Talousarvioesitys 2022
11. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma ja -tase
Luku sisältää talousarviotalouden, talousarviotalouden ulkopuolella olevien valtion rahastojen (11 kpl) sekä valtion liikelaitoskonsernien (Metsähallitus ja Senaatti-kiinteistöt) tuotto- ja kululaskelmista sekä taseista yhdistellyt valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman ajanjaksolta 1.1.—30.6.2021 ja kokonaistaseen tilanteesta 30.6.2021. Kokonaislaskelmien tarkoituksena on yleiskatsauksellisen kokonaiskuvan saaminen suoraan eduskunnan ja valtioneuvoston ohjausvallan alaisesta valtiontaloudesta (valtio-oikeushenkilöstä).
Talousarviotalouden ja talousarviotalouden ulkopuolella olevien valtion rahastojen sisäisten ja keskinäisten kirjanpitotapahtumien eliminointikäytäntö on uudistettu vuoden 2020 alusta alkaen. Uudistetussa menetelmässä eliminoidaan sisäisten tuottojen ja kulujen lisäksi myös saatavat ja velat hyödyntäen sisäisille erille erikseen määriteltyjä liikekirjanpidon tilejä sekä kumppanikoodia. Uuden eliminointikäytännön seurauksena eliminointien vaikutus hajaantuu lähes kaikille laskelman riveille. Muutoksen vaikutus kokonaislaskelmissa tehtäviin eliminointeihin on kokonaisuuden kannalta vähäinen.
11.1. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma ajalta 1.1.—30.6.2021
Valtio, talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot ja valtion liikelaitoskonsernit eivät laadi virallista välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta. Ajanjakson 1.1.—30.6.2021 kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä ei siten ole suoraan vertailukelpoinen koko vuodelta kertyvien tuottojen ja kulujen erotuksen kanssa. Esimerkiksi eräitä loppuvuodesta maksuun tulevia menoja ei ole jaksotettu kuluiksi alkuvuodelle.
Vuoden 2020 ja vuoden 2021 kokonaislaskelmissa on nähtävissä koronavirusepidemian vaikutus Suomen talouteen. Koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi asetetut rajoitustoimet aiheuttivat negatiivisia seurauksia etenkin suoraan rajoitusten kohteeksi joutuneille toimialoille. Rajoitusten vuoksi yhteiskunnallinen toiminnallisuus väheni, mikä on nähtävissä kokonaislaskelmissa ennen kaikkea alkuvuoden 2020 verotuottojen ja muiden veroluonteisista maksujen pienenemisenä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Alkuvuonna 2021 edelliseen vuoteen verrattuna verot ja veronluontoiset maksut kasvoivat 1 611 milj. eurolla. Tähän vaikuttivat eniten arvonlisäveron, ansio- ja pääomatuloverojen, tupakkaveron ja varainsiirtoverojen kasvu. Rajoitusten seurauksena valtiolta on edellytetty merkittäviä tukitoimia eri yhteiskunnan aloilla, mikä on nähtävissä siirtotalouden kulujen 513 milj. euron kasvuna vuoden 2020 alkupuoliskoon verrattuna. Eniten kasvoivat siirtotalouden kulut paikallishallinnolle, sosiaaliturvarahastoille ja elinkeinoelämälle sekä Euroopan unionin toimielimille ja muille elimille. Vuoden 2020 alkupuoliskoon verrattuna alijäämä pienentyi 1 190 milj. eurolla.
Kaikkien kokonaislaskelmien osakokonaisuuksien (valtion talousarviotalous, talousarviotalouden ulkopuoliset valtion rahastot ja liikelaitoskonsernit) yhteenlaskettu tuotto- tai kulujäämä on pienentynyt alkuvuonna 2021 suhteessa vertailukauteen. Suurimpana osakokonaisuutena talousarviotalouden vaikutus kokonaislaskelmiin on kuitenkin keskeinen. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä 1.1.—30.6.2021 oli -3 913 milj. euroa (v. 2020: -5 103 milj. euroa) ja se on pienentynyt 1 190 milj. euroa. Kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä on kuitenkin kokonaislaskelmassa tehtävien eliminointien takia 684 milj. euroa (581 milj. euroa) suurempi kuin valtion talousarviotalouden, rahastojen ja liikelaitoskonsernien erillisraportoinnista suoraan yhteenlaskettu tuottojäämä.
Tuotto- ja kulujäämät tarkasteluajanjaksoilta 1.1.—30.6.2021 ja 1.1.—30.6.2020 (milj. euroa)
Talousarviotalouden kulujäämä | Rahastojen tuottojäämä | Liikelaitoskonsernien voitto | Kokonaislaskelmien kulujäämä | |
1—6/2020 | -5 171 | 559 | 91 | -5 123 |
1—6/2021 | -3 983 | 649 | 106 | -3 913 |
Kokonaistuotto- ja kululaskelmassa esitetään sekä erillisinä osakokonaisuuksien tuotto- ja kululaskelmat, joissa on huomioitu kokonaisuuksien sisäisten kirjanpitotapahtumien vaikutus, sekä näiden yhdistelmä. Laskelmassa esitetään omassa sarakkeessaan kokonaisuuksien välisten kirjanpitotapahtumien eliminoinnit.
Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma 1.1.—30.6.2021 (1 000 euroa)1)
Talousarviotalous | Rahastot | Liikelaitoskonsernit | Eliminoinnit | 1.1.—30.6.2021 | 1.1.—30.6.2020 | |
TOIMINNAN TUOTOT | ||||||
Maksullisen toiminnan tuotot | 377 848 | 59 748 | 173 157 | 2 527 | 608 225 | 539 293 |
Vuokrat ja käyttökorvaukset | 12 938 | 3 360 | 403 567 | 364 876 | 54 989 | 56 936 |
Muut toiminnan tuotot | 249 892 | 1 473 590 | 29 170 | 404 211 | 1 384 440 | 855 786 |
TOIMINNAN KULUT | ||||||
Aineet, tarvikkeet ja tavarat | ||||||
Ostot tilikauden aikana | 292 263 | 128 121 | 61 410 | 86 | 481 709 | 346 251 |
Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) | -835 | 897 | 62 | 458 | ||
Henkilöstökulut | 2 522 902 | 4 210 | 76 654 | 353 725 | 2 250 041 | 2 093 010 |
Vuokrat | 394 173 | 2 039 | 54 854 | 364 876 | 86 191 | 115 931 |
Palvelujen ostot | 1 349 476 | 26 705 | 163 849 | 51 700 | 1 488 329 | 1 472 276 |
Muut kulut | 343 614 | 23 995 | 59 391 | 1 754 | 425 247 | 461 753 |
Valmistevaraston lisäys (-) tai vähennys (+) | 7 | 7 | 49 | |||
Valmistus omaan käyttöön | -40 960 | -2 098 | -43 058 | -38 763 | ||
Poistot | 625 782 | 6 268 | 117 452 | 749 502 | 716 402 | |
JÄÄMÄ I | -4 845 745 | 1 345 359 | 73 485 | -3 426 375 | -3 715 353 | |
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT | ||||||
Rahoitustuotot | 1 221 668 | 416 349 | 453 | 87 176 | 1 551 294 | 1 292 736 |
Rahoituskulut | -300 749 | -86 987 | -8 111 | 2 176 | -393 672 | 9 833 |
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta2) | 5 703 | 5 703 | 4 839 | |||
SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT | ||||||
Satunnaiset tuotot | 7 590 | 1 236 | 8 826 | 56 481 | ||
Satunnaiset kulut | -9 648 | -9 648 | -6 773 | |||
JÄÄMÄ II | -3 926 885 | 1 675 956 | 71 530 | -2 263 873 | -2 358 237 | |
SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT | ||||||
Tuotot | ||||||
Paikallishallinnolta | 73 537 | 73 537 | 72 762 | |||
Euroopan unionin toimielimiltä ja muilta elimiltä | 698 657 | 698 657 | 744 085 | |||
Muut siirtotalouden tuotot | 1 027 027 | 34 021 | 1 006 621 | 54 427 | 51 604 | |
Kulut | ||||||
Paikallishallinnolle | 7 356 617 | 11 284 | 7 367 901 | 7 212 506 | ||
Sosiaaliturvarahastoille | 7 724 736 | 7 724 736 | 7 696 958 | |||
Elinkeinoelämälle | 1 745 041 | 45 951 | 34 021 | 1 756 971 | 1 545 130 | |
Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille | 1 518 175 | 43 881 | 1 562 056 | 1 576 451 | ||
Kotitalouksille | 2 251 631 | 3 474 | 2 255 105 | 2 222 173 | ||
Euroopan unionin toimielimille ja muille elimille | 1 328 749 | 269 512 | 1 598 261 | 1 267 563 | ||
Ulkomaille | 445 015 | 445 015 | 449 701 | |||
Muut siirtotalouden kulut (ml. yliopistot) | 2 765 968 | 679 156 | 329 541 | 3 115 583 | 3 342 401 | |
JÄÄMÄ III | -27 263 597 | 622 699 | 105 551 | -27 262 880 | -26 802 669 | |
TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA | ||||||
Verot ja veronluonteiset maksut | 23 162 403 | 25 836 | -43 830 | 23 232 070 | 21 617 964 | |
Muut pakolliset maksut | 118 004 | 118 004 | 81 815 | |||
Vähemmistöosuus2) | 30 | 30 | 41 | |||
TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ | -3 983 190 | 648 535 | 105 581 | 683 702 | -3 912 777 | -5 102 850 |
1) Valtio, valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot ja liikelaitokset eivät laadi välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta, minkä vuoksi kokonaislaskelmissa saattaa ilmetä jaksotuksen eriaikaisuuden aiheuttamia täsmäämättömyyksiä.
2) Osuus osakkuusyritysten tuloksesta, Vähemmistöosuus: Sisältää liikelaitoskonsernien tiedot.
Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman erien keskeisimmät muutokset verrattaessa alkuvuotta 2021 alkuvuoteen 2020 olivat:
- — Toiminnan tuotot kasvoivat 560 milj. euroa ja olivat 2 012 milj. euroa. Suurin kasvu oli muun toiminnan tuotoissa 493 milj. euroa, isoimpina näistä olivat mm. palvelutoiminnan tuotoissa ja yhteistoiminnallisten kustannusten korvaustuotoissa tapahtuneet muutokset.
