Talousarvioesitys 2022

Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan valtion asuntorahaston varoista. Rahaston varoista maksetaan myös sen mahdollisten velkojen menot.

Rahasto saa varansa aravalainojen koroista ja lyhennyksistä sekä valtiontakauksiin liittyvistä takausmaksuista. Rahoitusta rahastolle voidaan hankkia myös osana valtion lainanottoa.

Talousarviovuoden alussa rahasto on velaton eikä varainhankintatarvetta ole. Valtion asuntorahaston asuntolainasaatavien pääomien ennakoidaan olevan vuoden 2022 alussa n. 2,8 mrd. euroa ja rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan n. 19,6 mrd. euroa. Takausvastuita rahastolla ennakoidaan olevan korkotukilainoissa n. 17,3 mrd. euroa, omistusasuntolainojen osatakauksissa n. 1,8 mrd. euroa, aravalainojen ensisijaislainoissa alle 0,03 mrd. euroa ja vanhojen aravalainojen konvertointitakauksista n. 0,2 mrd. euroa. Lisäksi vuokratalojen rakentamislainoista aiheutuvia vastuita ennakoidaan olevan n. 0,3 mrd. euroa. Takausvastuut kasvavat edelleen lähivuosina tuotantotukien muututtua korkotukilainoitukseksi ja erilaisten takausmallien lisääntyessä.

Vuonna 2022 rahaston tuloiksi asuntolainoista ja takausmaksuista ennakoidaan n. 400 milj. euroa. Uusien myönnettävien korkotukilainojen valtuudeksi ehdotetaan 1 950 milj. euroa, vuokra-asuntojen rakentamislainojen takausvaltuudeksi 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparantamislainojen takausvaltuudeksi 100 milj. euroa. Valtion asuntorahaston varoja käytetään yhteensä n. 257 milj. euroa avustusten ja korkotukien maksamiseen. Vuonna 2022 rahastosta ehdotetaan siirrettäväksi valtion talousarvioon 1,0 milj. euroa, joka vastaa valtion talousarvion puolella kannettavaa rahaston oman pääoman korkokustannusta.

Omistusasuntojen voimassa olevien lainatakausten enimmäismääräksi vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa vuoden 2022 lopussa ehdotetaan yhteensä 2,7 mrd. euroa, joka vastaa n. 14,7 mrd. euron lainakantaa.

Valtion eläkerahaston avulla varaudutaan valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien tulevien eläkkeiden maksamiseen ja pyritään tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. VER on luonteeltaan puskurirahasto. Rahaston varoja ei käytetä suoraan eläkkeiden maksamiseen, vaan kaikki valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon varatuista määrärahoista.

Rahaston tuloista siirretään valtion talousarvioon vuosittain 40 % valtion vuotuisesta eläkemenosta. Siirron talousarvioon arvioidaan olevan 2,0 mrd. euroa v. 2022. Eläkemaksuja VER:lle kertyy v. 2022 n. 1,5 mrd. euroa. Rahaston nettomaksutulo on kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon enemmän kuin rahastoon kertyy maksutuloja.

Rahastolla on valtion eläkerahastosta annetussa laissa säädetty rahastointitavoite. Lain mukaan rahastoa kartutetaan, kunnes rahaston arvo vastaa 25 prosenttia valtion eläkevastuusta. Rahaston hallituksen hyväksymän strategian mukaan tavoitteeseen pyritään viimeistään vuonna 2033. Valtion eläkevastuu oli vuoden 2020 lopussa 93,1 mrd. euroa.

VER:n sijoitusomaisuuden markkina-arvo oli vuoden 2020 lopussa 21,1 mrd. euroa, mikä oli 23 % suhteessa valtion eläkevastuuseen vuoden 2020 lopussa. Sijoituksista oli korkosijoituksia 36,2 %, osakesijoituksia 52,4 % ja loppuosa muita sijoituksia sekä johdannaisten vaikutusta.

Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (1966/657) 3 §:n mukaan kehittämisrahaston varoja voidaan käyttää maatilatalouden rakenteen parantamiseen, maaseutuelinkeinojen edistämiseen, maaseudun elinolosuhteiden ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen sekä näiden toimenpiteiden kehittämisen edistämiseen. Yhtenä käyttökohteena ovat rahastosta myönnetyt kokonaan kansallisesti rahoitettavat investointiavustukset.

Vuonna 2022 rahaston käytettävissä olevat varat ovat arviolta 106 milj. euroa, kun huomioon on otettu vuodelta 2021 siirtyväksi arvioidut erät. Valtion vuoden 2022 talousarvioon ei sisälly määrärahasiirtoa maatilatalouden kehittämisrahastoon.

