Talousarvioesitys 2022
5.2. Määrärahat hallinnonaloittain
Talousarvioesitykseen sisältyvät elpymis- ja palautumissuunnitelman esitykset
Suomi toimitti 27.5.2021 komissiolle kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP) on kansallinen suunnitelma EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoituksen hyödyntämiseksi. Komissio arvioi Suomen suunnitelmaa ja täytäntöönpanopäätös hyväksyttäneen EU-neuvostossa loka/marraskuussa 2021.
Kestävän kasvun ministerityöryhmän linjauksen mukaan v. 2021—2022 voidaan budjetoida se osuus Suomen enimmäissaannosta, joka perustuu jo toteutuneisiin tilastotietoihin (1,66 mrd. euroa). Lisäksi ministerityöryhmä on linjannut, että mikäli Suomen enimmäissaanto alenee elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesta arviosta, alennetaan pääsääntöisesti kaikkia ohjelman pilareita samassa suhteessa varmistaen, että vihreän siirtymän ja digitalisaation osuudet saavutetaan.
Vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa huomioitiin 238 milj. euron edestä elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisia investointeja (määrärahat ja valtuudet yhteensä). Talousarvioesityksessä ehdotetaan edelleen yhteensä 1,2 mrd. euron kohdennuksia (määrärahat ja valtuudet yhteensä) elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanemiseksi. Vuodelle 2022 kohdistuvia määrärahalisäyksiä olisi n. 636 milj. euroa. Alla on esitetty pilareittain ehdotettujen lisäysten jakaantuminen sekä euromääräisesti suurimmat kokonaisuudet pilareittain. Luvussa 5.2 kerrotaan tarkemmin talousarvioesitykseen sisältyvistä elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteistä hallinnonaloittain.
Maksatukset EU:sta Suomen valtiolle tulevat perustumaan kansallisen suunnitelman etenemiseen ja siinä esitettyjen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen ja ne tuloutuvat v. 2021—2023 talousarvioon. Vuoden 2022 arvio maksatuksista (355 milj. euroa) on huomioitu tuloarvioissa.
Elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaisuuden jakautuminen vuoden 2022 talousarvioesityksen osalta pilareittain (milj. euroa)
| Pilari | TAE 2022 esitys (määräraha ja valtuus yhteensä) |
, josta vuoden 2022 määrärahavaikutus |
| 1 Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa | 645 | 234 |
| 2 Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville | 61 | 44 |
| 3 Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi | 350 | 234 |
| 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen | 125 | 125 |
| Yhteensä | 1 181 | 636 |
|---|
Pilari 1 Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa
Suurimmat talousarvioesityksen panostukset kohdistuvat energiainfrastruktuuri-investointeihin, investointeihin uuteen energiateknologiaan sekä investointeihin vähähiiliseen vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen.
Pilari 2 Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville
Vuoden 2022 suurimmat kohdennukset liittyvät viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittämiseen, mikroelektroniikan arvoketjuun sekä 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöihin.
Pilari 3 Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi
Suurimmat investoinnit kohdistuvat Pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin sekä eri TKI-rahoituskokonaisuuksiin.
Pilari 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen
Hoitotakuun toteutuminen sekä palveluvelan purun että ennaltaehkäisyn osalta, ja hoitotakuuta edistävät digitaaliset innovaatiot ovat suurimmat investoinnit v. 2022.
Fossiilittoman liikenteen tiekartta
Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanoon ehdotetaan kaikkiaan n. 75 milj. euroa vuodelle 2022.
Osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ehdotetaan 2,5 milj. euron määrärahaa hankinta- ja konversiotukiin, jolla edistetään siirtymää vaihtoehtoisiin, vähähiilisiä polttoaineita käyttäviin ajoneuvoihin ja tuodaan energiatehokkuushyötyjä liikenteeseen tukemalla vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaa ja yleistymistä sekä niiden osuuden kasvua autokannassa. Kansallisena rahoituksena ehdotetaan 1,5 milj. euroa sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen hankintatukeen ja 2 milj. euroa sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatukeen. Liikenne- ja viestintävirasto myöntää tuet hakemuksesta ja viraston toimintamenoihin ehdotetaan tukien johdosta 1 milj. euron määrärahaa.
Osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ehdotetaan 13,2 milj. euron määrärahaa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle avustuksiin infrastruktuuri-investointeihin, jotka edistävät vähäpäästöisen liikenteen kehittymistä kohdentuen julkiseen latausinfrastruktuuriin ja kaasutankkausverkkoon. Lisäksi ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 8,5 milj. euron määrärahaa avustuksiin asuinrakennusten ja 1,5 milj. euron määrärahaa työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen.
Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ehdotetaan 4 milj. euron määrärahaa. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen ehdotetaan yhteensä 20,9 milj. euron määrärahaa, jossa on lisäystä 3 milj. euroa. Lisäksi joukkoliikenteen ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin osoitetaan hallitusohjelman mukaisesti 20 milj. euroa.
Nopeavaikutteiset toimet osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi
Hallitus linjasi budjettiriihessä nopeavaikutteisista toimista, jotka tukevat osaavan työvoiman saatavuutta ja parantavat työvoiman kohtaantoa. Toimiin liittyy eräitä vuoden 2022 talousarvioesitykseen vaikuttavia määrärahalisäyksiä. Lisäksi selvitetään mm. eräitä kokonaisuuksia, kuten opintotuen tulorajan määräaikaista korottamista vuodelle 2022.
Maahanmuuton oleskelulupaprosessien henkilöstöresursseja vahvistetaan ulkoasiainhallinnossa määräaikaisesti 1,6 milj. eurolla. Maahanmuuttovirastolle lisätään 1 milj. euroa pikakaistan toimeenpanoon sekä työntekijän oleskeluluvankäsittelyn nopeuttamiseen. Pikakaista tarkoittaa palvelulupausta, jonka mukaan erityisasiantuntijan ja kasvuyrittäjän sekä heidän perheenjäsenensä sähköiselle oleskelulupahakemukselle luvataan päätös 14 vuorokauden sisällä hakemuksen lähettämisestä. Työperäistä maahanmuuttoa edistävä pikakaista otetaan käyttöön v. 2022.
Sotilasavustuksen suojaosaan ehdotetaan 0,2 milj. euron määrärahalisäystä. Sotilasavustuslakiin lisättäisiin suojaosa, jonka mukaisesti vain osa palveluksessa olevan palkka- ja yrittäjätuloista otettaisiin huomioon sotilasavustusta määrättäessä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä koskeva uudistus
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämistä koskevan uudistuksen lait hyväksyttiin eduskunnassa kesällä 2021 ja ne tulevat voimaan vaiheittain. Voimaanpanolaki, jolla hyvinvointialueet perustetaan, tuli voimaan 1.7.2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämistehtävät siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisesti tammikuun 2023 maksuerästä puolet maksetaan hyvinvointialueille jo vuoden 2022 joulukuussa. Osuus on arviolta n. 0,9 mrd. euroa ja se ehdotetaan huomioitavaksi vuoden 2022 talousarviossa. Vuoden 2023 menot alenevat vastaavalla summalla.
Uudistukseen liittyy merkittäviä muutoskustannuksia, joista osa tulee huomioitavaksi vuoden 2022 talousarvioesityksessä.
Suurimmat muutoskustannukset ovat valtiovarainministeriön pääluokan momentin 28.70.05 ICT-muutoskustannusten ehdotettu rahoitus 175,3 milj. euroa sekä momentin 28.80.30 hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sote-uudistuksen valmisteluun liittyvä rahoitus 47,1 milj. euroa. Lisäksi oikeusministeriön pääluokassa ehdotetaan aluevaaleihin kohdistuvaa rahoitusta n. 7,8 milj. euroa. Edellisten lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy useita pienempiä sote-uudistukseen liittyviä kuntien ja eri virastojen ja laitosten muutoskustannus ym. tarpeisiin kohdistuvia ehdotuksia, yhteensä n. 11 milj. euroa.
Rahapelitoiminnan tuotot
Rahapelitoiminnan tuoton alenemista edunsaajille ehdotetaan kompensoitavaksi lisäämällä talousarviorahoitusta, jatkamalla arpajaisveron alennusta sekä lisätuloutuksella sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan jakamattomien voittovarojen rahastosta. Kompensaatio (yhteensä 330 milj. euroa) kattaisi reilut 80 prosenttia Veikkauksen tuoton alenemasta ja tarkoittaisi edunsaajien rahoitukseen n. 8 prosentin laskua.
Kertaluonteiset tulevaisuusinvestoinnit
Hallitus on kohdentanut vuosille 2020—2022 yhteensä n. 2,0 mrd. euroa kertaluonteisiin ns. tulevaisuusinvestointeihin. Vuodelle 2022 ehdotetaan tulevaisuusinvestointeja yhteensä 466 milj. euroa. Lisäksi valtion asuntorahastosta (VAR) kohdennetaan yhteensä yli 200 milj. euron panostukset v. 2020—2022.
