Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     9. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2022

6. Kestävä kehitysPDF-versio

Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma - Agenda 2030 - asettaa yhteiset tavoitteet kestävän kehityksen toteuttamiseksi kaikille YK:n jäsenmaille. Agenda 2030 pyrkii kestävään kehitykseen niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristönkin kannalta.

Pääministeri Marinin hallitusohjelma ”Osallistava ja osaava Suomi” tavoitteena on luoda Suomesta so­siaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä.

Kuten neljään edelliseen talousarvioesitykseen, myös vuoden 2022 talousarvioesitykseen sisältyy hallinnonalojen pääluokkaperusteluihin tekstit kestävän kehityksen edistämisestä ja sen kytköksestä talousarvioon jokaisella hallinnonalalla (ks. yksityiskohtaiset perustelut/hallinnonalojen pääluokkaperustelut).

Hiilineutraali Suomi ja talousarvioesityksen määrärahat

Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Pääministeri Marinin hallitus on asettanut tavoitteekseen, että Suomi on hiilineutraali v. 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen on mahdollista vain, jos ilmaston lämpe­neminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään.

Vuoden 2022 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä on tunnistettu talousarvioesitykseen sisältyvät määrärahat, jotka edistävät hallituksen hiilineutraaliuden tavoitetta. Tunnistetuilla määrärahoilla edistetään mm. ympäristön ja luonnon hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta, vähennetään päästöjä, edistetään biotalousratkaisuja sekä kehitetään Suomea kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Määrärahat kohdentuvat etenkin työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön sekä ulkoministeriön hallinnonaloille.

Maatalouden aloittamis- ja investointiavustuksiin lukeutuvista määrärahoista hiilineutraaliuden tavoitteita edistetään määrärahoilla, jotka kohentavat ympäristön tilaa ja lisäävät uusiutuvan energian käyttöä edistäviä investointeja. Myös maaseudun kehittämisohjelma sisältää ympäristöön ja ilmastoon liittyviä hankkeita. EU:n viherryttämistuella, ympäristökorvauksilla sekä luonnonmukaisen tuotannon edistämisellä on merkittävä rooli maatalouden kehittämisessä ympäristön kannalta kestävään suuntaan.

Uusiutuvan energian tuotantotukeen panostetaan merkittävästi, jotta riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenisi. Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin.

Luonnonsuojelualueiden hankinnalla edistetään metsien suojelua sekä turvataan luonnon monimuotoisuutta. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden tukemisella voidaan löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja mm. biotalouden kehittämiseen, kiertotalouden edistämiseen ja vähähiilisen yhteiskunnan ratkaisuihin. Kehitysyhteistyömäärärahoilla Suomi osallistuu hankkeisiin, joilla edistetään kestävää taloudellista kehitystä ja hyvinvointia kehitysmaissa ja ehkäistään ympäristöhaittojen syntymistä. Näiden hankkeiden tavoitteina on mm. parantaa ruokaturvan, veden ja energian saatavuuden sekä luonnonvarojen kestävän käytön edellytyksiä.

Joukkoliikenteen palvelujen kehittämiseen kohdennetaan määrärahoja, mikä mahdollistaa henkilöliikenteen määrän ja siitä aiheutuvien päästöjen vähentämisen etenkin kaupunkiseuduilla. Sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotuen tavoitteena on edistää autokannan uudistumista siten, että yhä useampi henkilöauto toimisi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, bio- ja maakaasu, korkeaseosetanoli) ja vähentäisi liikenteestä aiheutuvia haitallisia päästöjä.

Talousarvioesitykseen sisältyvät hiilineutraaliutta edistävät määrärahat on ryhmitelty hallitusohjelman strategisten kokonaisuuksien perusteella. Yhteenvedon ulkopuolelle on jätetty kaikki toimintamenot sekä erilaiset järjestöavustukset ja jäsenmaksut.

Merkittävä osa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksesta kohdistuu vuodelle 2022 ja on huomioitu talousarvioesityksessä sekä alla olevassa taulukossa. Hallitus on linjannut, että elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksesta käytetään 50 % vihreän siirtymän edistämiseen (katso myös luku 5.2 yleisperusteluissa).

