Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     9. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2022

1. YhteenvetoPDF-versio

Talouden näkymät

Talouden toipuminen koronaviruspandemiasta on ollut nopeaa kuluvan vuoden keväästä alkaen ja sen seurauksena BKT:n kasvu kiihtyy 3,3 prosenttiin v. 2021. Talouskasvu jatkuu vahvana loppuvuonna sekä vuoden 2022 alkupuolella, minkä seurauksena BKT:n arvioidaan kasvavan 2,9 % v. 2022.

Julkinen talous

Taantuman jälkeinen ripeä talouskasvu kohentaa julkista taloutta kuluvana vuonna, mutta julkisen talouden alijäämä pysyy suurena. Talouskasvu ja koronavirustilanteen vuoksi päätettyjen tukitoimien voimakas vähentyminen vahvistavat julkista taloutta vielä v. 2022. Julkinen talous jää kuitenkin ripeän suhdannepyrähdyksen jälkeen yhä alijäämäiseksi. Siten julkisessa taloudessa vallitsee edelleen rakenteellinen menojen ja tulojen välinen epätasapaino.

Velkasuhteen kasvu hidastuu v. 2022, mutta kiihtyy sen jälkeen uudelleen nousten reiluun 73 prosenttiin vuosikymmenen puolivälissä. Julkinen velkasuhde on jäämässä huomattavasti korkeammalle tasolle kuin viime vuosikymmenen lopulla.

Talouspolitiikan linja

Pääministeri Marinin hallituksen talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Tällä tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta.

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuosikymmenen puolivälissä ja kasvattaa työllisten määrää hallituksen työllisyystoimenpitein 80 000 henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä sekä taittaa julkisen talouden velkasuhteen kasvu 2020-luvun puolivälissä. Hallituksen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät, ja Suomi kulkee kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.

Finanssipolitiikan linja

Pääministeri Marinin hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Finanssipolitiikka oli taantumassa voimakkaasti elvyttävää. Finanssipolitiikan linja rakentuu siten, että valtiontalouden menoura alenee asteittain vaalikauden loppua kohden vuosien 2020—2021 poikkeuksellisen korkealta tasolta jatkaen laskua edelleen vaalikauden päättymisen jälkeenkin. Kehysmenoja on päätetty kohdentaa uudelleen pysyvästi 370 milj. eurolla vuodesta 2023 alkaen. Syksyn 2021 budjettiriihen yhteydessä hallitus on päättänyt uusista sekä verotuloja lisäävistä, että niitä vähentävistä perustemuutoksista. Osa perustemuutoksiin liittyvistä linjauksista tulee voimaan vuoden 2022 jälkeen. Kokonaisuutena talousarvioesitykseen sisältyvät veroperustemuutokset vähentävät v. 2022 budjettitalouteen kertyvää verotuloa yhteensä 340 milj. euroa.

Hallitusohjelman mukaiset toimet (pysyvät lisäpanostukset ja ns. tulevaisuusinvestoinnit), kehyksen ns. poikkeusolojen mekanismin käyttöönotto vuosille 2021—2022, hallituksen puoliväliriihessä päättämä valtion menokehysten tason korotus sekä Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpano ylläpitävät taloudellista aktiviteettia myös vaalikauden jälkipuoliskolla.

Kestävyystiekartta

Hallitus on sitoutunut toimeenpanemaan taloudellisen kestävyyden tiekartan, jossa keskeisiksi julkisen talouden kestävyyttä vahvistaviksi toimenpidekokonaisuuksiksi on määritelty työllisyyden lisääminen ja työttömyyden vähentäminen, talouskasvun edellytysten vahvistaminen, julkisen hallinnon tuottavuuden kasvattaminen ja kustannusvaikuttavuutta tukevat toimet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus.

Ks. tarkemmin luvusta 3.2. Finanssipolitiikan toimenpiteet

Määrärahat

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 64,8 mrd. euroa, mikä on 0,5 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Hintatason muutos huomioiden hallinnonalojen määrärahat laskevat n. 2 % vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Hallinnonalojen menotasoa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna laskevat erityisesti koronavirustilanteen terveysturvallisuuden (-1,7 mrd. euroa) ja finanssisijoitusten (-0,6 mrd. euroa) sekä muiden kehyksen ulkopuolisten menojen lasku yhteensä 2 mrd. eurolla. Vastaavasti menotasoa nostaa erityisesti se, että hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta n. 0,9 mrd. euroa kohdentuu maksettavaksi jo joulukuussa 2022, mikä vastaavasti laskee vuoden 2023 menotasoa. Lisäksi vuoden 2022 menotasoa nostavat laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset (0,6 mrd. euroa), sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen muutoskustannukset (0,2 mrd. euroa) sekä Euroopan unionille maksettavien määrärahojen kasvu (0,2 mrd. euroa).