Vuoden 2022 kertaluonteiset tulevaisuusinvestoinnit hallinnonaloittain, milj. euroa
| Hallinnonala | 2022 |
| UM | 12,0 |
| OM | 3,3 |
| OKM | 242,0 |
| MMM | 24,3 |
| LVM | 26,0 |
| TEM | 66,2 |
| STM | 55,5 |
| YM | 36,7 |
| Yhteensä | 465,9 |
Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)
Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 223,3 milj. euroa, joka on 353 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu lähinnä v. 2021 Finavia Oyj:n pääomitukseen myönnetyn 350 milj. euron määrärahan poistumisesta talousarviosta.
Valtioneuvoston kanslian toimintamenoihin ehdotetaan 133,1 milj. euroa, jossa on vähennystä 2,0 milj. euroa vuoteen 2021 nähden. Vähennys johtuu v. 2021 rahoitettujen hankkeiden päättymisestä sekä momenttiin kohdistetuista aiemmista säästöpäätöksistä. Toimintamenoissa on lisäystä ulkoasiainhallinnon kokoustekniikan uudistus- ja ylläpitomenoista, Teams-palvelun ylläpidosta, valtioneuvoston tiloissa tehtävistä perusparannuksista sekä valtioneuvoston käännös- ja kielipalveluiden lisäresursoinnista johtuen. Lisäksi valtioneuvoston yhteiseen palvelunhallintajärjestelmän (Virkku) jatkokehittämiseen ehdotetaan 0,55 milj. euron lisäystä.
Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin edistämiseen esitetään 0,46 milj. euroa. Määrärahalla tuetaan asetettavan Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Komission työn tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista sekä tehdä tämä tieto näkyväksi.
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle ehdotetaan 1,74 milj. euroa, jossa on lisäystä 0,12 milj. euroa.
Ulkoministeriön hallinnonala (pääluokka 24)
Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 1,3 mrd. euroa. Vähennystä vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon on 36 milj. euroa. Hallituksen tulevaisuusinvestointeja kohdennetaan ulkoministeriön hallinnonalalle yhteensä 12 milj. euroa ja EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen tuloja 6 milj. euroa v. 2022. Pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 22 %, kriisinhallinnan 6 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 64 % ja muiden menojen 8 %
Ulkoasiainhallinto
Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 263 milj. euroa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa on keskeistä ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, aktiiviseen vaikuttamiseen Euroopan unionissa ja tehokkaaseen monenkeskiseen kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen ja vahvistamiseen perustuvaan yhteistyöhön.
Vuonna 2022 edustustoverkon toimintaa on tarkoitus vahvistaa avaamalla kaksi uutta edustustoa. Oleskelulupahakemusten käsittelyprosessia nopeutetaan kasvattamalla määräaikaisesti ulkoasiainhallinnon resursseja. Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta ehdotetaan rahoitettavan pitkäaikaisen viisumien tietojärjestelmäratkaisuja ja Virtual Finland -palvelualustaa.
Kriisinhallinta
Ulkoministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen menoista on 53,1 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2021 varsinaisen talousarvion määrärahoja. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 18,5 milj. euroa, joka on 0,9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstöä arvioidaan v. 2022 olevan enimmillään 400 henkilötyövuotta ja siviilikriisinhallintaa arvioidaan palkattavan v. 2022 n. 135 asiantuntijaa.
Rauhanvälitykseen ehdotetaan 4,4 milj. euroa, joka on 1,4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Rauhanvälitys on osa kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Suomen tavoitteena on edistää rauhanvälitystä aktiivisesti ja johdonmukaisesti.
Kehitysyhteistyö
Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 1,3 mrd. euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen arvioidaan olevan v. 2022 n. 0,49 % suhteessa bruttokansantuloon. Varsinaiseen kehitysyhteistyön ehdotetaan myönnettäväksi 706 milj. euroa ja 596 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2022 jälkeisille vuosille. Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 10 milj. euroa ja kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin n. 130 milj. euroa.
Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan n. 96 milj. euroa. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 4,8 milj. euroa. Alueellinen yhteistyö on tärkeä keino edistää vakautta, turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia yhteistyömahdollisuuksia Itämeren, Barentsin ja arktisella alueella
Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)
Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1,0 mrd. euroa eli taso säilyy samana kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista virastojen toiminta- ja kulutusmenojen osuus on 81 %.
Vuonna 2022 toimitetaan ensimmäiset aluevaalit ja niiden kokonaiskulut ovat 11,9 milj. euroa. Vaalien toimittamiseen ehdotetaan 7,8 milj. euron lisäystä.
Ylivelkaantumista ja siihen liittyviä ongelmia vähennetään tehokkaasti jatkamalla hallitusohjelman mukaisia toimia. Talousosaamisen edistämisen toiminnon perustamiseksi ehdotetaan 1 milj. euroa. Toiminto perustettaisiin talous- ja velkaneuvonnan yhteyteen.
Oikeusvaltion toimintaa ja tulevaa kehitystä taattaessa oikeudenhoidon riittävät resurssit pyritään turvaamaan ja oikeudenkäyntejä sujuvoittamaan. Näytön keskittämiseen käräjäoikeuksiin ja todistelun taltioimiseen hovioikeuskäsittelyä varten vaadittavan videotallennusjärjestelmän suunnittelu- ja rakentamismenoihin ehdotetaan 2,74 milj. euroa. Osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa varataan ympäristölupien käsittelyn väliaikaisiin lisävoimavaroihin 500 000 euroa.
Rikosseuraamuslaitoksen toimintamäärärahoihin ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä, jonka avulla vähennetään vanginvartijoiden yksintyöskentelyä sekä panostetaan siihen, että naisvankien erityistarpeet voidaan huomioida nykyistä paremmin.
Sisäministeriön hallinnonala (pääluokka 26)
Sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä n. 1,57 mrd. euroa, mikä on n. 10 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista poliisitoimen (ml. Suojelupoliisi) osuus on 55 %, rajavartiolaitoksen 18 %, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 6 %, maahanmuuton 10 % sekä hallinnon 12 %.
Poliisitoimi
Poliisitoimeen ehdotetaan yhteensä 856 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti aiemmin tehtynä päätöksenä määrärahoja lisätään vuodesta 2021 2,5 milj. euroa poliisien htv:n tavoitetason (7 500) saavuttamiseen. Lisäksi tavoitellun htv-määrän ylläpitoon sekä ihmiskauppayksikön työn jatkamiseen ehdotetaan 10,6 milj. euroa. Poliisin lisäresurssitarpeina kriittisiin toimialoihin kohdistuvien rikosten torjumiseksi ehdotetaan 1,2 milj. euroa (15 htv).
Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. Poliisin tuloksellisella sekä perus- ja ihmisoikeusmyönteisellä toiminnalla vaikutetaan osaltaan siihen, että Suomi on maailman turvallisin maa. Poliisi tuottaa turvallisuuden tunnetta suorittamalla lakisääteiset tehtävänsä laadukkaasti, tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, olemalla ihmisten arjessa näkyvä ja tavoitettavissa sekä säilyttämällä kansalaisten luottamus korkealla.
Toimintavalmius ja varautumisen taso on hyvä. Tavoitteena on, että uhkaavat ilmiöt tunnistetaan ja ne kyetään paljastamaan ja estämään. Mahdollisimman moni rikos ehkäistään juurisyyt tunnistamalla. Laittoman maahantulon tilanne säilytetään Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Poliisitoimessa painotetaan poliisin toimintavalmiutta myös heikon palvelutason alueilla, ennalta estävyyttä sekä tehokasta rikostorjuntaa, erityisesti yksilön ja yhteiskunnan kannalta haitallisimpien rikosten osalta. Yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi pyritään torjumaan sellaiset hankkeet ja rikokset, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Poliisin toimintaympäristöanalyysin pohjalta tunnistettuja, turvallisuutta heikentäviä ilmiöitä torjutaan priorisoidusti kohdentamalla poliisin operatiivisia resursseja ennalta estävästi.
Poliisin määrärahoihin ehdotetaan 1,3 milj. euroa elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseen liittyvään investointikokonaisuuteen.
Rajavartiolaitos
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan yhteensä 280 milj. euroa. Talousarvioesityksessä ehdotetaan 1,37 milj. euroa Immolan, Ivalon ja Onttolan toimitilojen vuokrakustannusten nousuun sekä EU:n yhteentoimivuus (Interoperability) -asetusten kansalliseen toimeenpanoon 0,4 milj. euroa.
Rajavartiolaitos toimii sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden alueilla. Rajavartiolaitos on osa Suomen puolustusjärjestelmää ja eurooppalaista raja- ja merivartiostoa. Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Venäjällä, laiton maahantulo ja terrorismi Euroopan unionin alueella, Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän ja meripolitiikan kehittyminen sekä yleinen taloudellinen tilanne. Rajavartiolaitos toimeenpanee Euroopan unionin rajaturvallisuudelle asettamat uudet velvoitteet sekä osallistuu Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) koordinoimiin yhteisiin operaatioihin EU:n ulkorajoilla ja muuhun kansainväliseen toimintaan osoittamalla niihin henkilöstöä ja kalustoa.
Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
Pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 87,5 milj. euroa. Talousarvioesitykseen sisältyy 3,0 milj. euron lisäys DigiFinland Oy:n pääoman palautuksena sekä 4,2 milj. euroa hätäkeskustietojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon.
Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät alueen pelastustoimet. Valtion talousarviosta rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen valtakunnallinen johtaminen, ohjaus ja valtakunnallisista järjestelyistä huolehtiminen sekä Pelastusopiston toiminta.
Sisäministeriö jatkaa pelastustoimen uudistamista yhteistyössä pelastuslaitosten ja muiden pelastustoimen järjestelmän toimijoiden kanssa. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta käsitellään kokonaisuutena luvussa 5.2.
Maahanmuutto
Maahanmuuttohallintoon ehdotetaan 160,4 milj. euroa. Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan 5,5 milj. euron lisäystä henkilöstöresurssien turvaamiseen ja työperäisen maahanmuuton edistämiseen. Erityisasiantuntijan ja kasvuyrittäjän sekä työntekijän oleskeluluvan käsittelyn nopeuttamiseksi (pikakaista) ehdotetaan 1 milj. euroa v. 2022. Muukalaispassien ja matkustusasiakirjojen siirtämiseksi UMA-järjestelmään ehdotetaan 0,2 milj. euroa esiselvityksen tekemiseen. Laadukkaat lupaprosessit tukevat maahanmuuttopolitiikan tavoitteita, ulkomaisen työvoiman saatavuutta ja ehkäisevät turvallisuusriskejä.
Lisäksi Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan 7,8 milj. euroa elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta osaajien maahanmuuton tukemista koskevan digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseen.
Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)
Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 5,1 mrd. euroa, joka on 221 milj. euroa (5 %) enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksestä 144 milj. euroa aiheutuu kehyksen ulkopuolisista, pääosin monitoimihävittäjien hankintaan (HX) liittyvistä arvonlisäveromenoista. Muilta osin pääluokan menoja lisäävät lähinnä palkkausten tarkistukset ja muut hinta- ja kustannustasotarkistukset sekä vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyvät puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksien menoajoitusmuutokset.
Menoja vähentävät mm. Laivue 2020 -hankinnan vuosiosuuden muutos, koronavirusepidemian ajalta maksettujen varusmiesten ruokarahojen sekä elvytystoimena palkattujen sopimussotilaiden ja muun määräaikaisen henkilöstön poistuminen.
Puolustusvoimien toimintamenoihin (pl. palkkausmenot), puolustusmateriaalihankintoihin sekä sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin on tehty vakiintuneen käytännön mukaisesti 1,5 % ennakollinen kustannustasotarkistus. Vastaava ennakollinen 1,5 % kustannustasotarkistus on tehty ensimmäisen kerran myös momentille 27.10.19 (Monitoimihävittäjien hankinta). Sotilaallisen maanpuolustuksen osuus pääluokan määrärahoista on 85 %, josta materiaaliseen valmiuteen laskettavia menoja on 39 % (pl. HX ja Laivue 2020) ja kiinteitä henkilöstömenoja 28 %. Puolustuspolitiikan ja hallinnon (sisältäen arvonlisäveromenot) osuus pääluokan menoista on 14 % ja sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenojen osuus on 1 %.
Vuoden 2022 talousarvioesityksen mukaisista uusista ja aiemmin myönnetyistä Puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu menoja yhteensä 2 366 milj. euroa v. 2022 ja talousarviovuoden jälkeisinä vuosina yhteensä 9 455 milj. euroa (ml. HX ja Laivue 2020).
Sotilaallinen maanpuolustus
Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 1 960 milj. euroa, joka on 9 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Muutoksia toimintamenomäärärahoihin aiheuttavat mm. palkkausten tarkistukset, hinta- ja kustannustasotarkistukset, varusmiesten ruokarahat, hallitusohjelman mukainen henkilö- ja tehtävämäärän lisääminen sekä elvytysmäärärahoilla vuodelle 2021 palkattu määräaikainen henkilöstö.
Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 821 milj. euroa, joka on 37 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu kustannustasotarkistusten ohella lähinnä vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyneistä menoajoitusmuutoksista.
Monitoimihävittäjien hankintaa varten ehdotetaan määrärahoja 1,522 mrd. euroa, josta 1,5 mrd. euroa on HX 2021 -tilausvaltuuden vuoden 2022 suunniteltua maksuosuutta ja 22,5 milj. euroa ennakollista kustannustasotarkistusta varautumisena tuleviin indeksimenoihin.
Talousarvioesitys sisältää kaksi uutta tilausvaltuutta. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan 155,5 milj. euron suuruista Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2022 -tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2022—2026. Tilausvaltuudella mm. hankitaan koulutus- ja valmiusampumatarvikkeita, kehitetään maavoimien tulenkäyttöä sekä joukkojen liikkuvuutta ja kehitetään simulaattorikoulutusympäristöä. Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 151,6 milj. euron tilausvaltuutta, jolla hankitaan lähinnä järjestelmien kunnossapitoon liittyviä huolto- ja ylläpitopalveluja sekä pitkän toimitusajan varaosia v. 2022—2027.
Sotilaallinen kriisinhallinta
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 64 milj. euroa, joka on 5,5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin operaatioiden välisistä rahoitusmuutoksista. Suurimpina operaatioalueina säilyvät Libanon ja Irak. Kriisinhallintaa käsitellään lisäksi ulkoministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa kohdassa kriisinhallinta.
Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)
Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 21,4 mrd. euroa, joka n. 1,9 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu etenkin kunnille maksettavien peruspalvelujen järjestämisen valtionosuuksien kasvusta, sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuesta sekä EU-jäsenmaksun ja eläkemaksujen kasvusta. Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 52 %, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 26 %, EU-maksujen 13 %, energiaverotuen 0,5 % ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 1,4 %. Pääluokan määrärahoista virastojen toiminta- ja kulutusmenojen osuus on 6,5 % ja hallinnonalan arvonlisäveromenot 0,8 %.
Verotus ja tulli
Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 620 milj. euroa. Menoihin sisältyy 28 milj. euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja, joihin sisältyy myös positiivisen luottotietorekisterin rakentamisen menoja. Tullin toimintamenoihin sisältyy 20 milj. euroa tulliselvitysjärjestelmän kokonaisuudistukseen ja 750 000 euroa rahanpesun estämiseen osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin, verotukseen liittyviin korkomenoihin sekä autoveron vientipalautukseen ehdotetaan 28 milj. euroa.
Palvelut valtioyhteisölle
Palveluihin valtioyhteisölle ehdotetaan 58 milj. euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot sekä Valtorin investointimenot. Pääosa palveluista rahoitetaan omakustannushintaisena maksullisena toimintana. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita mm. varainhankinnan ja keskuskirjanpidon osalta. Senaatti-konsernin liikelaitosten investointivaltuuden enimmäismääräksi ehdotetaan 700 milj. euroa investointien painottuessa valtion tehtävien kannalta tarpeelliseen, sisäolosuhteita parantavaan, toimitilatehokkuutta kasvattavaan ja viranomaisten toimintaedellytykset turvaavaan rakentamiseen.
Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
Tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon ehdotetaan yhteensä 120 milj. euroa. Summa sisältää Tilastokeskuksen toimintamenot 53 milj. euroa, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot 3,9 milj. euroa ja Digi- ja väestötietoviraston (DVV) toimintamenot 55 milj. euroa. Hallitus on antanut esityksen vanhemmuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ja DVV:n määrärahan mitoituksessa otetaan huomioon ko. esitys, 625 000 euroa. DVV:n VAAKA-hankkeessa vuodelle 2022 sovitut tuottavuussäästövähennykset (kehyspäätös 2020—2023), 1,2 milj. euroa, siirretään vuodelle 2023. Tämän siirron osalta tehdään päivitys tuottavuuspöytäkirjaan. Tällä määrärahalla sekä 2 milj. euron lisämäärärahalla turvataan VAAKA-hankkeessa aloitettua holhoustoimen palvelujen ja muiden kriittisten palvelujen kehittämistä, joita on suunniteltu tehtävän osin uuden Kansalaisen oikeusturvan vahvistaminen digitalisaation avulla -kehittämisohjelman alla.
Sähköisen tunnistautumisen menoihin ehdotetaan 8 milj. euroa.
Valtion alue- ja paikallishallinto
Alue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat lähes pelkästään aluehallintovirastojen toimintamenoista, jotka ovat 62 milj. euroa.
Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta ehdotetaan kohdistettavan 1,5 milj. euroa lupaviranomaismenoihin vähähiilisen vedyn ja hiilidioksidin talteenottoon (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Valtion eläkemenot ja korvaukset
Valtion maksamiin eläkkeisiin ja eläkkeisiin liittyviin menoihin ehdotetaan 5,3 mrd. euroa, joka on n. 133 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu aiheutuu pääosin eläkkeiden volyymikasvusta ja eläkkeisiin tehtävistä indeksitarkistuksista. Lisäksi Valtiokonttorin maksamiin vahingonkorvauksiin mukaan lukien valtion matkavahinkoturvan menot ehdotetaan 39 milj. euroa.
