Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     9. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2022

11. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma ja -tasePDF-versio

Luku sisältää talousarviotalouden, talousarviotalouden ulkopuolella olevien valtion rahastojen (11 kpl) sekä valtion liikelaitoskonsernien (Metsähallitus ja Senaatti-kiinteistöt) tuotto- ja kululaskelmista sekä taseista yhdistellyt valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman ajanjaksolta 1.1.—30.6.2021 ja kokonaistaseen tilanteesta 30.6.2021. Kokonaislaskelmien tarkoituksena on yleiskatsauksellisen kokonaiskuvan saaminen suoraan eduskunnan ja valtioneuvoston ohjausvallan alaisesta valtiontaloudesta (valtio-oikeushenkilöstä).

Talousarviotalouden ja talousarviotalouden ulkopuolella olevien valtion rahastojen sisäisten ja keskinäisten kirjanpitotapahtumien eliminointikäytäntö on uudistettu vuoden 2020 alusta alkaen. Uudistetussa menetelmässä eliminoidaan sisäisten tuottojen ja kulujen lisäksi myös saatavat ja velat hyödyntäen sisäisille erille erikseen määriteltyjä liikekirjanpidon tilejä sekä kumppanikoodia. Uuden eliminointikäytännön seurauksena eliminointien vaikutus hajaantuu lähes kaikille laskelman riveille. Muutoksen vaikutus kokonaislaskelmissa tehtäviin eliminointeihin on kokonaisuuden kannalta vähäinen.

11.1. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma ajalta 1.1.—30.6.2021

Valtio, talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot ja valtion liikelaitoskonsernit eivät laadi virallista välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta. Ajanjakson 1.1.—30.6.2021 kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä ei siten ole suoraan vertailukelpoinen koko vuodelta kertyvien tuottojen ja kulujen erotuksen kanssa. Esimerkiksi eräitä loppuvuodesta maksuun tulevia menoja ei ole jaksotettu kuluiksi alkuvuodelle.

Vuoden 2020 ja vuoden 2021 kokonaislaskelmissa on nähtävissä koronavirusepidemian vaikutus Suomen talouteen. Koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi asetetut rajoitustoimet aiheuttivat negatiivisia seurauksia etenkin suoraan rajoitusten kohteeksi joutuneille toimialoille. Rajoitusten vuoksi yhteiskunnallinen toiminnallisuus väheni, mikä on nähtävissä kokonaislaskelmissa ennen kaikkea alkuvuoden 2020 verotuottojen ja muiden veroluonteisista maksujen pienenemisenä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Alkuvuonna 2021 edelliseen vuoteen verrattuna verot ja veronluontoiset maksut kasvoivat 1 611 milj. eurolla. Tähän vaikuttivat eniten arvonlisäveron, ansio- ja pääomatuloverojen, tupakkaveron ja varainsiirtoverojen kasvu. Rajoitusten seurauksena valtiolta on edellytetty merkittäviä tukitoimia eri yhteiskunnan aloilla, mikä on nähtävissä siirtotalouden kulujen 513 milj. euron kasvuna vuoden 2020 alkupuoliskoon verrattuna. Eniten kasvoivat siirtotalouden kulut paikallishallinnolle, sosiaaliturvarahastoille ja elinkeinoelämälle sekä Euroopan unionin toimielimille ja muille elimille. Vuoden 2020 alkupuoliskoon verrattuna alijäämä pienentyi 1 190 milj. eurolla.

Kaikkien kokonaislaskelmien osakokonaisuuksien (valtion talousarviotalous, talousarviotalouden ulkopuoliset valtion rahastot ja liikelaitoskonsernit) yhteenlaskettu tuotto- tai kulujäämä on pienentynyt alkuvuonna 2021 suhteessa vertailukauteen. Suurimpana osakokonaisuutena talousarviotalouden vaikutus kokonaislaskelmiin on kuitenkin keskeinen. Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä 1.1.—30.6.2021 oli -3 913 milj. euroa (v. 2020: -5 103 milj. euroa) ja se on pienentynyt 1 190 milj. euroa. Kokonaistuotto- ja kululaskelman kulujäämä on kuitenkin kokonaislaskelmassa tehtävien eliminointien takia 684 milj. euroa (581 milj. euroa) suurempi kuin valtion talousarviotalouden, rahastojen ja liikelaitoskonsernien erillisraportoinnista suoraan yhteenlaskettu tuottojäämä.

