Talousarvioesitys 2022

Rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen

Tavoitteena on hallinnon selkeä rakenne sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä tukeva ja toimintaympäristön muutoksia ennakoiva ohjaus- ja johtamisjärjestelmä. Kykyä muutokseen, riskienhallintaan ja asiakaslähtöisyyteen vahvistetaan. Tulevaisuudessa palvelut ovat ensisijaisesti sähköisiä. Tavoitteena on myös parempi poikkihallinnollinen toimivuus. Palvelut ovat alueellisesti saatavilla, kun asiakkaiden tarpeet ja tehtävien hoitaminen sitä edellyttävät.

Valtionhallintoa kehitetään kohti nykyistä tiiviimpää valtakunnallisten ja alueilla toimivien virastojen palveluverkkoa ja julkisen hallinnon yhteistä asiakaspalvelua. Valtion työtehtäviä organisoidaan monipaikkaisuutta ja älyteknologian mahdollistamaa paikkariippumattomuutta hyödyntäen.

Valtion palveluiden saatavuutta ja toimintojen sijoittamista koskevan, vuoden 2022 alussa voimaan tulevan lain mukainen valtakunnallinen suunnitelma laaditaan ensimmäisen kerran. Tavoitteena on valtion toimintojen ja yksiköiden sijoittelu niin, että eri asiointikeinot ja eri asiakasryhmien tarpeet huomioiden valtion palvelut ovat kaikkien saatavilla koko maan kattavasti ja perusoikeudet turvataan.

Johtamisen kehittämisen yleisenä tavoitteena on tukea julkisen hallinnon ja johtamisen uudistumista sekä Julkisen hallinnon strategian toteutumista. Kehittämisen konkreettisina tavoitteina on vahvistaa julkisen johtamisen kokonaisuutta yli sektorirajojen ja kykyä ennakoida ja hallita toimintaympäristön muutoksia, tukea johtajia onnistumaan tehtävissään sekä lisätä johtajien ammatillista kehittymistä ja liikkuvuutta eri tehtävissä. Tätä varten jatketaan useiden johtamisen kehittämiseen tähtäävien hankkeiden ja valmennusohjelmien toteutusta.

Valtion virastojen ja virkamiesten kyvykkyyttä rajat ylittävään, ilmiölähtöiseen työskentelyyn sekä fyysisen ja virtuaalisen työnteon yhdistävään hybridityöntekoon kasvatetaan Työ 2.0 Lab -kokeilua jatkamalla.

Valtionhallinnossa jatketaan tukea muutostilanteissa olevalle henkilöstölle. Erikseen budjetoitujen henkilöstömenojen momentilta voidaan edelleen maksaa virkasuhteen päättymisestä johtuvia korvauksia (erokorvaus) sekä valtion virkamieslain erityissäännöksen mahdollistamia enintään kahden vuoden määräaikaisen nimityksen aiheuttamia palkkausmenoja.

Valtiokonttorin ja konsernitoimijoiden yhteistyönä jatketaan tietojohtamisen kehittämistä Tietokiri-hankkeessa. Vuoden 2022 aikana valmistuvat analysointi- ja raportointipalvelun tuotantovaiheen edellyttämät tietointegraatiot tietoalustalle. Tämä mahdollistaa yhteisiä palveluja koskevien tietojen täysimääräisen hyödyntämisen. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeiden johdolla toteutetaan ns. johdon dashboard virastojen johtamisen kehittämiseksi. Tietojohtamisen toimintatapojen kehittämistä jatketaan.

Valtion HR-toiminnan ja taloushallinnon kehittäminen

Valtiolla on käytössä talous- ja henkilöstöhallinnon yhteinen toimintamalli, joka kattaa prosessit, tietorakenteet, palvelukeskuspalveluiden yhtenäisen käytön sekä näitä toimintoja tukevan tietojärjestelmäkokonaisuuden. Vuonna 2022 jatketaan valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku) merkittävää päivitystyötä ja valmistaudutaan Puolustusvoimien kehittämisvaiheessa olevan tuotannonohjausjärjestelmän (PVERP 2.0) integroimiseen Kieku-järjestelmään. Valtion talousarvion ja valtiontalouden kehyspäätösten valmistelua tukevan uudistettavan tietojärjestelmän hankinta- ja kehittämisprojektia jatketaan ja myös valtion rekrytointipalvelu uusitaan. Matka- ja kulunhallinnan palveluita kehitetään ja tietojärjestelmän uudistamista valmistellaan. Hankinnoissa jatketaan tilauksesta–maksuun -prosessin ja siihen liittyvän Handi-palvelun kehittämistä tavoitteena automaatioasteen nostaminen laskujen käsittelyssä. Palkeiden työn osuutta henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon prosesseissa pyritään lisäämään ja näin vahvistamaan henkilöstöhallinnon laatua, yhtenäisyyttä sekä tuottavuutta.