Kuntien peruspalvelujen ja hyvinvointialueiden rahoitus
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 7,98 mrd. euroa, joka on n. 0,3 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Vuoden 2022 valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus on 564 milj. euroa. Johtuen siitä, että kuntataloutta on tuettu erittäin voimakkaasti v. 2020 ja koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset kompensoidaan kunnille myös v. 2021, vuoden 2022 kustannustenjaon tarkistuksen valtionosuusvaikutusta ei huomioida, vaan valtionosuuteen tehdään kustannustenjaon tarkistuksen vaikutusta vastaava vähennys. Valtionosuutta korotetaan kuitenkin erillisillä 245,7 milj. euron lisäyksellä. Vuonna 2022 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 188 milj. euroa (2,5 %). Kuntien peruspalvelujen tehtävänlisäykset kompensoidaan täysimääräisesti.
Kunnille kompensoidaan valtion päättämistä veroperustemuutoksista aiheutuneet verotulojen menetykset erilliseltä momentilta, jolle ehdotetaan 2,7 mrd. euroa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyen ehdotetaan 47 milj. euron määrärahaa hyvinvointialueiden perustamiseen ja toimintaan sekä väliaikaisten valmistelutoimielinten sekä aluevaltuuston kustannuksiin. Ict-muutoskustannuksiin ehdotetaan 175,3 milj. euroa.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisesti tammikuun 2023 maksuerästä puolet maksetaan hyvinvointialueille jo vuoden 2022 joulukuussa. Osuus on arviolta n. 0,9 mrd. euroa ja se ehdotetaan huomioitavaksi vuoden 2022 talousarviossa. Vuoden 2023 menot alenevat vastaavalla summalla.
Kuntataloutta, valtion tukea kunnille ja valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään yleisperustelujen luvussa 9 Kuntatalous. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta käsitellään kokonaisuutena luvussa 5.2.
Maksut Euroopan unionille
Euroopan unionille suoritettavien Suomen maksuosuuksien maksamiseen ehdotetaan n. 2,6 mrd. euroa, joka on 188 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Vuosi 2022 on EU:n rahoituskehyskauden 2021—2027 toinen varainhoitovuosi. Ehdotettu määräraha perustuu komission esitykseen Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen maksukaton tasosta vuodelle 2022.
Komissio voi esittää jäsenvaltiolle lisäpyyntöjä tarvittavien varojen asettamiseksi komission käyttöön tilanteessa, jossa unionin talousarvion budjetoidut määrärahat eivät ole riittävät unionin käteisvarojen tarpeen kattamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)
Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan määrärahatasoksi ehdotetaan 7,4 mrd. euroa, mikä on 236 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan sisältyy elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta yhteensä n. 100 milj. euroa, josta 40,5 milj. euroa on Suomen Akatemian valtuutta. Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksesta ehdotetaan kohdistettavan 29,9 milj. euroa jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän ja siihen liittyvän digitalisaatio-ohjelman kehittämiseen, 15 milj. euroa korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin sekä 14 milj. euroa kulttuurin ja luovien alojen tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen.
Veikkaus Oy:n tuotto urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen on 359,3 milj. euroa, mikä sisältää arpajaisveron alenemisen (42,4 milj. euroa). Lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan yhteensä 2,25 milj. euroa. Rahapelitoiminnan tuottojen laskuun ehdotetaan osittaista kehysvaikutteista kompensaatiota budjettivaroista yhteensä 131,4 milj. euroa. Osittaisen kompensaation vuoksi urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen suunnatut määrärahat vähenevät vuodesta 2021.
Lasten ja nuorten harrastustoimintaan ehdotetaan aiempien päätösten mukaisesti v. 2022 14,5 milj. euroa. Tämä ns. Suomen malli tuo lisää harrastuksia lasten ja nuorten koulupäivän yhteyteen, ja tarkoituksena on, että harrastukset valitaan koulun oppilaiden toiveita noudattaen.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenoihin siirretään pääluokan sisältä 1,1 milj. euroa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenoihin ehdotetaan pysyvää 0,5 milj. euron lisäystä.
Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö
Yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ehdotetaan 885 milj. euroa, joka on n. 43 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan ehdotetaan 60 milj. euroa ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan ehdotetaan yhteensä 80 milj. euroa v. 2022, kun otetaan huomioon hallituksen tulevaisuusinvestointeihin liittyvä 30 milj. euron lisäys. Varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen uudistuksen toimeenpanon tukeen ehdotetaan 8,75 milj. euroa. Vapaassa sivistystyössä maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen ehdotetaan lisäystä 5 milj. euroa vuodesta 2022 alkaen.
Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista perusopetuksessa ja toisella asteella jatketaan. Palveluihin kohdennettavaa rahoitusta nostetaan 11,7 milj. euroon v. 2022.
Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus
Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ehdotetaan 1 281 milj. euroa, joka on 89 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen toimeenpanoa jatketaan. Uudistukseen kohdistetaan 65 milj. euroa v. 2022. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista jatketaan. Osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelmaan osoitetaan 10 milj. euroa v. 2022.
Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan. Opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen osoitetaan osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja 70 milj. euron lisärahoitus vuodelle 2022. Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamista koskevaan kokeiluun ehdotetaan 5 milj. euroa v. 2022. Hoitajamitoituksen muutokseen vastaamiseksi uusien lähihoitajien koulutukseen ehdotetaan jo aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti 43 milj. euroa v. 2022.
Korkeakouluopetus ja tutkimus
Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan n. 3 447 milj. euroa, joka on 87 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Suomen Akatemialle ehdotetaan tutkimushankevaltuudeksi 390,5 miljoonaa euroa, joka sisältää elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen 40,5 miljoonan euron valtuuden.
Sitran lahjoitukseen perustuen yliopistoja pääomitetaan 67 milj. eurolla v. 2022. Pääomittaminen toteutetaan yliopistojen varainhankinnan perusteella.
Korkeakoulujen perusrahoitusta ehdotetaan lisättäväksi kustannustason nousua vastaavasti 67 milj. eurolla. Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta edistetään. Aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti asiakirjallisen aineiston digitointiin ehdotetaan Kansallisarkistolle 1,5 milj. euroa v. 2022.
Opintotuki
Opintotukeen ehdotetaan 700 milj. euroa, joka on 56 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Nousun taustalla on erityisesti opintolainahyvitysmenojen kasvu.
Opintotukilain muutoksen mukaisesti koronavirustilanteen pitkittyminen huomioidaan opintolainahyvityksen ja opintolainavähennyksen ehdoissa korkeakoulututkinnon suorittaneilla lainansaajilla. Opintolainahyvitysmenojen arvioidaan kasvavan joustojen vuoksi v. 2022 noin 10 milj. euroa.
Taide ja kulttuuri
Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan 584 milj. euroa, joka on n. 3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmää uudistetaan ja uudistukseen kohdennetaan aiempien päätösten mukaisesti jo toteutettujen lisäysten ohella 8,5 milj. euron lisärahoitus vuodesta 2022 lähtien. Luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääomittamiseen osoitetaan osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja 7,5 milj. euroa. Arkkitehtuuri- ja designmuseon hankevalmisteluun, suunnitteluun sekä toiminnan valmisteluun ja käynnistämiseen ehdotetaan 0,6 milj. euroa v. 2022. Taiteilija-apurahojen tasoa korotetaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että niihin kohdistetaan 0,4 milj. euron lisärahoitus vuodesta 2022 alkaen aiemmin tehdyn 1,4 milj. euron korotuksen lisäksi. Näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen ehdotetaan 1 milj. euroa. Lisäksi yksityisen kopioinnin hyvitykseen ehdotetaan lisäystä 4 milj. euroa.
Liikuntatoimi
Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan 141 milj. euroa, joka on 20 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Liikunnan ja huippu-urheilun edistämistä jatketaan v. 2022 hallitusohjelman ja liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanon mukaisesti.
Nuorisotyö
Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan n. 77 milj. euroa, joka on 4,6 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,7 mrd. euroa, jossa on vähennystä 34 milj. euroa verrattuna vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon.
Hallinto ja tutkimus
Hallinnon ja tutkimuksen määrärahat pysyvät nettomääräisesti samalla tasolla verrattuna vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon.
Maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalous
EU:n uusi rahastokausi kattaa vuodet 2021—2027. Siirtymäkautta koskevien säädösten perustella siirtymäkaudella vuosina 2021—2022 jatketaan ohjelmakauden 2014—2020 toimenpiteitä rahoituskauden 2021—2027 rahoituksella. Määrärahoihin on sisällytetty myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 siirtymäkaudella 2021—2022 sisällytettävän Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) elpymisvälineen vuodelle 2022 kohdistuva rahoitus. Elpymisvälineen rahoitus on Suomessa kokonaan EU:n rahoittamaa.