Tuotto- ja kulujäämät tarkasteluajanjaksoilta 1.1.—30.6.2021 ja 1.1.—30.6.2020 (milj. euroa)

  Talousarviotalouden kulujäämä Rahastojen tuottojäämä Liikelaitoskonsernien voitto Kokonaislaskelmien kulujäämä
         
1—6/2020 -5 171 559 91 -5 123
1—6/2021 -3 983 649 106 -3 913

Kokonaistuotto- ja kululaskelmassa esitetään sekä erillisinä osakokonaisuuksien tuotto- ja kululaskelmat, joissa on huomioitu kokonaisuuksien sisäisten kirjanpitotapahtumien vaikutus, sekä näiden yhdistelmä. Laskelmassa esitetään omassa sarakkeessaan kokonaisuuksien välisten kirjanpitotapahtumien eliminoinnit.

Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma 1.1.—30.6.2021 (1 000 euroa)1)

  Talousarviotalous Rahastot Liikelaitoskonsernit Eliminoinnit 1.1.—30.6.2021 1.1.—30.6.2020
             
TOIMINNAN TUOTOT            
Maksullisen toiminnan tuotot 377 848 59 748 173 157 2 527 608 225 539 293
Vuokrat ja käyttökorvaukset 12 938 3 360 403 567 364 876 54 989 56 936
Muut toiminnan tuotot 249 892 1 473 590 29 170 404 211 1 384 440 855 786
       
TOIMINNAN KULUT            
Aineet, tarvikkeet ja tavarat            
 Ostot tilikauden aikana 292 263 128 121 61 410 86 481 709 346 251
 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -835   897   62 458
Henkilöstökulut 2 522 902 4 210 76 654 353 725 2 250 041 2 093 010
Vuokrat 394 173 2 039 54 854 364 876 86 191 115 931
Palvelujen ostot 1 349 476 26 705 163 849 51 700 1 488 329 1 472 276
Muut kulut 343 614 23 995 59 391 1 754 425 247 461 753
Valmistevaraston lisäys (-) tai vähennys (+) 7       7 49
Valmistus omaan käyttöön -40 960   -2 098   -43 058 -38 763
Poistot 625 782 6 268 117 452   749 502 716 402
             
JÄÄMÄ I -4 845 745 1 345 359 73 485   -3 426 375 -3 715 353
             
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT            
Rahoitustuotot 1 221 668 416 349 453 87 176 1 551 294 1 292 736
Rahoituskulut -300 749 -86 987 -8 111 2 176 -393 672 9 833
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta2)     5 703   5 703 4 839
             
SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT            
Satunnaiset tuotot 7 590 1 236     8 826 56 481
Satunnaiset kulut -9 648       -9 648 -6 773
             
JÄÄMÄ II -3 926 885 1 675 956 71 530   -2 263 873 -2 358 237
             
SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT            
Tuotot            
 Paikallishallinnolta 73 537       73 537 72 762
 Euroopan unionin toimielimiltä ja muilta elimiltä 698 657       698 657 744 085
 Muut siirtotalouden tuotot 1 027 027   34 021 1 006 621 54 427 51 604
Kulut            
 Paikallishallinnolle 7 356 617 11 284     7 367 901 7 212 506
 Sosiaaliturvarahastoille 7 724 736       7 724 736 7 696 958
 Elinkeinoelämälle 1 745 041 45 951   34 021 1 756 971 1 545 130
 Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille 1 518 175 43 881     1 562 056 1 576 451
 Kotitalouksille 2 251 631 3 474     2 255 105 2 222 173
 Euroopan unionin toimielimille ja muille elimille 1 328 749 269 512     1 598 261 1 267 563
 Ulkomaille 445 015       445 015 449 701
 Muut siirtotalouden kulut (ml. yliopistot) 2 765 968 679 156   329 541 3 115 583 3 342 401
             
JÄÄMÄ III -27 263 597 622 699 105 551   -27 262 880 -26 802 669
             
TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA            
Verot ja veronluonteiset maksut 23 162 403 25 836   -43 830 23 232 070 21 617 964
Muut pakolliset maksut 118 004       118 004 81 815
             
Vähemmistöosuus2)     30   30 41
             
TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -3 983 190 648 535 105 581 683 702 -3 912 777 -5 102 850

1) Valtio, valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot ja liikelaitokset eivät laadi välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta, minkä vuoksi kokonaislaskelmissa saattaa ilmetä jaksotuksen eriaikaisuuden aiheuttamia täsmäämättömyyksiä.

2) Osuus osakkuusyritysten tuloksesta, Vähemmistöosuus: Sisältää liikelaitoskonsernien tiedot.