Valtion ydinjätehuoltorahasto muodostuu Varautumisrahastosta, Ydinturvallisuustutkimusrahastosta ja Ydinjätetutkimusrahastosta. Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston sijoitustoiminnan voitosta. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätettä eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, jolla on FiR 1 -tutkimusreaktori. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuollon vaatimat varat ovat tulevaisuudessa käytettävissä, mikäli em. jätehuoltovelvolliset eivät täyttäisi ydinjätehuoltoon liittyviä velvollisuuksiaan. Varautumisrahaston tase oli 31.12.2020 n. 2,6 mrd. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on lisäksi periä ydinenergialaissa määritellyt veronluonteiset maksut ja jakaa kaikki näin kerätyt varat vuosittain ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyville tutkimushankkeille. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2021 kerätyt maksut ovat yhteensä n. 6,1 milj. euroa ja jätehuoltovelvollisilta kerätyt maksut n. 2,7 milj. euroa.

Ydinlaitosten haltijoilta ja jätehuoltovelvollisilta kerättävät maksut vähenevät v. 2021. Ydinenergialain mukaan ydinlaitosten haltijoilta kerättävä maksu on 390 euroa vuosina 2021—2025 kultakin nimellislämpötehon megawatilta ja jätehuoltovelvollisilta kerättävä maksu 0,1 % vuosina 2021—2025 lain 43 §:n 2 momentin mukaisesti vahvistetusta vastuumäärästä.

Maksujen väheneminen johtuu tutkimusohjelmista rahoitettavien infrastruktuurihankkeiden suunnitellusta vähenemisestä. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n Ydinturvallisuustalon laboratorio-osan toimitilakustannusten rahoittaminen jatkuu kuitenkin vuoteen 2025 asti. Olkiluoto 3 -laitosyksikön käynnistyminen ja Teollisuuden Voima Oyj:n varautumisvelvollisuuden kasvaminen v. 2020 tasapainottaa jätehuoltovelvollisilta v. 2021 kerättävien maksujen vähenemistä.

Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa olevaan huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan polttoaineiden ja sähkön valmisteverotuksen yhteydessä kannettava huoltovarmuusmaksu. Talouden tilanne on aiheuttanut sähkön kulutuksen laskun ja liikennepolttonesteiden kulutuksen pienenemisen, mistä on seurannut huoltovarmuusmaksun tuoton alentuminen noin 40 milj. euroon vuodessa.

Rahaston varoilla turvataan kansalaisten, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen jatkuvuutta normaaliaikojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.

Keskeisiä rahoitettavia toimintoja ovat varmuusvarastointi ja erilaiset tekniset varajärjestelyt, kriittisen infrastruktuurin turvaaminen sekä huoltovarmuuskriittisten toimipaikkojen varautumissuunnittelu.

Varmuusvarastoja kierrätetään kauppatoimilla, joiden tuotto vaihtelee suuresti. Huoltovarmuusrahaston rahoitustuotot 49,4 milj. euroa pysyivät v. 2020 valtaosin edellisen vuoden tasolla. Tuotot muodostuivat osinkotuotoista ja korkotuotoista.

Öljytuotteiden hintatason laskemisesta johtuen tehtiin vuodenvaihteessa 2020—2021 vaihto-omaisuuteen arvonalennuksia 273,8 milj. euron arvosta.

Rahaston taseen loppusumma v. 2020 oli 1 937,5 milj. euroa.

Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n antamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiontakuurahastolain (444/1998) 4 §:ssä tarkoitettujen sitoumusten täyttäminen. Rahaston varoista hoidetaan myös entisen Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden Vientitakuulaitoksen ja Valtiontakauslaitoksen antamat takuut, takaukset ja muut vastuusitoumukset.