Maaseudun kehittämisen määrärahat lisääntyvät 69,1 milj. eurolla 491,2 milj. euroon. Muutos johtuu pääosin tuki- ja korvausjärjestelmien määrärahojen tarvemuutoksista sekä muutoksista hallitusohjelmaan liittyvissä määrärahoissa. Maaseudun kehittämisen tavoitteena on maaseutualueiden potentiaalin hyödyntäminen sekä elinvoimaisuuden lisääminen kestävällä tavalla. Maaseudun kehittämisen tavoitteita tuetaan mm. maaseudun yritystukien, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Keskeisenä välineenä on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014—2020, jonka toimeenpanoa jatketaan v. 2022.
Maa- ja elintarviketalouden määrärahat vähenevät 110,4 milj. eurolla 1,78 mrd. euroon edellisen vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna, mikä johtuu pääosin tukiohjelmien rahoituksen ajoitukseen liittyvistä muutoksista. Luvun määrärahoin parannetaan biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kestävää ja kilpailukykyistä kasvua sekä turvataan vastuullisella toiminnalla ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta.
Luonnonvaratalous
Luonnonvaratalouden määrärahat lisääntyvät 3,9 milj. eurolla vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäys johtuu lähinnä EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesta rahoituksesta kahteen toimenpidekokonaisuuteen. Maankäyttösektorin toimenpiteissä kehitetään ilmastokestäviä ja luonnon monimuotoisuutta turvaavia metsänhoidon ja -käsittelyn menetelmiä. Vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelma tukee kestävän kehityksen tavoitteita edistäviä vesialan kasvu- ja vientikokonaisuuksia. Muut muutokset aiheutuvat pääosin muutoksista hallitusohjelmaan liittyvissä määrärahoissa.
Luonnonvaratalouden, jonka muodostavat kala-, riista-, metsä- ja vesitalous sekä yleiset luonnonvara-asiat, tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niihin liittyvien riskien hallinta. Hallinnon toimilla luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle, sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla.
Maanmittaus ja tietovarannot
Luvun määrärahat vähenevät 0,2 milj. eurolla edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Kiinteistö- huoneisto- ja maastotietojärjestelmät turvaavat osaltaan omistusta ja kansallista vakuusjärjestelmää sekä palvelevat digitalisoituvan yhteiskunnan tietotarpeita. Paikkatietojen yhteentoimivuudella ja kansallisella paikkatietoinfrastruktuurilla edistetään paikkatietojen hyödyntämistä koko yhteiskunnassa.
EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmasta ehdotetaan rahoitettavan huoneistotietojärjestelmän toisen vaiheen kehittämishanketta, jossa laajennetaan huoneistotietojärjestelmän tietosisältöä tuottamaan taloyhtiölainatiedon positiivisen luottotietorekisterin tarpeisiin ja palvelemaan huoneistotietojärjestelmälle säädetyn tavoitteen mukaisesti taloyhtiöiden hallintoa, osakkaiden tietotarpeita, vaihdantaa sekä luotonantoa. Hankkeella toteutetaan samalla EU:n Suomelle antamia maakohtaisia suosituksia positiivisen luottotietorekisterin rakentamisesta.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)
Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan ehdotetaan vuodelle 2022 yhteensä 3,5 mrd. euroa määrärahaa, mikä on 27 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Suurin osa vähennyksistä aiheutuu kertaluonteisten avustuserien poistumisesta.
Pääluokan määrärahoista liikenne- ja viestintäverkkojen ylläpidon ja kehittämisen osuus on 58 % sekä liikenteen ja viestinnän palvelujen 23 %. Hallinnonalan virastojen toimintamenoihin ja toimialan yhteisiin menoihin käytetään 20 %.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala pyrkii toimenpiteillään luomaan nykyistä paremmat edellytykset tiedon hyödyntämiseen ja jakamiseen perustuvalle liiketoiminnalle. Tavoitteena on käyttäjien luottamuksen vahvistaminen digitaalisiin palveluihin ja uusiin digitaalisiin liiketoimintamalleihin. Lisäksi tarkoituksena on ylläpitää ja kasvattaa tietoturvaosaamista ja riskienhallintaa.
Osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ehdotetaan 3 milj. euroa kyberturvallisuuden tutkimusinvestointiin ja harjoitustoimintaan.
Liikenne- ja viestintäverkkoihin ehdotetaan n. 2 mrd. euron rahoitusta, josta perusväylänpidon osuus on 1,37 mrd. euroa. Perusväylänpidossa painotetaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimia toimia sekä korjausvelan kasvun pysäyttämistä ja sen vähentämistä.
Väyläverkon kehittämiseen ehdotetaan 664 milj. euroa, mikä pitää sisällään uudet väylähankkeet mukaan lukien elinkaarihankkeet, uusia väyliä varten tarvittavien maa- ja vesialueiden hankinnat, liikenneväylien infra-avustukset ja yksityistieavustukset sekä avustukset kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Osana fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteitä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen kohdennetaan 4 milj. euron määräraha.
Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta ehdotetaan kohdistettavan digiratahankkeen kehitys- ja verifiointivaiheeseen 4 milj. euroa. Lisäksi hankkeelle osoitetaan kansallista rahoitusta 4 milj. euroa.
Liikenteen ja viestinnän palveluihin ehdotetaan yhteensä 807 milj. euroa. Tästä meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseen käytetään 89 milj. euroa, avustuksiin liikenteen ja viestinnän palveluihin 20,2 milj. euroa sekä saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostoihin ja kehittämiseen 20,4 milj. euroa. Julkisen henkilöliikenteen ostoihin ja kehittämiseen ehdotetaan 105,7 milj. euroa, johon sisältyy hallitusohjelman mukainen 20 milj. euron tasokorotus ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin ja fossiilittoman liikenteen tiekartan mukainen 3 milj. euron lisäys suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen avustukseen.
Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta ehdotetaan rahoitettavan viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden parantamista 15 milj. eurolla, sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittäminen -hanketta 1,5 milj. eurolla ja hankinta- ja konversiotukea 2,5 milj. eurolla. Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti sähkö- ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen hankinta- ja konversiotuki on edellä mainittu rahoitus mukaan lukien yhteensä 6,0 milj. euroa.
Hallinnonalan virastojen ja laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä n. 217 milj. euroa. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenoihin ehdotetaan n. 11 milj. euroa uusiin ja laajeneviin tehtäviin sekä 2 milj. euroa toiminnan turvaamiseen. Ilmatieteen laitoksen toimintamenoihin lisätään 4,8 milj. euroa suurteholaskennan uudistamista varten.
Valtion televisio- ja radiorahastoon siirretään Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi 556,9 milj. euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 3,6 mrd. euroa, joka on 247 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin koronavirustilanteen vuoksi lisätyn kertaluonteisen rahoituksen maksatusten sekä hallitusohjelman mukaisten kertaluonteisten lisäpanostusten poistumisesta. Pääluokan määrärahoista hallinnon osuus on 26 %, uudistumisen ja vähähiilisyyden 36 %, työllisyyden ja yrittäjyyden 25 %, yritysten erityisrahoituksen 9 % sekä kotoutumisen ja kansainvälisen osaamisen 4 %.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle kohdentuu EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoon liittyen yhteensä 315,1 milj. euroa määrärahoja ja 691,6 milj. euroa valtuutta.
Hallinto
Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 936 milj. euroa, joka on 102 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
ELY-keskusten toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 2,9 milj. euroa. Lisäys johtuu pääosin vesihuoltolaitosten valvonnasta osana kriittisiä toimialoja, jätelain muutoksesta aiheutuviin tuottajavastuun valvontaan ja raportointiin liittyviin lisätehtävistä, rahoituskauden vaihtumisen lisäresursseista sekä EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanosta.
Business Finlandin toimintamenoihin ehdotetaan audiovisuaalisen tuotantokannustimen myöntämiseen liittyviin tehtäviin osana hallituksen ns. tulevaisuusinvestointeja 0,5 milj. euron lisämäärärahaa.
Work in Finland -rakenteen perustamiseen työvoiman maahanmuuton edistämiseksi kohdennetaan TE-toimistojen ja Business Finlandin toimintamenoihin sekä digitalisaation kehittämisen momentille yhteensä 2,725 milj. euroa.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston resursseja ehdotetaan lisättävän kartellivalvonnan sekä kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vahvistamiseen yhteensä 0,49 milj. eurolla.
Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 3,78 milj. euroa, mikä aiheutuu yhdistysasioiden kustannusvastaavuuden alijäämän kattamisesta, kaupparekisterin maksuttoman tietopalvelun tulokompensaatiosta, korvauksesta yhtenäispatentin voimaantulosta ja säätiövalvonnan tehostamiseen liittyvistä tehtävistä. Lisäyksestä 0,75 milj. euroa kohdentuu hallitusohjelman mukaisesti harmaan talouden torjuntaan.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenoja ehdotetaan lisättävän 90 000 eurolla konfliktimineraalien valvontaan liittyviin uusiin tehtäviin. Laki konfliktimineraalien ja niiden malmien markkinoille saattamisesta tuli voimaan 1.1.2021.