Valtion kokonaistuotto- ja kululaskelman erien keskeisimmät muutokset verrattaessa alkuvuotta 2021 alkuvuoteen 2020 olivat:

  • — Toiminnan tuotot kasvoivat 560 milj. euroa ja olivat 2 012 milj. euroa. Suurin kasvu oli muun toiminnan tuotoissa 493 milj. euroa, isoimpina näistä olivat mm. palvelutoiminnan tuotoissa ja yhteistoiminnallisten kustannusten korvaustuotoissa tapahtuneet muutokset.
  • — Toiminnan kulut kasvoivat 271 milj. euroa ja olivat 5 438 milj. euroa. Suurin kasvu oli henkilöstökuluissa 157 milj. euroa. Vuokrakuluissa säästettiin 29,7 milj. euroa.
  • — Rahoituskulut kasvoivat 403 milj. euroa ja olivat 393,7 milj. euroa. Suurin vaikutus on emissioerolla euromääräisistä veloista. Alkuvuonna 2020 poikkeuksellisesti emissiovoittoja kirjattiin 495 milj. euroa, kun taas alkuvuonna 2021 kirjattiin emissiotappioita -14 milj. euroa.
  • — Rahoitustuotot kasvoivat 258 milj. euroa ja olivat 1 551 milj. euroa. Tähän vaikutti mm. saatujen osinkotuottojen kasvu.
  • — Siirtotalouden tuotot pienenivät -42 milj. euroa ja olivat 827 milj. euroa. Tuotot Euroopan unionin toimielimiltä ja muilta elimiltä pienenivät -45 milj. euroa, mutta tuotot paikallishallinnolta kasvoivat 0,8 milj. euroa ja muut siirtotalouden tuotot kasvoivat 2,8 milj. euroa.
  • — Siirtotalouden kulut kasvoivat 513 milj. euroa ja olivat yhteensä 25 826 milj. euroa. Suurimmat kasvut olivat kuluissa paikallishallinnolle 155 milj. euroa, elinkeinoelämälle 212 milj. euroa ja Euroopan unionin toimielimille ja muille elimille 331 milj. euroa.
  • — Tuotot veroista ja pakollisista maksuista kasvoivat 1 650 milj. euroa ja olivat 23 350 milj. euroa. Verotuotoissa oli kasvua 1 614 milj. euroa.

11.2. Valtion kokonaistase 30.6.2021

Kokonaistaseen omaisuusrakenne poikkeaa valtion talousarviotalouden taseen omaisuusrakenteesta. Liikelaitoskonsernien omaisuuserät, kuten rakennukset ja maa-alueet, näkyvät talousarviotalouden taseessa sijoituksina liikelaitoskonsernien peruspääomiin, kun taas kokonaistaseessa ne raportoidaan omaisuuserän luonteen mukaisesti.

Alkuvuonna 2021 edellisvuoden tavoin kasvanut kokonaislaskelman kulujäämä on rahoitettu pääasiassa valtion velanottoa lisäämällä ja rahavaroista maksamalla. Valtion kokonaistase on pienentynyt 30.6.2020 ja 30.6.2021 välillä 5 717 milj. euroa. Vieraan pääoman määrä kasvoi 5 648 milj. euroa ja rahoitusvarat pieneivät 6 554 milj. euroa vertailukauteen nähden. Tähän on vaikuttanut edellisenä vuonna kassavarojen paremman hallinnan vuoksi otettu suuret lainamäärät, mutta alkuvuonna 2021 kassavaroja on pystytty hallitsemaan paremmin ja lainanotto on ollut hallitumpaa.

Kokonaistaseessa esitetään sekä erillisinä osakokonaisuuksien taseet, joissa on huomioitu kokonaisuuksien sisäisten kirjanpitotapahtumien vaikutus, sekä näiden yhdistelmä. Laskelmassa esitetään omassa sarakkeessaan kokonaisuuksien välisten kirjanpitotapahtumien eliminoinnit.

Valtion kokonaistase 30.6.2021 (1 000 euroa)1)

  Talousarviotalous Rahastot Liikelaitoskonsernit Eliminoinnit 30.6.2021 30.6.2020
             
VASTAAVAA            
KANSALLISOMAISUUS        
Maa- ja vesialueet 42 754   1 017 175   1 059 929 1 039 973
Rakennusmaa- ja vesialueet 16 158   38 420   54 577 55 121
Rakennukset 428 038   196 848   624 886 620 621
Muu kansallisomaisuus 58 250       58 250 26 520
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 23 840       23 840 26 520
             
