t&k-rahoitus, yhteensä 2 355 2 204 -151 -6
— muut t&k-rahoituserät 180 185 5 3
Arvio valtion koko t&k-rahoituksesta 2 535 2 389 -146 -6
Arvio valtion t&k-rahoitusintensiteetistä 1,02 % 0,92 %    

1) Metodologisista ja muista muutoksista sekä korona-ajan rahoituksen käyttöön liittyvistä epätarkkuuksista johtuen vuosien 2021 ja 2022 t&k-rahoitusluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien vuosien tietojen kanssa.

2) Luvut sisältävät vuoden 2021 kolmannen lisätalousarvion valtuudet (ml. RRF).

3) T&k-rahoituksen kehityksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi yliopistojen valtionrahoitukseen ei ole laskettu mukaan arvonlisäverokompensaatiota. Tutkimukseen kohdentuva osuus kokonaisrahoituksesta on pidetty tässä laskelmassa vuoden 2022 osalta prosentuaalisesti samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Tämä parantaa rinnakkaisten vuosien tietojen verrattavuutta ja yhtenevyyttä Tilastokeskuksen t&k-budjettianalyysin tietoihin.

4) VTT:n t&k-rahoitus on arvio, joka perustuu talousarvioesitystietojen ohella Tilastokeskuksen aineistoihin. Luku tarkentuu Tilastokeskuksen budjettianalyysissä helmikuussa 2022.

5) Business Finlandin rahoituksesta huomattava osuus kohdistuu muuhunkin kuin kansainväliset tilastokriteerit täyttävään t&k-toimintaan.

5.4. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot

Alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisestä vastaavat valtio, kunnat ja alueilla aluekehittämisviranomaisina toimivat maakuntien liitot. Tavoitteena on viranomaisten ja muiden alueiden kehittämisen kannalta keskeisten tahojen vuorovaikutukseen, eri toimijoiden työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin perustuva alueiden kehittämisen toimintatapa, joka luo edellytykset aluelähtöiselle kestävälle kasvulle ja uudistumiselle sekä hyvinvoinnille.

Alueiden kehittämistä suunnataan ja tärkeimmät toimenpiteet määritellään hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä. Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamilla ohjelmilla ja toimenpiteillä. Kansallinen aluepolitiikka ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen sovitetaan yhteen toimivaksi järjestelmäksi.

EU:n rakennerahastojen toiminta Suomessa ja rakennerahastovarat vuoden 2022 talousarvioesityksessä

Ohjelmakaudelle 2014—2020 laaditun Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" tavoitteena on alueiden elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen sekä työllisyyden edistäminen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen, uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden lisääminen, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työelämän laadun kehittäminen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntäminen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan osaavan työvoiman varmistaminen ja elinikäisen oppimisen tukeminen sekä sosiaalisen osallisuuden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelmalla toteutetaan Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen kansallista ohjelmaa.

Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden kokemusten vaihtoa, yhteistyötä ja verkostojen syntymistä.

Ohjelmakaudelle 2021—2027 laaditun alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" tavoitteena on elinkeinoelämälähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen, toiminnan uudistuminen ja liiketoimintaympäristön kehittäminen, energiatehokkuuden ja kiertotalouden edistäminen, työhakijoiden, työttömien, työvoiman ulkopuolella olevien ja työmarkkinoille heikosti kiinnittyneiden ryhmien työllistymisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, oppimismahdollisuuksien kehittäminen, kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien aseman parantaminen sekä niiden alueiden tukeminen, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.

Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten Interreg-ohjelmien ja naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä rahoitettavien Interreg-ulkorajaohjelmien toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, innovatiivisia toimintatapoja, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen.

InvestEU-ohjelman tavoitteena on tukea Euroopan Unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään unionin kilpailukykyä, talouden kestävyyttä ja kasvua, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta, pääomamarkkinoiden yhdentymistä sekä sisämarkkinoiden vahvistumista.

Alue- ja rakennepolitiikan varoja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioon v. 2022 yhteensä 220 milj. euroa. Tässä ovat mukana ohjelmakausilta 2014—2020 ja 2021—2027 Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta sekä Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta saatavat tulot.

Vuodelle 2022 ehdotetaan uusia ohjelmakauden 2021—2027 myöntämisvaltuuksia yhteensä 609,4 milj. euroa. Lisäksi v. 2021 käyttämättä jääneistä ohjelmakauden 2014—2020 myöntämisvaltuuksista voisi tehdä myöntämispäätöksiä v. 2022.

Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma (EU:n ja valtion rahoitus yhteensä), milj. euroa

Ohjelma/-osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2021—2027
rahoituskehys
valtuutena
   
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 1 386,7
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 867,8
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) 616,9
Interreg-ohjelmat 51,0
Interreg-ulkorajaohjelmat 70,0
Yhteensä 2 992,4