Energiaviraston toimintamenoihin osoitetaan lisäystä 0,83 milj. euroa vuoden 2021 talousarvioesitykseen verrattuna. Lisäyksestä 0,2 milj. euroa aiheutuu energian alkuperäistakuuta koskevan lainsäädännön toimeenpanosta ja tietojärjestelmästä, 0,69 milj. euroa puhtaan energian paketin sähkömarkkinasäädösten täytäntöönpanoon ja tehoreserviin liittyvän hallituksen esityksen sisältämistä lisätehtävistä, sähkön ja maakaasun vähittäismyyjien ja datahubien valvonnan lisäämisestä sekä kasvaneista kirjaamotehtävistä. Sähkömarkkinadirektiivin säännösten toimeenpanoon energiaverkkojen sijaintipalveluiden rahoittamiseen ja energiaverkkojen sijaintipalveluihin ehdotetaan 0,1 milj. euroa. Lisäksi tietotuvan ja -suojan parantamiseen verkkovalvonnassa ehdotetaan 0,11 milj. euroa ja EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoon 0,1 milj. euroa. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksuja on tarkoitus korottaa v. 2022, tulokertymän arvioitu nousu lakimuutoksen seurauksena on 0,92 milj. euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan keskeisten digitalisaatiota edistävien tietojärjestelmäuudistusten ja digitaalisten palvelujen kehittämisen rahoitus ehdotetaan koottavan uudelle Digitalisaation kehittäminen -momentille. Momentille ehdotetaan 27,08 milj. euron määrärahaa, josta 23,4 milj. euroa on elpymis- ja palautussuunnitelmaan liittyvää rahoitusta Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon, reaaliaikataloushankkeeseen ja edunsaajarekisterin uudistamiseen. Määrärahasta 2,2 milj. euroa kohdentuu yhden luukun digitaalisen lupapalvelun kehittämiseen osana Luvat ja valvonta -hankkeen toteutusta.
Uudistuminen ja vähähiilisyys
Uudistumisen ja vähähiilisyyden määrärahoiksi ehdotetaan 1,305 mrd. euroa, jossa on 7 milj. euroa lisäystä vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon nähden. Määrärahatasoon vaikuttaa vähentävästi koronavirustilanteen vuoksi lisätyn yritysrahoituksen maksatusten poistuminen ja lisäävästi EU:n elpymis-ja palautumissuunnitelman rahoitus.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan Business Finlandille 572,5 milj. euron valtuutta, jossa on lisäystä 236,1 milj. euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäys aiheutuu EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanosta. Lisäksi määrärahaan ehdotetaan lisäystä 9,5 milj. euroa audiovisuaalisen tuotantotuen jatkamiseen v. 2022. Kannustimen avulla pyritään houkuttelemaan ulkomaisia tuotantoyhtiöitä toteuttamaan tuotantoja Suomessa ja edistämään erityisesti kansainvälisesti rahoitettuja hankkeita. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 15 milj. euron valtuutta.
Energiatuen valtuudeksi ehdotetaan 546 milj. euroa, jossa on lisäystä 386 milj. euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäys aiheutuu EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksen ehdotetusta kohdistumisesta investointeihin energia-infrastruktuureihin, uuteen energiateknologiaan, vähähiiliseen vetyyn sekä teollisuuden sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen. Uusiutuvan energian tuotantotukeen ehdotetaan 310 milj. euroa, jossa on kasvua 27 milj. euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys johtuu mm. tuulivoimatuotantomäärän päivityksestä.
Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta ehdotetaan kohdennettavaksi 13,2 milj. euroa julkiseen latausinfrastruktuuriin ja kaasutankkausverkkoon.
Työllisyys ja yrittäjyys
Työllisyyden ja yrittäjyyden määrärahoiksi ehdotetaan 923 milj. euroa, mikä on 50 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vähennystä selittää pääosin koronavirustilanteen vuoksi lisätyn yritysten kehittämishankkeiden maksatusten poistuminen ja päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotukimenojen lakkaaminen.
Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi ehdotetaan 285 milj. euroa, joka on 9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Pk-yritysten rekrytointitukikokeiluun ehdotetaan 4 milj. euron lisäystä ja palkkatuen edelleen lisäämiseen 3 milj. euroa. TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 70 milj. euron lisäystä Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon. Rahoitus on osa EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoa.
Turvetyöryhmän esitysten mukaisesti ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä kansallisesti rahoitettaviin toimenpiteisiin. Määrärahalla tuetaan turvealan sopeutumista nopeaan rakennemuutokseen ja oikeudenmukaista siirtymää.
Osatyökykyisten työllistymistä edistämään ehdotetaan uuden erityistehtäväyhtiön perustamista. Yhtiötä varten ehdotetaan perustettavan kaksi uutta momenttia. Yhtiön osakepääomaan ehdotetaan 10 milj. euroa, joka rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumissuunitelman rahoituksella. Valtionavustukseen osatyökykyisten työllistymiseen ehdotetaan 10 milj. euron määrärahaa edistämään osatyökykyisten siirtymistä työmarkkinoille. Yhtiö palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin. Yhtiölle asetetaan tavoitteeksi, että osa työntekijöistä työllistyy lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille.
Valtionavustukseen kunnille Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen ehdotetaan 3,19 milj. euroa, joka rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumissuunitelman rahoituksella. Kannustinmallilla pyritään kytkemään matalan kynnyksen palveluita voimakkaammin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koulutussektoriin.
Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuen uudelle momentille ehdotetaan 87 milj. euron määrärahaa. Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuella kannustetaan hiilineutraaliin tuotantoon ja energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen kustannuskilpailukyky huomioiden. Sähköistämistuen tuki-intensiteetti on 25 % ja tuen enimmäismäärä 150 milj. euroa vuodessa.
Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotukimenot alenevat 121 milj. eurolla, mikä johtuu määräaikaisen päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuen lakkaamisesta.
EU:n rakennerahastojen arviomäärärahaan ehdotetaan ohjelmakauden 2014—2020 osarahoitussuhteen päivityksestä ja maksatusaikataulujen muutoksesta johtuen vähennystä 67 milj. euroa sekä ohjelmakauden 2021—2027 tarkentuneisiin laskelmiin perustuen lisäystä 83 milj. euroa.
Yritysten erityisrahoitus
Yritysten erityisrahoituksen määrärahoiksi ehdotetaan 310 milj. euroa, jossa on vähennystä 289 milj. euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys aiheutuu Suomen Malmijalostus Oy:n pääomittamiseen kertaluonteisesti varattujen määrärahojen poistumisesta. Suomen Malmijalostus Oy:n omistajaohjaus on siirretty 1.6.2021 lähtien valtioneuvoston kansliaan.
Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen
Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistämiseen ehdotetaan 8,5 milj. euroa.
Valtion korvauksiin kotouttamisesta ehdotetaan 154 milj. euroa, mikä on 17 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Korvaukset laskevat 22 milj. eurolla johtuen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän laskusta. Toisaalta korvauksiin ehdotetaan yhteensä 2,2 milj. euron lisäystä johtuen pakolaiskiintiön nostamisesta 850 henkilöstä 1 050 henkilöön vuosina 2021 ja 2022. Lisäksi ehdotetaan 2,4 milj. euron lisäystä Afganistanista evakuoiduista henkilöistä maksettaviin korvauksiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahatasoksi ehdotetaan 15,9 mrd. euroa, joka on vajaa 1,9 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason lasku aiheutuu pääosin vuoden 2021 talousarvion n. 1,7 mrd. euron kertaluonteisista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän koronavirustilanteesta aiheutuneista korvauksista. Hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 %, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 28 %, työttömyysturvaan 16 %, sairausvakuutukseen 13 %, kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon 5 % ja avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 2 %. Muihin pääluokan lukuihin käytetään kuhunkin 0,5—1,2 % pääluokan määrärahoista.
Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin ehdotetaan 4,5 mrd. euroa, joka on 9,8 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu tarvearvioiden muutoksista ja Kelan toimintakulujen lisäyksistä.
Yleisessä asumistuessa on huomioitu opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan sisältyvä ehdotus korkea-asteen ja lähihoitajakoulutuksen opiskelupaikkojen lisäämisestä, joka lisää yleisen asumistuen kustannuksia 24,2 milj. eurolla.
Kelan toimintakuluihin ehdotetaan yhteensä 490,5 milj. euroa, jossa on lisäystä 9,2 milj. euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Toimintakuluissa on huomioitu eläkekulujen kasvun ja ansiotason muutoksen lisäksi etuus- ja asiointipalvelun kehittämisen kustannuksia.
Työllisyys
Työttömyysturvaan ehdotetaan 2,6 mrd. euroa, joka on 0,3 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu työttömien ja lomautettujen määrän arvioidusta laskusta.