Osaamisen kehittämistä vahvistetaan tuomalla uusia sisältöjä koko valtionhallinnon kattavaan digitaaliseen eOppiva-oppimisympäristöön. Palvelulla on jo yli 55 000 käyttäjää ja tavoitteena on kasvattaa käyttäjämäärää edelleen. Valtion HR-toimintojen kehittämistä jatketaan tavoitteena tehostaa HR-toimintoja 304 henkilötyövuodella vuoteen 2029 mennessä.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet jatkaa talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntämistä palvelutuotannossa ja tarjoaa osaamistaan myös virastojen projekteihin.

Valtion toimitilojen käytön tehostaminen

Vuonna 2022 aloitetaan uusittujen valtion toimitila- ja kiinteistöstrategioiden toimeenpano. Valtion kiinteistövarallisuutta tulee hallita ja hoitaa tehokkaalla, kestävällä ja valtion kokonaisedun varmistavalla tavalla. Tilatehokkuutta parannetaan valtion toimitilastrategian mukaisesti vastaamaan asetettuja tilatehokkuustavoitteita, muuttuneita työnteon tapoja ja kansalaisten sähköisen asioinnin lisääntymistä. Tällä tavoitellaan parempia työsuorituksia, pienenevää hiilijalanjälkeä ja alempia vuokrakustannuksia. Keskeinen osa toimitilastrategiaa on valtion virastojen ja laitosten sekä koko julkisen sektorin toimitilojen yhteiskäytön lisääminen sekä monipaikkaisen ja ns. hybridityön tukeminen.

Senaatti-konsernin liikelaitokset jatkavat toimenpiteitä, joilla turvataan asiakkaille terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset toimitilat. Vuonna 2022 valtion kiinteistöjen uudisrakentamiseen ja perusparannuksiin esitetään investoitavan aiempia vuosia enemmän johtuen usean suuren hankkeen toteutuksesta.

Valtion hankintojen kehittäminen

Valtion hankintatoimen kehittämistä jatketaan hallitusohjelmassa olevien tavoitteiden toimeenpanemiseksi osana Vaikuttavat julkiset hankinnat (Hankinta-Suomi) -ohjelmaa. Ohjelman puitteissa julkaistun kansallisen julkisten hankintojen strategian tavoitteena on edistää strategista johtamista, osaamista ja kyvykkyyksiä, tiedolla johtamista, markkinoiden toimivuutta, innovaatioita sekä taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Valtioneuvoston periaatepäätöksenä annetussa strategiassa ministeriöt sitoutuivat laatimaan hallinnonalalleen konkreettisen toimintasuunnitelman strategian tavoitteiden toteuttamiseksi. Ohjelmassa tuetaan myös kuntasektorin hankintayksiköitä koko julkisen sektorin yhteisen strategian tavoitteiden edistämiseksi.

Kansallista julkisten hankintojen ilmoitusalustaa HILMAa kehitetään siten, että se mahdollistaa paremman tiedon keräämisen ja analysoinnin hankintojen johtamiseksi sekä helpomman markkinoille pääsyn myös pk-yrityksille, jotta julkisiin kilpailutuksiin saadaan enemmän tarjouksia.

Tuottavuuden edistäminen

Osana julkisen hallinnon tuottavuushanketta lisätään myös valtionhallinnon tuottavuutta. Eri toimenpiteiden kautta arviolta saatavaa tuottavuuden kasvua vastaavasti jatketaan toimintamenojen 0,5 % vuosittaista vähentämistä perustuen hallinnonalakohtaisiin toimintamenoihin vähennettynä toimitilamenoilla. Oikeusministeriön, sisäministeriön ja puolustusministeriön hallinnonaloja sekä Tullin toimintamenoja koskee 0,3 % tavoite.

Tuottavuutta edistämään on valtiovarainministeriöön perustettu myös Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus, jonka tavoitteena on luoda edellytyksiä julkisen sektorin kustannusvaikuttavuudelle mm. edistämällä vaikuttavuuteen panostavaa hankekulttuuria, tunnistamalla kustannushyötyjä sekä skaalaamalla vaikuttaviksi todettuja toimenpiteitä valtakunnallisesti. Toiminta kohdentuu etupäässä suuriin meneillä oleviin palvelurakenteiden muutoksiin, kuten hyvinvointialueiden perustamiseen. Osaamiskeskustoiminta edistää hyvinvointialueiden sote-palvelujen, alueille muodostuvien merkittävien hankintaorganisaatioiden sekä tilankäytön uudelleenjärjestelytarpeiden kustannustehokkuutta.