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET            
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET            
Aineettomat oikeudet 26 997 373 646   28 017 33 101
Muut pitkävaikutteiset menot 642 603   46 012   688 615 677 437
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 443 832   2 315   446 147 363 060
             
AINEELLISET HYÖDYKKEET        
Maa- ja vesialueet 8 713 1 182 2 894 931   2 904 827 2 905 746
Rakennusmaa- ja vesialueet 1 143 858   429 409   1 573 267 1 566 008
Rakennukset ja rakennelmat 228 918   2 907 840   3 136 757 3 162 855
Rakenteet 17 981 576   22 530   18 004 107 17 861 321
Koneet ja laitteet ja kalusteet 625 951 13 083 8 577   647 611 613 688
Muut aineelliset hyödykkeet 10 852 24 052 109 689   144 594 121 003
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 200 221   428 292 34 133 1 594 379 1 530 909
             
KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET            
Käyttöomaisuusarvopaperit 15 484 376 506 928 4 034   15 995 338 17 564 725
Liikelaitoskonsernien peruspääomat ja muun oman pääoman ehdoin sijoitetut pääomat1) 6 063 287     6 066 957 -3 670 -720
Euromääräiset sijoitukset 4 399 158 14 213 508     18 612 666 16 711 424
Valuuttamääräiset sijoitukset   4 865 410     4 865 410 4 715 133
Osuudet omistusyhteysyrityksissä2)     276 474   276 474 217 046
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä2)           59 000
             
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 48 260 343 19 624 536 7 130 749   68 914 538 68 101 736
             
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS            
VAIHTO-OMAISUUS          
Aineet ja tarvikkeet 457 024       457 024 451 187
Keskeneräinen tuotanto 5 340       5 340 5 226
Valmiit tuotteet/Tavarat 39 224 1 161 160 11 316   1 211 700 1 335 524
Muu vaihto-omaisuus           23 951
             
PITKÄAIKAISET SAAMISET            
Pitkäaikaiset saamiset 4 211 122 21 388 48 528 1 323 525 2 957 512 2 884 314
             
LYHYTAIKAISET SAAMISET            
Myyntisaamiset 75 622 48 511 80 905 6 714 198 324 127 568
Lainasaamiset 180 054 1 761 352   83 098 1 858 308 1 773 977
Siirtosaamiset 36 694 58 401 8 807 92 898 11 004 81 543
Muut lyhytaikaiset saamiset 173 122 125 872 6 204 2 320 302 877 289 545
Ennakkomaksut 738 861 8 505     747 366 872 833
             
RAHOITUSOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT LYHYTAIKAISET SIJOITUKSET          
Euromääräisten joukkovelkakirjalainojen ostot   119 968     119 968 382 769
Muut euromääräiset sijoitukset 1 041 595       1 041 595 302 593
Valuuttamääräisten joukkovelkakirjojen ostot            
             
RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT 8 975 415 5 673 556 276 554 4 939 389 9 986 135 16 919 991
             
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 15 934 072 8 978 713 432 313   18 897 153 25 451 021
             
VASTAAVAA YHTEENSÄ 64 763 456 28 603 250 8 815 504 12 549 036 89 633 174 95 350 051
             
VASTATTAVAA            
OMA PÄÄOMA            
Valtion pääoma 1.1.1998 -30 048 198       -30 048 198 -30 048 198
Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen pääomat   -21 447 382     -21 447 382 -20 217 254
Liikelaitoskonsernien pääomat1)     6 066 957 6 066 957    
Talousarviosiirrot   -644 000   -644 000    
Edellisten tilikausien pääoman muutos -45 471 535 49 530 962 822 171 -85 000 4 966 598 16 285 962
Tilikauden tuotto-/kulujäämä -3 983 190 648 535 105 581 683 702 -3 912 777 -5 102 850
             
VÄHEMMISTÖOSUUS            
Vähemmistöosuus2)     4 728   4 728 4 804
             
RAHASTOJEN PÄÄOMAT            
Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat 8 899       8 899 8 890
             
VARAUKSET            
Varaukset     19 932   19 932 25 154
             
VIERAS PÄÄOMA            
PITKÄAIKAINEN            
Otetut euromääräiset lainat 112 435 650 349 023 1 426 943 1 254 263 112 957 353 102 857 026
Otetut valuuttamääräiset lainat -1 866       -1 866 1 578
Pitkäaikaiset siirtovelat 125 322       125 322 120 446
Muut pitkäaikaiset velat 408 480   52   408 532 468 930
             