Työttömyysturvassa on huomioitu Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotto 1.5.2022 alkaen. Työnhakuun ja palveluun liittyviä työttömyysturvaseuraamuksia porrastettaisiin ja käyttöön otettaisiin huomautus. Työnhakijan jättäessä työnhakuvelvoitteen uudelleen täyttämättä, hänelle asetettaisiin viisi työttömyysetuuden maksupäivää kestävä korvaukseton määräaika. Työnhakijan menettelyn toistuessa hänelle asetettaisiin 10 päivää kestävä korvaukseton määräaika.
Mallin arvioidaan lisäävän työttömyysturvamenoja voimaantulovuonna 16,7 milj. eurolla ja vuodesta 2023 lähtien 25,0 milj. eurolla. Mallin arvioidaan vahvistavan työllisyyttä 9 500 työllisellä. Työttömyysturvassa on myös huomioitu 1,5 milj. euroa korkeakoulututkintoon johtavan työvoimakoulutuksen kustannusvaikutuksena.
Sosiaalivakuutusmaksut
Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta
| 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
| Työnantajat: | ||||
| Sairausvakuutus | ||||
| Kaikki työnantajat | 0,77 | 1,34 | 1,53 | 1,33 |
| Työttömyysvakuutus1) | ||||
| alempi maksu | 0,50 | 0,45 | 0,50 | 0,50 |
| ylempi maksu | 2,05 | 1,70 | 1,90 | 2,05 |
| Työeläkevakuutus | ||||
| Työnantajien keskimääräinen TyEL-maksu | 17,40 | 15,20 | 17,00 | 17,40 |
| Vakuutetut: | ||||
| Sairausvakuutus | ||||
| Sairaushoitovakuutus | ||||
| — Sairaanhoitomaksu | ||||
| Etuudensaajat (Eläke- ja etuustulot) | 1,61 | 1,65 | 1,65 | 1,46 |
| Palkansaajat ja yrittäjät | 0,00 | 0,68 | 0,68 | 0,49 |
| Työtulovakuutus | ||||
| — Päivärahamaksu | ||||
| Palkansaajat | 1,54 | 1,18 | 1,36 | 1,17 |
| alle 15 128 euron vuosituloista | 0,00 | 0,00 | 0,00 | 0,00 |
| Yrittäjät | 1,77 | 1,33 | 1,36 | 1,31 |
| alle 15 128 euron vuosituloista | 0,23 | 0,15 | 0,19 | 0,14 |
| Työttömyysvakuutus | 1,50 | 1,25 | 1,40 | 1,54 |
| Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat | 6,75 | 7,15 | 7,15 | 7,15 |
| 53 vuotta täyttäneet | 8,25 | 8,65 | 8,65 | 8,65 |
| Yrittäjät ja maatalousyrittäjät: | ||||
| Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat | 24,1 | 24,1 | 24,1 | 24,1 |
| 53 vuotta täyttäneet | 25,6 | 25,6 | 25,6 | 25,6 |
1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2021 raja on 2 169 000 euroa ja v. 2022 2 169 000 euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.
Sairausvakuutus
Sairausvakuutukseen ehdotetaan 2,1 mrd. euroa, joka on 40 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022. Uudistuksen tavoitteena on parantaa vanhempien keskinäistä tasa-arvoa ja erilaisten perhemuotojen ja erilaisissa perheissä elävien lasten ja vanhempien yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhdenmukaisilla vanhempainrahaa koskevilla säännöksillä. Vanhempainpäivärahoja maksettaisiin saman lapsen perusteella yhteensä 360 arkipäivältä eli n. 14,5 kuukauden ajalta nykyisen vajaan 13 kuukauden sijaan. Raskaana olevalle vakuutetulle maksettaisiin ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä. Molemmilla vanhemmilla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä, mutta halutessaan voisivat luovuttaa toisen vanhemman tai puolison käytettäväksi enintään 63 vanhempainpäivärahapäivää. Vanhempainrahaa voisi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Perhevapaauudistuksen arvioidaan lisäävän valtion menoja voimaantulovuonna 1 milj. eurolla ja vuodesta 2023 alkaen n. 9 milj. eurolla.
Kuntoutustarpeen arviointia kehitetään kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotuksen mukaisesti siten, että työkyvyn arvioinnin tarkistuspisteitä sairauspäivärahakaudella lisätään nykyisestä. Ehdotus lisää sairausvakuutuksen kustannuksia ensi vuonna arviolta 0,25 milj. eurolla ja jatkovuosina n. 0,5 milj. eurolla. Kuntien kustannukset kasvavat n. 1 milj. eurolla.
Väliaikaisia säädösmuutoksia, jotka ovat mahdollistaneet koronatutkimuksen ja –rokotteen korvaamisen sairausvakuutuksesta, ehdotetaan jatkettavan 30.6.2022 saakka. Tämän arvioidaan lisäävän sairausvakuutuksen kustannuksia yhteensä 5,9 milj. euroa. Valtion osuus kustannuksista on noin 4 milj. euroa.
Sotilasavustuksen suojaosaan ehdotetaan 0,2 milj. euron lisäystä.
Eläkkeet
Eläkkeisiin ehdotetaan 5,0 mrd. euroa, joka on lähes sama kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.
Perhe-eläkeuudistuksen arvioitu voimaantuloaika on vuoden 2022 alussa. Uudistuksessa lapsen eläkeoikeutta ehdotetaan jatkettavaksi 2 vuodella, jolloin oikeus lapseneläkkeeseen päättyisi lapsen täyttäessä 20 vuotta. Lesken eläkeoikeutta ehdotetaan rajattavaksi 10 vuoteen tai vähintään siihen asti, kun nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta. Leskeneläkettä ehdotetaan maksettavaksi myös edunjättäjän kanssa yhteistaloudessa asuville avopuolisoille, joilla on edunjättäjän kanssa yhteinen alaikäinen lapsi. Uudistus lisäisi valtion menoja 0,3 milj. euroa voimaantulovuonna ja 1 milj. eurolla kehyskauden lopussa.
Indeksimuutokset ja palkkakerroin
| 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
| TyEL-indeksi | 2 585 | 2 617 | 2 631 | 2_675 |
| KEL-indeksi | 1 617 | 1 633 | 1 639 | 1_662 |
| KHI-indeksi, % | 1,0 | 0,3 | 1,4 | 1,5 |
| Palkkakerroin | 1,417 | 1,446 | 1,465 | 1,501 |
Veteraanit
Veteraanien tukemiseen ehdotetaan 192,7 milj. euroa, joka on 48,6 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahoista 43,6 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 20 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 7,7 milj. euroa rintamalisiin ja 118,2 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin. Sotilasinvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja rintama-avustukseen eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille ehdotetaan yhteensä 2,1 milj. euroa sekä valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon 1,1 milj. euroa.
Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
Kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon ehdotetaan kohdennettavan 541,7 milj. euroa, missä on vähennystä edelliseen vuoteen n. 1,47 mrd. euroa. Vähennys aiheutuu pääosin vuoden 2021 talousarvion 1,6 mrd. euron kertaluonteisista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän koronavirustilanteesta aiheutuneista korvauksista.
EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta ehdotetaan kohdennettavan 125 milj. euroa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen. Lisäksi työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyttä ja työkykyä vahvistaviin toimiin kohdennetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta 9 milj. euroa.
Valtion rahoitus terveydenhuollon ja sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen on 25 milj. euroa. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen on 96 milj. euroa.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon ehdotetaan valtion rahoitusta 65,8 milj. euroa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämiseen ehdotetaan 133 milj. euroa, jossa on lisäystä 5 milj. euroa. Lisäyksestä 3 milj. euroa aiheutuu toimiva kuntoutus sosiaali- ja terveydenhuollossa -hankkeesta. Tulevaisuusinvestointihankkeisiin ehdotetaan yhteensä 153 milj. euroa, joilla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen valmistelua ja palvelujen järjestämisvastuun siirtymistä. Määrärahasta 20 milj. euroa on budjetoitu lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen momentille 33.03.31. Päihteitä käyttävien äitien palveluihin on varattu 3 milj. euroa momentille 33.30.63.
Lääkäri- ja lääkintähelikopterien lentotoiminnan tuottamiseen ehdotetaan 33 milj. euron valtionavustus FinnHEMS Oy:lle. Määrärahan lisäys 5,17 milj. eurolla aiheutuu lentotoiminnan uudelleenjärjestelyistä.
Turvakotitoiminnan rahoitukseen ehdotetaan 24,55 milj. euroa. Laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden kiireellisiin sosiaalipalveluihin on varattu 1,5 milj. euroa.
Kuntataloutta, valtionapuja kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 9. Kuntatalous. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta käsitellään kokonaisuutena luvussa 5.2.
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ehdotetaan määrärahoja 37,8 milj. euroa.
Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan ehdotetaan yhteensä 135,4 milj. euroa, josta maatalousyrittäjien jaksamista tukeva Välitä viljelijästä -hankkeeseen varataan 2 milj. euron määräraha.