Valtion vastuulla oleva Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakauskanta oli 31.12.2020 n. 22,4 mrd. euroa. Nostettua vastuuta oli 11,8 mrd. euroa ja nostamatonta (ml. tarjoukset) 10,5 mrd. euroa, joka suurimmalta osin tulee nostetuksi useiden vuosien ajanjaksolla tulevaisuudessa. Vastuukanta laski edellisen vuoden lopusta noin 3,2 mrd. euroa. Toimialoista telakoiden ja varustamoiden osuus oli vuoden 2020 lopussa 49 % ja televastuiden 17 %. Vastuiden voimakas nousu vuodesta 2014 lähtien on johtunut pääosin telakoiden ja varustamoiden suurista risteilijätilauksista, joiden rahoitukseen Finnvera on osallistunut. Vastuukanta sisältää näitä tilauksia, jotka ajallisesti voivat hajautua lähes 10 vuoden päähän. Edelleenkin merkittävimpänä toimialakeskittymänä voidaan pitää telakka- ja varustamosektoria. Suuret yksittäiset vastuut tai vastuiden toimiala- ja maakeskittymät luovat riskikeskittymiä myös tulevaisuudessa ja näitä pyritään suojaamaan mahdollisuuksien mukaan. Riskejä on suojattu jälleenvakuutussopimuksilla, jotka kattavat n. 6 % vastuukannasta. Suurimpia vastuumaita ovat Yhdysvallat, Saksa, Brasilia, Venäjä ja Chile. Vastuukannasta 74 % sijoittuu vähäriskisiin ns. korkean tulotason maihin ja 26 % poliittisen riskin maihin (OECD maaluokat 1—7). Vuonna 2020 vastuista 28 % oli parhaimmissa ns. investointitason riskiluokissa (AAA—BBB) ja loput muissa riskiluokissa (BB+— CCC-). Vuoden 2019 loppuun verrattuna vientitakuiden riskiluokkajakauma on heikentynyt COVID-19-pandemian vaikutusten vuoksi. Erityisesti risteilytoimialan riskiluokat ovat heikentyneet merkittävästi.

Finnvera Oyj:n vienti- ja erityistakaustoiminnan tappiollinen tulos oli 1,17 mrd. euroa v. 2020, mikä aiheutui pääosin vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan vastuukannasta tehdyistä IFRS 9 -tilinpäätösstandardin mukaisista tappiovarauksista. Tappiollisesta erillistuloksesta 829 milj. euroa katettiin Finnvera Oyj:n aiempien tilikausien voittovaroista (vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastosta) ja 349 milj. euroa valtiontakuurahastosta. Valtiontakuurahastossa oli noin 690 milj. euroa 31.12.2020 ja 4.2.2021 Finnvera Oyj:lle tehdyn rahastomaksupäätöksen jälkeen 342 milj. euroa. Mahdollinen vuoden 2021 ja sitä seuraavien vuosien vientitakuu- ja erityistoiminnan tappiot katetaan valtiontakuurahastosta, koska aiempien vuosien vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kaikki voittovarat käytettiin v. 2020 tappioiden kattamiseen.

Finnvera Oyj:n suuret riskikeskittymät, epävarmuus maailman taloudellisesta ja poliittisesta kehityksestä ja yksittäiset suurten yhtiöiden tapahtumat vaikuttavat riskitasoon. Mahdolliset tappio-odotukset lyhyellä aikavälillä ovat keskittyneet muutamiin yhtiöihin ja mahdolliset luottotappiot saattavat kasvaa erityisesti koronapandemian aiheuttaman talouden hidastumisen seurauksena. Pandemian vaikutusten johdosta yritysten riskiluokituksia on jouduttu heikentämään, mikä on vaikuttanut rahastoitujen varojen tarpeeseen. Kehittyvien ja köyhien maiden markkinoilla on havaittu ongelmia.

Luottoriskin mukainen arvio (Var 99,5) rahastoitujen varojen tarpeesta vastuukannan riskisyyteen nähden nostetuista vastuista (yhteensä n. 11,8 mrd. eurosta) oli 1,2 mrd. euroa 31.12.2020 (11,1 mrd. eurosta 0,6 mrd. euroa 31.12.2019). Riski yksittäisiin isoihin luottotappioihin on kasvanut koronapandemian johdosta erityisesti alussektorilla, jossa nostettujen vastuiden määrä on n. 4 mrd. euroa.

Epävarmuuden jatkumisen takia koronapandemian kestoa, vaikutusta Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan vastuisiin ja edelleen tulevien vuosien erillistuloksiin ja mahdollisiin tappioiden kattamisiin valtiontakuurahastosta on vielä erittäin vaikeaa arvioida.

Vuonna 2015 perustettu Rahoitusvakausvirasto hallinnoi talousarvion ulkopuolista rahoitusvakausrahastoa. Se muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta talletussuojarahastosta.

Luottolaitosten maksamat vakausmaksut tilitetään edelleen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon (Single Resolution Fund, SRF). SRF kartutetaan tavoitetasolleen vuoteen 2023 mennessä, jonka jälkeen rahastoon kerätään varoja vain, mikäli sitä on ollut tarpeen käyttää kriisinratkaisutoimien yhteydessä.