LYHYTAIKAINEN            
Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennykset 55 345       55 345 7 438 898
Talousarvion ulkopuol. olevien valtion rahastojen yhdystilit            
Lyhytaikaiset lainat 18 503 127   187 994 152 361 18 538 760 14 751 389
Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 354 419       354 419 285 862
Saadut ennakot 439 446   56 558 34 133 461 871 484 475
Ostovelat 319 215 54 121 39 586 6 647 406 275 305 512
Siirtovelat 1 387 106 51 277 61 517 1 801 1 498 100 1 550 119
Muut lyhytaikaiset velat 5 291 830 60 714 23 485 138 783 5 237 246 6 129 345
Virhetilit 18       18 -36
             
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 144 257 480 515 135 1 796 136 6 527 377 140 041 374 134 393 544
             
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 64 763 456 28 603 250 8 815 504 12 549 036 89 633 174 95 350 051

1) Valtio ei laadi välitilinpäätöstä kesäkuun lopun tilanteesta, minkä vuoksi kokonaislaskelmissa saattaa ilmetä jaksotuksen eriaikaisuuden aiheuttamia täsmäämättömyyksiä. Valtion talousarviotalouden ja liikelaitoskonsernien kirjaukset koskien liikelaitoskonsernien omaa pääomaa ja muuta omaa pääomaa eivät tästä syystä täsmänneet 30.6.2021, 30.6.2020 ja 30.6.2019, minkä vuoksi näille tileille jäi saldoa.

2) Rivit Osuudet omistusyhteysyrityksissä, Saamiset omistusyhteysyrityksiltä, Vähemmistöosuus: Sisältää liikelaitoskonsernien tiedot

11.3. Taseen ulkopuoliset valtiontakaukset ja -takuut

Talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten taseiden ulkopuoliset kokonaisvastuut olivat valtion vuoden 2020 tilinpäätöksessä yhteensä 194,9 mrd. euroa. Suurin yksittäinen vastuu oli valtion eläkevastuu, noin 93,1 mrd. euroa.

Voimassa olevat valtiota rasittavat valtiontakaukset ja -takuut olivat 30.6.2021 yhteensä 63,8 mrd. euroa. Kasvua alkuvuodesta oli 1,8 mrd. euroa ja se johtui pääosin Valtion asuntorahaston sekä Finnveran takauksien ja takuiden kasvusta. Voimassa olevan lainsäädännön ja eduskunnan tekemien takaus- ja takuupäätösten nojalla valtiontakauksiin ja -takuisiin käytettävissä oleva enimmäismäärä oli 30.6.2021 yhteensä 134,3 mrd. euroa (135,2 mrd. euroa 31.12.2020). Lasku vuodenvaihteeseen verrattuna johtuu suurimmalta osin Suomen Pankin ja IMF:n välisen bilateraalilainan valtiontakuun enimmäismäärän alenemisesta 2,1 mrd. eurolla.

Valtion talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen takauskannasta Valtion asuntorahasto muodostaa pääosan ja sen takauskanta oli 30.6.2021 yhteensä 16,9 mrd. euroa. Suurin osa näistä takauksista kohdistuu korkotuettuihin vuokra- ja asumisoikeustalojen rakentamis- ja perusparannuslainoihin.

Koronavirusepidemian ja siihen liittyvien rajoituksien seurauksena eduskunta on 30.6.2021 mennessä lisäksi antanut valtioneuvostolle 3,2 mrd. euron valtuudet myöntää uusia valtiontakauksia ja -takuita kotimaan yritysrahoituksen saatavuuden ja työttömyysmenojen maksamisen turvaamiseksi, EU:n puitteissa perustettavien kriisinhallintavälineiden toiminnan mahdollistamiseksi sekä Covid-19-rokotteiden vakuuttamiseksi.

Voimassa olevat valtiontakaukset ja -takuut sekä käytettävissä oleva enimmäismäärä 30.6.2021 (mrd. euroa)

  2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Voimassa 30.6.2021 Käytettävissä enimmäismäärä
                   
Finnvera 17,5 22,6 22,6 27,7 30,3 32,6 31,6 32,3 73,2
Opintolainat 1,8 2,0 2,3 2,7 3,4 4,0 4,5 4,8 5,1
ERVV1) 6,6 6,2 6,3 7,0 7,0 7,0 6,8 6,7 14,0
Suomen Pankki 0,6 0,5 0,6 0,4 0,5 0,6 0,6 0,7 7,2
Valtion rahastot2) 11,8 12,3 13,2 13,8 14,6 15,5 16,5 17,1 20,2
Covid-19-tukitoimet3)             1,4 1,4 3,2
Muut4) 0,9 0,6 1,1 0,6 0,8 0,5 0,5 0,7 11,4
Yhteensä 39,2 44,2 46,1 52,3 56,6 60,2 62,0 63,8 134,3

1) Euroopan rahoitusvakausväline

2) Sisältää Valtion asuntorahaston, Maatilatalouden kehittämisrahaston ja Huoltovarmuusrahaston, joiden takauskannasta Valtion asuntorahasto muodostaa pääosan.