Laitokset ja virastot
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenomomenteille ehdotetaan yhteensä 186 milj. euroa. Laitosten toimintamenoissa on huomioitu lisäyksinä mm. Säteilyturvakeskukselle 0,75 milj. euroa uuden toimitilan vaatimiin investointeihin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 1,85 milj. euroa tartuntatautien seurantajärjestelmätyöhön ja 0,6 milj. euroa asiakastietolain aiheuttamaan lisätyöhön sekä 0,2 milj. euroa sote-uudistuksen lisätehtäviin sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle 1,9 milj. euroa Soteri-rekisterin toisen vaiheen toteutukseen. Valtioneuvoston periaatepäätökseen tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla liittyen tietoturvan ja tietosuojan parantamiseen ehdotetaan yhteensä 2 htv:n ja 140 000 euron määrärahalisäystä Valviralle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaiselle ehdotetaan 2,2 milj. euron määrärahaa.
Vankiterveydenhuollon rahoitus ehdotetaan jaettavaksi kahdelle momentille siten, että ulkoa ostettavien palvelujen ja lääkehoitojen menot budjetoitaisiin uudelle arviomäärärahamomentille 33.01.08.
Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan 332,7 milj. euroa. Määrärahan 29,7 milj. euron vähennys aiheutuu Veikkaus Oy:n alentuneesta tuottoarviosta. Määrärahassa on huomioitu arpajaisveron alentamisen vaikutuksena 34,4 milj. euroa, taseen jakamattomien voittovarojen purkuna 50 milj. euroa ja ns. budjettirahoitteisena kompensaationa 58,5 milj. euroa.
Muuta
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa tiedonhallinnassa jatketaan mm. Kanta-palvelujen kehittämistä ja tietotuotannon uudistamista. Momentille ehdotetaan yhteensä 36,6 milj. euroa, jossa on lisäystä 6,2 milj. euroa. Lääkeasioiden tiekartan valmisteluun ehdotetaan 4,0 milj. euron määrärahaa.
Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)
Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 325,3 milj. euroa. Määrärahat ovat samalla tasolla kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista ympäristöhallinnon toimintamenojen osuus on 22 %, ympäristön ja luonnonsuojelun 56 % sekä yhdyskuntien, rakentamisen ja asumisen 22 %. Lisäksi Valtion asuntorahaston varoja käytetään yhteensä 257 milj. euroa avustusten ja korkotukien maksamiseen.
Ympäristön- ja luonnonsuojelu
Helmi-elinympäristöohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpanoa jatketaan uhanlaisten lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseksi. Luonnonsuojelulaki uudistetaan ja ekologisia kompensaatioita selvitetään. Käynnistetään uusi luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelun määrärahat alenevat vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna 36 milj. eurolla, mutta hallituskauden alkuun verrattava hallitusohjelman mukainen lisäys v. 2022 on yhteensä 76,3 milj. euroa sisältäen sekä pysyviä että kertaluonteisia eriä.
Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa jatketaan tukemalla vaikuttavien ja kustannustehokkaiden vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toimeenpanoa eri hallinnonalojen, yksityisen sektorin, asiantuntijalaitosten sekä kuntasektorin ja järjestökentän yhteistyönä 12 milj. euron määrärahalla.
Kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden perustaa. Valtakunnalliseen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen ehdotetaan ympäristöministeriön hallinnonalalla 4,5 milj. euroa. Lisäksi kiertotaloutta ja jätealaa palvelevan jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan eli Materiaalitorin ylläpitoon ehdotetaan 200 000 euron määräraha.
Suomen hiilineutraalisuustavoite 2035 edellyttää päätöksenteolle vahvaa tietopohjaa. Ilmastolain mukaisen kansallisen ilmastopaneelin toimintaan varataan määrärahaa 750 000 euroa. Riippumaton ja monitieteinen ilmastopaneeli tuottaa raportteja, lausuntoja, koulutusmateriaaleja ja vuoropuhelua eri tahojen kanssa. Nämä kytkeytyvät esimerkiksi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISUn valmisteluun, oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen, kansallisen sopeutumissuunnitelman valmisteluun ja muiden keskeisten ja ajankohtaisten ilmastopoliittisten tietotarpeiden ratkaisuun.
Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta ehdotetaan rahoitettavan peltojen kipsikäsittelyä ja ravinteiden kierrätyshanketta yhteensä 13 milj. eurolla.
Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi MAL-sopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 39 milj. euroa. MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 25 milj. euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon kohdennetaan 1 950 milj. euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 milj. euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Valtion asuntorahastosta tuloutetaan talousarvioon 1 milj. euroa.
Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan korkotukilainoituksen lisäksi 90 milj. euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Asuinrakennusten energia-avustuksiin on kohdennettu 40 milj. euroa. Korjausavustuksiin on varattu yhteensä 36,5 milj. euroa, joka suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen ja josta käytetään ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaan liittyviin avustuksiin 850 000 euroa. Asumisneuvonnan kehittämiseen ja laajentamiseen kohdennetaan valtion talousarviosta ja Valtion asuntorahastosta yhteensä 3,9 milj. euron määräraha.
Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta ehdotetaan rahoitettavan avustuksia asunto-osakeyhtiöille ja työpaikkakiinteistöille sähköautojen latausinfraverkoston laajentamiseksi. Öljystä luopumisen avustusta pientaloille sekä kunnille jatketaan ja laajennetaan seurakunnille sekä yhdistyksille, ja tarkoitukseen ehdotetaan yhteensä 33,8 milj. euron määrärahaa. Vähähiilisen rakentamisen ohjelmaa edistettäisiin ehdotuksen mukaan 3 milj. eurolla v. 2022. Rakennetun ympäristön valtakunnalliselle digitaaliselle rekisterille ja tietoalustalle ehdotetaan 3 milj. euroa.
Määrärahat taloudellisen laadun mukaan
Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2020—20221)
| v. 2020 tilinpäätös |
v. 2021 varsinainen talousarvio |
v. 2022 esitys |
Muutos 2021—2022 |
|||
| Tunnus | Menolaji | milj. € | milj. € | milj. € | milj. € | % |
| 01-14 | Toimintamenot | 7 079 | 7 114 | 7 432 | 318 | 4 |
| 15-17 | Eläkkeet | 4 857 | 4 893 | 5 008 | 116 | 2 |
| 18-19 | Puolustusmateriaalin hankkiminen | 789 | 2 263 | 2 343 | 80 | 4 |
| 20-28 | Muut kulutusmenot | 3 098 | 2 197 | 2 215 | 17 | 1 |
| 29 | Arvonlisäveromenot | 1 272 | 1 542 | 1 709 | 167 | 11 |
| 01-29 | Kulutusmenot | 17 095 | 18 009 | 18 708 | 698 | 4 |
| 30-39 | Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym. | 15 078 | 14 756 | 14 700 | -56 | -0 |
| 40-49 | Valtionavut elinkeinoelämälle | 5 278 | 4 313 | 4 096 | -217 | -5 |
| 50-59 | Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille | 14 895 | 14 219 | 13 896 | -323 | -2 |
| 60 | Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle | 6 744 | 7 027 | 6 983 | -43 | -1 |
| 61-65 | EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan | 1 144 | 1 005 | 1 161 | 156 | 16 |
| 66-69 | Siirrot EU:lle ja ulkomaille | 3 068 | 3 353 | 3 491 | 138 | 4 |
| 30-69 | Siirtomenot | 46 207 | 44 673 | 44 327 | -346 | -1 |
| 70-73 | Kaluston hankinta | 165 | 10 | 11 | 1 | 8 |
| 74-75 | Talonrakennukset | 25 | 28 | 32 | 4 | 14 |
| 76 | Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt | 23 | 35 | 35 | 0 | 0 |
| 77-79 | Maa- ja vesirakennukset | 500 | 541 | 554 | 14 | 3 |
| 70-79 | Reaalisijoitukset | 714 | 614 | 632 | 18 | 3 |
| 80-86 | Valtion varoista myönnettävät lainat | 174 | 283 | 244 | -39 | -14 |
| 87-89 | Muut finanssisijoitukset | 1 859 | 835 | 250 | -584 | -70 |
| 80-89 | Lainat ja muut finanssisijoitukset | 2 033 | 1 118 | 494 | -624 | -56 |
| 70-89 | Sijoitusmenot | 2 747 | 1 731 | 1 126 | -605 | -35 |
| 90-92 | Valtionvelan korot | 891 | 755 | 507 | -248 | -33 |
| 93-94 | Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta2) | 0 | 0 | 0 | 0 | — |
| 95-99 | Muut ja erittelemättömät menot | 135 | 77 | 112 | 35 | 46 |
| 90-99 | Muut menot | 1 026 | 832 | 619 | -213 | -26 |
| Yhteensä | 67 074 | 65 245 | 64 780 | -466 | -1 | |
1) Menot on koottu taloudellisen laadun mukaisiin ryhmiin momentin numerotunnuksen perusteella. Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
2) Velanhallinnan menot otetaan huomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta (15.03.01), mikäli talousarvio on alijäämäinen.