Hiilineutraali Suomi, keskeiset toimenpiteet, milj. euroa

2021
budjetoitu
2022
esitys
     
3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi 722 849
3.2 Suomi kokoaan suurempi maailmalla 371 277
3.4 Elinvoimainen Suomi 242 264
3.4.1 Liikenneverkon kehittäminen ja ylläpitäminen 306 253
3.4.2 Maatalous 586 616
Yhteensä 2 227 2 259

Vuoden 2022 talousarvioesityksessä hiilineutraalisuuteen liittyviä tavoitteita edistetään yhteensä n. 2,3 mrd. eurolla. Tämä on arviolta 32 milj. euroa enemmän kuin mitä vuoden 2021 talousarviossa on budjetoitu vastaaviin toimiin. Määrärahan kasvu edelliseen vuoteen verrattuna aiheutuu pitkälti Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksesta.

Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi -kokonaisuuden osalta määrärahat kasvavat 127 milj. eurolla vuodesta 2021, mikä johtuu energiatukeen kohdistettavien määrärahojen kasvusta. Elpymis- ja palautumissuunnitelman kautta kohdennetaan merkittävää rahoitusta energiatukeen mm. energiainfrastruktuuri-investointeihin sekä uusiin energiateknologia investointeihin. Hiilineutraaliutta edistäviin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan arvioidaan käytettävän selvästi aiempaa enemmän, mikä nostaa Elinvoimainen Suomi -kokonaisuuden määrärahoja 21 milj. eurolla.

Suomi kokoaan suurempi maailmalla -kokonaisuuden määrärahat alenevat 94 milj. eurolla vuoteen 2021 verrattuna, mikä aiheutuu kehitysyhteistyömäärärahojen vähenemisestä mm. hallituksen kertaluonteisten tulevaisuusinvestointien päättyessä. Liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitämiseen kohdennettavat määrärahat pienenevät 53 milj. eurolla vuodesta 2021, mikä selittyy etenkin länsimetroon ja raidehankkeisiin liittyvien valtionavustusten poistumisella ja ajoituksella. Maatalouden osalta kestävää kehitystä edistävien määrärahojen arvioidaan nousevan n. 30milj. eurolla vuodesta 2021, mikä aiheutuu maaseudun kehittämisohjelman maksatusten kasvusta sekä maankäyttösektorin ilmastopolitiikan määrärahojen kasvusta.

Määrärahoihin sisältyy myös tukia, joiden voidaan arvioida olevan ainakin osin ympäristölle haitallisia. Näitä on etenkin maataloudelle kohdentuvissa menoissa. Maatalouteen sisältyvillä määrärahoilla on kuitenkin myös ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia, kuten esimerkiksi maatalouden ympäristökorvaukset. Tämän lisäksi liikennesektorilla on sellaisia suoria tukia, jotka voidaan katsoa ympäristölle haitalliseksi.

Verotus ja hiilineutraali Suomi

Talousarvioesitykseen sisältyy useita veroja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraaliuden tavoitteita. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero.

Energiaveroja kerätään liikenteen polttoaineista, työkone-, voimalaitos- ja lämmityspolttoaineista sekä sähköstä. Verotulojen lisäksi energiaverot vahvistavat kannustimia energiatehokkuuteen, energian säästöön sekä vähäpäästöisempään energian tuotantoon. Suomi on ympäristöperusteisen verorakenteen osalta Euroopan edelläkävijä ja energiaverotuksen taso on kansainvälisesti korkea. Energiatuotteiden verot määräytyvät niiden energiasisällön ja elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen mukaan. Liikennepolttoaineiden verotuksen lisäksi autovero ja ajoneuvoveron perusvero määräytyvät päästöperusteisesti, lisäävät suurempipäästöisten autojen hankinnan ja omistamisen kustannuksia ja siten kannustavat kohti vähäpäästöisempää liikkumista. Eräiden juomapakkausten valmistevero ohjaa liittämään juomapakkaukset kierrätysjärjestelmään. Myös jätevero on ohjaava ympäristövero, jonka ensisijaisena tavoitteena on jätteiden kaatopaikkakäsittelyn väheneminen ja hyötykäytön lisääminen.

Pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti hallituskaudella valmistellaan kestävän kehityksen verouudistus, jonka tavoitteena on edistää siirtymistä kohti hiilineutraaliutta. Kestävän kehityksen verouudistus koostuu energiaverotuksen uudistuksesta, liikenteen verotuksen uudistuksesta, kiertotalouden edistämisestä sekä päästöperusteisen kulutusveron selvittämisestä. Energiaverotuksen uudistus on sisältänyt lukuisia pääosin jo toteutettuja toimia, minkä lisäksi syksyn 2021 aikana laaditaan energiaverotuksen tiekartta. Liikenteen verotuksen uudistamista selvittävä työryhmä julkaisi raporttinsa 18.5.2021.

