Talousarvioesitys 2022
Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)
Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 5,1 mrd. euroa, joka on 221 milj. euroa (5 %) enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksestä 144 milj. euroa aiheutuu kehyksen ulkopuolisista, pääosin monitoimihävittäjien hankintaan (HX) liittyvistä arvonlisäveromenoista. Muilta osin pääluokan menoja lisäävät lähinnä palkkausten tarkistukset ja muut hinta- ja kustannustasotarkistukset sekä vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyvät puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksien menoajoitusmuutokset.
Menoja vähentävät mm. Laivue 2020 -hankinnan vuosiosuuden muutos, koronavirusepidemian ajalta maksettujen varusmiesten ruokarahojen sekä elvytystoimena palkattujen sopimussotilaiden ja muun määräaikaisen henkilöstön poistuminen.
Puolustusvoimien toimintamenoihin (pl. palkkausmenot), puolustusmateriaalihankintoihin sekä sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin on tehty vakiintuneen käytännön mukaisesti 1,5 % ennakollinen kustannustasotarkistus. Vastaava ennakollinen 1,5 % kustannustasotarkistus on tehty ensimmäisen kerran myös momentille 27.10.19 (Monitoimihävittäjien hankinta). Sotilaallisen maanpuolustuksen osuus pääluokan määrärahoista on 85 %, josta materiaaliseen valmiuteen laskettavia menoja on 39 % (pl. HX ja Laivue 2020) ja kiinteitä henkilöstömenoja 28 %. Puolustuspolitiikan ja hallinnon (sisältäen arvonlisäveromenot) osuus pääluokan menoista on 14 % ja sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenojen osuus on 1 %.
Vuoden 2022 talousarvioesityksen mukaisista uusista ja aiemmin myönnetyistä Puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu menoja yhteensä 2 366 milj. euroa v. 2022 ja talousarviovuoden jälkeisinä vuosina yhteensä 9 455 milj. euroa (ml. HX ja Laivue 2020).
Sotilaallinen maanpuolustus
Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 1 960 milj. euroa, joka on 9 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Muutoksia toimintamenomäärärahoihin aiheuttavat mm. palkkausten tarkistukset, hinta- ja kustannustasotarkistukset, varusmiesten ruokarahat, hallitusohjelman mukainen henkilö- ja tehtävämäärän lisääminen sekä elvytysmäärärahoilla vuodelle 2021 palkattu määräaikainen henkilöstö.
Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 821 milj. euroa, joka on 37 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu kustannustasotarkistusten ohella lähinnä vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyneistä menoajoitusmuutoksista.
Monitoimihävittäjien hankintaa varten ehdotetaan määrärahoja 1,522 mrd. euroa, josta 1,5 mrd. euroa on HX 2021 -tilausvaltuuden vuoden 2022 suunniteltua maksuosuutta ja 22,5 milj. euroa ennakollista kustannustasotarkistusta varautumisena tuleviin indeksimenoihin.
Talousarvioesitys sisältää kaksi uutta tilausvaltuutta. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan 155,5 milj. euron suuruista Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2022 -tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2022—2026. Tilausvaltuudella mm. hankitaan koulutus- ja valmiusampumatarvikkeita, kehitetään maavoimien tulenkäyttöä sekä joukkojen liikkuvuutta ja kehitetään simulaattorikoulutusympäristöä. Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 151,6 milj. euron tilausvaltuutta, jolla hankitaan lähinnä järjestelmien kunnossapitoon liittyviä huolto- ja ylläpitopalveluja sekä pitkän toimitusajan varaosia v. 2022—2027.
Sotilaallinen kriisinhallinta
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 64 milj. euroa, joka on 5,5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin operaatioiden välisistä rahoitusmuutoksista. Suurimpina operaatioalueina säilyvät Libanon ja Irak. Kriisinhallintaa käsitellään lisäksi ulkoministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa kohdassa kriisinhallinta.