3) Sisältää koronavirusepidemian vuoksi myönnetyt valtiontakaukset ja -takuut Euroopan komission varainhankinnalle (SURE-tukiväline), Euroopan investointipankille (EU Covid-19 -takuurahasto), kotimaisille varustamo- ja ilmailualan yrityksille, Työllisyysrahastolle sekä covid-19-rokotteiden vakuutustakuun vakuutusyhtiöille.

4) Käytettävissä oleva enimmäismäärä sisältää 10 mrd. euron määräisen vakuutustakuun, jonka tarkoituksena on varmistaa väestön toimeentulon tai talouselämän turvaamisen kannalta välttämättömien vahinkovakuutusten saaminen poikkeusoloissa.

11.4. Liikenneväylien korjausvelka

Liikenneväyliin liittyvän infrastruktuurin hankintamenopohjainen tasearvo oli 20,2 mrd. euroa 31.12.2020. Liikenneväylät muodostivat 42,1 % valtion käyttöomaisuudesta ja muista pitkäaikaisista sijoituksista, jotka olivat yhteensä 48,1 mrd. euroa.

Valtion käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 31.12.2020 (mrd. euroa)

  2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
                     
Väylärakenteet ja maapohjat 18,9 19,0 19,1 19,6 19,6 19,8 19,9 20,1 20,0 20,2
Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 21,6 22,7 22,0 22,5 22,7 23,1 23,1 24,7 25,0 25,6
Muu käyttöomaisuus 1,7 1,7 1,8 1,8 1,8 1,9 1,9 2,0 2,1 2,3
Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset yht. 42,2 43,3 42,9 43,8 44,1 44,7 44,8 46,8 47,1 48,1

Liikenneväyläinvestoinnit, poistot ja tasearvojen muutos vuosina 2000—2020 (milj. euroa)

  Tie Rata Vesi Väylät yhteensä
  Investoinnit Poistot Muutos Investoinnit Poistot Muutos Investoinnit Poistot Muutos Investoinnit Poistot Muutos
                         
2000 291 399 -107 282 203 78 5 15 -10 578 617 -38
2001 224 399 -175 143 211 -68 6 16 -10 372 626 -253
2002 591 488 103 250 224 26 15 14 1 857 726 131
2003 398 508 -110 290 229 61 8 14 -6 696 751 -55
2004 628 555 73 348 137 211 1 14 -12 977 706 271
2005 420 582 -161 303 148 155 6 12 -6 729 742 -13
2006 425 609 -184 255 141 115 11 12 0 692 761 -69
2007 455 633 -178 256 153 103 9 11 -2 721 797 -77
2008 642 484 158 363 162 202 6 12 -6 1 011 658 353
2009 753 507 245 357 179 178 5 12 -7 1 115 699 416
2010 542 515 27 381 239 142 29 10 19 951 764 188
2011 619 536 83 320 243 76 5 10 -5 944 789 155
2012 504 560 -56 372 246 126 0 10 -9 877 816 61
2013 481 562 -81 412 160 252 8 10 -2 901 732 169
2014 729 579 149 427 162 266 8 10 -2 1 164 751 413
2015 559 596 -38 259 174 85 6 11 -5 823 781 43
2016 629 610 20 315 187 127 19 9 9 963 807 156
2017 589 630 -41 302 197 105 17 10 8 908 837 71
2018 802 649 154 314 207 107 23 10 13 1 140 866 274
2019 512 644 -132 197 213 -16 42 11 31 751 868 -116
2020 790 649 141 308 220 88 27 12 16 1 125 881 244

Väyläomaisuuden investoinnit sisältävät sekä uusinvestointeja että korvaus- ja korjausinvestointeja. Koko väyläomaisuuden hankintamenopohjaisen tasearvon kasvusta huolimatta tieväyliin liittyy korjausvelkaa. Tieväylien poistot ovat olleet tarkastelukaudella noin 111 milj. euroa suuremmat kuin investoinnit. Investointien ja poistojen negatiivista erotusta voidaan hankintamenopohjaisessa tarkastelussa pitää 2000-luvulla syntyneenä minimikorjausvelkana. Rataväylien investoinnit ovat 2000-luvulla puolestaan olleet noin 2,42 mrd. euroa ja vesiväylien 14 milj. euroa suuremmat kuin poistot.