- — Toiminnan kulut kasvoivat 271 milj. euroa ja olivat 5 438 milj. euroa. Suurin kasvu oli henkilöstökuluissa 157 milj. euroa. Vuokrakuluissa säästettiin 29,7 milj. euroa.
- — Rahoituskulut kasvoivat 403 milj. euroa ja olivat 393,7 milj. euroa. Suurin vaikutus on emissioerolla euromääräisistä veloista. Alkuvuonna 2020 poikkeuksellisesti emissiovoittoja kirjattiin 495 milj. euroa, kun taas alkuvuonna 2021 kirjattiin emissiotappioita -14 milj. euroa.
- — Rahoitustuotot kasvoivat 258 milj. euroa ja olivat 1 551 milj. euroa. Tähän vaikutti mm. saatujen osinkotuottojen kasvu.
- — Siirtotalouden tuotot pienenivät -42 milj. euroa ja olivat 827 milj. euroa. Tuotot Euroopan unionin toimielimiltä ja muilta elimiltä pienenivät -45 milj. euroa, mutta tuotot paikallishallinnolta kasvoivat 0,8 milj. euroa ja muut siirtotalouden tuotot kasvoivat 2,8 milj. euroa.
- — Siirtotalouden kulut kasvoivat 513 milj. euroa ja olivat yhteensä 25 826 milj. euroa. Suurimmat kasvut olivat kuluissa paikallishallinnolle 155 milj. euroa, elinkeinoelämälle 212 milj. euroa ja Euroopan unionin toimielimille ja muille elimille 331 milj. euroa.
- — Tuotot veroista ja pakollisista maksuista kasvoivat 1 650 milj. euroa ja olivat 23 350 milj. euroa. Verotuotoissa oli kasvua 1 614 milj. euroa.
11.2. Valtion kokonaistase 30.6.2021
Kokonaistaseen omaisuusrakenne poikkeaa valtion talousarviotalouden taseen omaisuusrakenteesta. Liikelaitoskonsernien omaisuuserät, kuten rakennukset ja maa-alueet, näkyvät talousarviotalouden taseessa sijoituksina liikelaitoskonsernien peruspääomiin, kun taas kokonaistaseessa ne raportoidaan omaisuuserän luonteen mukaisesti.
Alkuvuonna 2021 edellisvuoden tavoin kasvanut kokonaislaskelman kulujäämä on rahoitettu pääasiassa valtion velanottoa lisäämällä ja rahavaroista maksamalla. Valtion kokonaistase on pienentynyt 30.6.2020 ja 30.6.2021 välillä 5 717 milj. euroa. Vieraan pääoman määrä kasvoi 5 648 milj. euroa ja rahoitusvarat pieneivät 6 554 milj. euroa vertailukauteen nähden. Tähän on vaikuttanut edellisenä vuonna kassavarojen paremman hallinnan vuoksi otettu suuret lainamäärät, mutta alkuvuonna 2021 kassavaroja on pystytty hallitsemaan paremmin ja lainanotto on ollut hallitumpaa.
Kokonaistaseessa esitetään sekä erillisinä osakokonaisuuksien taseet, joissa on huomioitu kokonaisuuksien sisäisten kirjanpitotapahtumien vaikutus, sekä näiden yhdistelmä. Laskelmassa esitetään omassa sarakkeessaan kokonaisuuksien välisten kirjanpitotapahtumien eliminoinnit.
Valtion kokonaistase 30.6.2021 (1 000 euroa)1)
Talousarviotalous | Rahastot | Liikelaitoskonsernit | Eliminoinnit | 30.6.2021 | 30.6.2020 | |
VASTAAVAA | ||||||
KANSALLISOMAISUUS | ||||||
Maa- ja vesialueet | 42 754 | 1 017 175 | 1 059 929 | 1 039 973 | ||
Rakennusmaa- ja vesialueet | 16 158 | 38 420 | 54 577 | 55 121 | ||
Rakennukset | 428 038 | 196 848 | 624 886 | 620 621 | ||
Muu kansallisomaisuus | 58 250 | 58 250 | 26 520 | |||
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 23 840 | 23 840 | 26 520 | |||
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET | ||||||
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET | ||||||
Aineettomat oikeudet | 26 997 | 373 | 646 | 28 017 | 33 101 | |
Muut pitkävaikutteiset menot | 642 603 | 46 012 | 688 615 | 677 437 | ||
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 443 832 | 2 315 | 446 147 | 363 060 | ||
AINEELLISET HYÖDYKKEET | ||||||
Maa- ja vesialueet | 8 713 | 1 182 | 2 894 931 | 2 904 827 | 2 905 746 | |
Rakennusmaa- ja vesialueet | 1 143 858 | 429 409 | 1 573 267 | 1 566 008 | ||
Rakennukset ja rakennelmat | 228 918 | 2 907 840 | 3 136 757 | 3 162 855 | ||
Rakenteet | 17 981 576 | 22 530 | 18 004 107 | 17 861 321 | ||
Koneet ja laitteet ja kalusteet | 625 951 | 13 083 | 8 577 | 647 611 | 613 688 | |
Muut aineelliset hyödykkeet | 10 852 | 24 052 | 109 689 | 144 594 | 121 003 | |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 1 200 221 | 428 292 | 34 133 | 1 594 379 | 1 530 909 | |
KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET | ||||||
Käyttöomaisuusarvopaperit | 15 484 376 | 506 928 | 4 034 | 15 995 338 | 17 564 725 | |
Liikelaitoskonsernien peruspääomat ja muun oman pääoman ehdoin sijoitetut pääomat1) | 6 063 287 | 6 066 957 | -3 670 | -720 | ||
Euromääräiset sijoitukset | 4 399 158 | 14 213 508 | 18 612 666 | 16 711 424 | ||