Talousarvioesityksen sisältämiä muutoksia ympäristöveroihin v. 2022 ovat parafiinisen dieselin verotuen ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen pienentäminen, liikenteessä käytettävän biokaasun verottomuuden poistaminen, kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien lämpöpumppujen, konesalien ja sähkökattiloiden, kiinteistökohtaisten teollisen mittaluokan lämpöpumppujen, energiatehokkuus- ja energian hyödyntämiskriteerit täyttävien konesalien, geotermisten lämpölaitosten kiertovesipumppujen, ja kierrätysteollisuuden siirtäminen alennetun sähköverokannan piiriin. Lisäksi turpeen veroton käyttö laajennetaan koskemaan kaikkia laitoksia ja verottoman käytön ylärajaa kasvatetaan sekä kalankasvatus sisällytetään maatalouden energiaveronpalautuksen piiriin. Täyssähköautot vapautetaan autoverosta ja sitä vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa korotetaan niin, että se ei koske aiemmin käyttöön otettuja ajoneuvoja. Ympäristöveromuutosten lisäksi kotitalousvähennystä korotetaan öljylämmityksen luopumisen osalta määräaikaisesti lämmitystapamuutosten tukemiseksi ja nollapäästöisten työsuhdeautojen määräaikaista verotukea laajennetaan vähäpäästöisiin autoihin.

Vaikka energia-, liikenne- ja muita ympäristöveroja voidaan pitää kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisina veroina, voi niihin sisältyä niiden ympäristöohjausta heikentäviä yksittäisiä verotusrakenteita. Lisäksi ympäristölle haitallisia rakenteita voi olla myös muussa verotuksessa.

Verotukseen sisältyviä poikkeamia voidaan tarkastella verotukien raportoinnin avulla. Verotukilaskennan perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu valtiovarainministeriön internetsivuilla (www.vm.fi/verotuet).

Verotuksen ympäristöohjaus talousarvioesityksessä

Verotuet kuvaavat verotuksen rakenteeseen monista syistä tehtyjä poikkeamia, eivätkä ne sellaisenaan sovellu ympäristölle haitallisten tukien tarkasteluun. Ympäristöohjauksen kannalta olennaisinta on eri verolajien verorakenteen ympäristöperusteisuus sekä ympäristöverojen efektiivinen taso. Myös verolajin normiverojärjestelmä itsessään saattaa sisältää huomattavasti merkittävämpiä ympäristön kannalta epäedulliseen kulutukseen kannustavia piirteitä tai rakenteita. Toisaalta ympäristöveroissakaan sinänsä ympäristöperusteinen normiverojärjestelmä ei edusta aina ympäristönäkökulmasta optimaalista rakennetta. Ympäristöverotuksessa sektoreittain poikkeava verorakenne mahdollistaa veronkorotusten kohdistamisen sen mukaan, missä kiristyksiä on mahdollista tai perusteltua tehdä esim. päästökaupan päällekkäinen ohjaus ja hiilivuodon riski huomioiden, mikä saattaa johtaa vastaavalla verotuksen kiristämisellä ympäristönäkökulmasta parempaan lopputulemaan.

Ympäristöohjauksen tason ja muutosten kuvaaminen eri verolajeissa on vaikeaa. Energiaverotus on keskeinen osa ympäristöverotusta, vaikka myös muissa verolajeissa voisi olla tarpeen arvioida verorakenteen ympäristövaikutuksia. Seuraavassa taulukossa esitetään fossiilisten polttoaineiden efektiivinen energiaverorasitus sisältäen verottomuudet, veronalennukset ja -palautukset sekä päästökaupan kanssa yhteenlaskettu päästöohjaus (euroina hiilidioksiditonnilta) eri polttoainekäytöissä. Lisäksi kuvataan talousarvioesitykseen liittyvien energiaveroveromuutosten aiheuttamat muutokset niihin. Vastaava esitystapa on jo käytössä OECD:ssa ja joissain EU:n jäsenvaltioissa. Päästöoikeuden hinta ja polttoaineiden kulutus on vakioitu niin, että ero vuosien välillä syntyy päätösperusteisista veromuutoksista. Kuten taulukosta huomataan, vuoden 2022 talousarvio sisältää muutoksia energiaintensiivisten yritysten, dieselin ja turpeen päästöohjaukseen. Kokonaisuutena energiaverotuksen päästöohjaus ei merkittävästi muutu. Parafiinisen dieselöljyn verotuen pienentäminen lisää hieman päästöohjausta liikenteessä ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen supistaminen lisää energiaintensiivisten yritysten päästöohjausta. Turpeen verottoman käytön laajentaminen koskemaan kaikkia laitoksia ja ylärajan kasvattaminen johtaa päästöohjauksen heikkenemiseen päästökaupan ulkopuolella.