11.5. Valtion investoinnit

Alla olevaan taulukkoon on koottu talousarviotalouden, talousarviotalouden ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoskonsernien investoinnit vuosilta 2014—2020 ja alkuvuodelta 2021. Talousarviotalouden investoinnit on esitetty nettomääräisinä vähentämällä kansallisomaisuuteen, käyttöomaisuuteen ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin sekä pitkäaikaisiin saamisiin tehdyistä investoinneista kyseisten omaisuuslajien luovutukset. Keskeneräiset rakenteet on esitetty taulukossa valmiissa rakenteissa. Taulukon ennakkomaksut sisältävät vähäisiä sekalaisia käyttöomaisuushankintoja. Rahastojen osalta investoinnit on laskettu omaisuuslajien tasearvojen muutoksista ja oikaistu tehtyjen poistojen määrällä. Liikelaitoskonsernien tiedot ovat Metsähallituksen ja Senaatti-kiinteistöjen tilinpäätöksessään ilmoittamia rahamääräisiä investointeja. Tarkasteluajanjaksolla vuosina 2014—2020 talousarviotalouden kokonaisinvestoinnit olivat vuosittain keskimäärin 1,2 mrd. euroa ja liikelaitoskonsernien vuosittain keskimäärin 299 milj. euroa vuosittain. Talousarviotalouden reaali-investoinnit ovat puolestaan olleet tarkastelujaksolla vuosittain noin 1,3 mrd. euroa. Talousarviotaloudessa tehdyt investoinnit käyttöomaisuusarvopapereihin ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin sekä rahastotaloudessa tehdyt investoinnit ovat vaihdelleet voimakkaammin. Tämä johtuu arvopapereiden ostoista ja myynneistä sekä pitkäaikaisten saamisten määrän muutoksista.

Talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoskonsernien tekemien investointien määrä vuosina 2013—2019 ja 30.6.2020 (milj. euroa)

TALOUSARVIOTALOUS 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 30.6.2021
                 
KANSALLISOMAISUUS 34,2 14,4 12,7 11,7 15,4 11,9 15,4 7,1
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 55,9 60,1 73,5 64,2 95,5 97,0 72,8 29,6
AINEELLISET HYÖDYKKEET                
Maa- ja vesialueet (sis. Rakennusmaa- ja vesialueet) 19,6 17,6 16,9 16,7 18,1 15,2 20,4 4,6
Rakennukset ja rakennelmat 3,2 7,0 5,0 5,5 4,4 4,5 7,9 1,1
Rakenteet 860,5 776,0 860,7 841,0 935,5 837,4 1 027,7 271,2
Koneet ja laitteet 90,1 83,9 83,2 83,6 98,7 99,7 122,9 38,1
Kalusteet 1,7 1,6 2,5 2,5 3,8 2,1 2,0 0,9
Muut aineelliset hyödykkeet 0,2 0,2 0,2 0,0 0,1 0,1 0,2 0,0
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet 103,5 92,2 30,1 25,7 17,8 27,8 51,4 37,1
Valmistus omaan käyttöön1) 89,3 95,2 148,9 178,4 116,1 176,3 196,6 41,0
Yhteensä 1 258,1 1 148,0 1 233,5 1 229,4 1 305,2 1 271,9 1 517,3 430,8
                 
KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET                
Käyttöomaisuusarvopaperit 255,2 59,5 229,0 -148,1 -230,6 68,2 377,7 29,2
Sijoitukset liikelaitoksiin 0,0 -15,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset 11,0 51,6 -20,3 100,3 55,7 -66,1 196,4 331,7
Pitkäaikaiset saamiset -72,6 60,5 -189,2 -200,7 -2 057,1 184,4 236,9 25,7
Yhteensä 193,6 156,7 19,4 -248,4 -2 232,0 186,5 811,1 386,6
                 
Talousarviotalous yhteensä 1 451,7 1 304,7 1 252,9 980,9 -926,8 1 458,4 2 328,4 776,5
                 
TALOUSARVION ULKOPUOLISET VALTION RAHASTOT                
                 
Valtion Eläkerahasto 143,3 368,4 -61,3 243,7 838,3 153,8 -49,3 515,2
Huoltovarmuusrahasto 51,7 -151,4 384,4 37,7 -188,7 150,2 10,3 5,3
Valtion asuntorahasto -505,0 -592,9 -615,8 -577,0 -478,9 -481,1 -425,0 -
Muut valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot 3,3 1,8 -2,6 419,1 21,5 111,4 -177,6 10,2
Rahastot yhteensä -306,8 -374,1 -295,3 123,5 192,3 -65,7 -641,7 530,7
                 