Valuuttamääräiset sijoitukset | 4 865 410 | 4 865 410 | 4 715 133 | |||
Osuudet omistusyhteysyrityksissä2) | 276 474 | 276 474 | 217 046 | |||
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä2) | 59 000 | |||||
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ | 48 260 343 | 19 624 536 | 7 130 749 | 68 914 538 | 68 101 736 | |
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS | ||||||
VAIHTO-OMAISUUS | ||||||
Aineet ja tarvikkeet | 457 024 | 457 024 | 451 187 | |||
Keskeneräinen tuotanto | 5 340 | 5 340 | 5 226 | |||
Valmiit tuotteet/Tavarat | 39 224 | 1 161 160 | 11 316 | 1 211 700 | 1 335 524 | |
Muu vaihto-omaisuus | 23 951 | |||||
PITKÄAIKAISET SAAMISET | ||||||
Pitkäaikaiset saamiset | 4 211 122 | 21 388 | 48 528 | 1 323 525 | 2 957 512 | 2 884 314 |
LYHYTAIKAISET SAAMISET | ||||||
Myyntisaamiset | 75 622 | 48 511 | 80 905 | 6 714 | 198 324 | 127 568 |
Lainasaamiset | 180 054 | 1 761 352 | 83 098 | 1 858 308 | 1 773 977 | |
Siirtosaamiset | 36 694 | 58 401 | 8 807 | 92 898 | 11 004 | 81 543 |
Muut lyhytaikaiset saamiset | 173 122 | 125 872 | 6 204 | 2 320 | 302 877 | 289 545 |
Ennakkomaksut | 738 861 | 8 505 | 747 366 | 872 833 | ||
RAHOITUSOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT LYHYTAIKAISET SIJOITUKSET | ||||||
Euromääräisten joukkovelkakirjalainojen ostot | 119 968 | 119 968 | 382 769 | |||
Muut euromääräiset sijoitukset | 1 041 595 | 1 041 595 | 302 593 | |||
Valuuttamääräisten joukkovelkakirjojen ostot | ||||||
RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT | 8 975 415 | 5 673 556 | 276 554 | 4 939 389 | 9 986 135 | 16 919 991 |
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ | 15 934 072 | 8 978 713 | 432 313 | 18 897 153 | 25 451 021 | |
VASTAAVAA YHTEENSÄ | 64 763 456 | 28 603 250 | 8 815 504 | 12 549 036 | 89 633 174 | 95 350 051 |
VASTATTAVAA | ||||||
OMA PÄÄOMA | ||||||
Valtion pääoma 1.1.1998 | -30 048 198 | -30 048 198 | -30 048 198 | |||
Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen pääomat | -21 447 382 | -21 447 382 | -20 217 254 | |||
Liikelaitoskonsernien pääomat1) | 6 066 957 | 6 066 957 | ||||
Talousarviosiirrot | -644 000 | -644 000 | ||||
Edellisten tilikausien pääoman muutos | -45 471 535 | 49 530 962 | 822 171 | -85 000 | 4 966 598 | 16 285 962 |
Tilikauden tuotto-/kulujäämä | -3 983 190 | 648 535 | 105 581 | 683 702 | -3 912 777 | -5 102 850 |
VÄHEMMISTÖOSUUS | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Vähemmistöosuus2) | 4 728 | 4 728 | 4 804 | |||
RAHASTOJEN PÄÄOMAT | ||||||
Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat | 8 899 | 8 899 | 8 890 | |||
VARAUKSET | ||||||
Varaukset | 19 932 | 19 932 | 25 154 | |||
VIERAS PÄÄOMA | ||||||
PITKÄAIKAINEN | ||||||
Otetut euromääräiset lainat | 112 435 650 | 349 023 | 1 426 943 | 1 254 263 | 112 957 353 | 102 857 026 |
Otetut valuuttamääräiset lainat | -1 866 | -1 866 | 1 578 | |||
Pitkäaikaiset siirtovelat | 125 322 | 125 322 | 120 446 | |||
Muut pitkäaikaiset velat | 408 480 | 52 | 408 532 | 468 930 | ||
LYHYTAIKAINEN | ||||||
Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennykset | 55 345 | 55 345 | 7 438 898 | |||
Talousarvion ulkopuol. olevien valtion rahastojen yhdystilit | ||||||
Lyhytaikaiset lainat | 18 503 127 | 187 994 | 152 361 | 18 538 760 | 14 751 389 | |
Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat | 354 419 | 354 419 | 285 862 | |||
Saadut ennakot | 439 446 | 56 558 | 34 133 | 461 871 | 484 475 | |
Ostovelat | 319 215 | 54 121 | 39 586 | 6 647 | 406 275 | 305 512 |
Siirtovelat | 1 387 106 | 51 277 | 61 517 | 1 801 | 1 498 100 | 1 550 119 |
Muut lyhytaikaiset velat | 5 291 830 | 60 714 | 23 485 | 138 783 | 5 237 246 | 6 129 345 |
Virhetilit | 18 | 18 | -36 | |||
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 144 257 480 | 515 135 | 1 796 136 | 6 527 377 | 140 041 374 | 134 393 544 |
VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 64 763 456 | 28 603 250 | 8 815 504 | 12 549 036 | 89 633 174 | 95 350 051 |
1) Valtio ei laadi välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta, minkä vuoksi kokonaislaskelmissa saattaa ilmetä jaksotuksen eriaikaisuuden aiheuttamia täsmäämättömyyksiä. Valtion talousarviotalouden ja liikelaitoskonsernien kirjaukset koskien liikelaitoskonsernien omaa pääomaa ja muuta omaa pääomaa eivät tästä syystä täsmänneet 30.6.2021, 30.6.2020 ja 30.6.2019, minkä vuoksi näille tileille jäi saldoa.