Talletussuojarahasto kartutetaan luottolaitosten maksamilla talletussuojamaksuilla talletussuojadirektiivin edellyttämälle vähimmäistasolle 10 vuodessa (vuodet 2015—2024). Tulevien vuosien talletussuojamaksujen arvioidaan pysyvän lähellä vuoden 2021 maksujen tasoa. Rahoitusvakausvirasto päättää korvausten maksamisesta ja vastaa korvausten maksatuksesta tallettajille, jos talletussuojarahaston varoja on tarpeen käyttää tallettajien saamisten turvaamiseksi.

Valtion televisio- ja radiorahaston hallintoa hoitaa Liikenne- ja viestintävirasto. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi on vuodesta 2013 alkaen ollut käytössä yleisradiovero. Valtion televisio- ja radiorahastoon tehtävän siirron suuruus vuonna 2022 on 555,238 milj. euroa. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Rahaston varoista käytetään Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi tarvittava määrä. Rahoitus on kehyksen ulkopuolista.

Maatalouden interventiorahastosta rahoitetaan EU-komission säätelemää maatalouden interventiotoimintaa. Vuonna 2022 varaudutaan maltilliseen interventioon, mutta erityisesti brexitistä aiheutuvien odotettavissa olevien markkinahäiriöiden sekä koronatilanteen aiheuttaman markkinatilanteen ennakoitavuuden heikkenemisen vuoksi interventiotoiminnan laajuuteen liittyy epävarmuutta. Valtion talousarviosta interventiorahastoon tehtävällä siirrolla katetaan niitä rahaston menoja, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta. Vuonna 2022 valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja 0,4 milj. euroa, jotka katetaan valtion talousarviosta tehtävällä siirrolla.

Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun on velvollinen suorittamaan jokainen, joka harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa.

Palosuojelumaksukertymän arvioidaan v. 2022 olevan noin 11,2 milj. euroa.

Palosuojelurahaston keskeisimmät avustuskohteet ovat pelastusalan järjestöjen valistus- ja koulutustoiminta, pelastusalan tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien paloasema- ja kalustohankkeet. Rahastolla on merkittävä rooli pelastustoimen kehittämishankkeiden sekä paloasemien ja kalustohankintojen rahoittajana pelastustoimen toimialalla.

Öljysuojarahastosta korvataan öljyvahingoista, niiden torjunnasta ja ympäristön ennallistamisesta, öljyntorjuntakaluston hankinnasta ja torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Öljysuojarahasto saa varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta.

Öljysuojamaksun määräaikainen (2010—2015) korotus ja eräiden öljyntorjuntavalmiuteen kuuluvien hankkeiden viivästyminen ovat yhdessä kasvattaneet öljysuojarahaston oman pääoman 21,7 milj. euroon. Rahaston pääoman yläraja palautui vuoden 2020 alussa 50 milj. eurosta 10 milj. euroon, minkä vuoksi öljysuojamaksun kantaminen öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) 8 §:n perusteella keskeytettiin toistaiseksi 1.3.2020.

Öljysuojarahaston varat on pitkälti sidottu ennakkopäätöksillä öljyvahinkojen torjunnan hankintoihin. Öljysuojarahastosta annetun lain 17 §:n mukaan kustannuksiltaan yli 85 000 euroa ylittävän yksittäisen torjuntakalustohankinnan korvaaminen alueen pelastustoimelle edellyttää, että öljysuojarahaston hallitus on etukäteen hyväksynyt hankinnan. Lisäksi öljyjätemaksun kertymästä vuoden 2019 talousarviosta siirretty 2,9 milj. euron määräraha on käytettävä öljyn pilaamien maa- ja pohjavesialueiden kunnostamiskustannusten korvauksiin. Rahaston sitoumukset olivat 31.12.2020 kaikkiaan 16,4 milj. euroa.

Öljysuojarahaston varoista suurin osa on sidottu ennakkopäätöksillä ja budjetin perusteluilla. Tämän vuoksi rahaston varat eivät lähivuosina riitä öljysuojarahastosta annetun lain 17 §:n mukaisiin, pelastustoimelle öljyvahinkojen torjuntakaluston hankkimisesta ja torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Vuonna 2022 Öljysuojarahastoon ehdotetaan siirrettävän 4 milj. euroa valtion talousarviosta kattamaan öljyntorjunnan ylläpidosta ja mahdollisista öljyvahingoista aiheutuvia kustannuksia.

Vuonna 2020 öljysuojamaksu oli 0,50 euroa öljytonnilta ja maksun tuotto oli 1,95 milj. euroa. Öljysuojarahastosta maksettiin korvauksia yhteensä 16,4 milj. euroa.

Öljysuojarahaston asemaa tarkastellaan osana käynnissä olevaa ympäristövahinkojen toissijaisten vastuujärjestelmien kehittämisen lainsäädäntöhanketta.