LIIKELAITOSKONSERNIT2)                
                 
Metsähallituskonserni 18,2 18,4 15,7 19,1 27,7 10,7 20,2 15,2
Senaatti-kiinteistöt konserni 238,8 268,4 261,4 238,1 251,9 311,1 435,3 137,9
Liikelaitoskonsernit yhteensä 257,0 286,8 277,1 257,2 279,7 321,8 455,5 153,1
                 
Kaikki yhteensä 1 401,9 1 217,4 1 234,7 1 361,6 -454,8 1 714,4 2 142,3 1 460,0

1) Vuoden 2019 talousarvioesitykseen verrattuna laskelmaa on täydennetty lisäämällä investointeihin myös tieto valmistuksesta omaan käyttöön.

2) Tiedot sisältävät liikelaitoskonsernien raportoimat rahamääräisten investointien määrät

11.6. Valtion suoraan omistamat julkisesti noteeratut osakkeet

Käyttöomaisuuteen ja muihin pitkävaikutteisiin sijoituksiin sisältyvät talousarviotalouden suoraan omistamat julkisesti noteeratut Altia Oyj, Finnair Oyj:n, Fortum Oyj:n ja Neste Oil Oyj:n osakkeet. Näiden kirjanpitoarvo oli 5,5 mrd. euroa ja markkina-arvo 25,5 mrd. euroa 31.12.2020 Osakkeiden markkina-arvo oli 25,9 mrd. euroa 6.8.2021.

Valtion suoraan omistamien julkisesti noteerattujen osakkeiden arvon kehitys vuosina 2011—2020 ja 6.8.2021 (mrd. euroa)

  2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 6.8.2021
                       
Julkisesti noteerattujen osakkeiden markkina-arvo 8,6 7,8 9,5 10,9 10,2 11,5 15,2 15,5 18,9 26,0 25,9
Julkisesti noteerattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 5,7 5,7 5,7 5,7 5,7 5,7 5,7 5,1 5,1 5,5 5,5
Markkina-arvon ja kirjanpitoarvon erotus 2,9 2,1 3,8 5,2 4,5 5,8 9,5 10,4 13,8 20,5 20,4

11.7. Negatiivinen oma pääoma

Oman pääoman kehitys vuosina 2011—2020 ja 30.6.2021 (mrd. euroa)

  2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 30.6.2021
                       
Talousarviotalouden oma pääoma -30,4 -37,1 -44,2 -50,3 -55,1 -59,0 -62,0 -61,2 -62,8 -75,5 -79,5
Rahastojen oma pääoma1)       26,7 26,5 27,0 27,4 27,5 28,0 28,1 28,1
Liikelaitoskonsernien oma pääoma1)       6,8 6,7 6,8 6,9 6,9 7,0 7,0 7,0
Kokonaistaseen oma pääoma       -22,7 -27,7 -31,5 -33,7 -32,8 -33,9 -46,5 -50,4

1) Rahastojen ja liikelaitoskonsernien oma pääoma on esitetty vain valtion kokonaistaseen laatimisvuosilta.

Valtion talousarviotalouden aloittavassa taseessa 1.1.1998 oma pääoma oli noin 30 mrd. euroa negatiivinen. Tilanne johtui sekä valtion ankarasta velkaantumisesta 1990-luvun alussa että aloittavan taseen laatimisessa tehdyistä ratkaisuista. Osa kansallisomaisuudesta jätettiin taseen ulkopuolelle ja valtion yhtiöomaisuus arvostettiin erittäin varovaisesti.

Vuosina 1998—2008 valtion tuotto- ja kululaskelmat olivat pääsääntöisesti positiivisia. Tämä vahvisti valtion varallisuusasemaa ja vuonna 2008 valtion talousarviotalouden oma pääoma oli enää 8,1 mrd. euroa negatiivinen.

Valtion talousarviotalouden tilinpäätökset ovat olleet tappiollisia vuodesta 2009 lähtien vuotta 2018 lukuun ottamatta. Tämä on heikentänyt valtion varallisuusasemaa ja johtanut valtion negatiivisen oman pääoman kasvuun. Vuodesta 2012 alkaen valtion varallisuusasema on ollut nimellisarvoisesti heikompi kuin vuoden 1998 aloittavassa taseessa. Valtion omaisuus ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin vieras pääoma, mikä tarkoittaa, että lainanotolla on katettu myös juoksevia kuluja.