2) Rivit Osuudet omistusyhteysyrityksissä, Saamiset omistusyhteysyrityksiltä, Vähemmistöosuus: Sisältää liikelaitoskonsernien tiedot
11.3. Taseen ulkopuoliset valtiontakaukset ja -takuut
Talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten taseiden ulkopuoliset kokonaisvastuut olivat valtion vuoden 2020 tilinpäätöksessä yhteensä 194,9 mrd. euroa. Suurin yksittäinen vastuu oli valtion eläkevastuu, noin 93,1 mrd. euroa.
Voimassa olevat valtiota rasittavat valtiontakaukset ja -takuut olivat 30.6.2021 yhteensä 63,8 mrd. euroa. Kasvua alkuvuodesta oli 1,8 mrd. euroa ja se johtui pääosin Valtion asuntorahaston sekä Finnveran takauksien ja takuiden kasvusta. Voimassa olevan lainsäädännön ja eduskunnan tekemien takaus- ja takuupäätösten nojalla valtiontakauksiin ja -takuisiin käytettävissä oleva enimmäismäärä oli 30.6.2021 yhteensä 134,3 mrd. euroa (135,2 mrd. euroa 31.12.2020). Lasku vuodenvaihteeseen verrattuna johtuu suurimmalta osin Suomen Pankin ja IMF:n välisen bilateraalilainan valtiontakuun enimmäismäärän alenemisesta 2,1 mrd. eurolla.
Valtion talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen takauskannasta Valtion asuntorahasto muodostaa pääosan ja sen takauskanta oli 30.6.2021 yhteensä 16,9 mrd. euroa. Suurin osa näistä takauksista kohdistuu korkotuettuihin vuokra- ja asumisoikeustalojen rakentamis- ja perusparannuslainoihin.
Koronavirusepidemian ja siihen liittyvien rajoituksien seurauksena eduskunta on 30.6.2021 mennessä lisäksi antanut valtioneuvostolle 3,2 mrd. euron valtuudet myöntää uusia valtiontakauksia ja -takuita kotimaan yritysrahoituksen saatavuuden ja työttömyysmenojen maksamisen turvaamiseksi, EU:n puitteissa perustettavien kriisinhallintavälineiden toiminnan mahdollistamiseksi sekä Covid-19-rokotteiden vakuuttamiseksi.
Voimassa olevat valtiontakaukset ja -takuut sekä käytettävissä oleva enimmäismäärä 30.6.2021 (mrd. euroa)
2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | Voimassa 30.6.2021 | Käytettävissä enimmäismäärä | |
Finnvera | 17,5 | 22,6 | 22,6 | 27,7 | 30,3 | 32,6 | 31,6 | 32,3 | 73,2 |
Opintolainat | 1,8 | 2,0 | 2,3 | 2,7 | 3,4 | 4,0 | 4,5 | 4,8 | 5,1 |
ERVV1) | 6,6 | 6,2 | 6,3 | 7,0 | 7,0 | 7,0 | 6,8 | 6,7 | 14,0 |
Suomen Pankki | 0,6 | 0,5 | 0,6 | 0,4 | 0,5 | 0,6 | 0,6 | 0,7 | 7,2 |
Valtion rahastot2) | 11,8 | 12,3 | 13,2 | 13,8 | 14,6 | 15,5 | 16,5 | 17,1 | 20,2 |
Covid-19-tukitoimet3) | 1,4 | 1,4 | 3,2 | ||||||
Muut4) | 0,9 | 0,6 | 1,1 | 0,6 | 0,8 | 0,5 | 0,5 | 0,7 | 11,4 |
Yhteensä | 39,2 | 44,2 | 46,1 | 52,3 | 56,6 | 60,2 | 62,0 | 63,8 | 134,3 |
1) Euroopan rahoitusvakausväline
2) Sisältää Valtion asuntorahaston, Maatilatalouden kehittämisrahaston ja Huoltovarmuusrahaston, joiden takauskannasta Valtion asuntorahasto muodostaa pääosan.
3) Sisältää koronavirusepidemian vuoksi myönnetyt valtiontakaukset ja -takuut Euroopan komission varainhankinnalle (SURE-tukiväline), Euroopan investointipankille (EU Covid-19 -takuurahasto), kotimaisille varustamo- ja ilmailualan yrityksille, Työllisyysrahastolle sekä covid-19-rokotteiden vakuutustakuun vakuutusyhtiöille.