Tuloarviot

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 57,9 mrd. euroa v. 2022. Verojen ja veroluontoisten maksujen osuus on 48,7 mrd. euroa. Vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna verotulojen odotetaan kasvavan 9 % v. 2022 eli 3,9 mrd. euroa, ja tulot ilman lainanottoa kasvavat vastaavasti 4,4 mrd. euroa.

Valtiontalouden tasapaino ja velka

Valtion budjettitalouden tasapaino paranee 4,8 mrd. eurolla verrattuna vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon. Talousarvioesitys vuodelle 2022 on 6,9 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Ilman hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksen joulukuun 2022 maksatuksen vaikutusta alijäämä olisi n. 0,9 mrd. euroa alempi. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan 2,8 % suhteessa BKT:hen v. 2022.

Vuoden 2022 lopussa talousarvion mukaisen valtionvelan (ml. rahastotalouden velka) arvioidaan olevan n. 146 mrd. euroa, mikä on n. 56 % suhteessa BKT:hen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 528 milj. euroa, mikä on 237 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

  2020
tilinpäätös
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
Muutos, %
2021—2022
         
Ansio- ja pääomatuloverot 9 317 9 712 10 946 13
Yhteisövero 2 788 3 213 3 831 19
Arvonlisävero 18 205 20 209 21 462 6
Muut verot 12 133 11 737 12 468 6
Muut tulot 7 186 8 632 9 161 6
Yhteensä 49 628 53 503 57 867 8
Nettolainanotto ja velanhallinta1) 18 962 11 743 6 912 -41
Tuloarviot yhteensä 68 591 65 245 64 780 -1
         
Kulutusmenot 17 095 18 009 18 708 4
Siirtomenot 46 207 44 673 44 327 -1
Sijoitusmenot 2 747 1 731 1 126 -35
Muut menot 1 026 832 619 -26
Määrärahat yhteensä 67 074 65 245 64 780 -1
         
Tilinpäätösalijäämä (ml. edelliset vuodet) -10 044      

1) Sisältää nettoutettuna velanhallinnan menoja 647 milj. euroa v. 2020 ja -50 milj. euroa v. 2021.

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma

Suomi toimitti 27.5.2021 komissiolle kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP) on kansallinen suunnitelma EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoituksen hyödyntämiseksi. Komissio arvioi Suomen suunnitelmaa ja täytäntöönpanopäätös hyväksyttäneen EU-neuvostossa loka/marraskuussa 2021.

Vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa huomioitiin ensimmäisiä elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisia investointeja. Tässä talousarvioesityksessä ehdotetaan edelleen yhteensä 1,2 mrd. euron kohdennuksia (määrärahat ja valtuudet yhteensä) elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanemiseksi. Vuodelle 2022 kohdistuvia määrärahalisäyksiä olisi n. 636 milj. euroa. Maksatukset EU:sta Suomen valtiolle tulevat perustumaan kansallisen suunnitelman etenemiseen ja siinä esitettyjen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen. Elpymis- ja palautumistukivälineestä saatavat tulot kertyvätkin hitaammin verrattuna määrärahojen käyttöön. Ks. tarkemmin luvusta 5.2.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä koskeva uudistus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen rakenneuudistuksen lait hyväksyttiin eduskunnassa kesällä 2021. Uudistukseen liittyy merkittäviä muutoskustannuksia, joista osa (yli 0,2 mrd. euroa) ehdotetaan huomioitavaksi vuoden 2022 talousarvioesityksessä. Merkittävimmät muutoskustannukset liittyvät hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän toiminnan käynnistämiseen sekä ICT-muutoskustannuksiin. Ks. tarkemmin luvusta 5.2.

Tulevaisuusinvestoinnit ja muut kertaluonteiset menoerät

Kertaluonteisesta tulevaisuusinvestointiohjelmasta on vuodelle 2022 kohdennettu 466 milj. euroa. Lisäksi valtion asuntorahastosta kohdennetaan runsaan 80 milj. euron lisäpanostukset v. 2022. Tulevaisuusinvestointiohjelma päättyy vuoteen 2022. Tulevaisuusinvestointien rahoittamiseen liittyvien osakemyyntien oletetaan ajoittuvan vuosille 2021—2022. Ks. tarkemmin luvusta 5.2.

Vuodelle 2022 kohdentuu koronavirustilanteeseen liittyviä, hallituksen päättämiä määräaikaisia menoja n. 0,4 mrd. euroa. Muut määräaikaiset menolisäykset ovat v. 2022 n. 0,5 mrd. euron tasolla.

Lapsibudjetointi

Talousarvioesitys sisältää ensimmäistä kertaa lapsibudjetointia koskeva yhteenvetotarkastelun. Kokonaisuus sisältää eri hallinnonalojen suoraan lapsi-ikäluokkaan ja perheisiin kohdistuvia määrärahoja kuvaavan osuuden lisäksi verotusta koskevan tarkastelun.