Polttoaineiden kulutukseen kohdistuva päästöohjaus

      2022 2022 2022 2021
    Osuus polttoaineiden
päästöistä vuonna 2019
Efektiivinen
verotaso €/tCO2
PK-hinta
€/tCO2
Yhteensä €/tCO2 Yhteensä
€/tCO2
             
Liikenne ja työkoneet yhteensä   37 % 217 2 219 216
Moottoribensiini Ei-PK 11 % 323   323 323
Diesel1) Ei-PK 18 % 220   220 214
Maakaasu ja raideliikenteen polttoöljy Ei-PK 0 % 107   107 107
Työkoneet pl. maatalous Ei-PK 4 % 105   105 105
Maatalouden työkoneet Ei-PK 2 % 66   66 66
Kaupallinen lentoliikenne (kotimainen) PK 1 % 0 55 55 55
Kaupallinen vesiliikenne (kotimainen) Ei-PK 1 % 0   0 0
Energiantuotanto ja rakennusten lämmitys yhteensä   63 % 26 44 71 70
Erillinen lämmöntuotanto2) PK 1 % 104 55 159 159
Erillinen lämmöntuotanto2) Ei-PK 7 % 106   106 106
Yhdistetty tuotanto, lämmön osuus2) PK 9 % 65 55 120 120
Energiaintensiiviset yritykset2) PK 3 % 34 55 89 86
Energiaintensiiviset yritykset2) Ei-PK 0 % 70   70 63
Maatalouden polttoöljy lämmitykseen Ei-PK 1 % 65   65 65
Turve3) PK 8 % 6 55 61 61
Turve3) Ei-PK 2 % 9   9 10
Sähköntuotanto, teollinen ensikäyttö ym. PK 31 % 0 55 55 55
Sähköntuotanto, teollinen ensikäyttö ym. Ei-PK 2 % 0   0 0
Yhteensä   100 % 96 29 124 123

1) Dieselin alennetun verokannan osalta on huomioitava henkilöautoilta kannettava käyttövoimavero.

2) Ei sisällä turvetta.

3) Sisältää erillisen lämmöntuotannon, yhdistetyn tuotannon ja energiaintensiivisten yritysten palautuksen.

Sähköveron osalta alla olevassa taulukossa kuvataan sähkön kulutuksen jakautuminen verotasoittain ja talousarvioesityksen muutokset vuodelle 2022.

Sähkön kulutukseen kohdistuva energiaverotus

  Osuus sähkön kulutuksesta Verotaso 2022 Verotaso
2021
  % €/MWh €/MWh
       
Kotitaloudet, palvelut, tieliikenne 49,1 % 22,53 22,53
Teollisuus, kaivostoiminta, maatalous, suuret konesalit 49,1 % 0,63 0,63
Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput, konesalit ja sähkökattilat, teollisen mittaluokan lämpöpumput jne. 0,6 % 0,63 22,53
Kierrätysteollisuus 0,1 % 0,63 22,53
Raideliikenne 1,1 % 0 0
Yhteensä 100 % 11,37 11,54

Eri käyttökohteiden osuudet polttoaineiden päästöistä ovat suuntaa-antavia, sillä verotuksen ja päästökaupan päällekkäisyydestä ei ole tällä hetkellä olemassa tarkkaa tilastotietoa. Molempien taulukoiden luvut perustuvat valtiovarainministeriön vero-osaston arvioon ja niiden sisältämiä oletuksia on avattu tarkemmin valtiovarainministeriön internet-sivuilla www.vm.fi/energiaverotus.

Yksittäisiä verotukia ja niiden määriä kuvataan tarkemmin talousarvioesityksen tulomomenteilla.