4) Käytettävissä oleva enimmäismäärä sisältää 10 mrd. euron määräisen vakuutustakuun, jonka tarkoituksena on varmistaa väestön toimeentulon tai talouselämän turvaamisen kannalta välttämättömien vahinkovakuutusten saaminen poikkeusoloissa.
11.4. Liikenneväylien korjausvelka
Liikenneväyliin liittyvän infrastruktuurin hankintamenopohjainen tasearvo oli 20,2 mrd. euroa 31.12.2020. Liikenneväylät muodostivat 42,1 % valtion käyttöomaisuudesta ja muista pitkäaikaisista sijoituksista, jotka olivat yhteensä 48,1 mrd. euroa.
Valtion käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 31.12.2020 (mrd. euroa)
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | |
Väylärakenteet ja maapohjat | 18,9 | 19,0 | 19,1 | 19,6 | 19,6 | 19,8 | 19,9 | 20,1 | 20,0 | 20,2 |
Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset | 21,6 | 22,7 | 22,0 | 22,5 | 22,7 | 23,1 | 23,1 | 24,7 | 25,0 | 25,6 |
Muu käyttöomaisuus | 1,7 | 1,7 | 1,8 | 1,8 | 1,8 | 1,9 | 1,9 | 2,0 | 2,1 | 2,3 |
Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset yht. | 42,2 | 43,3 | 42,9 | 43,8 | 44,1 | 44,7 | 44,8 | 46,8 | 47,1 | 48,1 |
Liikenneväyläinvestoinnit, poistot ja tasearvojen muutos vuosina 2000—2020 (milj. euroa)
Tie | Rata | Vesi | Väylät yhteensä | |||||||||
Investoinnit | Poistot | Muutos | Investoinnit | Poistot | Muutos | Investoinnit | Poistot | Muutos | Investoinnit | Poistot | Muutos | |
2000 | 291 | 399 | -107 | 282 | 203 | 78 | 5 | 15 | -10 | 578 | 617 | -38 |
2001 | 224 | 399 | -175 | 143 | 211 | -68 | 6 | 16 | -10 | 372 | 626 | -253 |
2002 | 591 | 488 | 103 | 250 | 224 | 26 | 15 | 14 | 1 | 857 | 726 | 131 |
2003 | 398 | 508 | -110 | 290 | 229 | 61 | 8 | 14 | -6 | 696 | 751 | -55 |
2004 | 628 | 555 | 73 | 348 | 137 | 211 | 1 | 14 | -12 | 977 | 706 | 271 |
2005 | 420 | 582 | -161 | 303 | 148 | 155 | 6 | 12 | -6 | 729 | 742 | -13 |
2006 | 425 | 609 | -184 | 255 | 141 | 115 | 11 | 12 | 0 | 692 | 761 | -69 |
2007 | 455 | 633 | -178 | 256 | 153 | 103 | 9 | 11 | -2 | 721 | 797 | -77 |
2008 | 642 | 484 | 158 | 363 | 162 | 202 | 6 | 12 | -6 | 1 011 | 658 | 353 |
2009 | 753 | 507 | 245 | 357 | 179 | 178 | 5 | 12 | -7 | 1 115 | 699 | 416 |
2010 | 542 | 515 | 27 | 381 | 239 | 142 | 29 | 10 | 19 | 951 | 764 | 188 |
2011 | 619 | 536 | 83 | 320 | 243 | 76 | 5 | 10 | -5 | 944 | 789 | 155 |
2012 | 504 | 560 | -56 | 372 | 246 | 126 | 0 | 10 | -9 | 877 | 816 | 61 |
2013 | 481 | 562 | -81 | 412 | 160 | 252 | 8 | 10 | -2 | 901 | 732 | 169 |
2014 | 729 | 579 | 149 | 427 | 162 | 266 | 8 | 10 | -2 | 1 164 | 751 | 413 |
2015 | 559 | 596 | -38 | 259 | 174 | 85 | 6 | 11 | -5 | 823 | 781 | 43 |
2016 | 629 | 610 | 20 | 315 | 187 | 127 | 19 | 9 | 9 | 963 | 807 | 156 |
2017 | 589 | 630 | -41 | 302 | 197 | 105 | 17 | 10 | 8 | 908 | 837 | 71 |
2018 | 802 | 649 | 154 | 314 | 207 | 107 | 23 | 10 | 13 | 1 140 | 866 | 274 |
2019 | 512 | 644 | -132 | 197 | 213 | -16 | 42 | 11 | 31 | 751 | 868 | -116 |
2020 | 790 | 649 | 141 | 308 | 220 | 88 | 27 | 12 | 16 | 1 125 | 881 | 244 |
Väyläomaisuuden investoinnit sisältävät sekä uusinvestointeja että korvaus- ja korjausinvestointeja. Koko väyläomaisuuden hankintamenopohjaisen tasearvon kasvusta huolimatta tieväyliin liittyy korjausvelkaa. Tieväylien poistot ovat olleet tarkastelukaudella noin 111 milj. euroa suuremmat kuin investoinnit. Investointien ja poistojen negatiivista erotusta voidaan hankintamenopohjaisessa tarkastelussa pitää 2000-luvulla syntyneenä minimikorjausvelkana. Rataväylien investoinnit ovat 2000-luvulla puolestaan olleet noin 2,42 mrd. euroa ja vesiväylien 14 milj. euroa suuremmat kuin poistot.