Valtion vuoden 2022 talousarvioesityksen määrärahat lapsi-ikäluokan palveluihin ovat lähes kokonaisuudessaan kasvatuksen ja opetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden määrärahoja. Myös osa kulttuurin ja taiteen, etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan sekä nuorisotyön ja liikunnan ja urheilun järjestötoiminnan rahoituksesta kohdistuu lapsi-ikäluokkaan. Pakolaisten vastaanotosta ja kotoutumisen edistämisestä kunnille maksettavat korvaukset sisältävät lasten kotoutumisen edistämiseen liittyviä kustannuksia. Etuuksien rahoitus on ensisijaisesti sosiaaliturvaan liittyviä tulonsiirtoa.

Ks. tarkemmin luvusta 7. Lapsibudjetointi.

Veroperustemuutokset

Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, mikä pienentää valtion verotuloja vuositasolla 295 milj. euroa. Indeksitarkistuksella tavoitellaan sitä, että verotus ei kiristyisi verojärjestelmän progressiivisuuden ja yleisen ansiotason nousun seurauksena. Verotuloja alentaa myös vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen sekä kotitalousvähennyksen määräaikainen korottaminen sekä öljylämmityksestä luopumisen että kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta. Myös täyssähköautojen autoveroa alennetaan.

Verokertymää vahvistavat siirtohinnoittelu- ja korkovähennysrajoitussäännösten uudistaminen. Parafiinisen dieselin verotuen sekä energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaista poistamista jatketaan. Turpeen verotukea kasvatetaan laajentamalla turpeen verottoman käytön raja kaikille laitoksille ja korottamalla se 10 000 megawattituntiin. Lisäksi kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit sekä kierrätysteollisuus siirretään alempaan sähköveroluokkaan II.

Tupakkaveroa korotetaan yhteensä 117 milj. eurolla vuosina 2022 ja 2023. Väylämaksun puolitusta jatketaan, mikä alentaa verotuottoa 37 milj. euroa v. 2022. Samoin arpajaisveron alennusta jatketaan, mikä pienentää arpajaisveron tuottoa n. 89 milj. euroa vuositasolla.

Ks. tarkemmin luvusta 4. Talousarvioesityksen tuloarviot.

Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus

Hallitus on sitoutunut valtiontalouden kehysmenettelyyn, joka rajoittaa valtion talousarvioissa budjetoitavien menojen määrää. Vaalikauden kehyksestä vuosille 2020—2023 päätettiin hallituksen ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa 7.10.2019. Osana kevään 2021 puoliväliriihen ratkaisuja hallitus päätti korottaa vaalikauden kehystä vuosille 2022 ja 2023. Kehystä korotettiin 900 milj. euroa vuodelle 2022 ja 500 milj. euroa vuodelle 2023.

Koronaan liittyvät välittömät kustannukset kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina vuosina 2021—2023. Hallitusohjelman mukaiseen kehyssääntöön sisältyvä poikkeusolojen mekanismi on käytössä edelleen v. 2022 mahdollistaen 500 milj. euroa per vuosi kertaluonteisiin menoihin.

Vaalikauden kehys vuodelle 2022 on 53 178 milj. euroa (sisältäen poikkeusolojen mekanismin 500 milj. euroa). Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 52 760 milj. euroa. Näin ollen vuodelle 2022 jää 117 milj. euron jakamaton varaus 300 milj. euron lisätalousarviovarauksen ohella.

Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja suhteessa BKT:hen

Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja suhteessa BKT:hen

Kuntatalous

Kuntien valtionavut ovat 13,0 mrd. euroa, mikä on n. 1 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisen talousarviossa. Alenema aiheutuu pääsääntöisesti siitä, ettei vuodelle 2022 ole budjetoitu vastaavia määräaikaisia koronatukia kuin vuodelle 2021.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan v. 2022 hieman alle 8 mrd. euroa. Valtionosuudet kasvavat vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna n. 285 milj. eurolla. Kasvua selittävät ennen kaikkea hallituksen kevään 2021 kehysriihessä päättämä 246 milj. euron erillinen valtionosuuden korotus sekä vuoden 2022 indeksikorotus, joka on n. 188 milj. euroa. Kuntien uudet ja laajenevat tehtävät lisäävät valtionosuuksia v. 2022 vajaalla 120 milj. eurolla.

Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä on 2 652 milj. euroa v. 2022.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan laskennalliset valtionosuudet kunnille ovat yhteensä 1,1 mrd. euroa. Valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen liittyen valtionosuutta korotetaan 12,7 milj. euroa ja indeksikorotus lisää valtionosuutta 34,3 milj. euroa.

Elpymis- ja palautumistukivälineen kautta rahoitetaan myös useita lähinnä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön alaisia kuntien tehtäviä. Vuonna 2022 näitä tukia ehdotetaan yhteensä 134 milj. euroa.

Ks. tarkemmin luvusta 9. Kuntatalous.