11.5. Valtion investoinnit
Alla olevaan taulukkoon on koottu talousarviotalouden, talousarviotalouden ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoskonsernien investoinnit vuosilta 2014—2020 ja alkuvuodelta 2021. Talousarviotalouden investoinnit on esitetty nettomääräisinä vähentämällä kansallisomaisuuteen, käyttöomaisuuteen ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin sekä pitkäaikaisiin saamisiin tehdyistä investoinneista kyseisten omaisuuslajien luovutukset. Keskeneräiset rakenteet on esitetty taulukossa valmiissa rakenteissa. Taulukon ennakkomaksut sisältävät vähäisiä sekalaisia käyttöomaisuushankintoja. Rahastojen osalta investoinnit on laskettu omaisuuslajien tasearvojen muutoksista ja oikaistu tehtyjen poistojen määrällä. Liikelaitoskonsernien tiedot ovat Metsähallituksen ja Senaatti-kiinteistöjen tilinpäätöksessään ilmoittamia rahamääräisiä investointeja. Tarkasteluajanjaksolla vuosina 2014—2020 talousarviotalouden kokonaisinvestoinnit olivat vuosittain keskimäärin 1,2 mrd. euroa ja liikelaitoskonsernien vuosittain keskimäärin 299 milj. euroa vuosittain. Talousarviotalouden reaali-investoinnit ovat puolestaan olleet tarkastelujaksolla vuosittain noin 1,3 mrd. euroa. Talousarviotaloudessa tehdyt investoinnit käyttöomaisuusarvopapereihin ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin sekä rahastotaloudessa tehdyt investoinnit ovat vaihdelleet voimakkaammin. Tämä johtuu arvopapereiden ostoista ja myynneistä sekä pitkäaikaisten saamisten määrän muutoksista.
Talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoskonsernien tekemien investointien määrä vuosina 2013—2019 ja 30.6.2020 (milj. euroa)
TALOUSARVIOTALOUS | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 30.6.2021 |
KANSALLISOMAISUUS | 34,2 | 14,4 | 12,7 | 11,7 | 15,4 | 11,9 | 15,4 | 7,1 |
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET | 55,9 | 60,1 | 73,5 | 64,2 | 95,5 | 97,0 | 72,8 | 29,6 |
AINEELLISET HYÖDYKKEET | ||||||||
Maa- ja vesialueet (sis. Rakennusmaa- ja vesialueet) | 19,6 | 17,6 | 16,9 | 16,7 | 18,1 | 15,2 | 20,4 | 4,6 |
Rakennukset ja rakennelmat | 3,2 | 7,0 | 5,0 | 5,5 | 4,4 | 4,5 | 7,9 | 1,1 |
Rakenteet | 860,5 | 776,0 | 860,7 | 841,0 | 935,5 | 837,4 | 1 027,7 | 271,2 |
Koneet ja laitteet | 90,1 | 83,9 | 83,2 | 83,6 | 98,7 | 99,7 | 122,9 | 38,1 |
Kalusteet | 1,7 | 1,6 | 2,5 | 2,5 | 3,8 | 2,1 | 2,0 | 0,9 |
Muut aineelliset hyödykkeet | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,2 | 0,0 |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet | 103,5 | 92,2 | 30,1 | 25,7 | 17,8 | 27,8 | 51,4 | 37,1 |
Valmistus omaan käyttöön1) | 89,3 | 95,2 | 148,9 | 178,4 | 116,1 | 176,3 | 196,6 | 41,0 |
Yhteensä | 1 258,1 | 1 148,0 | 1 233,5 | 1 229,4 | 1 305,2 | 1 271,9 | 1 517,3 | 430,8 |
KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET | ||||||||
Käyttöomaisuusarvopaperit | 255,2 | 59,5 | 229,0 | -148,1 | -230,6 | 68,2 | 377,7 | 29,2 |
Sijoitukset liikelaitoksiin | 0,0 | -15,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset | 11,0 | 51,6 | -20,3 | 100,3 | 55,7 | -66,1 | 196,4 | 331,7 |
Pitkäaikaiset saamiset | -72,6 | 60,5 | -189,2 | -200,7 | -2 057,1 | 184,4 | 236,9 | 25,7 |
Yhteensä | 193,6 | 156,7 | 19,4 | -248,4 | -2 232,0 | 186,5 | 811,1 | 386,6 |
Talousarviotalous yhteensä | 1 451,7 | 1 304,7 | 1 252,9 | 980,9 | -926,8 | 1 458,4 | 2 328,4 | 776,5 |
TALOUSARVION ULKOPUOLISET VALTION RAHASTOT | ||||||||
Valtion Eläkerahasto | 143,3 | 368,4 | -61,3 | 243,7 | 838,3 | 153,8 | -49,3 | 515,2 |
Huoltovarmuusrahasto | 51,7 | -151,4 | 384,4 | 37,7 | -188,7 | 150,2 | 10,3 | 5,3 |
Valtion asuntorahasto | -505,0 | -592,9 | -615,8 | -577,0 | -478,9 | -481,1 | -425,0 | - |
Muut valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot | 3,3 | 1,8 | -2,6 | 419,1 | 21,5 | 111,4 | -177,6 | 10,2 |
Rahastot yhteensä | -306,8 | -374,1 | -295,3 | 123,5 | 192,3 | -65,7 | -641,7 | 530,7 |
LIIKELAITOSKONSERNIT2) | ||||||||
Metsähallituskonserni | 18,2 | 18,4 | 15,7 | 19,1 | 27,7 | 10,7 | 20,2 | 15,2 |
Senaatti-kiinteistöt konserni | 238,8 | 268,4 | 261,4 | 238,1 | 251,9 | 311,1 | 435,3 | 137,9 |
Liikelaitoskonsernit yhteensä | 257,0 | 286,8 | 277,1 | 257,2 | 279,7 | 321,8 | 455,5 | 153,1 |
Kaikki yhteensä | 1 401,9 | 1 217,4 | 1 234,7 | 1 361,6 | -454,8 | 1 714,4 | 2 142,3 | 1 460,0 |
1) Vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna laskelmaa on täydennetty lisäämällä investointeihin myös tieto valmistuksesta omaan käyttöön.
2) Tiedot sisältävät liikelaitoskonsernien raportoimat rahamääräisten investointien määrät
11.6. Valtion suoraan omistamat julkisesti noteeratut osakkeet
Käyttöomaisuuteen ja muihin pitkävaikutteisiin sijoituksiin sisältyvät talousarviotalouden suoraan omistamat julkisesti noteeratut Altia Oyj, Finnair Oyj:n, Fortum Oyj:n ja Neste Oil Oyj:n osakkeet. Näiden kirjanpitoarvo oli 5,5 mrd. euroa ja markkina-arvo 25,5 mrd. euroa 31.12.2020 Osakkeiden markkina-arvo oli 25,9 mrd. euroa 6.8.2021.
Valtion suoraan omistamien julkisesti noteerattujen osakkeiden arvon kehitys vuosina 2011—2020 ja 6.8.2021 (mrd. euroa)
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 6.8.2021 | |
Julkisesti noteerattujen osakkeiden markkina-arvo | 8,6 | 7,8 | 9,5 | 10,9 | 10,2 | 11,5 | 15,2 | 15,5 | 18,9 | 26,0 | 25,9 |
Julkisesti noteerattujen osakkeiden kirjanpitoarvo | 5,7 | 5,7 | 5,7 | 5,7 | 5,7 | 5,7 | 5,7 | 5,1 | 5,1 | 5,5 | 5,5 |
Markkina-arvon ja kirjanpitoarvon erotus | 2,9 | 2,1 | 3,8 | 5,2 | 4,5 | 5,8 | 9,5 | 10,4 | 13,8 | 20,5 | 20,4 |
11.7. Negatiivinen oma pääoma
Oman pääoman kehitys vuosina 2011—2020 ja 30.6.2021 (mrd. euroa)
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 30.6.2021 | |
Talousarviotalouden oma pääoma | -30,4 | -37,1 | -44,2 | -50,3 | -55,1 | -59,0 | -62,0 | -61,2 | -62,8 | -75,5 | -79,5 |
Rahastojen oma pääoma1) | 26,7 | 26,5 | 27,0 | 27,4 | 27,5 | 28,0 | 28,1 | 28,1 | |||
Liikelaitoskonsernien oma pääoma1) | 6,8 | 6,7 | 6,8 | 6,9 | 6,9 | 7,0 | 7,0 | 7,0 | |||
Kokonaistaseen oma pääoma | -22,7 | -27,7 | -31,5 | -33,7 | -32,8 | -33,9 | -46,5 | -50,4 |
1) Rahastojen ja liikelaitoskonsernien oma pääoma on esitetty vain valtion kokonaistaseen laatimisvuosilta.
Valtion talousarviotalouden aloittavassa taseessa 1.1.1998 oma pääoma oli noin 30 mrd. euroa negatiivinen. Tilanne johtui sekä valtion ankarasta velkaantumisesta 1990-luvun alussa että aloittavan taseen laatimisessa tehdyistä ratkaisuista. Osa kansallisomaisuudesta jätettiin taseen ulkopuolelle ja valtion yhtiöomaisuus arvostettiin erittäin varovaisesti.
Vuosina 1998—2008 valtion tuotto- ja kululaskelmat olivat pääsääntöisesti positiivisia. Tämä vahvisti valtion varallisuusasemaa ja vuonna 2008 valtion talousarviotalouden oma pääoma oli enää 8,1 mrd. euroa negatiivinen.
Valtion talousarviotalouden tilinpäätökset ovat olleet tappiollisia vuodesta 2009 lähtien vuotta 2018 lukuun ottamatta. Tämä on heikentänyt valtion varallisuusasemaa ja johtanut valtion negatiivisen oman pääoman kasvuun. Vuodesta 2012 alkaen valtion varallisuusasema on ollut nimellisarvoisesti heikompi kuin vuoden 1998 aloittavassa taseessa. Valtion omaisuus ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin vieras pääoma, mikä tarkoittaa, että lainanotolla on katettu myös juoksevia kuluja.